Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 001835 VEROMIES-AVIA CENTRE Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 11.3.2013/II päivättyä asemakaavakarttaa nro 001835. Kaavoitus on tullut vireille 27.5.2009.
sivu: 1/28 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos: koskee korttelia 52131 sekä katualuetta kaupunginosassa 52, Veromies (kumoutuvan asemakaavan kortteli 52131 sekä katu- liikenne- ja erityisalueet) Tonttijako ja tonttijaon muutos: koskee korttelia 52131 kaupunginosassa 52, Veromies. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue on osa Veromiehen työpaikka-aluetta Lentoasemantien ja Tikkurilantien liittymän vieressä. Suunnittelualueeseen kuuluu pohjoisessa Tikkurilantie. Idässä alue rajautuu Markkatiehen ja Robert Huberin tiehen, etelässä Kolikkopolkuun ja lännessä Lentoasemantiehen. Lisäksi kaavamuutokseen liitetään katualue, joka sijaitsee korttelialueesta etelään ja on opaskartassa nimellä Äyrikuja, ajantasa-asemakaavassa Virkatie. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Alueelle suunnitellaan toimistorakennuksia, sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa sekä toimintaan liittyvää liike- ja näyttelytilaa. Näiden lisäksi osoitetaan paikat kahdelle pysäköintitalolle. Alueen rakennusoikeus nousee nykyisestä noin 17 000 kerrosneliömetristä 33 700 kerrosneliömetriin ja rakennusten korkeudeksi tulee korkeimmillaan kahdeksan kerrosta. Alueen kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta (YIT Rakennus Oy). Toimitiloja suunnittelee Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5,8 ha, josta 2,4 ha on KTY-korttelialuetta. Korttelialueen tehokkuusluku e on 1,41.
sivu: 2/28 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoshakemuksen ovat 17.4.2008 jättäneet alueen maanomistaja YIT Rakennus Oy (Kiint.Oy Avia Centre 1 ja Kiint.Oy Avia Centre 2) sekä Vantaan kaupunki. Kaavoitus tuli vireille 27.5.2009 numerolla 001835. Mielipiteet pyydettiin 26.6.2009 mennessä (MRL 62 ). Kaavaehdotusta valmisteltiin lautakuntakäsittelyyn ensimmäistä kertaa syksyllä 2010. Suunnittelua jatkettiin syksyllä 2012, kun Tikkurilantien siirron aikataulu varmistui. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin 17.9.2012. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Nykyisen asemakaavan toimistorakennusten (KT) ja teollisuus- ja varastorakennusten (T) korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), jolla voi olla liiketilaa ja näyttelytilaa 20 % kerrosalasta. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa nykyisen kaavan sallimasta 17 277 kerrosneliömetristä 33 700 kerrosneliömetriin. 2.2 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakennushanke käynnistyy etelästä Lentoasemantien varren rakennusrivistä, jolloin pysäköinti voidaan hoitaa vielä maantasopaikoituksena. Hankkeen edetessä pohjoiseen tehdään ensimmäinen pysäköintitalo. Kun Tikkurilantie on siirretty uudelle paikalleen ja nykyinen katualue vapautuu, päästään Tikkurilantien varteen rakentamaan aikaisintaan v. 2016. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Veromies on Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolelle sijoittuva kaupunginosa, jossa on Vantaan laajin yhtenäinen työpaikka- ja varastoalue. Se on tulevaa Aviapolis-alueen keskustaa. Yleiskaavan pohjalta aluetta suunnitellaan monipuoliseksi ja kaupunkimaiseksi asunto- ja työpaikka-alueeksi. Toistaiseksi alueen tunnistettavin piirre on liikenne. Lentokentän lisäksi Tuusulanväylä ja Kehä III rajaavat kaupunginosan selkeäksi alueekseen. Alueen maisema koostuu pääpiirteissään kahdesta erilaisesta osasta: pohjoisosan metsäisestä luonnonalueesta ja eteläosan entisestä viljelyalueesta, jonne on vuosikymmenien kuluessa rakentunut teollisuus- ja toimistokortteleita. Muutamia vanhoja pihapiirejä ajalta ennen teollisuusrakentamista on säilynyt. 3.1.2 Luonnon ympäristö Maisemakuva ja -rakenne Veromiehen metsäiselle luonnonalueelle leimallista ovat voimakkaat maaston muodot ja hienot kalliot joita säestävät runsaat siirtolohkareet sekä mäntyvaltainen havupuusto. Se muodostaa kaukomaisemassa koko alueelle taustametsän ja vihreän siluetin. Metsäalue on eheä kokonaisuus, joka on tärkeä vastakohta nykyiselle ja suunnitellulle rakentamiselle. 1 1 Veromiehen ideasuunnitelma 09/2008-01/2009, Arkkitehtuuritsto Heikkinen-Komonen Oy.
sivu: 3/28 Suunnittelualue on katualueita lukuun ottamatta rakentamatonta metsää. Studio Terra on Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä tehnyt analyysin alueen maisemasta. Jumbon alue on keskeinen maamerkki, jonka asemaa Flamingo korostaa entisestään. Ympäristö on mieleenpainuva ja ohjaa Kehä III:lla liikkujaa. Tunnettavuudestaan huolimatta aluekeskuksen ympäristörakentamisen laatu ei ole kaikin osin riittävä. Alueen vahvuutena on yritysten hyvä näkyvyys väylille. 2 AVIAPOLIS- Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007 Maaperä Alueen pohjoisosalla on nykyisen Tikkurilantien täytöt. Pohjamaa on pääosin silttiä ja moreenia. Maanpinnassa on myös ohuita 0-2 m paksuja savi- ja turvekerroksia. Kallionpinta on noin 1-4 m luonnonmaanpinnasta. Kaava-alueen pohjoisosassa on paikoin avokalliota. Kaava-alueen keski- ja itäosassa on savea maanpinnassa noin 1 3 metriä. Saven alla on 2 3 m paksu hiekkakerros. Kallionpinta on noin 3-6 m syvyydellä luonnonmaan pinnasta. Kaava-alueen eteläosalla pohjamaa on pääosin moreenia. Maanpinnassa voi olla ohuita savi- tai turvekerroksia. Kallionpinta on noin 1-6 m luonnonmaanpinnasta. Kaava-alueen kaakkoisosassa on avokalliota. Pohjaveden tasoa ei ole tutkittu alueella. Pohjaveden taso on lähialueilla ollut 1-1,5 m luonnonmaanpinnasta. Rakennettavuus maaperän suhteen Moreenialueella rakennukset perustetaan tiiviin moreenin ja/tai kallion varaan. Ohuet savikerrokset tulee poistaa perustamistasojen alapuolelta. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja -suunnitelmia. Rakentaminen pohjaveden pinnan tason alapuolelle edellyttää pohjaveden hallinnan suunnittelua. 2 AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.
