VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatuspalvelut LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA lapsen nimi syntymäaika Varhaiskasvatuksessa on tärkeä painottaa lapsuuden ainutlaatuisuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia, että lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja toiset huomioonottavaa käyttäytymistä vahvistetaan. Lasta autetaan, että hän aikuisena kykenee huolehtimaan itsestään ja lähsistään ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (vasu) Vanhemmat ja lapsen hoitaja/opettaja käyvät ennen päivähoidon aloitusta aloituskeskustelun (lomake liitteenä). Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai tulevassa päivähoitopaikassa. Tarkoituksena on tutustua lapsen ja perheen arkeen, ja keskustella päivähoidon aloitukseen liittyvistä odotuksista ja tuntsta. Päivähoidon aloittamisen jälkeen (3 kk kuluessa) käydään vasu-keskustelua, jonka tavoitteena on muodostaa yhtnen käsitys lapsesta ryhmän jäsenenä. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan yhdessä. Lapsen vasua täydennetään lapsen oppiessa uusia taitoja tai vähintään kerran vuodessa. Lapsen osoite: Äidin nimi Osoite (jos eri kuin lapsen) Puhelin Sähköposti Isän nimi Osoite (jos eri kuin lapsen) Puhelin Sähköposti 1

ALOITUSKESKUSTELU 1. Perustiedot perheestä Ktä tdän perheeseenne kuuluu? 2. Vanhempien kuvaus lapsestaan. Kerro kolme lastasi kuvaavaa esimerkkiä. Milloin olet ylpeä lapsestasi? Kuvaile lastasi kun hän on väsynyt tai vihainen. Miten lapsesi nukkuu? Ja kerro päivähoidon aloituksen mahdollisista vaikutuksista päivä- ja yöuniin. Miten lapsesi syö? Miten lapsesi toimii toisten lasten kanssa? Onko jokin asia tai tavara, joka on erityisen tärkeä lapsellesi? Oletko jostakin asiasta huolissasi lapseesi liittyen? 3. Lapsen elämänvaiheet, hoiva- ja erokokemukset. Kuvaile lyhyesti lapsesi elämänvaiheet. Miten olette tähän asti järjestäneet lapsen hoidon? Ketkä aikuiset ovat lapselle tärktä? Onko lapsella aikaisempia erokokemuksia vanhemmistaan? 4. Vanhempien käsitys itsestään vanhempina. Kuvaile itseäsi vanhempana. Mitkä ovat omat vahvuutesi vanhempana? 2

5. Päivähoitoon liittyvät odotukset ja tunteet Millaisia tuntta ja ajatuksia tssä herää siitä, että lapsi aloittaa päivähoidon? Minkälaisia asioita ajattelette, että päivähoito tuo tullessaan? Miten uskotte, että päivähoidon aloitus tulee muuttamaan tdän arkipäiväänne? Oletko jostakin asiasta huolissasi päivähoidon aloitukseen liittyen? Minkälaisia toivta tllä on yhtstyöstä? Miten olette valmistaneet lasta päivähoidon aloitukseen? 6. Päivähoidon alkuvaiheeseen liittyvät käytännöt Sopikaa yhtsesti päivähoidon aloituksesta. Tutustumiskäynnit ja ensimmäinen hoitopäivä ja sen pituus. 7. Muuta 3

SISÄLTÖ 1. Omatoimisuus ja päivittäistoiminnot 2. Vuorovaikutustaidot 3. Lkkitaidot 4. Liikkuminen ja kädentaidot 5. Kielelliset valmiudet 6. Matemaattiset valmiudet ja hahmottaminen 7. Keskittyminen 8. Myöntnen minäkuva Liitteet lapsen kuva 4

