Mertalan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 (päivitetty 20.01.2010))

Mertalan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 (päivitetty 20.01.2010)) 1 Johdanto Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma on voimassa lukuvuoden 2009-2010 ja 2010-2011. Mertalan koulu on 1. - 9. -luokat käsittävä yhtenäinen peruskoulu. Nojamaan, Nätkin, Moinsalmen ja Juvolan koulut ovat niitä Mertalan lähikouluja, joista Mertalaan tulee suurin osa oppilaista 7. - 9. -luokille. Tämän opetussuunnitelman yleinen osa koskee kaikkia koulumme oppilaita ikään ja vuosiluokkaan katsomatta. Sisällysluettelo 1. Arvot ja toiminta-ajatus 4 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet... 4 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa 5 4. Opetuksen toteuttaminen.. 6 4.1 Fyysinen oppimisympäristö.. 8 4.2 Koulun toimintakulttuurin kuvaus. 8 4.2.1 Opetusjärjestelyt. 9 4.2.2 Koulutyön suunnittelu. 10 4.2.3 Päätöksenteko ja tiedonkulku. 11 4.2.4 Vuorovaikutus.. 12 4.2.5 Pedagoginen kehittäminen.. 12 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma... 14 6. Opetuksen mahdolliset painotukset 15 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. 16 7.1 Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa.. 16 7.1.1 Mertalan koulun järjestyssäännöt.. 19 7.1.2 Opettajat ovat sopineet yhdessä. 20 7.1.3 Käyttäytymisen arviointi 20 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen.. 21 9. Valinnaisaineiden opetus. 24

Valinnaisainetarjotin 3. ja 4. luokilla. 24 Valinnaisainetarjotin 5. ja 6. luokilla.. 25 Äidinkieli... 25 Englanti. 26 Ruotsi. 26 Ranska... 26 Saksa.. 26 Venäjä. 27 Matematiikka... 28 Kemia 30 Historia ja yhteiskuntaoppi 30 Kuvataide. 30 Musiikki 33 Kotitalous. 34 Käsityö (tekninen työ ja tekstiilityö). 37 Liikunta 42 Tietotekniikka.. 44 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa 45 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa 46 12. Kodin ja koulun yhteistyö 47 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa... 49 14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi. 51 15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 52 16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena.. 52 16.1 Työelämään tutustumisen järjestelyt.. 53 17. Kerhotoiminnan järjestäminen.. 53 18. Tukiopetuksen järjestäminen. 53 19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus.. 54 19.1 Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä 54 19.2 Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa 55 19.3 Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista 58 19.4 Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen 59 19.5 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).. 61 19.6 Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa. 63 19.7 Oppilashuolto Mertalassa, kaavio. 64 20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus. 65 2 21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin (sekä päättöarvioinnin kriteereihin). 68

21.1 Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa 68 21.2 Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa 68 21.3.Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta. 69 21.4 Kriteerit 69 21.5 Päättöarviointi 70 22. Opinnoissa etenemisen periaatteet. 71 22.1 Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan 71 23. Todistukset 72 24. Tietostrategia 72 24.1 Koulumme visiot. 72 24.2 Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso peruskoulun päättyessä 73 24.3 Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen. 78 24.4 Henkilöstön taidot ja koulutussuunnitelma. 81 24.5 Laitteet, ohjelmistot ja tilat 81 24.6 Koulun tietotekniikan käyttösäännöt 83 24.7 Kymmenen käskyä sähköpostin ja internetin käyttöön.. 84 24.8 Koulun tekninen tuki TVT:ssä.. 85 24.9 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen.. 85 24.10 Arviointi. 86 25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 86 26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 87 3

1. Arvot ja toiminta-ajatus 4 Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. Elämän virta ei kulje koulun ohi vaan sen läpi. Mertalan koulun oppilas saa monipuolista yleissivistävää kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on rehellinen, ajatteleva, itsetunnoltaan terve, yhteistyö- ja ilmaisukykyinen, toiset huomioon ottava nuori. Hänellä on jatko-opiskelua varten riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet. 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Mertalan koulun kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet on sovittu yhteisesti kotien kanssa kyselyjen pohjalta. Kaikilla oppilaiden kanssa tekemisissä olevilla aikuisilla on vastuu ohjata oppilasta tavoitteiden mukaiseen käyttäytymiseen. 1. Sosiaaliset taidot hyvät tavat rehellisyys erilaisuuden hyväksyminen myönteisyys toisten huomioonottaminen 2. Vastuullisuus sitoutuminen oma-aloitteisuus työrauha työnteon arvostaminen 3. Fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpito myönteinen minäkuva itsensä ja toisten arvostaminen kouluruokailun arvostaminen 4. Ympäristön (rakennetun ja luonnon) kunnioittaminen elinympäristön kunnioittaminen kierrätys ja roskien lajittelu vastuu koulun ja luokan kaluston kunnosta ja siisteydestä.

5 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa /Mertalan koulussa Taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 4,5* 3 3 42,5 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja 2 2 2 3 9 luonnontieto Biologia ja maantieto 1 2 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 Terveystieto 2 1 0 3 Uskonto ja 1 1 1 1 2 1 1 1 2 11 elämänkatsomustieto Historia ja 1 2 2 2 3 10 yhteiskuntaoppi Musiikki 2 1 2 1 2 1 1 1 0 11 Kuvataide 1 2 1 2 1 2 1 1 1 12 Käsityö 1 1 2 2 2 2 2 1 0 13 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Koulukohtainen taito- tai taideaine 1 KS 1 KS 1 3A/MU 3B/KU 1 4A/MU 4B/KU 1 5A/MU 5B/KU 1 6A/MU 6B/LI Kotitalous 2 0 1 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 1 1 1 1 2 4 3 13 4A/MU 6A/MU Oppilaan valtakunnallinen 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 vähimmäistuntimäärä Savonlinnassa toteutuva 20 20 23 24 24 25 31 29,5 30 226,5 tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli 1 3 2 2 2 3 13 6 Savonlinnassa toteutuva enimmäistuntimäärä 20 20 23 25 27 27 33 31,5 33 239,5 * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin

6 4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1. 9. neljän jakson mallia. Alaluokilla jaksotusta on lähinnä valinnaisuuden tunneilla. Yläluokilla jaksotetaan valinnaisten tuntien lisäksi muutamia yhteisesti opetettavia yhden vuosiviikkotunnin oppiaineita. Suurimmaksi osaksi oppiaineet on hajautettu työjärjestyksissä koko lukuvuoden ajan tasaisesti.