sivu: 4/28 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Aviapoliksen alueen väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 1997 väkiluku oli reilut 4200 henkeä ja vuonna 2012 jo yli 17 400 henkeä. Väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2022 mennessä vajaaseen 21 000:een. Alueen asutus keskittyy Kehä III:n eteläpuolelle Pakkalaan ja Tammistoon. Veromiehen kaupunginosassa asui vuonna 2012 491 henkeä. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunniteltava alue sijaitsee Aviapoliksen alueella kilometrin verran Helsinki-Vantaan lentokentältä etelään. Kortteli sijoittuu Lentoasemantien itäpuolelle, Tikkurilantien risteykseen. Rakennettuna se tulee olemaan osa Kehä III:n, Lentoasemantien ja Tikkurilantien nopealla tahdilla kohonnutta liike- ja toimistorakennusten kokonaisuutta. Kehä III:n maamerkkinä on Jumbon kauppakeskus ja sen viereinen Flamingon viihdekeskus, jonka 13- kerroksinen hotelliosa kohoaa 84 metrin korkeuteen (meren pinnasta) ja näkyy kauas Vantaanjoen laaksoon ja Tikkurilan suuntaan. Kehän pohjoispuolella on erillisistä toimistotaloista koostuva Plaza Business Park. Plaza I:n ja Plaza II:n lisäksi Plaza III:n asemakaava Lentoasemantien risteyksen tuntumassa on vahvistunut vuonna 2009 ja sen rakentaminen on loppusuoralla. Itse suunnittelualue sijoittuu Lentoasemantien itäpuolelle, Tikkurilantien risteykseen. Se on rakentamattomana säilynyttä mäntyvaltaista metsää. 3 Viereisellä tontilla on joutomaata, jossa on 1980-luvun lopulla ollut viljan kuivaamo torneineen ja liukuhihnanostureineen. Etelän puoleisella tontilla on Kaukokiidon käyttöön 1980-luvun alussa valmistunut teollisuus- ja varastorakennus. Sen viereen sijoittuu kaarevan kamman muotoinen hotellirakennus 1990-luvun alusta. Robert Huberin tien toisella puolella on ns. Huberin hallit, jotka omistaa nykyään LVI-Dahl Oy ja YIT Rakennus Oy. Vesijohtoliike Oy Huber Ab rakennut- 3 Veromiehen ideasuunnitelma 09/2008-01/2009, Arkkitehtuuritsto Heikkinen-Komonen Oy.
sivu: 5/28 ti 1960-luvun puolivälissä kolme kaarikattoista varasto- ja konepajahallia, jotka ovat ilmeeltään epätavallisen arkkitehtonisia tehdasrakennuksiksi. 4 Rakennukset on luokiteltu suojeltaviksi luokkaan A1. Palvelut ja työpaikat Aviapoliksen alueella oli vuonna 2008 lähes 35 000 työpaikkaa, mikä on kolmasosa koko Vantaan työpaikoista. Aviapoliksen suuralueen työpaikkamäärä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 7000 työpaikalla. Selvästi suurin työpaikkalisäys oli kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla. Selkeää kasvua oli myös tukku- ja vähittäiskaupan, teollisuuden sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa. Millään toimialalla työpaikkamäärä ei vähentynyt. 5 Merkittävin työpaikkakeskittymä on lentokenttä, joka laajenee koko ajan. Uusia hankkeita lentokentän alueelle ovat mm. Aasian terminaali, rautatieasema ja WTC. Lentoasema on vetänyt ympärilleen yrityksiä ja alueelle on vireillä valtavia toimitilahankkeita mm. Technopolis ja Aviapoliksen aseman viereen tuleva pääkonttorialue sekä Business Village. Heti Kehän pohjoispuolella on Plaza I III:n toimistokokonaisuus. Lentoasematien länsipuolella on Spondan iso toimistorakennushanke. Kehä III:n eteläpuolella sijaitsee Jumbon liikekeskus ja Flamingon kylpylähotelli ja viihdekeskus. Etelämpänä Pakkalassa on yrityspuisto, jossa sijaitsee mm. ympäristöosaamiskeskus Leija, joka on ensimmäinen kaupungin ja ympäristöalan yritysten verkottumiseen tähtäävä hanke Suomessa. Leijan kantavana voimana voitaneen pitää kaupungin ympäristökeskusta, mutta siellä on myös muita kaupungin palveluja, kuten kauppakamariosasto ja yritysneuvonta. Leijassa on myös useita ympäristö- ja elintarviketeknologiaan perehtyneitä yrityksiä. Alueella on myös merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, joista suurimpia työllistäjiä on HK Ruokatalo. Lähimmät koulut ovat kansainvälinen koulu, Point ja Veromäen koulu Kartanonkoskella. Pointin yhteydessä on myös kansainvälinen päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste. 4 Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930-1979, Inventointiraportti. Eskola, Vantaan kaupunki, 2006. 5 Tilastokatsaus 5:2010, Tietopalvelu, Vantaa.