1. OMATOIMISUUS JA PÄIVITTÄISTOIMINNOT Lapsi oppii parhaiten tekemällä ja koklemalla. Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta ja jäsennystä lapsen elämään. Kannustus ja kiitos tukevat lasta uusien taitojen telussa. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Syö itse Osaa pukea Osaa riisua Käy potalla Nukkuu päiväunet Säännöllinen päivärytmi 3-5 vuotias pvm Pvm Pvm Syö itse haarukalla Osaa pukea/riisua Pysyy kuivana päivisin Pysyy kuivana öisin Käy pytyllä Suoriutuu itsenäisesti wc:ssä Säännöllinen päivärytmi Lisätetoja 6-vuotias pvm Pvm Pvm Syö haarukalla ja vtsellä Pukee/riisuu itsenäisesti Suoriutuu itsenäisesti wc:ssä Säännöllinen päivärytmi Huolehtii omista tavaroista 5

Pvm Havaintoja/tavoittta 6

2. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Lapsi oppii toisten huomioimista, kunnioittamista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilantssa. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Ilmaisee omaa tahtoaan On kiinnostunut toisista lapsista Suhtautuu luottavaisesti aikuiseen Hyvät tavat (anteeksi, kiitos) Toimii lyhyen ohjeen mukaan Ottaa katsekontaktin 3 5 vuotias pvm Pvm Pvm Osaa ilmaista itseään Tietää tehneensä oikn/väärin Sietää pettymyksiä vahingoittamatta muita Hyvät tavat (anteeksi, kiitos, tervehtiminen, ole hyvä) Löytää kaverta Osaa pitää puolensa Toimii annettujen ohjden mukaan Osaa auttaa kaveria Osallistuu lkkiin toisten kanssa Ottaa katsekontaktin 6-vuotias pvm Pvm Pvm Hallitsee hyvät tavat Sietää pettymyksiä Solmii ystävyyssuhtta Hallitsee empatiataitoja Hallitsee sovittelu- ja neuvottelutaitoja Hallitsee ristiriitatilantden ratkaisutaitoja 7

3. LEIKKITAIDOT Lapset käyttävät lkkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Lkssään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki, mikä näkyy lkissä, on lapselle merkityksellistä, vaikka kaikki lapselle merkityksellinen lkissä näykään. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Osaa lkkiä yksin Hakeutuu lkkimään toisten lasten kanssa Jäljittelee lkissä toista lasta tai aikuista Osaa kerätä leluja 3 5 vuotias pvm Pvm Pvm Lkkii toisten lasten kanssa Osaa vuorotella lkssä (lkit, roolit, lelut) Antaa lkkirauhan Luo ja rakentaa lkkejä Osaa lkkiä sääntölkkejä Osaa lkkiä roolilkkejä Osaa lopettaa lkin ja kerätä lelut 6-vuotias pvm Pvm Pvm Osaa lkkiä sääntölkkejä itsenäisesti (ilman aikuisen ohjausta) Osaa lkkiä juonellisia lkkejä Osaa aloittaa ja lopettaa lkin Osaa lkkiä pitkäjäntsesti 9

4. LIIKKUMINEN JA KÄDENTAIDOT Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen edistää lapsen oppimista sekä tietoisuutta omasta kehosta, joka luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Erilaiset kädentyöt kehittävät hienomotorisia taitoja. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Kävelee Juoksee Vetää/työntää Aukoo/sulkee Harjoittelee piirtämistä 3 5 vuotias pvm Pvm Pvm Hiihtää Luistelee Hyppää tasajalkaa Hyppii yhdellä jalalla Lkkii pallolkkejä Lkkaa saksilla Piirtäminen/askartelu kiinnostaa Kätisyys vakiintunut 6-vuotias pvm Pvm Pvm Piirtää tunnistettavia kuvia Hiihtää Luistelee Osaa ajaa polkupyörällä Osaa httää/ ottaa kiinni palloa Oikea kynäote Lkkaa saksilla viivaa pitkin Liikkuu ketterästi 11

