Oppimista voi oppia! Oppimaan oppimista on, kun mietit: 1. Miksi opiskelet? = Motivaatiosi oppia Omaa asennetta/motivaatiota oppimiseen on hyvä pohtia "mikä minua kiinnostaa opittavassa asiassa" ja "miksi opiskelen tällä hetkellä". 2. Millä tavoin pyrit uutta asiaa ymmärtämään? Miten pystyt parhaiten keskittymään? Miten opit parhaiten? 3. Pyritkö ymmärtämään asiat? Yhdisteletkö tietoisesti uusia asioita olemassa olevaan tietämykseesi? Vai opetteletko ulkoa pieniä osia ilman laajempaa ymmärrystä? 4. Onko toimintasi juuri opiskeltavaan asiaan soveltuvaa? 5. Työskenteletkö tehokkaasti? Saavutatko oppimista? Miten voit muuttaa työskentelytapojasi?
Miksi opiskelet? "Oppimisessa on kysymys asenteesta eikä kyvykkyydestä." Tri Georgi Lozanov Keräätkö opinpisteitä, haluatko tutkintotodistuksen vai haluatko tietää ja kehittyä osaavaksi asiantuntijaksi? Motivaatio on se, joka tönii eteenpäin erilaisissa opiskelutilanteissa. Muotoile motivaatiosi tavoitteiksi. Pysähdy ajattelemaan: Ulkoinen motivaatio on nimensä mukaisesti ulkoa tulevaa. Joku muu ihminen tai asia toimii motivaation pohjana. Sisäinen motivaatio puolestaan kumpuaa omista tarpeista, omasta halusta tehdä jotain. Sisäisessä motivaatiossa tärkeää ei ole ulkoiset palkkiot eikä niistä välitetä. Sisäinen motivaatio on oppimisen mielekkyyden saavuttamiseksi tärkeää. Opiskelen, koska... Haluan saavuttaa... Haluan kehittyä... Haluan oppia... Motivaation taso vaihtelee.
Opiskelu on työtä Opiskelu on verrattavissa työhön. Opiskelutyössä olet sekä työntekijä että esimies itsellesi. Siksi opiskelutyö vaatii sinulta paljon. Sinä asetat itsellesi työajan ja sinä kontrolloit miten niitä noudatat ja kuinka laadukasta työsi työaikana on. Oppimistyön palkka on oppiminen. Tämä palkka on perinteistä palkkaa kestävämpää, sillä oppimisesi kestää ja sitä voit käyttää koko elämäsi. Tämä palkka myös kasvaa ajan myötä, jos vain ahkeroit tarpeeksi. Oppimasi on pohjana tulevalle oppimiselle. Kun olet tehnyt opiskelutyösi kunnolla, voit tyytyväisin ja osaavin mielin siirtyä alasi asiantuntijaksi. Opiskelijan viikoittaiseksi työajaksi on määritelty 40 tuntia. Vuositasolla tunteja kertyy 1600. Yleisemmin työtä mitataan opintopisteillä, mutta on tärkeää, että osaat kääntää pisteet tarvittavaksi työtunneiksi. Ajattele aina kurssin alkaessa, että miten paljon työtunteja kurssin pisteet sisältävät. Opiskelijan työaika täyttyy "ohjatusta työstä" eli opetukseen osallistumisesta, mutta enimmäkseen työ on itsenäistä (muttei välttämättä yksinäistä -> ryhmätyöt!). Onkin laskettu, että jokaista kontaktiopetus tuntia varten tarvitset toisen tunnin, jotta ymmärrät (= opit) kontaktiopetuksen asiat.
Opiskelu on työtä Opiskelijan työ lukuina: työviikko = 40 tuntia = n. 20 tuntia opetusta + 20 tuntia itsenäistä työtä työvuosi = 1600 tuntia = 60 opintopistettä 1 opintopiste = 26.7 tuntia työtä Tehtävä: Vastaus: Montako tuntia aikaa käytetään 3 opintopisteen laajuisen kurssin tietojen oppimiseen? 3 x 26.7 tuntia = 80 tuntia. Vain osa ajasta on opettajan antamaa opetusta.