sivu: 6/28 Virkistys Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristöllä ei ole virkistyskäyttöä. Siellä ei ole erityisiä luontoarvoja ja lento- ja tiemelu vähentää sen arvoa ulkoilualueena. Liikenne Vantaan kaupungin tekemässä liikennemääräkartassa "Autoliikenne Vantaalla 2007" Tikkurilantien liikennemäärä oli 10121 (laskentavuosi 2007) ajon./vrk ja Lentoasemantien 47939 ajon./vrk (laskentavuosi 06). Strafica Oy on laatinut Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelun vuodelle 2030. Sen mukaan Tikkurilantien välityskyky riittää hyvin vuoteen 2015 asti. Vuoteen 2030 mennessä Tikkurilantie alkaa ruuhkautua, mikäli liikenneverkkoa ei kehitetä. Yleiskaavan mukaisen liikenneverkon toteutuessa Tuusulanväylä vetää, eikä Tikkurilantiellä tule ongelmia. Ramboll Oy on tehnyt 10.3.2010 suunnitelman kaava-alueen liikennejärjestelyistä. Uudet tonttiliittymät sijoittuvat. Markkatielle, jota jatketaan pohjoisosastaan Robert Huberin tiehen. Kaava-alueen liikenne kulkee Robert Huberin tien kautta nykyiseen liikenneverkkoon (Tikkurilantielle). Kehä III:n ja Lentoasemantien rakentamistyöt koskevat myös kaava-aluetta. Tikkurilantien ja Lentoasemantien liittymä muuttuu eritasoliittymäksi ja Tikkurilantien linjaus siirtyy pohjoisemmaksi. Robert Huberin tien liittymä siirtyy nykyistä idemmäksi. Tieltä rakennetaan kevyen liikenteen alikulku Tikkurilantien pohjoispuolelle. Työt alkavat jo vuonna 2013 ja niiden on tarkoitus valmistua vuonna 2015, jonka jälkeen Tikkurilantien nykyinen linjaus vapautuu liitettäväksi osaksi nyt kaavoitettavana olevaa korttelia. Töiden aikana osa Kehä III:n ja Lentoasemantien liikenteestä voi tilapäisesti siirtyä kuormittamaan alueen katuverkkoa. Joukkoliikenne Liikennesuunnitelma tilanteesta, jossa Tikkurilantien linjaus on muutettu. Sekä Vantaan sisäiset että seutuliikenteen joukkoliikenneyhteydet ovat keskimääräiseen tasoon nähden monipuoliset ja alue on hyvin saavutettavissa. Sisäiset linjat mahdollistavat yhteydet pääradalle sekä Martinlaakson radalle. Lähin pysäkki on kaava-alueella, Tikkurilantien varressa. Tikkurilantiellä kulkevat linjat 46 (Tikkurila Katriinan sairaala) ja 52 (Korso-Myyrmäki). Lentoasemantietä käyttävät mm. linjat 51
sivu: 7/28 (Lentoasema Hämeenkylä ), 61 (Tikkurila Lentoasema), 514 (Lentoasema Westend), 519 (Lentoasema Itäkeskus), 535 ja 540 (Lentoasema Espoon keskus). Linjat 415, 451, 613, 615, 620 kulkevat Helsinkiin. Rakennettavan Kehäradan lähin asema, Aviapolis tulee noin puolen kilometrin kävelymatkan päähän Lentoasemantien länsipuolelle. Kehäradan liikenne käynnistyy vuonna 2015. Yleiskaavassa on esitetty alustava pikaraitiotielinjaus Tikkurilantielle. Linjaus yhdistäisi Keski-Vantaan Tikkurilan kautta Porttipuistoon ja Hakunilaan. Kevyt liikenne Kaava-alueella kulkee kevyen liikenteen väylä Tikkurilantien eteläpuolella ja molemmin puolin Lentoasemantietä ja Robert Huberin tietä. Vesihuolto Kaava-aluetta palveleva vesihuoltoverkosto on osittain rakennettu. Vedenjakelu Vedenjakeluverkko sijaitsee Markkatiellä ja Robert Huberin tiellä. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +85.00 mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Kaava-aluetta palveleva jätevesiviemäri on rakennettu Markkatielle ja Robert Huberin tielle. Jätevedet johdetaan etelään Kehä III:n varressa sijaitsevaan Veromiehen runkoviemäriin ja Köyhämäen mittausasemalle ja sieltä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän viemäritunnelissa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Sadevesiviemäröinti Markkatiellä ja Robert Huberin tiellä on rakennettuja hulevesiviemäreitä. Alueen halki Tikkurilantien eteläpuolella kulkee avo-oja, joka johtaa Lentoasemantien suunnasta tulevat hulevedet Robert Huberin tien itäpuoleisen tontin kautta rakennettuun putkeen. Hulevedet johdetaan Kehä III:n tuntumassa kulkevassa hulevesiviemärissä itään Rälssipuiston avo-ojaan. Alueen hulevedet päätyvät lopulta Keravanjokeen. Kaukolämpö Kaukolämpöverkko ulottuu alueelle. Ympäristöhäiriöt Tieliikennemelu Suunnittelualue on Lentoasemantien ja Tikkurilantien liikennemelualueilla. Rakennusryhmän länsija pohjoisjulkisivut sijoittuvat yli 65dB:n melualueelle, Markkatien puoleiset julkisivut 55 60 db:n liikenne-melualueelle. Markkatien puoleisten julkisivujen melutaso jää kuitenkin pienemmäksi, koska rakennukset itsessään toimivat meluesteenä. Valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (993/1992) A-painotettu keskiäänitaso LAeq saa enintään olla toimistohuoneissa 45 db. SFSstandardin mukaiset sisämelun suositusarvot ovat toimistohuoneissa 40 db ja neuvotteluhuoneissa 35 db. Majoitushuoneiden suositusarvo on päivällä 35 db ja yöllä 30 db.