Havaintoja/tavoittta Pvm 12

5. KIELELLISET VALMIUDET Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kieli tukee ajattelua ja vuorovaikutustaitoja. Lkillä ja saduilla on erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Sanoo sanoja Tunnistaa oman nimensä Puhuu lyhyitä lausta Ymmärtää puhetta Kuuntelee lyhyitä satuja/loruja 3-5 vuotias pvm Pvm Pvm Puhuu selkeästi Ymmärtää annettuja ohjta Toimii annetun ohjeen mukaan Osallistuu keskusteluun Kuuntelee ja muistaa lyhyen kertomuksen Ilmaisee sanoin tarptaan ja tunttaan Kirjoittaa oman nimensä Tunnistaa värejä 6-vuotias pvm Pvm Pvm Puhuu selkeästi ja sujuvasti Osaa keskustella Ymmärtää/toimii annetun ohjeen mukaan Erottaa tarun ja toden Oikea kirjoitussuunta Tunnistaa kotimaiset kirjaimet Tuntee ja nimeää oman nimensä kirjaimet Riimittelee Osaa nimetä viikonpäivät Osaa taputtaa tavuja kyll ä 13

6. MATEMAATTISET VALMIUDET JA HAHMOTTAMINEN Havainnollisten ja toiminnallisten arkipäivän tilantden, lkkien, pelien ja konkreettisten mallien ja välinden avulla opetellaan matemaattisia peruskäsitttä ja taitoja. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Hahmottaa yksinkertaisia muotoja (nuppipalapeli) On kiinnostunut ympäristöstä (aistit) ja toisista ihmisistä 3-5 vuotias pvm Pvm Pvm Pelaa erilaisia pelejä Tunnistaa muotoja Tietää ikänsä Luokittelee asioita (muoto, koko) Laskee lukujonoja (1,2,3 ) Laskee esintä ja asioita 6-vuotias pvm Pvm Pvm Osaa lukujonotaidot (0-20, 10-0) Tietää numeron ja lukumäärän vastaavuuden Osaa tehdä pisteestä-pisteeseen tehtäviä Tunnistaa perusmuodot Osaa pelata lautapelejä omatoimisesti 15

Havaintoja/tavoittta Pvm 16

7. KESKITTYMINEN Keskittynyt lapsi kykenee ryhtymään siihen, mitä aikoo tehdä, jatkaa sen parissa ja pitää yllä tarkkaavaisuutta antamatta minkään ympärillä tapahtuvan viedä huomiota 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Istuu rauhassa ruokailutilantssa Jaksaa kuunnella pienen hetken Jaksaa odottaa pienen hetken 3 5 vuotias pvm Pvm Pvm Istuu rauhassa syödessään ym. tilantssa Kykenee odottamaan vuoroaan Jaksaa keskittyä väh. 10 min. Osaa keskittyä omaan tekemiseensä ryhmässä Piirtää/rakentaa/katselee kirjoja joskus yksikseen 6-vuotias pvm Pvm Pvm Keskittyy ruokailuun Tekee tehtävänsä loppuun Jaksaa keskittyä pitkäkestoiseen toimintaan Pystyy keskittymään omaan tekemiseen vapaassa lkissä Tarkkaavaisuus säilyy ohjatuissa tilantssa. 17

8. MYÖNTEINEN MINÄKUVA Minäkuvan perusta syntyy lapsen omien havaintojen pohjalta siitä, millaista palautetta hän saa muilta itsestään. Terveen itsetunnon perusta syntyy siitä, että lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä. Kasvattajan tehtävänä on lapsen vahvuuksien tukeminen ja hkkouksien kehittäminen myöntsellä tavalla. 1-2 vuotias pvm Pvm Pvm Iloitsee onnistumisesta Perustyytyväinen 3-5 vuotias pvm Pvm Pvm Iloitsee onnistumisista Luottaa omiin taitoihinsa Kestää jonkin verran pettymyksiä/epäonnistumista/ kieltoja Perustyytyväinen 6 vuotias pvm Pvm Pvm Iloitsee onnistumisesta Luottaa omiin taitoihinsa Kestää pettymyksiä/epäonnistumisia/ kieltoja Perustyytyväinen Hyväksyy erilaisuuden itsessä/muissa 19

Pvm Mielestäni tärktä asioita arkipäivän kasvatuksessa ovat Pvm Näin haluaisin yhtstyön toimivan 21

Vasukeskustelut Pvm Läsnä Pvm Läsnä Pvm Läsnä Pvm Läsnä Pvm Läsnä Pvm Läsnä Pvm Läsnä 22