Kaikki irti luennoista! Saavutko luennolle valmistautumatta? Ajatteletko luennoista, että: luennoitsija on se, joka puhuu luennoitsija on vastuussa siitä, mitä luennolla tapahtuu opiskelijoiden kuuluu olla hiljaa ja kuunnella opiskelijoiden pitää tehdä vain muistiinpanoja opiskelijat eivät saa missään nimessä ilmaista tietämättömyyttä tai ymmärtämättömyyttään luennoilla ei saa tehdä yhteistyötä opettajan tai opiskelijatovereiden kanssa palautetta luennoista ei kannata antaa?
Kaikki irti luennoista! Luennot on tarkoitettu sinun oppimisen tukemiseksi. Luennot eivät ole tarkoitettu vain siihen, että saavut paikalle ja istut passiivisena paikalla. Vastuu luentojen onnistumisesta ja niiden hyödyllisyydestä on sinun itsesi harteilla. Olemalla aktiivisesti mukana (mm. kysymällä, tekemällä muistiinpanoja, valmistautumalla) voit edistää oppimistasi.
Kaikki irti luennoista! 1. Valmistaudu! perehdy luentokurssin kirjallisuuteen (vaikkapa vain silmäilemällä kirjallisuutta, jos et ehdi lukemaan "kunnolla") tee ennen luentoa mind map ajatuksista, joita teema sinussa herättää mieti valmiita kysymyksiä teemasta voit keskittyä mind mapin täydentämiseen opit ja valmistautuminen tenttiin on helpompaa 2. Tee mind map muistiinpanot! 4. Anna palautetta! Heti! sinun oppiminen parantuu saat luennosta enemmän irti muutkin oppivat luennoitsija tietää muuttaa opetustaan 3. Kysy! luennoitsijalta opiskelutoverilta, samalta kurssilta, vanhemmalta ohjaajalta Ainakin jälkikäteen vaikuttaa tuleviin opintoihisi (tulevien kurssien sisältö, järjestys) oikea palaute jäsentää oppimistasi reilu teko tuleville opiskelijoille reilu teko opettajalle
MAKING NOTES vai TAKING NOTES? Muistiinpanojen tarkoitus on toimia muistin- ja oppimisen tukena sekä asian selventäjänä Siksi onkin tärkeä miettiä miten sinä teet muistiinpanoja. Eli teetkö muistiinpanoja (making notes) eli kirjoitat omin sanoin, käytät omaa aiempaa tietämystäsi, pohdit ja liität pohdintojasi muistiinpanoihisi? Vai otatko yksinkertaisesti vastaan sinulle annetun tiedon ja kopioit muistiinpanot (taking notes)?
Mind Map Mind map on yksinkertainen, mutta erinomainen tapa tehdä omin sanoin, itselle selkeitä muistiinpanoja. Mind map tarkoittaa käsitekarttaa, johon kootaan asiasanoja ja yhdistetään niitä toisiinsa. Näin muodostuu kartta, johon asia ja sen yhteydet on kuvattu selkeästi. Mind mapista hyödyt: 1. kun teet mind mapia omin sanoin, on se jo itsessään tiedon prosessointia ja ymmärtämistä (eli oppimista) 2. koska mind map on tehty itse, on siinä itselle merkityksellisiä ja ymmärrettäviä sanoja 3. mind map on helppo palauttaa mieleen kun asia on tiivistetty yhteen kuvaan (vrt. perinteisiä, usean sivun "ranskalaisviiva - muistiinpanoja)
Mind Map 1. Laita paperi eteesi vaakasuunnassa. Ideaali paperin koko on A3 (voi olla myös A4). 2. Kirjoita aihe keskelle paperia (voit lisätä jonkin aihetta kuvaavan piirroksen) 3. Lisää aihetta kuvaavia asiasanoja, lukuja tai symboleita. Valitse avainsanoiksi mieluiten substantiiveja tai verbejä. Käytä enintään kahta sanaa. Poikkeuksena ovat täsmällisyyttä vaativat asiat, kuten lainaukset, nimet, matemaattiset kaavat tai määritelmät, jotka voidaan sijoittaa kartan reunaan sekä varustaa viittauksella tai nuolella avainsanaa päin. Kaikilla asiasanoilla on kytkentä keskikuvioon tai johonkin toiseen asiasanaan. 4. Piirrä yhdistäviä viivoja asiasanojen välille. 5. Värit helpottavat hahmottamistasi. 6. Piirrä geometrisiä kuvioita, merkkejä, symboleita, nuolia, piirroksia ja värejä osoittamaan tärkeysjärjestystä ja viittauksia. Visuaalinen kartta on helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja sisältävä.