sivu: 8/28 Lentomelu Suunnittelualue on yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m3 (L den 50 55 db), mikä ei aseta rajoituksia alueen toiminnoille, mutta asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Ilman pienhiukkaspitoisuudet Liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Liikenteestä aiheutuvia tärkeimpiä päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivety ja typen oksidit. 6 Terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista on typpidioksidi (NO 2 ), joka aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että erityisesti astmaatikoilla. Se lisää hengitysteiden reaktiivisuutta muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, farmakologisille aineille ja allergeeneille. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät ohjearvot toistuvasti suurten väylien varsilla, mutta raja-arvoja (eli suurimpia hyväksyttyjä pitoisuuksia) ei ole viime vuosina ylitetty pääkaupunkiseudulla. Hiukkasia joutuu ilmaan sekä auton moottorin polttoprosessista että välillisesti tienpinnasta ja hiekoitushiekasta autojen renkaiden jauhaessa asfalttia. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset eli alle 10 m:n hiukkaset ovat merkityksellisempiä. Ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 m:n kokoiset keuhkorakkuloihin asti. Lapset, vanhukset sekä erityisesti astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat ovat alttiita hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvot ylittyvät toistuvasti suurten väylien varsilla ja myös tuleva raja-arvo ylittyy vilkasliikenteisessä ympäristössä. 7 Kasvillisuus ja erityisesti puusto pidättää tehokkaasti liikenteen epäpuhtauksia. Pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen 10-15 metrin matkalla. 8 Karkeasti voidaan sanoa pienhiukkasmittausten ja mm. typpidioksidin passiivimittausten (Kehä I) perusteella, että tien reunalla (5-10 m tiestä) raja-arvot hyvin todennäköisesti ylittyvät pää- ja kehäväylien varsilla, mutta jo niin lähellä kuin 20 m päässä tilanne on parempi. Mikäli joitain toimintoja sijoittuu pihalle, ne on syytä sijoittaa rakennuksen taakse suojaisan pihan puolelle. Toisaalta, jos ei ole mitään mahdollisuutta jättää suojaetäisyyttä, tulisi vilkkaissa liikenneympäristöissä - kuten Kehä III:n reunalla - määrätä käytettäväksi koneellista tuloilmanottoa ja ottopaikkana kattotaso (+ suuntaus puhtaammalta alueelta) sekä tehokkaat EU7 eli F7-luokan suodattimet. Sähköverkko Vantaan Energialle kuuluvat pienjännitemaakaapelit sekä puistomuuntamo sijoittuvat alueelle. Mahdollisista kaapelin ja muuntamon siirtokustannuksista vastaa tontin omistaja. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen suurin maanomistaja on Vantaan kaupunki. Yksityisiä maanomistajia ovat YIT Oyn kiinteistöyhtiöt Kiint. Oy Avia Centre 1 ja Kiint Oy Avia Centre 2, sekä Finavia Tikkurilantien pohjoispuolella. 6 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2001, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:17 7 Maankäytön ja liikenteen keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:9 8 Kasvillisuuden vaikutus tienvarsien ilmanlaatuun, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:2
sivu: 9/28 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien (tarkistettu 1.3.2009) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Tavoitteiden toteutuminen on selostettu tarkemmin selostuksen kohdissa 4 ja 5.
sivu: 10/28 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Veromies on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeelle. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006. Suunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi, TP. Tikkurilantielle on osoitettu pikaraitiotievaraus, jonka asema on Tuusulanväylän kohdalla. Alue on lentomeluvyöhykkeellä m3. Suunnitelma on yleiskaavan mukainen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007 ja se on astunut voimaan 25.2.2009. Asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava on Vantaanportti 1A (520700), joka on Sisäasiainministeriön 12.1.1981 vahvistama. Korttelialueen voimassa olevassa asemakaavassa 001449 (kv 28.8.2000) suunnittelualue on osaksi toimistorakennusten korttelialuetta (KT), jonka rakennusoikeus on 10 600 kerrosneliömetriä. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0,6, joka on tarkoittanut 6 677 kerrosneliömetrin rakennusoikeutta.. Rakentaminen on rajoitettu enintään viiteen kerrokseen. Virkatien katualueella on voimassa asemakaavan muutos nro 001152 (kh 22.11.1993).
sivu: 11/28 Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa.
sivu: 12/28 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat K2 Vantaa, selvitys kaupunkibulevardin idealuonnoksesta Tikkurilantielle (Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen 29.1.2002). Sen mukaan Tikkurilantien varsi on tiivistettävää kaupunkirakennetta. Kadun varsi rakennetaan toimintoja sekoittaen urbaaniksi bulevardiksi. Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman on Vantaan Markkinointi Oyn toimeksiannosta tehnyt Studio Terra Oy vuonna 2007. Keski-Vantaan hulevesijärjestelmän toiminnallinen selvitys: Lentoasemantien sadevesiviemäri on tulvimiselle altis Väinö Tannerin tien ja Elannontien kohdalla. Yläpuolinen valuma-alue ei ole laaja ja koostuu pääosin teollisuusalueesta. Sadevesiviemärissä ei ole varsinaista välityskyvyn kapeikkoa vaan kysymys on kuormituksen ja yleisen mitoituksen välisen eron aiheuttamista ongelmista. Välityskyky ylitetään ja tulvimista esiintyy kerran kymmenessä vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. Tulviminen on lähellä kerran kahdessa vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. (Pöyry Environment Oy, 19.5.2008). Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtiin Aviavillat suunnitelma, visio asumisen ja työpaikkojen Veromiehestä, jossa toiminnot sijoittuvat sekoitetun kaupunkirakenteen periaatteella. Suunnitelmassa hyödynnettiin hulevesiä alueen imagotekijänä. Omapihaiset asunnot olisivat Veromiehen versio "omakotitalosta järven rannalla". Kaavamuutosalue on tässä visiossa esitetty työpaikkaintensiivisenä ytimenä. Rajalla - suunnitelma pääväylien, katujen ja yritystonttien reuna-alueille Vantaan Aviapoliksessa. Työn on tehnyt Mervi Hokkanen diplomityönään 27.8.2008 Vantaan kaupungin kuntatekniikan ja Tiehallinnon toimeksiannosta. Aviavillat suunnitelma, Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik, 2006. Veromiehen ideasuunnitelma on valmistunut tammikuussa 2009. Vantaan kaupunki on tilannut suunnitelman Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy:ltä. Suunnitelmassa on etsitty kaupunkirakenteeseen