7

4.1 Fyysinen oppimisympäristö 8 Mertalan koulukompleksi muodostuu 1956 valmistuneesta vanhasta osasta sekä 1978 valmistuneesta osasta. Normaalien opetustilojen lisäksi koulussa on liikuntasali, ruokala, kotitalous-, tekstiili- ja teknisen työn tilat, kielistudio, tietokoneluokat, kemian, fysiikan ja biologian luokat, musiikkiluokat, kuvataideluokka, erilliset erityisopetustilat, kirjastot, opettajainhuoneet, terveydenhoitajan tilat ja väestönsuoja. Koulu sijaitsee itäpuolella kaupunkia, Valtatie 14:n varrella. Koulualue sijoittuu valtatien ja sivukatujen väliin. Koulurakennus jakaa pihan ylä- ja alapihaan. Yläpiha koostuu pienestä metsiköstä ja asfalttipihasta. Pihalla on joitakin peli- ja leikkivälineitä sekä koripallokenttä. Alapihalla sijaitsee nurmialueen lisäksi koulun hiekkakenttä, jonka vieressä on tilaa yläluokkalaisten polkupyörille. Alaluokkalaisten pyörät ovat etupihan reunalla. Huoltopihan puolella on varattu tilaa koulun henkilökunnan autoille. Huoltopihalla on myös jätekatos. Alakoululla, vanhalla puolella, on tehty remonttia. Yläkoulun puolella on meneillään laajahko remontti. Seuraavat tilat ovat valmistuneet: kielistudio, kotitalouden, teknisen työn, tekstiilityön, kuvataiteen ja musiikin tilat. Yhtenäiskoulu vaatii yhteiset hallinnolliset tilat sekä yhteisen opettajainhuoneen. Kiinteistössä on myös rakenteellisia puutteita, jotka vaativat pikaista korjaamista. Koulun irtaimisto, opetusvälineet ja piha-alue ovat suurelta osin uusimisen tarpeessa. Osa kalustosta ja opetusvälineistä uusitaan remontin yhteydessä. Päivittäin rakennuksessa työskentelee vajaat 700 oppilasta ja n. 50 opettajaa. Muuta henkilökuntaa on n. 20. 4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Mertalan koulu aloitti yhtenäisenä peruskouluna 1.8.2003. Siksi on tärkeää, että toimintakulttuuri tapoineen ja sääntöineen yhtenäistyy ala- ja yläkoulun osalta. Yhtenäisyys Mertalan koulussa näkyy käytännössä fyysisesti, hallinnollisesti ja toiminnallisesti siten, että olemme yksi koulu yhteisine oppilaineen ja opetusjärjestelyineen. Myös teema- ja juhlapäivät ovat pääosin yhteisiä. Luokkatilat ja opetusvälineet ovat yhteiskäytössä. Koulumme opettajilla on yhteisvastuu koulutyöstä. Opettajat huolehtivat kaikista oppilaista, valvovat koulun sääntöjen noudattamista ja tekevät keskenään yhteistyötä, esimerkiksi opettajainkokoukset. Mertalan yhtenäisessä peruskoulussa luokan- ja aineenopettajat voivat vapaaehtoisuuteen, omaan haluun ja kiinnostukseen perustuen opettaa vuosiluokilla 1-9. Tällä ristiin opettamisella pyritään oppimisen jatkuvuuteen ja oppilaan aikuiskontaktit pyritään

säilyttämään pidempikestoisina. Opetusjärjestelyissä huomioidaan opettajan kelpoisuus ja ammatillinen pätevyys. 9 Toimiva oppilashuolto ja nivelvaiheiden järjestelyt mahdollistavat oppilaille turvallisen oppimispolun esiopetuksesta toiselle asteelle. Tulevaisuudessa yhteinen opettajainhuone ja yhteiset hallintotilat parantavat tiedonkulkua ja yhteistyötä. Pyritään kehittämään uusia tapoja sekä opettaa että toimia yhdessä koko perusopetuksessa. 4.2.1 Opetusjärjestelyt Jaksotus toteutetaan neljässä jaksossa. Lukuvuoden työ- ja loma-ajat määräytyvät koulutuslautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Oppitunnit sijoittuvat klo 8 16 väliselle ajalle. Oppitunti kestää vähintään 45 minuuttia ja 15 minuutin välitunnin oppilaat viettävät pääsääntöisesti ulkona koulualueella. Koulualueelta ei saa poistua ilman opettajan lupaa. Välituntivalvonnan hoitavat opettajat jaksoittain vaihtuvan vuorolistan mukaan. Opettajien vastuualueista päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Opettajien ollessa poissa oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti lukujärjestyksen mukaisesti koulun sisäisin järjestelyin tai pidemmissä poissaoloissa sijaisjärjestelyin. Henkilökunnan saa parhaiten kiinni päivisin puhelimella, sähköpostilla tai pienimmillä oppilailla käytössä olevilla reissuvihkoilla. Yhteystiedot löytyvät lukuvuosittain koteihin jaettavasta koulutiedotteesta. Koulustamme saa myös tietoa koulumme kotisivuilta http://edu.savonlinnaseutu.fi/mertala. Lukuvuoden teema ja vuosittaiset tapahtumat sovitaan hyvissä ajoin ja ne näkyvät lukuvuosisuunnitelmassa. Seuraavat lomakkeet löytyvät opetussuunnitelmasta: koulun järjestyssäännöt, opettajien toimintaperiaatteet ja kehityskeskustelun runko. Lisäksi yhteisiä sopimuksia löytyy Mertalan koulun turvallisuussuunnitelmasta ja Savonlinnan kaupungin erityisopetuksen käsikirjasta. Koulupäivään kuuluu lyhyt päivänavaus, joka pidetään joko keskusradion kautta tai liikuntasalissa opettajien vuorolistan mukaisesti. Oppilaat ruokailevat viidessä ruokailuvuorossa klo 10.40 12.15 välisenä aikana jaksoittain vaihtuvan ruokailuvuorolistan mukaisesti. Ruokailu kuuluu jokaisen oppilaan koulupäivää, ja ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Ruokailua valvoo luokanopettaja ja ruokailuun erikseen määrätty valvoja. Opettajan tehtäviin kuuluvat mm. opetus ja kasvatus, arviointi, oman ammattitaidon ylläpitäminen, yhteydenpito koteihin ja sidosryhmiin, kehityskeskustelut, valvonta ja koulun kehittäminen. Yhteydenpidoista koteihin huolehtivat ensi sijassa luokanopettaja ja yläluokilla luokanvalvoja. Jokainen opettaja on velvollinen huolehtimaan oppilaiden poissaolojen seuraamisesta. Luokanvalvoja/-opettaja ilmoittaa aiheettomista poissaoloista koteihin ja pyytää vanhemmat tarvittaessa koululle perhepalaveriin jatkotoimenpiteitä varten. Yläluokilla poissaolot merkitään