Anna keskittymiselle mahdollisuus! Ennen lukemista Huolehdi että sinulla ei ole nälkä, jano ym. Hae rauhallinen tila (oma lukusoppi) Mieti mikä on paras aika päivästä keskittymisellesi? Tauota lukeminen! Herätä kiinnostus! Kysy itseltäsi: Mikä sinua kiinnostaa asiassa? Mitä kokemusta sinulla on asiasta? Yhtämittainen lukeminen voi kestää ½ - 1½ tuntiin, pidä sitten tauko Mihin tarvitset tietoa? Muista! Keskittymistä edistävät liikunta ja sosiaalinen elämä Mikä muita kiinnostaa? Mihin kysymyksiin he ovat hakeneet vastauksia?
Ennen lukemista Suunnittele! Mieti lukemisen tavoitteet yleiset tavoitteet (osaaminen) lukutehtäväkohtaiset tavoitteet (tentistä ht, esseen kirjallisuuden haku) jokaisen lukukerran tavoitteet (sivumääräinen/ ajallinen, ymmärtämisen taso) Arvioi lukemiseen tarvitsemasi aika ja käytettävissä oleva aika aikaisemmat tiedot asiasta tekstin vaikeusaste: kieliasu, vieraiden käsitteiden määrä Tee lukusuunnitelma pitempi (lukutehtävää esim. tenttiä varten) lyhyempi (päivän lukutavoitteet)
Tenttiin valmistautuminen Tärkeämpää kuin opintoviikkojen kalastelu tenttimällä on uuden oppiminen lukemalla ja prosessoimalla lukemaansa, muista siis: huolellinen valmistautuminen laatia suunnitelma tentin lukemiseen järjestää materiaali pieniksi paloiksi kysellä itseltäsi oppimaasi olennaisten asioiden löytäminen sekä tee valintoja mihin keskityt pyrkiä luomaan aineistosta kokonaiskuva jakaa aiheesta ajatuksia opiskelutovereiden kanssa
Tule tenttitilanteeseen ajoissa. Tenttijännityksen lievittäminen Lue huolella kysymykset ja ohjeet vastauksen kirjoittamisesta. Älä säikähdä, jos kysymykset ensi lukemalta tuntuvat hankalilta. Valitse ensimmäiseksi kysymys, joka tuntuu helpoimmalta. Listaa aluksi kaikki, mitä tiedät asiasta, missä tahansa järjestyksessä ne vain tulevat mieleesi. Älä yritäkään vielä organisoida vastaustasi. Älä kirjoita mielipiteitä tai omia kokemuksia, jos niitä ei vaadita. Esitä vain perusteltua näkemyksiä. Kirjoittamasi sivumäärä ei ole tärkeää, vaan että vastaat kysymykseen, lyhyestikin. Älä häiriinny vierustovereistasi. Muista lopuksi lukea vastauksesi.
Tehokkuutta ajankäyttöön Ajan käytön hallitseminen edellyttää suunnitelmallisuutta Ilman suunnitelmia aika kuluu huomaamatta eikä tavoitteita saavuteta. Ajan käytön suunnittelu on hyödyllistä: Tiedät mitä teet kun heräät aamulla. Sinun ei tarvitse käyttää aikaa ohjelman miettimiseen. Pysyt aikataulussa ja saavutat varmemmin tuloksia, kun sinulla on selkeä suunnitelma. Saat suunnitelmallisen työn jälkeen nauttia vapaa-ajasta ilman ahdistavia "pitää tehdä" -ajatuksia.