sivu: 13/28 liimaa, sitovaa tekijää, jolla keskeneräisyys käännetään voitoksi ja alueelle saadaan imua. Sen keskeisinä teemoina ovat kävelykehä, kierrätys (rakennuskierrätys) ja kertomus (historia ja luonto suunnittelun voimavarana). Ideasuunnitelmassa on otettu kantaa Tikkurilantiehen, jonka puistokatumainen luonne tulee säilymään pitkään. Rakentaminen on sen varrella verraten harvaa ja matalaa, eikä siten synny tiivistä katutilaa. Paikoin maantiemäinen mitoitus ja varustelu tulisi virittää katumaisemmiksi määrätietoisemmilla pintamateriaalivalinnoilla ja istutuksilla. Tehokas keino tehdä tiestä katu on jalostaa sen valaistusta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoshakemuksen ovat 17.4.2008 jättäneet alueen maanomistaja YIT Rakennus Oy (Kiint.Oy Avia Centre 1 ja Kiint.Oy Avia Centre 2) sekä Vantaan kaupunki. Kaavamuutos on syksyn 2012 työohjelmassa numerolla 001835. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset) - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maankäyttötoimi (yrityspalvelut, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, tekninen toimiala) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, Elinkeino- ja ympäristökeskus, Vantaan Energia Oy, Helsingin Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy ja Elisa Networks Oy, HSL. 4.3.2 Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu 27.5.2009. Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Mielipiteitä pyydettiin 26.6.2009 mennessä. Kirjallisia mielipiteitä saatiin kolme. Vantaan Energia haluaa, että kaavamuutoksessa huomioidaan sähköverkon keski- ja pienjännitemaakaapelit sekä kaukolämpöputket. YTV:n mukaan bussiliikenteen palvelut alueella ovat tällä hetkellä hyvät. Bussit tulevat vähenemään Aviapolis-aseman käyttöönoton jälkeen, jolloin osan linjoista lähdöt harvenevat ja suurin osa siirtyy kulkemaan Aviapolis-aseman vierestä Tietotietä. Tällöin tullaan tarvitsemaan uusi bussipysäkki Lentoasemantielle Tikkurilantien liittymän eteläpuolelle. Kaavamuutosalueella Tikkurilantiellä ja Lentoasemantiellä nykyisin sijaitsevat bussipysäkit tulee säilyttää ja varata niille kaavoituksessa tilat. Lentoasemantien länsipuolelle kaavamuutosalueen kohdalla kulkee nykyinen kevyen liikenteen seutureitti ja Tikkurilantien eteläpuolella nykyinen kevyen liikenteen pääraitti. Nämä tulee säilyttää kaavamuutosta tehtäessä. NCC Property Development Oy:llä on tontteja muutosalueen viereisessä korttelissa 52130. Aluetta tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena niin että nykyisten hotellien pohjoispuolisesta alueesta muodos-
sivu: 14/28 tuu yhdenmukainen työpaikka- ja hotellialue. NCC on halukas osallistumaan kaava-alueen ja sen ympäristön kehittämiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin 17.9.2012. Suunnitteluyhteistyö Kaavahanketta on viety eteenpäin yhdessä kaavamuutoksen hakijan ja hakijan palkkaaman suunnittelukonsultin Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen kanssa. Lupa-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva ja ympäristöinsinööri Krister Höglund ovat osallistuneet kaavan valmisteluun. Muut kaavan valmisteluun osallistuneet on mainittu kohdassa 7. 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv 30.1.2006): - laaditaan työpaikka-alueille kaupunkikuvasuunnitelma ja -ohje - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita - tehdään hoitosuunnitelmat rakentamattomia alueita varten Kaupunkisuunnittelun strategisena tavoitteena 2009 2011 on Aviapoliksen kaavojen laatiminen ja riittävän toimitilamäärän turvaaminen. Tikkurilan kehityskuva (KALA 1.2.2006): Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ympäristönä, joka on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan keskeneräinen. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kun kaavahanke käynnistyi, YIT palkkasi maankäytön suunnitteluun Arkkitehtuuritoimisto Forma-Futura Oyn. Forma-Futura teki vuoden 2007 lopussa useita eri vaihtoehtoja, joiden kantavana teemana oli kaareva, mahdollisesti Harris-Kjisikin Aviavillat-suunnitelmaan perustuva rakennusmassa. Noin 250 metriä halkaisijaltaan olevaa puoliympyrän muotoista rakennusta pidettiin kuitenkin ongelmallisena kaupunkikuvallisesti jo valtavan mittakaavansa puolesta. Kaareva muoto kääntää lisäksi selkänsä Tikkurilantielle eikä rajaa katutilaa onnistuneesti. Lisäksi suunnitelmassa ei ollut ratkaistu vaiheittaisen rakentamisen mukanaan tuomia ongelmia (idealuonnos 1). Vuonna 2008 Forma-Futuran ehdotuksessa oli laaja kaareva muoto, yhdistettynä suorakulmaiseen rakennusmassaan. Vaiheittaisen rakentamisen ongelmaa ei edelleenkään ollut ratkaistu. YIT:llä ei ollut tietoa lopullisista käyttäjistä tai varmuutta hankkeen aikataulusta, joten on hyvin mahdollista, että rakentaminen tapahtuu pala kerrallaan. Jäykänoloinen formalistinen suunnitteluratkaisu ei ole joustava, silloin kun tulevat käyttäjät ja heidän tarpeensa eivät ole selvillä. Pahimmillaan hanke toteutuu vain osittain ja on keskeneräisenä suuren mittakaavan kaupunkikuvallinen ongelma. Pysäköinti on sijoitettu rakennusten ja pihakannen alle, mikä on vaiheittaisen rakentamisen kannalta myös vaikea ratkaisu (luonnos 2).