päivittäin oppilaslistoihin. Oppilas huolehtii henkilökohtaisen poissaolokirjan ajan tasalla pitämisestä. 10 Koulussamme on sekä kummi että tukioppilastoimintaa. Kummioppilastoiminta on alaluokkien välistä toimintaa ja sitä ohjaavat luokanopettajat. Yläluokilla tukioppilastoimintaa ohjaa tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja. Tukioppilastoiminta on vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa ja nuorisotyötä koulun arjessa. Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Koulun tukioppilastoiminta pohjautuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaan. Tukioppilaat ovat 8. 9. -luokkalaisia nuoria, jotka koulutetaan tehtävään. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Koulussamme on kaksi opettajaa, jotka vastaavat tukioppilaiden ohjauksesta ja koulutuksesta. Myös koulun kuraattori osallistuu tukioppilastoimintaan. Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintatavoista ovat seitsemäsluokkalaisten kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen esimerkiksi oppitunteja pitämällä. Tukioppilaat toimivat myös luottamuksellisina keskustelukumppaneina ja ohjaavat tarvittaessa erilaisten palvelujen piiriin. Tukioppilaat toimivat myös linkkinä oppilaiden ja koulun henkilökunnan välillä esimerkiksi kertomalla koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Koulun alkaessa tukioppilaat julistavat koulurauhan. Tukioppilaat valitaan seitsemännen luokan keväällä. Luokka äänestää keskuudestaan sopivina pitämiään henkilöitä ja äänestyksessä menestyneiltä kartoitetaan omaa halukkuutta lähteä mukaan toimintaan. Luokanvalvojat ja opettajat osallistuvat tukioppilastoimintaa ohjaavien opettajien kanssa valintaprosessiin. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat toimivat koko kouluyhteisön tuella. Mertalan koulussa toimii myös oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Ala- ja yläluokilla on omat oppilaskunnat, jotka tekevät asioiden niin vaatiessa yhteistyötä. Vuosittain valittavat edustajat muodostavat oppilaskunnan hallituksen. Opettajakunta valitsee keskuudestaan oppilaskunnan ohjaavat opettajat. Oppilaskunnan työstä kerrotaan opettajankokouksissa sekä luokissa. Oppilaskunnan jäsenet voivat pyydettäessä osallistua opettajien kokouksiin. Yläkoulun oppilaskunta hoitaa koulun aulassa toimivaa Flaksi-kioskia, joka on auki 14.00 14.15. Vuorollaan kaksi oppilasta huolehtii kioskin myynnistä viikon kerrallaan. Kioskista tulevat varat käytetään yhteisen viihtyvyyden lisäämiseen, stipendeihin, eri teemapäivien järjestämiseen sekä 9. luokkien luokkaretkien avustamiseen. Oppilaskunnan tehtävänä on oppilaiden myönteisen asennoitumisen, hyvän yhteishengen ja kaikenpuolisen kouluviihtyvyyden lisääminen. Yhtenä tehtävänä on myös ala- ja yläluokkien oppilaiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen. Oppilaskunnassa oppilaat opettelevat yhteiskunnallisen toiminnan muotoja, vaikuttamisen keinoja, vastuullisuutta ja käytännön organisointia. 4.2.2 Koulutyön suunnittelu Koulutyön suunnitteluun ja lukuvuosisuunnitelman valmisteluun osallistuu koko koulun opettajakunta rehtorin ja apulaisrehtorin johdolla. Lukukauden alussa pidettävän VESO-päivän aikana valmistellaan lukuvuosisuunnitelmaan tulevia asioita. Lukuvuosisuunnitelman tekee rehtori ja apulaisrehtori ja opettajakunta hyväksyy sen opettajankokouksessa.

11 Opettajankokouksia järjestetään kuukausittain, tarpeen mukaan useammin; syyslukukauden kokouspäivistä sovitaan syksyn ensimmäisessä kokouksessa ja kevätpuolen kokoukset sovitaan vuoden alun ensimmäisessä kokouksessa. Kokouksissa, joihin asialistan laativat rehtori ja apulaisrehtori, keskustellaan ja päätetään koulun ajankohtaisista asioista sekä koulun kehittämiseen liittyvistä asioista. Yhteisiä kokouksia järjestetään tarvittaessa, muuten kokouksissa ovat läsnä ala- tai yläkoulun opettajat. Lisäksi järjestetään tarvittaessa välituntipalavereja. Kokouksen asialista lähetetään sähköpostina opettajille ja lisäksi se on nähtävänä opettajanhuoneissa etukäteen, ja osallistujilla on mahdollisuus lisätä omia kokousasiaehdotuksiaan kohtaan Muut asiat. Jokainen opettaja vuorollaan toimii sihteerinä ja tekee pöytäkirjan kokousasioista. Samoin on valittu kaksi pöytäkirjantarkastajaa vuorojärjestyksessä. Jokaisen opettajan kuuluu osallistua opettajankokoukseen; luvan poissaoloon antaa rehtori. Kokoukset ovat kestoltaan 1 2 tuntia, ja ne päättyvät yleensä klo 16.00. Koulussa toimii kehittämistyöryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi alaluokkien ja kolme yläluokkien edustajaa, jotka vaihtuvat joka kolmas vuosi. Ryhmä kokoontuu käsittelemään koulutyöhön liittyviä ajankohtaisia sekä koulun kehittämiseen liittyviä asioita joka toinen viikko. Työryhmän jäsenien kautta muu opettajakunta voi tuoda esille omia toiveitaan koulun kehittämiseksi. Kehittämistyöryhmän edustajat päätetään vuosittain lukukauden alussa; yläluokilla aineryhmät sopivat keskenään vuosittaisen edustajan. Lisäksi jokaisella kehittämistyöryhmän jäsenellä on oma vastuualueensa. Vastaavasti opettajakunta on jaettu asianomaisiin teema/toimintaryhmiin siten, että jokainen opettaja kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: monikulttuurisuus, remontti, ryhti, koulun ja kodin yhteistyö, työyhteisön hyvinvointi, oppilashuolto, yhtenäinen perusopetus. Nämä tiimit kokoontuvat kehittämistyöryhmään nimetyn jäsenen pyynnöstä. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työjärjestykseensä ja esittää toiveita omaan työhönsä liittyen kehityskeskustelussa rehtorin kanssa. Rehtori järjestää mahdollisuuden kehityskeskusteluun jokaiselle opettajalle joka toinen vuosi. Keskusteluajat sovitaan opettajakohtaisesti; aikaa keskusteluun on varattu yksi tunti. Lukuvuoden kaikki tapahtumat kirjataan lukukauden tapahtumakalenteriin, jota päivitetään tarvittaessa. Tapahtumakalenteri on nähtävillä opettajanhuoneessa, koulun nettisivuilla, ja se lähetetään syystiedotteen osana oppilaiden koteihin. Yläluokilla opettajat merkitsevät kokeensa opettajanhuoneessa olevaan koevarauslistaan. Tämä mahdollistaa sen, ettei oppilaalle tule useampia kokeita samana päivänä eikä synny ns. koeviikkoa jakson lopussa. Etenkin hajautettujen oppiaineiden kokeita voidaan järjestää jakson aikana, jolloin koevarauslistassa on tyhjää tilaa. Osana lukuvuosisuunnitelmaa ovat koulussa pidettävät teemapäivät, joita järjestetään vuosittain koko yhtenäiselle peruskoululle. Teemapäivien suunnitteluun osallistuvat eri aineryhmien opettajat tarvittaessa avukseen pyytämiensä opettajien kanssa. Opettajankokouksessa hyväksytään kouluvuoden teemapäivät. 4.2.3 Päätöksenteko ja tiedonkulku Päivittäiset ja viikoittaiset työn järjestämiseen ja joustavaan sujumiseen liittyvät päätökset tekee rehtori/t. Suuremmista linjauksista ja periaatteellisista asioista päätetään yhdessä opettajainkokouksessa. Asioista tiedotetaan kaikille työyhteisön jäsenille kokouksissa, välituntipalavereissa, sähköpostilla ja ilmoitustaululla. Koteihin tiedottaminen tapahtuu lukuvuositiedotteella, koulun kotisivuilla ja