Viikkosuunnitelma avuksi ajan hallintaan Viikkosuunnitelma on hyvä työkalu ajan hallinnassa. Siinä tavoitteet konkretisoituvat. Aloita viikkosuunnitelman tekeminen päättämällä, mitä aiot saada tehdyksi kyseisellä viikolla. Voit jaotella tehtävät opiskeluun liittyviin ja muihin (vapaa-aika, perhe, kotityöt). Muista opiskelutavoitteiden kohdalla määritellä missä ajassa tavoite pitää saavuttaa ja millaiseen laatuun (ja/tai määrään) pyrit. Ole tarkka etenkin opiskelun ulkopuolisten tehtävien suhteen, mieti ovatko ne todella tärkeitä. Muista, että oppiminen vie aikaa! Laita opiskelu ja muut tehtävät omaan tärkeysjärjestykseen. Merkitse suunnitelmaan tavoitteiden sisältämät läsnäoloa (luennot, harjoitukset, ryhmätehtävät ym.) vaativat tilanteet. Merkitse suunnitelmaan tärkeysjärjestyksessä ensimmäisen tehtävän muut tarvitsemat ajat, esimerkiksi materiaalin hankinta, kirjallisuuden lukeminen, kotitehtävien tekeminen. Jos aikaa ei enää ole läsnäoloa tarvitsevien tehtävien jälkeen, mieti minkä tehtävän läsnäoloa voit vähentää tai poistaa. Sijoita opiskelutehtävät "laatuajallesi" eli ajankohtaan, joka on sinulle tehokasta keskittymisaikaa ja muut tehtävät tämän ajan ulkopuolelle. Merkitse loput tehtävät tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Vältä tehtävien liikakahmimista, sillä aika ja sinun suorituskykysi ovat rajallisia. Toteuta suunnitelmaa joustavasti. Arvioi viikon loputtua saavutitko tavoitteesi ja suunnittele seuraavan viikon ohjelma.
Lisää vinkkejä pohdittavaksi LAATUAIKASI FYYSINEN PAIKKA Mikä aika päivästä on sinun "tehoaikaasi", aikaa, jolloin keskittymiskykysi ja vireystasosi on parhaimmillaan? KESKITTYMISKYKYSI Mikä on fyysisesti paras paikka sinulle? Työskenteletkö mieluiten oman kodin sohvan nurkassa vai kirjaston lukusalissa? Yritä tehdä suunnitelma niin, että sinun ei tarvitse vaihtaa fyysistä paikkaa useasti saman päivän aikana. Tämä auttaa keskittymiskykyä. Miten pitkään pystyt yhtäjaksoisesti opiskelemaan? Vaatiiko keskittymisesi ehdotonta hiljaisuutta vai parantaako esimerkiksi musiikin kuuntelu sitä? Keskittymiskyky vaihtelee, mutta ihanteellinen opiskeluaika on 20-50 minuuttia, jonka jälkeen on syytä pitää noin viiden minuutin tauko. Yleisesti keskittymistä edesauttaa jos pystyt suunnittelemaan viikko-ohjelman niin, että voit keskittyä yhtenä päivänä vain yhteen tehtävään. Opiskeluun asetetut aikarajat ja niiden väliset muut tehtävät saavat sinut työskentelemään tehokkaammin kuin koko päivän mittainen opiskelujakso. REALISTISET TAVOITTEET Muista asettaa itsellesi realistiset tavoitteet. Älä ali- tai yliarvioi itseäsi. Stressiä aiheuttavat usein ylisuuret vaatimukset, joihin aikasi ei yksinkertaisesti riitä. Sen vuoksi on parempaa ajankäytönsuunnittelua siirtää joku tehtävä selkeästi myöhempään ajankohtaan. YLLÄTYKSET/YLIMÄÄRÄINEN AIKA Suunnitelman tekemisen vaikeus on ajan arviointi. Suunnitelman tulee aina olla joustava, sen on myötäiltävä elämää ja siinä piileviä yllätyksiä.