sivu: 15/28 Idealuonnos 1, Arkkit.tsto Forma-Futura, 18.12.2007 Luonnos, Arkkit.tsto Forma-Futura, 13.8.2008 Vuonna 2009 hankkeen suunnittelija vaihtui. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen luonnoksissa Lentoasemantien varteen sijoittui kuuden toimistoblokin muodostama rakennusrivi, jonka katkaisi pysäköintitalo. Noin puolet autopaikoista oli sijoitettu pihakannen alle. Tikkurilantien ja Robert Huberin tien kulmaan kaavailtiin 12-kerroksista hotellia. Tuossa vaiheessa, vuonna 2010 Tikkurilantien eritasoliittymän rakentamisen aikataulu ei ollut vielä selvillä, joten varauduttiin myös siihen vaihtoehtoon, että hanke jäisi pitkiksi ajoiksi keskeneräiseksi, jos Tikkurilantien varren rakennusrivi jäisi puuttumaan.
sivu: 16/28 Massamalli luoteesta, Arkkit.tsto Larkas & Laine, 15.5.2009. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lentoasemantie on "sisääntuloväylä Suomeen", mikä asettaa korkeat laatuvaatimukset sitä reunustavalle arkkitehtuurille. Lisäksi Tikkurilantie on Vantaan sisäinen pääväylä, mikä entisestään korostaa risteyskohdan kaupunkikuvallista merkitystä. Hankkeeseen suunniteltiin aluksi pelkästään toimistoja ja hotellia. Toimistorakentamista on kuitenkin vireillä Aviapolikseen niin paljon, että alue on vaarassa yksipuolistua toiminnallisesti. Myös todennäköisyys kokonaisuuden toteutumiseen pienenee, kun toimistorakentamisen kokonaisvolyymi kasvaa. Siksi hankkeeseen haluttiin myös muita toimitiloja ja ympäristöä häiritsemättömiä tuotantotiloja. Tikkurilantien kadunvarren elävöittämiseksi kortteliin sallittiin myös liiketiloja ja näyttelytiloja. Rakentaminen käynnistyy korttelin eteläosasta. Toimistorakennukset sijoittuvat pääty Lentoasemantielle päin muodostaen kampamaisen rakennelman, jolloin ne on mahdollista rakentaa vaiheittain tontti kerrallaan. Aluksi pysäköinti hoidetaan maan tasossa. Kun Lentoasemantietä vasten sijoittuva kampa on rakennettu Markkatien kulmaan saakka, tulee 250 autopaikan pysäköintitalon rakentaminen ajankohtaiseksi. Tikkurilantien varsi ja toinen pysäköintitalo on mahdollista rakentaa, kun Tikkurilantie on siirretty uuteen linjaukseensa aikaisintaan vuonna 2016. Rakennusten massoittelulla korostetaan Lentoasemantien ja Tikkurilantien risteyksen kaupunkikuvallista merkitystä. Kerrosten lukumäärä nousee kyseisessä kulmassa kahdeksaan, kun se on muualla Lentoasemantien pari kerrosta matalampaa. Tikkurilantien varsi, mahdollisine tuotanto- ja varastotiloineen on huomattavasti matalampaa. Rakentaminen voi olla suurimittakaavaista ulospäin, mutta Markkatien suuntaan rakeisuus tulee pienemmäksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Suunnitelmassa rakentamisen määrä kasvaa nykyisen kaavan sallimasta rakennusoikeudesta yli kaksinkertaiseksi. Se mahdollistaa mittavan toimitilakeskittymän rakentamisen Lentoasemantien ja Tikkurilantien risteyskohtaan. Korkeimmillaan rakentaminen on kahdeksankerroksista. Hanke rakentuu vaiheittain ja alkaa korttelin eteläosasta Lentoasemantien varresta. Viimeisenä rakennetaan korttelin pohjoisosa Tikkurilantien reunaan. Hanke tukee osaltaan K2-suunnitelmaan sisältynyttä Tikkurilantien kaupunkibulevardiajatusta. Rakennusten sisäänkäynnit ovat Markkatien suunnasta, johon on varattu myös etupihaa ja polkupyörien säilytyspaikkoja. Rakennuksiin liittyy myös etelään ja itään avautuvaa liikennemelulta suojattua, pääosin kivettyä pihaa. Pysäköinti sijoittuu kahteen pysäköintitaloon, jotka molemmat sijoittuva Markkatien kulmaan. Toinen rakennuksista rajautuu myös Lentoasemantien katualueeseen. Ajo pysäköintitaloihin tapahtuu Markka-
sivu: 17/28 tien liittymästä. Pysäköintitalot sijoittuvat omille tonteilleen LPA- eli autopaikkojen korttelialueelle. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös maanalaisten pysäköintitilojen rakentamisen. Kevyelle liikenteelle on yhteydet lisäksi portaita ja luiskia pitkin Tikkurilantien sillalta ja Kolikkopolulta. 5.1.1 Mitoitus - toimitilarakennusten korttelialue, KTY 2,4 hehtaarin alue. Kokonaisrakennusoikeus nousee 33 700 kerrosneliömetriin. Tehokkuusluku e=1,41. - työpaikkoja noin 500 700 kpl - polkupyöräpaikkoja on 169 kpl. - autopaikkojen korttelialue, LPA 0,5 hehtaarin alue. Pysäköintitasoja saa sijoittaa kaksi maan alle ja toisessa talossa viisi, toisessa kuusi maan päälle. - autopaikkoja on yhteensä 620 kpl, joista 550 sijoittuu kahteen pysäköintitaloon ja loput 70 kpl maantasoon. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Havainnekuva Tikkurilantien suunnasta, 4.9.2012, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine. KTY toimitilarakennusten korttelialue Kortteliin on osoitettu kuudelle tontille rakennusoikeutta toimitilarakennuksille, joiden yhteen laskettu rakennusoikeus on 33 700 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus on osoitettu tonteittain ja vaihtelee 3400 kerrosneliömetristä 7300 kerrosneliömetriin. Alueelle sallitaan toimistoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa. Sen lisäksi sallitaan ensimmäiseen kerrokseen liike- ja näyttelytiloja, joiden määrä voi olla yhteensä 20 % käytetystä rakennusoikeudesta eikä saa tonttikohtaisesti ylittää 30 %:a käytetystä rakennusoikeudesta. Rakentaminen voi olla enintään kahdeksankerroksista. Rakennuskokonaisuus koostuu melko samankokoisista toimitilablokeista, jotka kytkeytyvät kampamaisesti toisiinsa. Kampamaisella rakenteella on saatu mittakaavallisesti hajautettua suurta rakennusvolyymia ja se toimii myös silloin kun hanke rakentuu kappale kerrallaan. Tikkurilantien uuden linjauksen varteen sijoittuvalle tontille 11 on osoitettu matalamman, kolmekerroksisen rakennuksen paikka.