koululta lähetettävillä muilla tiedotteilla. Oppilaille asiat kerrotaan luokanvalvojan/ -opettajan pitämillä tunneilla/varteilla, keskusradiolla, ilmoitustaululla ja yläaulassa olevalla televisiolla. 12 Virallinen tiedottaminen koulusta ja sen toiminnasta kuuluu rehtoreille. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tehtävänä on omalla toiminnallaan luoda koulustamme mahdollisimman myönteinen kuva työ ja oppimisympäristönä. Jokaisen vakinaisesti tai väliaikaisesti koululla työskentelevän henkilön on huomioitava salassapitoasiat. Koulumme osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneittemme järjestämiin tapahtumiin. 4.2.4 Vuorovaikutus Hyvin käyttäytyvät oppilaat ja henkilökunta antavat mahdollisimman hyvän ensivaikutelman koulustamme ulospäin. Hyvien tapojen harjoittelu on jokapäiväistä koulutyötä ja ohjaukseen osallistuu omalla esimerkillään koko koulun henkilökunta. Viihtyisä ja siisti fyysinen ympäristö antaa myös positiivisen ensivaikutelman koulustamme. Koulun kotisivujen ajan tasalla oleva sisältö ja hyvä ulkoasu ovat myös luomassa myönteistä kuvaa koulustamme. Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa on jatkuvaa, sillä Mertalan koulu toimii harjoittelukouluna luokanopettaja-, kotitalousopettaja- ja tekstiilityön opettajaopiskelijoille sekä muille harjoittelijoille. Heidän perehdyttämisestään koulun toimintakulttuuriin huolehtivat ohjaavat opettajat. Uusia opettajia, sijaisia ja muita harjoittelijoita tutustuttaa taloon rehtori tai muu nimetty vastuuhenkilö. Uusien opettajien tueksi on laadittu perehdyttämiskansio. Opetussuunnitelma antaa myös hyvän kokonaiskuvan koulusta. Aikuisen ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa pyritään kannustavaan, rohkaisevaan ja myönteiseen ilmapiiriin. Luontevimmin oppilas tukeutuu eri tilanteissa opettajaan, mutta kaikki koulun aikuiset osallistuvat kasvatustyöhön. Välitön puuttuminen ongelmiin ja luokanopettajan tai luokanvalvojan kiinteä yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa ennaltaehkäisevät ongelmien syvenemistä. Ongelmatilanteita varten on laadittu toimintamalleja. Koulussa toimii ns. pieni oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu viikoittain sekä ns. iso oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta kehittävät yläluokilla tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta sekä alaluokilla kummioppilastoiminta. Ylä- ja alakoulun oppilaiden välistä vuorovaikutusta pyritään edistämään mm. teemaviikoin (esim. ystävänpäiväviikko) Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta antavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin ja lisäävät myös myönteistä vuorovaikutusta aikuisten ja oppilaiden välillä. Henkilökunnan yhteistyötä ja jaksamista tuetaan avoimuudella. Jokaisella on mahdollisuus saada ajatuksensa ja toiveensa kuulluksi. Kahdenkeskiset kehityskeskustelut rehtorin kanssa auttavat yksittäistä opettajaa arvioimaan omaa työtään ja antavat mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun. Koulutus ja henkilökunnan virkistäytymistilaisuudet auttavat jaksamaan ja lisäävät vuorovaikutusta työyhteisössä. 4.2.5 Pedagoginen kehittäminen Koulun toiminnan arviointi Kehityskeskustelut Opettajat käyvät kehityskeskusteluja vanhempien kanssa luokka-asteittain seuraavasti:

13 1-2 lk. / 1 kerta 5-6 lk. / 1 kerta 3-4 lk. / 1 kerta 7-9 lk:t / vähintään yhden kerran luokanopettajan tai luokanvalvojan vaihtuessa kaikilla luokka-asteilla Oppilaalla on mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun yhdessä huoltajiensa kanssa. Opettajilla on oikeus kehityskeskusteluun rehtorin kanssa joka toinen vuosi. Kehityskeskustelun runko toimitetaan opettajalle noin kahta viikkoa ennen keskustelua ja kaikkia koskevista yhteisistä asioista annetaan palautetta kevään viimeisessä opettajainkokouksessa. Rehtori antaa vuosittain palautetta muulle henkilökunnalle. OPS:n arviointi ja päivittäminen Käytössä olevaa opetussuunnitelmaa arvioidaan ja ainekohtaiset tavoitteet tarkistetaan vuosittain. Rehtori ja apulaisrehtori valmistelevat päivittämisehdotuksensa OPSin muista osista. Työsuunnitelmaa seurataan ja muutoksia tehdään tarvittaessa yhteisissä opettajainkokouksissa. Palaute Huoltajat voivat halutessaan antaa palautetta mm. oppilaan käyttäytymis- ja itsearviointilomakkeen yhteydessä sekä koulun kotisivujen palautelinkissä (linkki). Lisäksi opettajien sähköpostiosoitteita on löydettävissä kotisivuilta. Oppilaille järjestetään mahdollisuus palautteen antamiseen. Opettaja pyytää palautetta opetuksestaan kerran lukukaudessa. Koulun painopistealue Mertalan koulussa painottuvat taito - ja taideaineet. Tämä näkyy vuosittaisina kuvataide- ja käsityönäyttelyinä sekä konsertteina, yhteisinä juhlina ja Taide-teemaviikkoina. Mertalan koulussa on mahdollista valita musiikkipainotteisuus sekä yläluokilla matematiikkapainotteisuus. Oppimisympäristön epäkohdat Mertalan koulussa on alkanut peruskorjaus- ja muutostyö kesällä 2004. Se etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Pienempiä epäkohtia korjataan mahdollisuuksien mukaan vahtimestarin Korjaustarpeita -listan mukaisessa ilmenemisjärjestyksessä. Tietoyhteiskunnan haasteet Tietoyhteiskunnan tuomat haasteet ja niiden vaikutukset opetusjärjestelyihin esitetään koulumme viestintä- ja tietostrategiassa. Oppimaan oppiminen Oppimaan oppiminen on jatkuvaa kehittymistä ja edellytys tietojen ja taitojen omaksumiselle. Tavoitteena on, että oppilas seuraa omaa oppimistaan asettaa tavoitteita

suunnittelee työskentelyään on oma-aloitteinen pohtii, onko hänen toimintansa juuri opiskeltavaan asiaan sopivaa vai pitäisikö muuttaa toimintatapoja kehittää itsearviointikykyään osaa yhdistää uuden asian aiemmin oppimaansa kehittää ongelmanratkaisutaitojaan 14 Oppimaan oppimista tuetaan seuraavasti: Kannustetaan oppilasta etsimään tietoa. Korostetaan tietoa toiminnan ja ajattelun välineenä eikä päämääränä. Selvitetään opittavan asian tarkoitus ja yhteys aikaisempaan tietoon tai taitoon. Työtavoissa pyritään vaihteleviin työmuotoihin. Käytetään tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä. Oppitunneilla eriytetään opetusta oppilaiden taitotason mukaisesti. Kouluavustajat toimivat opettajan apuna tässä työssä. Oppilailla on lisäksi mahdollisuus saada tukiopetusta viikoittain työjärjestyksen sallimissa puitteissa. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan laatia mukautetun opetuksen suunnitelma. Erityisopetuksen käsikirja antaa tarkempia neuvoja ko. asiasta. Henkilökunnan kouluttautuminen Opettajankokouksissa esitellään koululle tarpeelliset koulutukset. Koulutustarjonta on koottu kansioon, jota säilytetään koulusihteerin huoneessa. Koulutukseen osallistumisessa noudatetaan tasapuolisuutta. Työaikana tapahtuva kouluttautuminen edellyttää myös työtovereilta myönteistä suhtautumista sijaisjärjestelyissä. Koulutuksessa käynyt opettaja esittelee koulutuksen antia asiasta kiinnostuneille. Koulusihteeri pitää seurantaa koulutuksista opettajakohtaisesti. Koulussa järjestetään koulu- ja ainekohtaisia VESOJA sekä työyhteisökoulutusta. Jokainen voi ehdottaa koulutusaiheita ja asiantuntijoita. Koulun johto päättää asiasta. Opettajille järjestetään hankittujen välineiden käyttöopastusta. Välineet ovat tasapuolisesti kaikkien käytössä. Yhteinen välinevarasto on tarpeellinen. Opettajan erityistaidot tai -harrastuneisuus otetaan huomioon ainevalinnoissa ja valinnaisaineissa alakoulun puolella. Yhtenäiskoulussa luokanopettaja voi jatkaa luokkansa kanssa 7. 9. luokilla joissakin aineissa tai aineenopettaja aloittaa ennen 7. luokkaa. Pedagogiset kokeilut ja projektit ovat koulun ja oppilaiden kannalta kehittäviä. Niihin suhtaudutaan avoimesti. Useita oppilaita ja opettajia koskevista projekteista päättää työyhteisö. Kaikista projekteista tiedotetaan säännöllisesti. Tulevaisuuteen koulussa valmistaudutaan tekemällä lukuvuosisuunnitelma. Tällöin arvioidaan mennyttä ja tehdään tarvittaessa muutoksia toimintakulttuuriin. 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen

opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. 15 Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9): Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa kaikissa kouluissa 4. luokan kevätlukukauden alussa. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. Normaalikoulussa on mahdollisuus valita myös ranska. Sen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. A-kieli (englanti) 2 2 2 2 2 3 3 16 Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) 1 3 2 2 2 3 13 B-kieli (ruotsi) 2 2 2 6 Valinnaiset sa, ra, ve, ita 2 2 4 6. Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. Alaluokkien taito- ja taideaineiden tuntimäärät määritellään joka vuosi lukuvuosisuunnitelmassa. Koulutuslautakunta päätöksen mukaisesti Mertalan koulussa aloittaa 3. luokalta musiikkiluokka. Tarkoituksena on, että oppilas jatkaa musiikkiluokalla koko perusopetuksen ajan.