sivu: 18/28 Ravintolat, liike- ja näyttelytilat, neuvottelutilat ja muut aluetta palvelevat toiminnot sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusten maantasokerroksiin elävöittämään katutasoa ja ulko-oleskelutiloja. Korttelin rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuksista halutaan kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia. Julkisivumateriaalia ei ole määrätty, mutta julkisivuissa on käytettävä korkealuokkaisia materiaaleja. Rakennusten ensimmäinen kerros ei saa antaa sisääntulopihalle umpinaista vaikutelmaa. Korttelin ulkojulkisivujen tulee antaa kevyt ja ilmava vaikutelma, kun taas sisäänkäyntijulkisivuilla korostetaan mittakaavan, materiaalien ja värien avulla jalankulkijan mittakaavaa. Julkisivujen sommittelussa ja materiaalivalinnoissa on otettava huomioon, että rakennukset tulee voida valaista kaupunkikuvallisesti sopivalla tavalla. Tontilla 11 tulee rakennuksen vesikatosta vähintään 50 % olla viherkattoa. Korttelin alueille on laadittava yhtenäinen piha- ja valaistussuunnitelma. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata, mutta piha-alueet tulee jäsentää erilaisilla pinnoitteilla ja istutuksilla. Pinnoituksessa tulee käyttää korkeatasoisia materiaaleja, esimerkiksi kiveystä. Ajoreitit tulee erottaa jalankulkualueista esim. materiaaleilla. Rakentamattomilta osiltaan alue tulee kunnostaa ja hoitaa laadukkaana ympäristönä. LPA autopaikkojen korttelialue Viisi- ja kuusikerroksiset pysäköintitalot sijoittuvat Markkatien kulmaan, toimitilojen kannalta keskeisesti. Niihin saadaan sijoitettua kaikkiaan 550 autopaikkaa. Maantasoon mahtuu lisäksi 74 auton paikat. Kaavamääräyksissä autopaikkanormina on alueella käytetty 1 kpl/ 50 toimisto-km 2 ja palvelu-km 2, 1 kpl/100 tuotanto-km 2, 1 kpl/ 150 varasto- km 2 sekä 1 kpl/ 35 liiketila-km 2. Pysäköintitalojen arkkitehtuurille on asetettu laatuvaatimuksia. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa laadittaessa. Arvioinnissa on myös tarkasteltu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Näkymä sisäpihalta 15.5.2009, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine.
sivu: 19/28 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei tule uutta asumista. Hanke tuo Veromieheen uusia työpaikkoja, mikä osaltaan lisää Veromiehen ja Aviapoliksen vetovoimaa asuinalueena. Työpaikkojen lisäys toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden henkeä. Yhdyskuntarakenne Rakentaminen täydentää Lentoasemantien ja Tikkurilantien yhdyskuntarakennetta ja kasvattaa Aviapoliksen merkitystä työpaikka-alueena. Se myös tiivistää rakenteilla olevan Kehäradan aseman ympäristöä. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Kaupunkikuva Avia Centre täydentää Lentoasemantien ja Tikkurilantien kaupunkikuvaa liikenneväylien luonteeseen sopivalla suurimittakaavaisella rakentamisella. Se sijoittuu vilkkaiden teiden risteykseen näkyvälle paikalle. Mittakaavaan on saatu inhimillistä ulottuvuutta jakamalla rakennuskokonaisuus erillisiksi rakennuspalikoiksi. Pysäköintitalot sijoittuvat toimistotalojen keskelle ja korttelin kaupunkikuvallisesti tärkein nurkka kohoaa muuta rakennetta korkeammalle. Arkkitehtuurin korkeatasoisuus on pyritty turvaamaan kaavamääräyksin. Myös julkisivujen valaistuksesta on annettu kaavamääräys. Liikenneväylien ympäristö on ongelmallinen jalankulkijan näkökulmasta; leveät väylät ja rajautumaton katutila tekevät ympäristöstä epämiellyttävän. Suunnittelukohteessa ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tuomalla rakennukset lähelle väyliä ja estämällä laajojen pysäköintialueiden syntyminen. Lisäksi pääväylien suuntaan rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ilmavia ja kevyitä, sisäänkäyntien suunnassa inhimillinen mittakaava ja materiaalivalinta korostuvat. Palvelut ja työpaikat Rakennushankkeeseen tulee arviolta noin 500 700 työpaikkaa, mikä on arviolta 200 työpaikkaa enemmän kuin voimassa oleva kaava olisi toteutuessaan tuottanut. Työpaikkojen lisäys kasvattaa osaltaan myös muiden palvelujen tarvetta Veromiehessä. Liikenne Alueen liikenneverkko kestää hyvin lisärakentamisen. Liikenne ohjautuu Robert Huberin tien ja Tikkurilantien kautta Kehä III:lle tai Tuusulanväylälle. Alue on hyvin saavutettavissa linja-autolla ja Kehäradan valmistuttua junalla. Joukkoliikenneyhteydet paranevat entisestään, jos pikaraitiotie rakennetaan Tikkurilasta Lentoasemalle. Kevyen liikenteen väylät reunustavat Tikkurilantietä ja Lentoasemantietä, joten alue on hyvin saavutettavissa myös pyörällä. Kolikkopolku yhdistää Markkatien Lentoasemantien kevyenliikenteen raitille korttelin eteläpuolitse. Liikenneratkaisu on VAT:n hengen mukainen.