16 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa. Savonlinnan kaupunki KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 1.- 6. LK 2008 erinomainen hyvä kohtalainen heikko Sovittujen sääntöjen noudattaminen On sisäistänyt säännöt, toimii niiden mukaan ja vaikuttaa omalla esimerkillään toistenkin käyttäytymiseen. Noudattaa sääntöjä ja aikuishenkilöstön ohjeita useimmiten. Sääntöjä rikottuaan osaa ottaa palautteesta opikseen. Noudattaa sääntöjä vaihtelevasti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan aika ajoin. Toimii usein sääntöjen vastaisesti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Uhmaa tietoisesti järjestyssääntöjä. Työrauhan antaminen Ottaa vastuuta luokan työrauhasta kaikissa tilanteissa ja edistää sitä omalla toiminnallaan. Osaa yleensä ottaa toiset huomioon työskennellessään ja antaa työrauhan toisille. Oppilaan työrauhan noudattamisessa on joskus huomautettavaa. Oppilas toimii jatkuvasti luokan työrauhaa heikentävällä tavalla. Asiaan joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Hyvien tapojen noudattaminen Tervehtii luontevasti, hallitsee peruskäyttäytymissäännöt (kiitos, anteeksi, ole hyvä jne.) ja hyvät ruokailutavat. Käytös on esimerkillistä ja luontevaa. Noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja. Oppilas tarvitsee aika ajoin ohjausta hyvien käytöstapojen noudattamisessa. Oppilas suhtautuu hyviin tapoihin välinpitämättömästi. Oppilaalla on erittäin paljon opittavaa hyvissä tavoissa. Kaikkien kunnioittava kohteleminen On huomaavainen ja auttavainen, osaa ottaa toiset ihmiset huomioon ratkaisuissaan. Toimii rakentavasti eri tilanteissa. Ei kiusaa toisia millään tavalla. Arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä ja työskentelyä. On yleensä huomaavainen, auttavainen ja rehellinen. Käyttäytyy asiallisesti. Oppilaan sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Oppilas joutuu hankaluuksiin, mistä syystä tarvitsee ohjausta. Oppilaalla on erittäin paljon opittavaa sosiaalisissa taidoissa. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä.

Savonlinnan kaupunki KOULUTYÖSKENTELYN ARVIOINTIKRITEERIT 1.-6. LK 2008 erinomainen Keskittyvä kuunteleminen Kuuntelee ja keskittyy kaikissa oppimistilantei ssa esimerkillisest i kyseessä olevaan asiaan. Huolellisuuden noudattaminen työskentelyssä Työn jälki erinomaista ja siistiä. Huolehtii oma-aloitteisesti työympäristöstä ja yhteisistä työvälineistä. Työskentelyyn osallistuminen ja viittaaminen Osallistuu omaaloitteisesti ja rakentavasti oppimistilanteisii n. Viittaa, kyselee, esittää mielipiteitään ja perustelee niitä. Yhteistyöhön kykeneminen Oppilas pystyy työskentelemää n kaikkien kanssa. Osaa neuvotella yhteistyötä edistävistä ratkaisuista toisten kanssa. Annettujen ohjeiden mukaan toimiminen Ymmärtää kirjallisesti tai suullisesti saamansa ohjeen helposti ja toimii ohjeen mukaan viivyttelemättä. Osaa siirtyä itsenäisesti työvaiheesta toiseen. 17 Vastuun ottaminen koulutyöskentelystä Hoitaa läksyt ja tehtävät itsenäisesti ja esimerkillisesti. Muistaa koulutarvikkeet ja kaikki tarvittavat välineet päivittäin. On täsmällinen. hyvä kohtalainen heikko Keskittyy ja kuuntelee, mutta taidoissa jonkin verran huomautettava a. Keskittymises sä ja kuuntelemises sa usein huomautettava a. Oppimistilante isiin kuulumatonta oheistoimintaa voi esiintyä tai oppilas on omissa ajatuksissaan. Keskittyvä kuunteleminen vaikeaa. Oppimistilante ita häiritsevää oheistoimintaa esiintyy jatkuvasti. Työn jälki yleensä hyvää ja siistiä. Huolehtii pyydettäessä työympäristöstä ja välineistä. Työn jälki vaihtelee paljon. Tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Työn jälki epäsiistiä. Ei huolehdi työympäristöstä eikä välineistä. Toimii yleensä ohjeiden mukaan ja osallistuu oppimistilanteisii n. Osallistuminen oppimistilanteisii n vaihtelevaa. Viittaa harvakseltaan. Osallistuu vain vähän oppimistilanteisii n. Ei viittaa omaaloitteisesti. Pystyy yleensä työskentelemää n kaikkien kanssa. Ei työskentele mielellään toisten kanssa. Yhteistyötaidois sa vielä opittavaa. Ryhmän jäsenenä toimiminen on vaikeaa. Ymmärtää yleensä saamansa ohjeen ja toimii sen mukaan. Tarvitsee työskentelyynsä joskus lisäohjeita. Tarvitsee ohjeen toistamista tai selittämistä ymmärtääkseen sen. Tarvitsee työskentelyn aikana lisäohjeistusta usein. Ei pysty aloittamaan työskentelyä yhteisesti annettujen ohjeiden mukaan. Työskennellessää n tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Hoitaa useimmiten läksyt ja annetut tehtävät. Pyrkii täsmällisyyteen koulutyöskentelyssää n. Annettuja läksyjä ja tehtäviä jää tekemättä. Koulutarvikkeet ja tarvittavat välineet unohtuvat usein. Vastuunottamisessa esiintyy suurta vaihtelua. Tehtävät ja läksyt jäävät usein kesken tai kokonaan tekemättä. Oppilas on kykenemätön tai haluton ottamaan vastuuta omista tehtävistään.

18 Mertalan koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Oppilas oppii valitsemaan ja sisäistämään yleisesti hyväksyttyjen normien mukaisen käyttäytymistavan oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Oppilas on yhteistyökykyinen ja ottaa toiset huomioon. Oppilas ymmärtää oman ja toisen ihmisarvon. Oppilas tuntee vastuunsa omasta opiskelustaan. Hän pystyy soveltamaan oppimiaan perusvalmiuksia myöhemmin elämässään yhteiskunnassa. Oppilas ymmärtää, että tunteakseen oppimisen iloa on myös nähtävä vaivaa oppimisen eteen. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet 7.1.1 Mertalan koulun järjestyssäännöt Hyvät tavat Noudatan hyviä tapoja. Käyttäydyn kohteliaasti ja asiallisesti Pukeudun asiallisesti. En kiusaa ketään. En tupakoi, en pidä mukanani tupakointivälineitä enkä käytä päihteitä. En vahingoita koulun omaisuutta. Huolehdin ympäristön siisteydestä. Oppitunnit Olen ajoissa paikalla. Jätän päällysvaatteet, päähineet ja kengät naulakkoon. Pidän mukanani tarvittavat opiskeluvälineet. Opiskelen tunnollisesti ja aktiivisesti. Suljen kännykän oppitunnin ajaksi. Välitunnit Olen välitunneilla ulkona. Poistun koulun alueelta vain opettajan luvalla. Ruokailu Osallistun ruokailuun noudattaen hyviä ruokailutapoja. Koulumatkat 3. 9. luokkien oppilaat saavat pyöräillä kouluun liikennesääntöjä noudattaen. Koulun oppilaat ja henkilökunta sitoutuvat näiden sääntöjen noudattamiseen.

19 7.1.2 Opettajat ovat sopineet yhdessä 1. Olen esimerkki oppilaille. 2. Aloitan oppitunnit ajoissa. 3. Rauhoitan luokan oppitunnin alussa. Pidän hyvää työrauhaa. 4. Huolehdin, että oppilailla ei ole tunnilla eikä ruokasalissa päällysvaatteita ja päähineitä ja että pojat ovat muissakin sisätiloissa ilman päähinettä. 5. Huolehdin, etteivät oppilaat käytä kännykkää ja kannettavia soittimia tunneilla ja ruokasalissa. 6. Pidän luokanvalvojan vartit viikoittain. 7. Hoidan valvontavuoroni. Jos en pysty, sovin vuoron vaihtamisesta. 8. Puutun oppilaiden rikkeisiin ja epäasialliseen käyttäytymiseen. 9. Kirjaan tupakointirikkeet ja ilmoitan kotiin. Otan pois oppilaalta mahdolliset tupakointivälineet. 10. Kirjaan päivittäin poissaolot luokkien listoihin. Tiedotan poissaoloista kotiin mahdollisimman pian. 11. Toimin sanktioiden antamisessa sovitun käytännön mukaisesti. 12. Pidän kodit ajan tasalla, miten luokanopettaja/luokanvalvoja on parhaiten tavoitettavissa. 7.1.3 Käyttäytymisen arviointi 1. Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2. Miten oppilas arvostaa työtä 3. Miten oppilas noudattaa sääntöjä 4. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 5. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet Kaupungin peruskouluissa noudatetaan yhteisiä kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Mertalan koulussa näitä kriteereitä on hieman konkretisoitu koulun käytäntöihin sopiviksi. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. 10 (erinomainen) On esimerkillinen ja oma-aloitteinen ja rakentava kouluyhteisön jäsen Auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita Ottaa vastuuta yhteisistä asioista ja ympäristöstä 9 (kiitettävä) Sopeutuu hyvin kouluyhteisöön Toimii enimmäkseen asiallisesti ja tunnollisesti Haluaa auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita Ottaa huomioon toiset ja ympäristön Huolehtii oma-aloitteisesti omista asioistaan

8 (hyvä) käyttäytymisen perustaso Sopeutuu yleensä kouluyhteisöön Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön 20 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Ei välttämättä toimi koulun järjestyssääntöjen mukaisesti Kannustaa ja auttaa joskus muita Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti On saattanut saada joitakin rangaistuksia ja/tai hänellä saattaa olla aiheettomia poissaoloja 6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Toimii välinpitämättömästi muita ihmisiä ja koulutyötä kohtaan Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin On saanut koulun antamia rangaistuksia ja/tai hänellä aiheettomia poissaoloja 5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti On kielteinen asenne koulutyöhön ja muihin ihmisiin Ei kannusta tai auta muita Ei arvosta omaa tai muiden työtä Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä On käytökseltään kovapintainen, aggressiivinen jopa pelottava On saanut paljon koulun antamia rangaistuksia ja/tai hänellä on paljon aiheettomia poissaoloja 4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia 21 Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. 1. Ihmisenä kasvaminen Kannustava ja myönteinen vuorovaikutus opetustilanteessa ja koulun kaikissa toiminnoissa Yhteisesti sovituista säännöistä kiinnipitäminen Vastuullisuuteen kasvattaminen Itsearviointi Yhdessä ja yhteisössä toimiminen Esteettisten kokemusten tärkeys Käyttäytymistavoitteet Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta Kehityskeskustelut Vanhempainillat Koulun järjestyssäännöt, opettajat ovat yhdessä sopineet, käytänteet poissaolojen suhteen ( vanhemmilla ilmoitusvelvollisuus, lo/lv huolehtii luvattomien poissaolojen korvaamisesta) Perhepalaverit tarvittaessa Läksyparkki- alaluokilla päivittäin koulunkäyntiavustajan johdolla - yläluokilla erikseen sovittuna ajankohtana aineenopettajan johdolla Päivänavaukset Työskentelyn ja käyttäytymisen itsearviointi vuosittain Itsearviointi eri oppiaineissa ja sitä kautta itsensä kehittäminen oppijana Työrauhan ylläpitäminen Yhteisyyden ja ryhmän jäsenyyden toiminnan ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen Kiusaamiseen puututaan heti Taito- ja taideainepainotteisuus näkyy vuosittaisina kuvataide- ja käsityönäyttelyinä sekä konsertteina, yhteisinä juhlina ja Taideteemaviikkoina Bänditoiminta Liikuntatapahtumat 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Savonlinnalaiseen kulttuuriin perehtyminen Kalenterivuoden juhlapyhien huomioiminen Koulun juhlat, teemapäivät ja-viikot Tavoite toimivasta monikulttuurisesta kouluyhteisöstä Kansainväliset projektit Retket ja leirikoulut Museo-, teatteri- ja elokuva käynnit, esiintyjien vierailut Joulukirkko, aamunavaukset Vappu- kultainen karttakeppi, ystävänpäivä Maahanmuuttaja oppilaat eri luokilla Comenius- apuopettaja, kummilapsi, 3. Viestintä ja mediataito Monipuolinen ja asiallinen suullinen ja kirjallinen ilmaisu oppitunneilla, koulun tilaisuuksissa ja kaikissa arkitilanteissa Monipuoliset tiedonhankintataidot ja kriittinen Koulukirjasto

suhtautumien Tietoturva ja sananvapaus TVT- strategia 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta Retkikassan kartuttaminen Koulun yhteiset keräykset Tet-jaksot Sanomalehtiviikko Alakoulun valinnainen tietotekniikka kurssi Kaikille 7 lk tietotekniikkakurssi Valinnainen verkkolehtikurssi 7lk Tietoturvaviikko Vanhempainilta Tarkvärkki- päivätyökeräys, jano- ja nälkäpäiväkeräykset 7.lk 1 päivä, 8. lk 3 päivää ja 9lk. 2 viikkoa työelämään tutustumassa 22 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Koulun ekologiset käytänteet Kierrätys Energian säästö Terveelliset elämäntavat Käsitellään lo/lv tunneilla Päivänavaukset Viihtyisä koulu Koulun ympäristöstä huolehtiminen - siivouspäivä keväällä Roskien lajittelu Koulun sisäinen Tet ( keittiö ja aulavalvoja) Retket Vierailut esim. veden puhdistamolle Turvallisuussuunnitelma 6. Turvallisuus ja liikenne Työturvallisuus Valvonta Liikenneturvallisuus Väkivallattomuus, kiusaamistilanteeseen puuttuminen Päihteiden käytön ehkäisy Koulupoliisin vierailut Onnettomuudet 7. Ihminen ja teknologia Tietokoneiden käyttö koulutyön apuna Teknisten välineiden tarjoamien mahdollisuuksien vastuullinen käyttö TVT- strategia Asianmukaiset tilat ja välineet Oikeiden työtapojen vaatiminen Kypärä, koulumatkat Valistus Mopo-info vuosittain Poistumisharjoitukset joka 3. vuosi koko koululle Kriisiapua tarvittaessa Opettajien koulutus