sivu: 20/28 Vesihuolto Kaavamuutoksella on pieniä vaikutuksia vesihuoltoon, mutta hulevesien hallintaan on kiinnitettävä enemmänkin huomiota. Kaava-alueen rakentaminen tullaan tekemään useassa vaiheessa, mikä vaikuttaa hulevesien hallintaan. Vesijohtoverkon ominaisuudet on selostettu kohdassa 3.1.3. Robert Huberin tien vesijohtoa jatketaan ja liitetään Tikkurilantien vesijohtoon. Markkatiellä tehdään myös pieniä lisäyksiä. Asemakaava-aluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu, kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Markkatien ja Robert Huberin tien viemäreitä jatketaan tarpeen mukaan. Sadevesiviemäröinti on kohdan 3.1.3 mukainen. Sosiaalinen ympäristö Kaavaratkaisulla on positiivinen sosiaalinen vaikutus Veromiehen kaupunginosaan. Kaupunkikuvan kohentuminen lisää alueen houkuttelevuutta liiketoiminnan ympäristönä ja myös mahdollisena asuinalueena. Kaavamuutosalue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja se mahdollistaa esteettömän ympäristön rakentamisen. Selkeästi rajatut yksityiset ja yleiset tilat, hyvin valaistu ympäristö, alueella liikkuvat työntekijät ja selkeät liikennejärjestelyt tekevät alueesta nykyistä turvallisemman tuntuisen. Kulttuuriset vaikutukset Kaavaratkaisu mahdollistaa modernin ja yksinkertaisen tyylikkään toimistotilakorttelin rakentamisen lähelle lentokenttää ja on sellaisena Aviapolis-hankkeen hengen mukainen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen sijoittuu jo rakennetuille alueille, eikä sillä ole vaikutusta alueen luontoarvoihin. Hanke hyödyntää pitkälti olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa. Vesistöt ja vesitalous Alueelle tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma. Siihen asti kun Tikkurilantie pysyy nykyisellä paikallaan, hulevesiä voidaan johtaa ja hallita mm. avopainanteissa. Jatkorakentamisessa korttelialue tiivistyy ja hulevesien hallinnasta tulee haastavampi. Tikkurilantien siirtyessä pohjoisemmaksi kuivatusjärjestelyt muuttuvat. Tikkurilantielle tulee rakennettavaksi hulevesiviemäri, johon johdetaan kadun lisäksi pohjoispuolelta Technopoliksen alueen hulevedet. Kaava-alueen hulevesien hallinnasta on erillinen hulevesisuunnitelma. Lisäksi suurimman kattopinnan tontilla 11 pinta-alasta tulee 50 % toteuttaa viherkattona. 5.4.3 Yhteenveto Hanke sijoittuu jo rakennetulle alueelle ja on yhdyskuntarakennetta tiivistävä ja täydentävä. Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja voi tukeutua joukkoliikenteen palveluihin. Tuleva Aviapoliksen asema ja pikaraitiolinjauksen toteutuminen parantavat yhteyksiä entisestään. Työmatkapyöräilyyn kannustetaan ja kaavassa on määräys helposti käytettävistä polkupyöräpaikoista. Kun hankkeessa on otettu vielä huomioon hulevesien hallinta, voidaan hanketta pitää kestävän kaupunkirakentamisen tavoitteiden mukaisena. Hankkeen toteutuminen on tärkeä signaali koko Veromiehen kaupunginosan kehittymiselle. Se lisää osaltaan työllisyyttä ja tukee palveluja. Korkealaatuinen ympäristö lisää alueen vetovoimaisuutta. Kokonaisratkaisu on taloudellisesti toteutettavissa. Kaava mahdollistaa myös vaiheittaisen rakentamisen. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavassa on otettu huomioon liikennemelun vaikutukset ja niiden torjunta koulutustilojen sekä toimistotilojen ulkovaippaa koskevissa määräyksissä. Lentoasemantien ja Tikkurilantien puolella koulutus- ja ko-
sivu: 21/28 koontumistilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db ja toimistotilojen vähintään 30 db. Muilla osin vastaavat luvut ovat 32 db ja 28 db. Rakennuksen raittiin ilman otto tulee järjestää siten, ettei sisäilman pienhiukkasten raja-arvo ylity. Ympäristöhäiriöiden vähentäminen on VAT:n mukaisesti otettu huomioon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Avia Centren rakentaminen alkaa Lentoasemantien varresta kaavan saatua lainvoiman. Hanke toteutuu palanen kerrallaan toimistotilojen kysynnän mukaisesti. Vesijohtoverkon ominaisuudet on selostettu kohdassa 3.1.3. Asemakaava-aluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu, kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Sadevesiviemäröinti on kohdan 3.1.3 mukainen. Alueen hulevesien hallinnasta on tehtävä suunnitelma, jossa selvitetään toimenpiteet hulevesien käsittelystä tontilla. Kaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimus. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Erkki Kiira Niila Aunio YIT Arkkit.tsto Larkas & Laine Vantaan kaupunki: maisema-arkkitehti Marika Bremer ympäristöinsinööri Krister Höglund suunn.ins. (vesihuolto) Keijo Ikonen suunn.avust. Tarja Itätalo lupa-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva suunn.ins. (geotekn.) Heikki Kangas aluearkkitehti Elli Maalismaa aluearkkitehti Asta Tirkkonen arkkitehti Seppo Niva liikenneinsinööri Jarmo Pajunen kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala suunnitteluavustaja Kaija Topra VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu/ Asemakaavoitus Vantaalla, 11. päivänä maaliskuuta 2013
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 22/30 Leikkaus 4.9.2012, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Asemapiirros 4.9.2012, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 23/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 24/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 25/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 26/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 27/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 28/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 29/30
001835/ Avia Centre / 11.3.2013/II sivu: 30/30