23 9. Valinnaisaineiden opetus Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa. Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Mertalan koulun valinnaiskurssit Valinnaisainetarjotin 3. ja 4. luokilla lv 2010-2011 SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI KU Mukavaa muotoilua KO Herkulliset välipalat (VA1) Askarrellaan erilaisia mielikuvitus- (VA5) Opitaan valmistamaan turvallisesti olentoja paperimassasta ja muista monipuolisia ja terveellisiä välimateriaaleista. Maalataan ja laka- paloja. taan työt. (Saa valita vain yhden kerran joko 3. tai 4. luokalla.) LI Liikutaan yhdessä LI Jumppakoulu (VA2) Syvennetään eri liikuntalajeja. (VA6) Harjoitellaan telinevoimistelun temppuja ja liikesarjoja. Tehdään erilaisia esityksiä. KS Puu, kangas ja sakset KS Näppärät näpit (VA3) Tehdään puusta peli, lelu tai soitin. (VA7) Pieniä käsitöitä erilaisista tekstiili- Kuvioidaan kankaalla ja ommellaan materiaaleista. säilytyspussi. FK Temppuja ja tiedettä KS Puusta kaikenlaista (VA3) Tehdään luonnontieteellisiä kokeita (VA8) Valmistetaan puusta erilaisia ja etsitään yhdessä niille helppota- esineitä. juinen ja tieteellisesti pitävä selitys.

24 Valinnaisainetarjotin 5. ja 6. luokilla lv. 2010-2011 SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI KS Kiveä ja koruja KU Savisakki ja ihan kipsissä (VA9) Teknisessä työssä tutustutaan (VA13) Muotoillaan esineitä savesta ja kivityöhön ja tekstiilityössä kipsistä. Tutustutaan erilaisiin valmistetaan koruja. savenmuotoilu- ja kipsivalutekniikoihin. Poltetaan, lasitetaan ja maalataan työt. AI/KU Kerro ja kuvita LI Jumppakoulu (VA10) Kirjoitetaan omia satuja ja (VA14) Harjoitellaan telinevoimistelun tarinoita ja kuvitetaan niitä. temppuja ja liikesarjoja. Tehdään erilaisia esityksiä. LI Palloilu TS Kesävaate - ekavaate (VA11) Pelataan pallopelejä; jääkiekko, (VA15) Ommellaan helppo kesävaate ja jalkapallo, pesäpallo, koripallo ja asusteita. lentopallo KO Iloiset leipurit TN Lentävät laitteet (VA12) Leivotaan perusleivonnaisia (VA16) Rakennetaan ilmaa keveämpiä ja yksinkertaisten ohjeiden avulla. raskaampia lentäviä laitteita. (Saa valita vain yhden kerran joko 5. tai 6. luokalla.) ÄIDINKIELI Ilmaisutaito 7. lk. 1 kurssi Tavoitteet: - rohkeuden, itseluottamuksen ja ilmaisuvalmiuksien kehittäminen - näyttämötyöhön ja teatterin ilmaisukeinoihin tutustuminen Sisällöt: - ilmaisuharjoitukset - eläytymisharjoitukset - tuotetaan pieniä kokonaisuuksia, joita voidaan käyttää erilaisissa yhteisissä ja pienimuotoisissa tilaisuuksissa - nukketeatteri, varjoteatteri, pantomiimi ym. - teatterin työhön tutustuminen - teatterikäynti Arviointi: suoritusmerkintä Luo tekstiä 8. lk 1 kurssi Tavoitteet: - oppilaan kirjoittamisen, lukemisen ja ilmaisutaidon syventäminen -oppilaan innostuminen luovasti, monipuolisesti ja rohkeasti erilaisista teksteistä Sisällöt: Arviointi: - oman tekstin tuottaminen - tutustuminen muiden teksteihin (esim. kertomus, runo, näytelmä, arvostelu) suoritusmerkintä

25 ENGLANTI JA RUOTSI Syventävä kurssi 9. lk 1 kurssi Suositellaan lukioon lähteville. Kehitetään molempien kielien perusoppiaineksen hallintaa ja opitaan lisäoppiainesta. Arviointi: suoritusmerkintä RANSKA Ranskan tutustumiskurssi 7. lk. 0,5 kurssia Salut! ranskalainen visiitti Ranskan kielen tutustumiskurssi tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin ja tiedostamaan ranskan kielen osaamisen tärkeyden. Tavoitteet: - tutustua ranskalaiseen elämänmenoon luoden ja eläytyen - oppia ääntämään tavallisimmat vieraat äänteet ja vokaaliyhdistelmät - oppia kommunikoimaan yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa Sisällöt: Arviointi: Luodaan mielikuvituskerrostalo ranskalaiseen kaupunkiin, etsitään siihen asukkaat (kuvat, piirrokset), eletään heidän arkipäiväänsä eli pikkukeskusteluin esitetään jokapäiväisiä tapahtumia. Erilaisin tehtävin vahvistetaan sanojen ja sanontojen muistamista. Pohjana aihesanastot ja lyhyet tilannekeskustelut suoritusmerkintä B2 kieli ranska 8. lk. 2 kurssia 9. lk. 2 kurssia Tavoitteet: Sisällöt: Arviointi: -opitaan selviytymään jokapäiväisistä tilanteista ranskan kielellä - tutustutaan ranskan kielen alkeisiin ja ranskalaiseen kulttuuriin numeerinen SAKSA Saksan tutustumiskurssi 7. lk. 0,5 kurssia Hallo! Saksan kielen tutustumiskurssi tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua saksan kieleen ja saksankieliseen kulttuuriin ja tiedostamaan saksan kielen osaamisen tärkeyden yhdistyvässä Euroopassa. Tavoitteet: - herättää oppilaan mielenkiinto saksan opiskelua kohtaan - tuntemaan saksalaisen kielialueen elämää, tapoja ja paikkoja - kommunikoimaan saksaksi yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa