..., Kaarina. "Maailma muuttuu - Kaarina toimii"

..., Kaarina "Maailma muuttuu - Kaarina toimii"

~Kaarina 1 (35) Sisällys! uettelo 1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta vuonna 2014................................. 2 1. 1 Arviointivuosi.......................................................................... 2 1.2 Tilintarkastus................................................................ 4 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta.................................................... 5 2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi..................................... 6 2.1 Konsernijohto............................................................................... 6 2.1.1 Ulkomaanmatkojen arviointi.................................................... 8 2.1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta....................................... 9 2.1.3 Kunnan määräysvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 10 2.2 Hallintopalvelut.......................................................................... 11 2.2.1 Kaarina -strategian jalkauttaminen.................................... 11 2.2.2 Sisäisten Iaskutusten käytännöt ja käsittelyprosessit............................ 12 2.2.3 Henkilöstölautakunta............................................... 13 2.3 Hyvinvointipalvelut............................................................................. 15 2.3.1 Perusturvalautakunta............................................... 15 2.3.1.1 Perhe- ja vammaispalvelut.................................................. 16 2.3.1.2 Koti hoito- ja vanhuspalvelut.................................. 17 2.3.1.3 Terveyspalvelut...................................................... 18 2.3.2 Erikoissairaanhoito..................................................... 21 2.3.3 Kansalaistoiminnan lautakunta................................... 23 2.3.3.1 Hyvinvoinnin edistäminen.......................................... 24 2.4 Sivistyspalvelut.............................................................................. 25 2.4.1 Sivistyslautakunta............................................ 25 2.4.1.1 Varhaiskasvatus.............................................................. 25 2.4.1.2 Koulutus.......................................................... 26 2.4.1.3 Kirjasto.......................................................................... 27 2.5 Ympäristöpalvelut............................................... 28 2.5.1 Tekninen lautakunta................................................................... 28 2.5.1.1 Investointien toteutuminen..................................................... 29 2.5.2 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta......................................................... 29 2.5.3 Ympäristönsuojelulautakunta.......................................... 31 3 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi.................................................... 32 4 Talouden tasapainottamisen arviointi............................................. 33 5 Edellisen vuoden arviointikertomuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden arviointi........... 33 6 Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaus.............................................. 34 7 Lopuksi................................................................................ 34 _.., - ---... _...._,~ p..,._., -..., - --....\n lo!nlikl'rloml~->.!(jlj.

~Kaarina 2 (35) 1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta vuonna 2014 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arvioinnin tulokset tarkastuslautakunta esittää valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Kaarinan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat valtuustokaudella 2013-2016: Puheenjohtaja Nina-Mari Turpela, varajäsen Piritta Laitakari Varapuheenjohtaja Tommi Leppänen, varajäsen Jarmo Lehtinen Jäsen Anneli llus, varajäsen Linda Lindholm Jäsen Henrik Jalo, varajäsen Jukka Siren Jäsen Petri Kannisto, varajäsen Janne Ylä-Poikelus Jäsen Matti Koskenmäki, varajäsen Tapio Lempinen Jäsen Silja Ristimella, varajäsen Päivi Ahlroos Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto. 1.1 Arviointivuosi Arviointivuotta varten lautakunta laati itselleen koko arviointivuoden kattavan työohjelman. Työohjelmassa olevat arvioinnin painopisteet ovat olleet pääsääntöisesti yhteneväiset tilintarkastajan työohjelman kanssa. Aikaisemmin hyväksyttyjä lautakunnan jäsenten työohjeita noudattaen pyrittiin edelleen vakioimaan tarkastuslautakunnan toimintaa sekä kannustamaan kaikkia osallistumaan aktiivisesti lautakuntatyöhön. Arviointikertomuksen rakennetta on viimevuotiseen nähden muutettu. Tässä kertomuksessa ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~---- ------~~~~tehdyt arviointihavainnot on esitetty vihreällä kruksilla merkityissä valkoisissa laatikoissa ja toimenpidesuositwkset on mjoiella merkity,issä simisissä laatikoissa. Tarkastuslautakunta on toimikautensa alussa nimennyt kullekin lautakunnan jäsenelle kaupungin organisaatiosta vastuu lautakunnan, jonka käsittelemiä asioita ja päätöksentekoa jäsen erityisesti seuraa. Tarkastuslautakunta on myös pyytänyt lautakunnilta ao. jäsenille läsnäolo-oikeutta lautakunnan sellaisiin kokouksiin, joissa tavoitteiden toteutumista käsitellään. Perusteluna esitykselle oli yhteistyön ja avoimuuden lisääminen. Lautakunnat, ympäristönsuojelulautakuntaa lukuun ottamatta ovat suhtautuneet myönteisesti tarkastuslautakunnan jäsenen läsnäolo-oikeuteen. Tarkastuslautakunta ei ole toistaiseksi katsonut osallistumista lautakuntien kokouksiin kovin välttämättömäksi ja vain yksi tällainen läsnäolo on toteutettu...,. ~ --~... _,.,. -,.., -. -._,..., r -' -... _. _.,.._.,.-\n ioinlikl'!'lol1lli'- :.20 l..j.

~Kaarina 3 1351 Arviointivuotena tarkastuslautakunta on tutustunut esityslistoihin, pöytäkirjoihin, taloussuunnitelmaan, kuukausiraportteihin, kolmannesvuosiraportteihin, tilinpäätökseen, tasekirjaan ja Kaarina-strategiaan. Syyskuussa tarkastuslautakunta kävi keskustelun konsernijohdon edustajien; kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa tarkastuslautakunnan työskentelyn tavoitteista ja tarkastustyön linjaamisesta. Tämän keskustelun pohjalta tarkastuslautakunta on työssään talouden ja tavoitteiden toteutumisen seurannan lisäksi erityisesti kiinnittänyt huomioita strategian jalkauttamisen toimenpiteisiin ja jalkauttamisen onnistumiseen, organisaatiomuutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämiseen kaupungissa sekä kuntalain uudistamiseen liittyen tarkastuslautakunnalle tulevaan sidonnaisuuksien valvontaan liittyviin tehtäviin. Tässä keskustelussa tarkastuslautakunta otti myös ilolla vastaan myönteisen palautteen siitä, että lautakunta on lisännyt yhteistyön ja avoimuuden kulttuuria ja että lautakunnan toimikauden ensimmäinen arviointikertomus oli koettu onnistuneeksi ja selkeäksi. Vuonna 2014 arvioinnin erityisenä painopisteenä olivat hyvinvointipalveluiden toimialan palvelut. Vuoden aikana lautakunta perehtyi ja arvioi terveyspalveluiden, kotihoidon ja vanhuspalveluiden, perhe- ja vammaispalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vastuualueiden palveluita. Käytännössä hyvinvointipalveluiden toimialan arviointi käynnistyi jo vuoden 2013 puolella, kun lautakunta kävi tutustumassa Kaarina-kodin ja Visiitin toimintaan ja joulukuun kokouksessa kuuli uuden toimialajohtajan Anna Arola-Järven näkemyksiä hyvinvointipalveluiden toimialasta. Anna Arola-järvi oli tässä vaiheessa ollut tehtävässään vasta runsaan kuukauden verran. Lautakunta kävi myös tutustumassa vastavalmistuneeseen Senioreiden perhehoitokylään. Siellä vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom ja rakennuttajan asiamies toimitusjohtaja Vesa Keskilä esittelivät hankkeen toteutusta alkumetreiltä valmistumiseen asti. Alustava hankesuunnitelma oli tehty keväällä 2012. Hankeen valmistuminen viivästyi puoli vuotta alkujaan ajatellusta aikataulusta. Idea on ainutkertainen Suomessa ja ehkä laajemmaltikin. Kohde on rakennettu energiatehokkaasti maalämmöllä Kylässä on viisi perhekotia, joissa kussakin on perhehoitajan lisäksi neljä asukasta. Toiminnan alkaessa kaikki paikat oli täytetty ja 12 hakijaa oli jäänyt jonoon. Asukasvalinta perhehoitokylään tehdään RAVA-toimintakykykriteeristöön pohjautuen. Kylässä yhteisöllisyys korostuu monin eri tavoin. Hankkeen viestinnässä oli alusta alkaen mukana kaupungin tiedottaja. Sitä pidettiin hyvänä ja viestintä on vaikuttanut onnistuneelta. 1.10.2014 pidetyssä mediatilaisuudessa oli runsaasti eri tiedotusvälineiden edustajia, joten positiivista medianäkyvyyttä kaupungille saatiin..... ~ r.,., - Kielteinen asia hankkeen toteutuksessa oli, että ARAN rahoitusta ei saatu..-\1 ' \'ioilllikl't'lollll l~ ~!Jl-j.

~Kaarina 4 (35) Lautakunta pitää yhtenä riskinä henkilökunnan pysymistä ja sitoutumista. Hankkeeseen liittyvät hallinnolliset työt on tehty omien töiden ohella, ilman erillistä projektin vetäjää. Palautejärjestelmiä ja seurantamalleja hyödynnetään ja näin tullaan toiminnan edetessä saamaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. -------------------- Kaarinan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja sai lautakunnan toimikauden alussa kutsun Naantalin tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta yhteiseen seudulliseen kokoukseen. Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin, sovittiin jatkon yhteistyömuodoista ja osallistuvista tahoista ja mahdollisista muista edustajista kokouksissa. Tapaamisessa kirjattiin tulevaisuuden toimintatapoja, aikatauluja ja muita käytännön tapoja ja mietittiin mm. yhteisiä kiinnostavia käsiteltäviä asioita. Seuraavan kokouksen järjestäjäksi ilmoittautui Turku. Valitettavasti tapaaminen ei ole edelleenkään toteutunut. ------ 1.2 Tilintarkastus Kaupungin hallintosäännön 25 :n mukaan tarkastuslautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaarinan kaupungin tilintarkastuksesta vastaa JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Kaarinan kaupungin vastuullinen tilintarkastaja vaihtui arviointivuoden aikana. Vastuullisena tilintarkastajana 31.5.2014 asti toimi JHTT, HTM Tove Lindström-Koli ja siitä eteenpäin JHTT, HTM Sinikka Niitynperä Myös muissa tilintarkastajissa tapahtui vaihdoksia, kun JHTT, KTM Anne Arvola siirtyi pois yhtiön palveluksesta. Muina Kaarinan kaupungin tilintarkastajina ovat toimineet JHTT, KHT Sari lsaksson, KTM Sami Tolonen, KTM Mark Lassfolk. Tilintarkastusyhteisö on raportoinut tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksen tavoitteista ja toteutumisesta..\l'\ iointikl i lcjlllll' :2111-1-

~Kaarina 5 (35) Tarkastuslautakunta on jo aiemmin antanut ohjeen kaupunkikonsernin tytäryhteisöille, että nämä valitsisivat tilintarkastajaksi saman yhteisön. Kaarinan kaupunki hallinnai seudullista STM:n rahoittamaa hanketta Hyvinvaiva lapsi ja nuori. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1.866.667, johon on myönnetty valtionapua 1.400.000. Mukana ovat Kaarinan lisäksi Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari. Hanke on alkanut vuonna 2013 ja päättyy 30.10.2015. Tilintarkastajan lausunto tulee toimittaa aluehallintovirastolle mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen. Koska hanke on iso, ennakoivana toimintana on tarkoituksenmukaista jo hankkeen aikana suorittaa hankkeen alkuosaan sisältyvän toiminnan ja talouden tarkastus. Aluehallintovirastolta on saatu kannanotto, jonka mukaan hankkeen aikana tehty tilintarkastustyö voidaan sisällyttää hankekustannuksiin. Tämän ja hyvinvointipalveluiden esityksen johdosta tarkastuslautakunta antoi toimeksiannon BDO Audiator Oy: IIe Hyvinvaiva lapsi ja nuori -hankkeen tilintarkastuksen käynnistämisestä tarpeellisessa laajuudessa jo ennen hankkeen päättymistä ja lopullisen tarkastuksen suorittamisesta ja tilintarkastajan lausunnon antamisesta 30.10.2015 jälkeen sekä, että hankkeen aikana tehty tilintarkastustyö voidaan sisällyttää hankekustannuksiin. ------ ------ 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta jatkoi dokumentoidun tiedon keruuta arviointilomakkeella, joka toimitetaan kokoukseen kutsutuille toimialajohtajille ja/tai vastuualue-esimiehille täytettäväksi ennen kokoukseen saapumista. Näin tarkastuslautakunta pyrkii tehokkaaseen tiedonkeruuseen ja joustavaan kokouskäsittelyyn. Arviointivuoden aikana lautakunta on pyytänyt kaikilta niiltä, jotka ovat lomakkeen täyttäneet, kertomaan myös mielipiteensä siitä, miten he ovat kokeneet lomakkeen täytön soveltuvan tarkoitukseensa. Valitettavasti palautetta ei juurikaan saatu, joten lautakunta kehittää lomaketta parhaaksi katsomaliaan tavalla. Tarkastuslautakunta otti kantaa myös kuntalain uudistukseen ja antoi lausunnon valtiovarainministeriölle erityisesti tarkastuslautakunnan tehtäviin liittyviin kohtiin. Esityksen mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviä täsmennetään liittyen sen omaan toimintaan ja tarkastuslautakunnalle asetetaan tehtäväksi valvoa sidonnaisuuksien ilmoittamista uutena tehtävänä. Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2014 yhteensä 11 kertaa. Tarkastuslautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kunkin kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 16.00 alkaen. Tarkastuslautakunnan pöytäkirjat julkaistaan muiden toimielimien tapaan kaupungin verkkosivuilla. _,._., -,., -. - --~ _.._.,~ -_, ---... - ~ _., _..

~Kaarina 6 (35) 2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on seurattu kolmannesvuosiraporteista ja tasekirjasta. Toimialoittain on eräitä toiminnallisia tavoitteita seurattu syvällisemmin. Tarkastuslautakunta on lisäksi kiinnittänyt huomiota muutamaan tärkeäksi katsomaansa asiaan varsinaisten tavoitteiden ulkopuolelta. Osa edellisen vuoden toteutumatta jääneistä tavoitteista on siirretty arviointivuodelle. Näitä ei ole kuitenkaan eritelty, vaikka osan tavoitteista työ on osittain tehty jo edellisen vuoden aikana. 2.1 Konsernijohto Konsernijohdon tavoitteina ovat olleet: Asiakkaiden tyytyväisyys Kaarinan Kehitys Oy:n toimintaan säilyy hyvällä tasolla Palveluverkon laajuuden arviointi Kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaarina sijoittui vuoden 2014 maakuntaennusteessa maakunnan parhaaksi. Taloustutkimuksen kuntien imagotutkimuksessa Kaarinalla oli Suomen paras imago yritysten keskuudessa. Asiakkaiden tyytyväisyystavoite on toteutunut. Palveluverkkoja on tarkasteltu jossain määrin erityisen kuntajakoselvityksen valmistelun yhteydessä. Kaarinan kaupunki ei ole käynnistänyt omaa selvitystyötä päällekkäisen työn välttämiseksi. Kaupungin palveluverkkoa arvioidaan vuoden 2015 alussa käynnistyneen toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamisselvityksen yhteydessä. Kevään 2014 aikana selvitettiin seuraavia organisaation toimivuuteen liittyviä asioita: henkilöstöresurssien riittävyys kanslia- ja viestintäpalveluissa taloushallinnon organisointi hyvinvoinnin edistämisen merkitys organisaatiossa osana hyvinvointipalveluita vanhuspalveluiden konserniyhtiöiden hallintorakenteen selvittäminen elämänkaarimallin edellytysten selvittäminen terveyspalvelujen organisointi -- --- - -._.. rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhdistäminen _.,...., _.-- - - - --.. - _,._..._., n r--... --.-\n ioinlikertomu" :20l..J.

~Kaarina 7 (35) Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun selvitys valmistui helmikuun lopussa ja muut selvitykset huhtikuun lopussa. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun selvityksen perusteella kaupunginhallitus on 31.3.2014 päättänyt, että näitä yksikköjä ei yhdistetä. Kanslia- ja viestintäpalveluiden selvityksen lopputuloksena hallinnon asiantuntijan ja talousjohtajan virkojen hakuprosessit käynnistettiin ja uusi talousjohtaja aloitti tehtävässään 8.12.2014. Hallinnon asiantuntija puolestaan ottaa viran vastaan 1.8.2015. Kaupungissa on olemassa järjestelmä sopimusten hallintaan. Rekisteri ei kuitenkaan ole laajasti käytössä. Sopimuksia säilytetään paljolti edelleen eri yksiköissä. Sopimushallinnassa ei ole olemassa yhtenäistä ohjetta, eikä vastuuhenkilöä ole nimetty. On siis järjestelmä, mitä ei ole riittävästi edellytetty käyttämään. Sopimuksesta ja laskuista ei ilmene kaikki tarvittava tieto. Vanhuspalveluyhtiöiden konsernirakenteen selvittäminen johti siihen, että kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n toiminnan yhdistämisestä Kaarinan kaupungin toiminnaksi vuoden 2015 alusta lukien. Elämänkaarimalliin liittyvä valtuustoseminaari pidettiin elokuussa ja asian jatkovalmistelua käsiteltiin alkusyksystä ryhmäpuheenjohtajien toimikunnassa ja kaupunginhallituksessa. Käydyn keskustelun ja esille nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta sivistyspalvelut ja hyvinvointipalvelut käynnistivät Askel-hankkeen loppuvuodesta 2014. Hankkeen tavoitteena on kehittää palveluita entistä voimakkaammin asiakkaan näkökulmasta ja irtaantua tiukasta toimiala-ajattelusta. Askel-hankkeen tulosten perusteella arvioidaan, edellyttääkö uusi toimintatapa myös muutoksia nykyiseen organisaatioon. Hanke vaikuttaa lupaavalta, mutta vaatii jälleen uusia investointeja. Hanke ei siten vastaa taloustilanteen vaatimaan nopeaan reagointiin organisaation ja palveluverkon arvioimiseksi. Palveluverkon laajuuden arviointi ei lautakunnan mielestä ole ollut riittävää. Vaikka perusteeksi on kerrottu päällekkäisen työn välttäminen, palveluverkkoja olisi ollut hyvä tarkastella jo kuluneen vuoden aikana. Tavoitteena ollut muutostarpeiden tunnistaminen ja selvitys vuoden loppuun mennessä, ei ole toteutunut. Organisaation toimivuuteen liittyneet tarkastelut eivät ole johtaneet ainakaan toistaiseksi näkyviksi säästöiksi. Säästönäkökulma ja tehokkuus tulisi pitää taustaajatuksena kaikessa organisaatioselvityksessä. Palveluverkkojen ja organisaation arviointi on toteutettava kokonaisvaltaisesti. --- - _, ~ _,.. -... ~ -- _... -:... --~...,_, -.\n ioinlikl rlollllh :.wq

~Kaarina 8 (35) 2.1.1 Ulkomaanmatkojen arviointi Kaupunginhallitus on antanut lautakunnille ohjeen ulkomaanmatkojen tekemisestä. Ohjeen mukaan matkojen tulee sisältää opinto- ja tutustumiskohteita, joista saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää oman toiminnan ja hankkeiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Matkan jälkeen lautakunnan tulee arvioida matkan antia ja määritellä kehittämisehdotukset, joita olisi hyvä Kaarinassa tutkia ja mahdollisesti toteuttaa. Matkasta tulee lisäksi tehdä kirjallinen raportti kaupunginhallitukselle. Tarkastuslautakunta toteutti koko organisaation kattavan selvitystyön tehdyistä ulkomaanmatkoista. Selvitystyö ulotettiin koskemaan myös henkilöstön matkoja sekä sellaisia koululaisryhmien matkoja, joista on tullut kustannuksia kaupungille. Tiedot kerättiin valtuustokauden ensimmäiseltä puoliskolta vuosilta 2013 ja 2014. Selvityksessä kerättiin tiedot matkakohteista, matkan tarkoituksesta, osallistujista, kustannuksista sekä päätöksenteosta ja raportoinnista. Konsernijohdon tekemät matkat ovat pääsääntöisesti liittyneet elinkeinopolitiikan kehittämiseen ja ovat suuntautuneet Kaarinan kaupungin ystävyyskuntiin. Viranhaltijoiden matkoja oli myös tehty vain vähäisessä määrin ja ne olivat selkeästi tähdänneet toiminnan kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen lisäämiseen. Selvitystyön pohjalta voitiin todeta, että selvitykset oli tehty asiallisesti. Lautakunnat ol ivat noudattaneet ulkomaanmatkojen tekemisestä annettua ohjetta, joskin selvitettävänä ajanjaksona ainoastaan yksi lautakunta oli tehnyt ulkomaanmatkan. Onkin myönteistä, ettei taloudellisesti niukkana aikana tehdä ulkomaanmatkoja. Myönteisenä pidettiin oppilaitosten tekemiä ulkomaanmatkoja nuorten kansainvälisyyttä edistävänä toimintana. Matkoja tehneiden yläkoulujen osalta matkojen määrässä 0li kuitenkin huomattavia eroja eri koulujen välillä. Osassa yläkouluja matkoja ei ollut tehty lainkaan. Tasapuolisuutta koulujen välillä olisi hyvä edistää, ohjeistaa ja seurata.., ~--...... - --..~..,.. -- -..., -. r _,. -... ~..., --- ~

.. ""Kaarina 9 (35) 2.1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomioita kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden noudattamiseen ja erityisesti kohtaan, joka määrittelee valvonnan raportoinnista seuraavaa: "Esimiesasemassa olevien henkilöiden on raportoilava tarvittaessa ja vähintään puolivuosittain ylemmälle esimiehelle/luottamusmiesorganisaatiolle sisäisessä valvonnassa esille tulleista, toimenpiteisiin johtaneista tai johtavista asioista. Luottamusmiesorganisaatiolle tapahtuva raportointi suoritetaan aina kirjallisesti ja raportit toimitetaan myös tarkastuslautakunnalle." Tarkastuslautakunta on saanut raportoinnin vain yhdeltä toimialalta. Oletettavaa siten on, että muita asioita ei ole tullut ilmi. Kaupunginviraston johtoryhmä on 7.1.2015 käsitellyt asiaa ja todennut, että toimialoilla on toimittu asianmukaisesti ohjeen edellyttämällä tavalla. Samalla johtoryhmä on todennut, että sisäisen valvonnan prosessi on parhaillaan kehittämisen alla. Tarkastuslautakunta ei ole saanut raporttia, miten em. asia on edennyt. Tarkastuslautakunta toiveo, että jatkossa sille esitetystä rrapertoinnista raportoidaan asian kulku ja toimenpiteet IOJ!lJ:lUUn asti ilman e ~ illistä pyyr~töä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2014 kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet uusien kuntalain velvoitteiden mukaan. Samalla päätettiin tarvittavista tarkistuksista myös hallintosääntöön. Kaupungin johtoryhmä on analysoinut ja määritellyt keskeisimmät kaupungin riskit. Taloussuunnitelmassa toimialat arvioivat oman toimialansa riskejä ja riskienhallintaa. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsernijohdon menot alittuivat 222.000 eurolla budjetoidusta. - -~ --~. -\!Yioinlikcrlomu-.. 2l)L.I

~t.t" Kaarina 10 (35) 2.1.3 Kunnan määräysvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kaarinan Vuokratalot Oy:lle oli asetettu tavoitteeksi Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa ja Kaarinan Palvelutalot Oy:lle tavoitteeksi Kaarinan Palvelutalot Oy:n hallintorakenteen arviointi TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Energiatehokkuuteen tähtäävässä hankkeessa, jossa ensivaiheessa on mukana 16 yhtiön kiinteistöä, 10 vanhaa öljylämmityskiinteistöä on muutettu maalämpökiinteistöksi. Samalla on uusittu taloautomaatio, siirrytty taloteknisten järjestelmien osalta etävalvontaan sekä automaattiseen kulutuksen seurantaan. Lisäksi on valmisteltu 6 kaukolämpökohteen lämmitysjärjestelmien uudistamista- matalalämpörengaslinjan toteutus 2015. VaiMetta ei ole täysin saatu valmiiksi vuoden 2014 aikana, joten tavoite ei ele täysin totel!ltbllilut. Tämä Olil ollut tavoitteena jo vuodelle 2013, jotem mihareiden tavoitearmon realistiswuteen tulee kiinnittää huomiota. Kaarinan Palvelutalot Oy:n hallintorakenteen arviointia varten vaihtoehdot selvitettiin huhtikuun loppuun mennessä ja vanhuspalveluyhtiöiden (Kaarinan Palvelutalot Oy ja Piikkiön Hoivataito Oy) konsernirakenteen selvittäminen johti siihen, että kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n toiminnan yhdistämisestä Kaarinan kaupungin toiminnaksi vuoden 2015 alusta lukien. Välittömästi kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen käynnistettiin tarvittavat toimenpiteet palvelutuotannon siirron toteutumiseksi 1.1.2015 alkaen. Muutosprosessissa käytiin ytneuvottelut, asiakkaita informoitiin henkilökohtaisesti ja omaisia mm. omaistenilloissa. 0 Työehtosopimukset aiheuttivat tulkintaongelmaa. -------- --------- 0 Muille konserniin kuuluville yhteisöille ei taloussuunnitelmassa ollut asetettu tavoitteita. ----- - - -- --- -...,._... - -._, -..., --~ --~._.._., ~, \n i() illlikl rtumu-, :.! 0 t..j.

~Kaarina 11 ( 35) 2.2 Hallintopalvelut Hallintopalveluiden tavoitteina ovat olleet: Sähköiseen arkistointiin siirtymisen valmistelu ja seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Kaupungin palvelin- ja tallennusjärjestelmän uusiminen siten, että tuotantoon liittyvät kustannukset eivät nouse Hankinta-, kirjanpito- ja palkka-asioiden osaamisen lisääminen sisäisissä koulutusja infotilaisuuksissa TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginhallitus hyväksyi 31.3.2014 esityksen, jonka mukaan Kaarinan kaupungin tietotekniset tuotantopalvelut siirretään min. 80 %:sti Tieran konesaliin 31.12.2014 mennessä. Tätä tavoitetta ei saavutettu Tablet-hankkeesta johtuvien lisätöiden vuoksi (80 %:n tavoite saavutettiin kuitenkin 1.3.2015 mennessä). Uudistettu tuotantoympäristö tullee nostamaan vuosittaisia tuotantokustannuksia vuonna 2015 noin 20 %, koska nykykustannukset perustuvat tuotantoympäristölle, joka on 7-8 vuotta vanha. Uudet vuosikustannukset perustuvat palvelin- ja levyjärjestelmien uusitaan 5 vuoden välein. --- ----- Tavoite tuotantoympäristöön liittyvien kustannusten pysymisestä edellisvuosien tasolla ei ole toteutunut ja mittarin tavoitearvo ei ole ollut realistinen kun samanaikaisesti tiedettiin toteutettavan uusi hanke. Koulutustilaisuuksia tiliöinnistä, hankinnoista ja ostolaskujen käsittelystä on pidetty, Tarkastuslautakunta toivoo selvitystä siihen, millaista kowlutusta julkisista hankinnoista on toteutettu. Mittarin tavo itea111o r~ a tietty määrällinen kowlutus ei ole täysilil t <Oirniva. Jatkossa koulutuksen sisältöön liittyvät vaatimukset tulisi <Olla täsmennetty mittarin tavoitearv0ssa selkeämmin. 2.2.1 Kaarina -strategian jalkauttaminen Kaarina-strategian jalkautus on aloitettu. Strategian toteuttamisen johtoajatuksena on, että henkilöstö ja luottamushenkilöt kokevat strategiset päämäärät ja toimenpiteet omikseen. Johtaminen ja eri toimialoille kohdennettu viestintä on tässä kaikessa avainasemassa. Kaupungin intranetissä on julkistettu osio "strategiareppu". Strategiareppu sisältää erityisesti esimiesten käyttöön työvälineitä ja tukimateriaalia, joita he voivat hyödyntää käsitellessään Kaarina-strategiaa yhdessä henkilöstönsä kanssa. Strategiarepusta löytyy,., ~ -..., - ---,.,.. -... _. -:... --~._. -..r.-'\l'\ ioinlik'- rlomu;,.2uq

.., Kaarina 12 135) mm. strategiatyökirja, johon sisältyy erilaisia ryhmätyötehtäviä ja keskusteluvinkkejä työyksikköpalaverien avuksi. Kaarina-strategia on konkretisoitunut ja tullut näkyväksi vahvasti myös kaupungin talousarviossa. Aiempien vuosien tapaan vuoden 2015 talousarviossa mm. valtuuston asettamat tavoitteet toimielimille on kytketty Kaarina-strategian neljään strategiseen päämäärään. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomioita, että strategian juurruttamissuunnitelman toteutumista organisaatiossa tulee seurata ja arvioida. Seurannan kontrollille tulee asettaa viimeistään päivä. 2.2.2 Sisäisten Iaskutusten käytännöt ja käsittelyprosessit Tarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle toimeksiannon selvittää kaupungin sisäisten Iaskutusten käytännöt ja laskujen käsittelyprosessit sekä laskuteltavat euromäärät ja tehtävään käytettävät resurssit. Saatu selvitys oli toteava, eikä sisältänyt päätelmiä eikä suosituksia sisäisten Iaskutusten tarkoituksenmukaisuudesta ja vaihtoehtoisista toimintatavoista. Se kuitenkin osoitti, että tilakeskuksen vuokrien laskutus on työmäärältään suuri, yksittäisiä laskuja tehdään paljon ja niitä tehdään paljolti käsityönä, terveyskeskuksessa kiinteistön aiheuttamat kustannukset kirjataan yhdelle kustannuspaikalle ja laskutetaan sitten sisäisesti, tästä aiheutuu tuplatyötä, voitaisiin jyvittää, uimahallin laskutuksissa voisi siirtyä jakoon kustannuspaikoille, työterveydenhuollon laskutuksissa on päällekkäisiä toimintoja, tulee selvittää, olisiko sisäisten Iaskutusten sijasta mahdollisuuksia jakaa kustannuksia kustannuspaikoille, jolloin toimintaa saataisiin tehostettua, kaiken kaikkiaan sisäinen laskutus on asianmukaista, mutta siinä olisi tehostamis- ja parantamismahdollisuuksia. Lautakunnan mielestä tulee selvittää, miten hyödynnetään ylimääräiset hankinnat, jos kaikkea hankittua ei käytetäkään siihen tarkoitukseen, johon hankinta on tehty. --- Tarkastuslautakunta toivoo selvitystyötä ja konkreettista toimenpideohjelmaa laskutuksen tehostamisee111.... ~...._,.., -.,,.. ~._...,..., -..--\tyioinlikcrlomu" r._..,... _."'....;..,._., ~._..._, --- - _... ~o q

4t Kaarina 13 (35) TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinnon tukipalvelujen tulot ylittyivät 189.000 eurolla ja menot alittuivat 48.000 eurolla, kate parani 237.000 euroa. 2.2.3 Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunnan tavoitteina ovat olleet: Toimiva rekrytointiprosessi Työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstövoimavarojen arvioinnin kehittäminen TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaarinan kaupungin rekrytointisuunnittelija siirtyi 1.1.2014 lukien hyvinvointipalveluista henkilöstöhallintoon. Rekrytoinnissa on tehty henkilöstöhallinnon kanssa entistä tiiviimpää yhteistyötä. Sähköistä Kuntarekry -järjestelmää on hyödynnetty rekrytoinneissa. Tavoitteen toteutumassa ei oteta kantaa siihen, onko rekrytointiprosessi kuvattu. -~- - - Työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies ovat kiertäneet työyksikössä seuraamassa työhyvinvointikyselyn kehittämistoimien etenemistä. Työyksiköissä käynnistetyistä kehittämistoimista on kerätty yhteenveto. Kehittämistoimia tulee jatkaa ja seurata säännöllisesti. Pelkkä kehittämistoimien etenemisen seuranta ei ole vaikutuksellista. Kaarinassa sairauspoissaoloja on jo aiemmin ollut keksimääräistä enemmän ja sairauspoissaolojen määrä on edelleen kasvanut edelliseen vuoteen nähden. Työhyvinvointiin tulisi edelleen panostaa ja kiinnittää huomiota eri toimialojen välisiin eroihin. Työterveyden toimia tulisi juuri niihin kohteisiin lisätä. Työhyvimvointiin liittyvien toimien edelleen lisääminen ja oikea kolildentaminen. Henkilöstötilinpäätösraportoinnin kehittäminen ei ole toteutunut tavoitteen mukaisesti. --- --- - - Henkilöstötilinpäätösraportointia tulee kehittää Kuntatyönantajien suosituksen mukaisesti. Yleisenä kielteisenä havaintona voidaan pitää sitä, että henkilöstömäärä on noussut 2013 vuodesta 5,7 %:aja se on johtunut määräaikaisen henkilöstön lisäyksestä. Tämä puolestaan on johtunut perhevapaista ja lisääntyneistä Sairauslamista sivistys- ja -..-\!Yioinlikl rlomu:-- :20 q

14 (35) hyvinvointipuolella. Henkilöstömenot per asukas ovat nousseet 1,9 %:a. Palkkakustannusten nousu 3 %:a jakautuu epätasaisesti, esim. hyvinvointipalveluissa prosentuaalinen muutos edelliseen vuoteen on 5,03 %:a. Kosl!a kuntatyönantajan on mahdollista saada koulutus~äivistä taloudellinen kannuste, keulutusten määrää on syytä tarkemmin seurata ja niiden kirjaaminen ohljeistaa. Myös vänennykseen oikeuttavien koulutuspäivien vu0ksi koulutustunnit on syytä suunnitella ja jaksottaa siten, että ne oikeuttavat mahdollisimman suuriin vähennyksiin. Em. syistä myös työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet. Korvausluokan 1 ja korvausluokka II välinen suhde ei ole huono, mutta silti toivottavaa olisi korvausluokan 1 suhteellinen suurempi osuus kustannuksista. Tällöin työterveyshuolto olisi sitä, mitä sen pitääkin olla, eli ennaltaehkäisevää työterveyttä. Koska sairauslomien kasvu on nimenomaan lyhyissä poissaoleissa, sairauslomien kontrollointia tulisi harkita uudelleen. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Henkilöstölautakunnan tuotot alittuivat 41.000 eurolla ja menot 163.000 eurolla, joten kate oli 122.000 euroa budjetoitua parempi. --,...,._.._., ~ -- -.,... ~ ~ ~.,._.. -..., -

15 (35) 2.3 Hyvinvointipalvelut 2.3.1 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan tavoitteina ovat olleet: Kaste ll:n Hyvinvaiva Lapsi ja Nuori -hankkeen 2013-2015 onnistunut hallinnointi ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun Olkkari-hankkeen toteuttaminen Kaarinassa niin, että korjaavan lastensuojelun palvelut vähentyvät Kotihoito-ja vanhuspalveluiden poikkihallinnollinen vastuu palveluketjun toimivuudesta, jota arvioidaan suhteessa ikäihmisten palveluiden laatusuositusten palvelurakenneindikaattoreihin Terveyspalveluissa voidaan tuottaa omaa toimintaa ja kuntalaisten terveyttä kuvaavaa tietoa nykyistä paremmin TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTETUMINEN Hyvinvointipalveluissa on ollut kolme päätavoitetta. Niiden toteutumisen lisäksi lautakunta on kiinnittänyt huomioita yhteispäivystykseen, kotisairaalaan ja terveyskeskuksen toimintaan. Yleisenä myönteisenä havaintona on, että talouden seuranta on ollut asianmukaista ja se on ollut esillä jokaisessa lautakunnan kokouksessa. Lisäksi asiakasmaksuja on vahvistettu tarpeen mukaan, kuten Seniorien perhehoitokylän aloittaessa toimintansa. Perusturvalautakunnan päätöksen mukaan asiakasmaksut tarkistetaan joka toinen vuosi ja tarkistukset on tehty vuosien 2010, 2012 ja 2014 alusta perusturvalautakunnan päätöksillä. Vuoden 2015 alusta ei maksuja normaalisti olisi tarkistettu. Valtioneuvosto antoi asetuksen 842/2014 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muuttamisesta, jonka jälkeen perusturvalautakunta tarkisti maksuja. Tarkastuslautakunta pitää menettelyä oikeana. Aikaisemmin maksutaksat eivät ole olleet ajantasaisia. - ------- Perusturvalautakunta on huolehtinut siitä, että ohjeistusta pidetään ajan tasalla antamalla vuoden 2014 aikana ainakin seuraavat ohjeet: - Sosiaalihuoltolain mukaiset asunnonmuutostyöt - Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu - Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Lapsiperheiden ennaltaehkäisevä työ ja verkostoituva perhekeskus -ajattelu on vahvistunut. Olkkaritoiminnassa on ollut mukana toiminnan alusta syyskuusta 2013 vuoden 2014 loppuun mennessä yli 200 perhettä. Olkkarin työskentelytavassa keskeistä on asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Syyskuun alussa 2014 käyttöön otettiin sähköinen palautejärjestelmä..,,.,.......

16 (35) Lastensuojeluilmoitusten määrän vähentymisestä voidaan päätellä, että perheet saavat palvelut aiemmin ja palvelut järjestyvät ilman lastensuojelun asiakkuutta, mikä on linjassa muun muassa tulevien lakiuudistusten sisältöjen kanssa. Lastensuojeluilmoituksia tuli 2012 7 45, 2013 845 ja 2014 782. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vuonna 2012 66, vuonna 2013 36 ja vuonna 2014 22. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on laskenut: lapsille tehtiin 2012 45 lähetettä, 2013 43 ja 2014 35 ja vastaavasti nuorille 2012 59, 2013 52 ja 2014 43. Avohoitokäyntien kustannukset ovat lapsilla lisääntyneet vuoteen 2013 nähden noin kolme prosenttia, vaikka hoitokäyntien määrä on vähentynyt. Kustannusten kasvu on vuodesta 2012 ollut 17 prosenttia. Nuorten psykiatrisen avohoitokäyntien kustannukset ja hoitokäyntien määrät ovat vähentyneet. Edellä mainitut tekijät vahvistavat käsitystä siitä, että toimintaa on kehitetty oikeaan suuntaan. Hyvinvaiva lapsi ja nuori- hankkeen hallinnointi on toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Merkittävä asia Kaarinassa on, että THL:n palvelutasosuositus ylitetään. Tehostamistoimiin ei ole suhtauduttu innostuneesti. Tehostaminen on edellytys säästöille. Hajasijoitetut palvelut "~taikeuttavat toimintaa ja Myvimtointipahtelwiden toiailitilojen saarnisfa yl'lteen paikkaaa olisi l:'lyvä selvittää. 2.3.1.1 Perhe- ja vammaispalvelut Perhepalveluiden vastuualueelta lautakunta sai viestiä, että lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Tämä on ristiriidassa tavoitteen toteutumisesta raportoituun tietoon nähden. Ristiriita on tässä tapauksessa myönteinen. Todettava on, että kyseisenlainen tiedottaminen on kuitenkin hiukan valitettavaa. Tällainen ristiriita voi toki olla selvitettävissä esim. tarkastelujaksoon osuneella "huipulla". Hyvä olisi kuitenkin noudattaa tiedottamisessa varovaisuuden periaatetta. Perhesijoitusten taso on tavoitetta pienempi. Lastensuojelussa ollaan kuitenkin siirtymässä ennaltaehkäisyyn korjaavan lastensuojelun sijaan, mikä on toivottava kehitys. Positiivinen kehitys on ollut lastensuojelun sijaishuollon nettokuluissa, mutta vammaisten asumispalvelujen nettokulut ovat ennustettua huonommat. Vammaispalvelun osalta kuljetuspalveluiden selvitystyö on saatu loppuun. _., - An iointikt:rlomus ~01-J.

17 (35) Perusturvalautakunnan syksyllä 2014 tekemä Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kilpailutuspäätös kumoutui Markkinaoikeudessa. Kaupunginhallitus on päättänyt tehdä asiassa valituksen Korkeimpaan Hallintooikeuteen. Hankintalakiosaaminen on perusteltua arvioida. Kriittiset lflal'lkinnat tulee tunnistaa ja valmistella erityishuolellisuudella jottei palvelujen tarjonta vaarannu. Perusturvalautakunta on päättänyt osaltaan hyväksyä esitellyn hyvinvointikertomuksen. Päätöksessä ei näy mitenkään se, että hyvinvointikertomus toimisi johtamisen, suunnittelun ja seurannan välineenä. Lautakunnan olisi hyvä käyttää johtamisen välinettä ja määritellä joitain kertomuksessa esitettyjä asioita kehittämiskohteiksi tms. Perusturvalautakunnan olisi hyvä ottaa kantaa esitettyihin arviointikertomuksen johdosta annettuihin vastauksiin sekä määritellä vastausten perusteella joitain tavoitteita. 2.3.1.2 Kotihoito-ja vanhuspalvelut Positiivista koti- ja vanhuspalveluissa oli, että lautakunta sai hyvän ennakkomateriaalin ja täytetyn arviointilomakkeen. 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain edellyttämä omavalvontasuunnitelma puuttuu. Omavalvontasuunnitelma pitäisi laatia. Palvelurakenneindikaattoriseuranta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kolme kertaa vuoden aikana. Tavoitteen mukainen muutos tapahtunut kotihoidossa, jonka osuus on kasvanut 0,55 % vuoden aikana. Kotihoidon osuus on kuitenkin vielä kaukana tavoitetasosta. Omaishoidon osuuden väheni 1,1 %. Syynä oli omaishoidon määrärahojen loppuminen.... ~ Omaishoidon osuuden merkittävä väheneminen on vastoin tavoitetta. Ympärivuorokautisessa hoidossa oli yli 75- vuotiaista vuoden lopussa yhteensä 11,1 %, mikä oli 0,72% vähemmän verrattuna huhtikuun lopun tilanteeseen. Muutos oli tavoitteen suuntainen. Perhehoidossa oli vuoden lopussa 0,71 %yli 75- vuotiasta. Huhtikuussa vastaava osuus oli 0.19 %. Kasvu perhehoidon osuudessa perustui seniorien perhehoitokylän toiminnan alkamiseen lokakuussa. Laatusuosituksessa ei ole esitetty tavoitearvoa perhehoidolle.., - ~._......, -. r _, -... ~.. -._,_..,.,. ~.-\n ioinlikcrll>llllh :2r"ll..J.

18 (35) Kaarinan vanhuspalveluiden palvelurakenne painottuu edelleen liikaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Optimaalisessa tilanteessa kotona asuvien osuuden tulisi olla yli 90 %. Tarkasteltaessa eri hoitomuotoja, todettiin, että tavoitearvoihin on vielä matkaa. Tavoitearvoihin pääsemiseen tulee tehdä aktiivista työtä ja kotona asumisen turvaamista pitää jatkuvana tavoitteena. Koti- ja vanhuspalveluissa prosessikuvaukset on tehty asianmukaisesti omaishoidosta ja turvapuhelinpalvelusta sen sijaan kotihoidon osalta prosessikuvaukset eivät ole ajantasaiset 2.3.1.3 Terveyspalvelut Koska perusturva on ollut lautakunnan painopistealueena, lautakunta on perusturvalautakunnan tavoitteiden lisäksi kiinnittänyt erityishuomioita terveyspalveluiden palveluprosessien toimivuuteen, yhteispäivystykseen, terveyskeskuksen toimintaan ja kotisairaalaan. Yhteispäivystys Yhteispäivystyksen käynnistymisen jälkeen on 40 % kaarinalaisten terveyskeskuksen yhteydenotoista poistunut. Nämä ovat pääsääntöisesti helpommasta päästä palveluja. Resurssit on tämän johdosta voitu suunnata päivätoimintaan. Päiväpäivystyksen kysyntä onkin lisääntynyt ja on nyt n. 200 kontaktia kuukaudessa. Yhteispäivystystoiminta on ollut käynnissä 1 % vuotta. Haasteena on ollut_päivystyskäyntien suuri määrä, jota ovat vielä lisänneet Akseli -kuntayhtymä ja Paraisten kaupunki sekä yksityispuolen asiakkaat. Turun terveystoimi ei ole pystynyt hoitamaan kaikkia omia päiväasiakkaitaan, mikä puolestaan lisää yhteispäivystykseen ohjautumista. Kaarinasta asiakkaat tulevat pääsääntöisesti vasta virka-ajan jälkeen. Kustannusten yksikköhinnat Vuosi Päivystyskäynti Laboratoriokäynti Kuvantamispalvelu 2013 2014 371 e 299 e 38 e 34 e 74 e 65 e Kaarinan kustannukset ovat keskimäärin pienemmät kuin Varsinais-Suomen kunnissa yleensä. Kokonaiskustannusten arvio on kuitenkin vaikeaa. _.., -.--\r' ioinlikcrlumu-.,..2()1-j-,,

19 (35) Kokonaiskustannusten kasvu johtuu raskaasta investointisuunnitelmasta, uusista laitteista ja kiinteistöjen korjauskierteestä. Myös henkilöstökulut ovat kasvaneet. Tyksin kannalta suurin hyöty on ollut, että sairaalaan sisäänotto on vähentynyt ja että yhteispäivystyksestä on helpompi ohjata jatkohoitoon. Lähetteiden määrä Kaarinasta Tyksiin Vuonna 2013 423 1 kk Vuonna 2014 395 1 kk Lautakunnan saaman selvityksen mukaan kuvantamispalveluiden ja magneettikuvatusten määrä on noussut, koska siihen on kynnys matala. Päivystyshoidon erikoisosaajia tarvitaan, ammattitaito ei ole vielä ihan tarpeeksi hyvä. Etenkin nuoret lääkärit lähettävät helpommin jatkotutkimuksiin. Mitä parempi perusterveydenhuolto on, sitä pienempi on päivystyksen tarve. Tässä Kaarina toimii paremmin kuin muut kunnat. Haluttua dataa seurannasta ja raportoinnista saadaan eri tarpeisiin. Raportteja eri tarpeisiin voidaan myös räätälöidä. Kunnat pääsääntöisesti haluavat tietoja potilasmääristä ja keskihinnoista. Kuntien tarpeisiin raportteja on saatavissa netistä. Kaarina on saanut tunnukset erikoissairaanhoidon raportointeihin. Pitäisi tarkkaan miettiä, mitä tietoa halutaan ja kuka toimialalla ohjaa tietojen hyödyntämistä ja käyttöä. Terveyskeskus Yli 75-vuotiaiden hoidon tarpeen lisääntyminen on johtanut osaamisvajeeseen tähän liittyen. Geriatrin saaminen parantanee tätä tilannetta. Tosin Kaarinassa geriatrian erikoislääkärin, työterveyshuollon ylilääkärin ja psykiatrian erikoislääkärin paikkoihin ei ole ollut hakijoita. Terveyskeskuksessa lääkärit ottavat vastaan keskimäärin 10 potilasta 1 päivä. Päivittäiseen vastaanottavien potilaiden määrän vaikuttaa se, että lääkäreillä on myös asiakkaita neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksen sairaalassa. Vastaanottoajaksi terveyskeskuksessa yhtä käyntiä varten varataan pääsääntöisesti puoli tuntia. Kuntaliitto julkaisee vertailutietoa Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista. Seudullista vertailutietoa ei ole järjestelmistä suoraan saatavissa. Lautakunnan mielestä potilasmäärää päivässä ei vaikuta tehokkaalta. Kunnallinen vertailu asiassa on tarpeen. _.,--...... - r _,.......,._... -.,., -... - _ ~ _,._._...

20 (35) Terveyskeskuksessa ei ole prosessikuvauksia. Tulee harkita, pitääkö tällaiset tehdä. Potilastietojärjestelmän piirissä olevien kuntalaisten terveystiedon tilastollinen käsittely ei ole vielä ole sujuvaa. Effican raportointijärjestelmän käyttöönotto on vielä kesken ja vaati henkilökunnalle koulutusta. lij Edellä mainitun perusteella tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet. ilioiminnarn tehostaminen ja vastaanottoaikojen tiivistäminen. K~:.~stannustietoisuutta organisaatiossa con lisättävä. Kotisairaala Kotisairaalatoiminta aloitettiin maaliskuussa. Systemaattinen kotisairaalan tilastointi saatiin käyntiin elokuun alusta. Elo-syyskuun aikana hoidettiin 40 potilasta ja heidän luokseen tehtiin noin 250 hoitokäyntiä. Tilastoituja puhelinkontakteja kirjattiin yli 40 ja muita hoitoon liittyviä suoritteita (esimerkiksi kotisairaalapotilaan tiputushoidon aloittaminen pääterveysasemalla) kirjattiin 20. Terveyskeskuksen sairaala on kyennyt toimimaan kotisairaalan aikana normaalisti ilman ns. janotuspäiviä erikoissairaanhoidosta vähentyneestä potilaspaikkamäärästä huolimatta. Kotisairaalatoiminta on potilaan joustavan hoidon näkökulmasta laadukasta ja toivottua. Se pystyy kokemusten perusteella harkitusti käytettynä korvaamaan hyvin laitoshoitoa. Kotisairaala on tiedottanut toiminnasta toistuvasti terveyskeskuksen sisällä ja Kaarinassa sijaitseville hoivayksiköille. Turun yhteispäivystyksessä järjestettiin kotisairaalan toiminnasta tiedotustilaisuus 15.10.2014 yhdessä Turun ja Härkätien terveyskeskusten vastaavien toimijoiden kanssa. Yhteispäivystyksestä onkin ohjautunut kohtalaisen hyvin potilaita suoraan kotisairaalan hoitoon. Kotisairaalan merkittävä haaste on saattehoitovalmiuden lisääminen. Kahden paikan käyttö, eli hoivayksiköiden potilaiden hoito terveyskeskussairaalassa ei ole vielä vähentynyt toivotulla tavalla. Kotisairaalalla olisi valmiutta toteuttaa nykyistä enemmän hoitoja hoivayksiköissä, mutta jostain syystä hoivayksiköt ovat toistaiseksi suhtautuneet melko pidättyväisesti kotisairaalan tarjoamiin mahdollisuuksiin..,._... -,..,., -. -- --~... ~., ---.. -... -- _.....-\n ioinlikltluillu-.. :2() q

~Kaarina 21 (35) Kotisairaalan seuranta ei ole ollut alusta asti riittävällä tasolla esim. asiakasmäärien seuranta ja seurantajärjestelmien toimivuus. lij Tiedottamista ja yhteistoimintaa on syytä parantaa. IIV'J Positiivista on, että ei ole aiheuttanut jonoa terveyskeskuksen sairaalaan. Asiakastyyty~äisyyttä ei ole mitattu. Tulisi mitata. Myös hel'lkilekunnan kokemuksia tulisi ktmlla. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Perusturvalautakunnan tuotot ylittyivät 427.000 eurolla ja menot olivat 492.000 euroa budjetoitua isommat, joten kate jäi 65.000 euroa alle arvioidun. 2.3.2 Erikoissairaanhoito Valtuusto ei ole asettanut sairaanhoitopiirille sitovia tavoitteita. Tämä asettaa sairaanhoitopiirin eriarvoiseen asemaan verrattuna Kaarinan kaupungin omaan toimintaan. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen olisikin perusteltua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutus 2012-2014 / as Ja. muu t os-% o 2012 2013 muutos 2014 muutos Kaarina 989,07 1 083,50 9,5% 1 127,18 4,0% Raisio 972,48 1 078,99 11,0% 1 118,54 3,7% Naantali 1 038,56 1 068,24 2,9% 1 089,95 2,0% Lieto 884,21 971,17 9,8% 1 044,99 7,6% Salo 1 126,88 1 151,88 2,2% 1 190,31 3,3% 1- Turku 861,28 950,70 10,4% 985,95 3,7% VSSHP yhteen- 985,15 1 064,73 8,1% 1 097,65 3,1% sä ei sisällä 2013 sairaanhoitopiirille siirtyneen sairaankuljetuksen kustannuksia --~.. _,., --... -.,,...,., _.,_ - ~ - --~._.._.. ~. _... -. An iointikc rtomth :.!ljj..t

41 Kaarina 22 (35) Sairaanhoitopiirin kustannukset nousivat VSSHP:n laskeman talousarviokortin mukaan TYKSin osalta 5,5 %, Salon sairaalan osalta 9,9 %, Turunmaan sairaalan osalta 7 %, ensihoidon osalta 23,5 %, Psykiatrian 6,2 %. Kustannukset laskivat Loimaan sairaalan osalta- 16,8 %ja Vakka-Suomen sairaalan osalta - 35,4 %. Kaarinalaisia potilaita on käynyt Loimaalla ja Vakka-Suomessa vain vähän. VSSHP yhteensä lisäystä 6,8 %. Sairaanhoitopiirin 2014 hyväksytty ja vuoden 2015 alussa käyttöön otettu hinnasto osiltaan alensi hintoja (toimiala 5 vuodeosasto normaalihoito 350-320 ), mutta suurelta osiltaan nosti niitä (Salon sisätautiosasto 220-295 ). Hinnaston mukaan laskettu käyttö muodostaa kokonaiskustannukset Kaarinan kaupungille. Hinnaston muutosten ja muuttuneen toimenpiteiden määrän seurauksena vuosittaisten kustannusten arviointi on aikaisempaa vaikeampaa. Myös erikoissairaanhoidon osalta pitää miettiä, mitä raportteja järjestelmästä halutaan. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sairaanhoitopiirin lopullinen laskutus vuodelta 2014 oli 36,2 milj. euroa eli sairaanhoitopiiri ylitti palvelusuunnitelman mukaisen arvion 1,1 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon kokonaiskulujen kasvu edellisvuoteen oli 4,9 %. Erikoissairaanhoitoon varatusta 38.100.000 euron määrärahasta jäi käyttämättä 719.000 euroa..., -.,, -.._._......,... --~ _., - -.~... _ --~,~- _.... -..-\!'\ ioinlikl'l'l(j[llll" ~OLJ-

23 (35) 2.3.3 Kansalaistoiminnan lautakunta Kansalaistoiminnan lautakunnan tavoitteina ovat olleet: Erilaisten kohderyhmien tavoittaminen perustoiminnan ja kohdennetun työn avulla Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvinvointiohjauksen palveluketjun käynnistämiseen tähtäävä prosessi on ollut kansalaistoiminnassa käynnissä. Hyvinvointiohjauksella palveliaan kuntalaisia jatkossa koko elämänkaarella. Valmistuneen mielenterveys-ja päihdetyön suunnitelman mukaisesti myös ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä on tehty kohdennetummin mm. tiedotuskanavia uudistamalla (Wilma-viestit, nettisivut jne.). Kouluterveyskyselyn vaikuttavuuden lisäämisessä erityisesti oppilaiden omaa roolia ja eri tahojen yhteistyötä käytännön tasolla on pyritty korostamaan. Työttömien aktivoinnissa on hyödynnetty hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen eri yksiköiden osaamista ja tarjottu mahdollisuuksia merkityksellisen työn tekemiseen. Kulttuuripalveluissa on jatkettu vaikuttavaa yhteistyötä vanhuspalveluiden kanssa, ja tehty uusi avaus koulutuksen suuntaan käynnistämällä koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmatyö koulujen opetussuunnitelmauudistuksen rinnalla. Mittarin tavoitearvo on ollut kohderyhmien tavoittaminen. Tätä on kuitenkin vaikea todentaa, keinoja on käytetty, mutta mittarin tavoitearvoksi tavoitetut kohderyhmät eivät sovi, vaan tavoitearvon tulisi olla konkreettisempi. Kuinka monta henkilöä on esim. työttömien aktivoinnissa saavutettu jne. ja kuinka paljon kontakteja on ollut verrattuna aiempiin vuosiin. Viestintää on lisätty ja sillä ainakin useamman ihmisen tavoittaminen onnistuu. -------- Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen on toteutunut ainakin erilaisten yhteistyömuotojen määrää havainnoiden. Tarkastuslautakunta on pitänyt konkreettisten mittausten järjestämistä kuten edellisenä vuonna kouluterveyskyselyä hyvänä ja muuhunkin toimintaan soveltuvana. Ilmeisesti kyselyitä ei kuitenkaan ole suoritettu, eikä niitä ole otettu tavoitteiksi. Edelleen toimien mitattavuutta konkreettisin mittarein pidetään suotavana. Hyvinvointikyselyjä ja mittaamista tulee laajentaa ja kulloinkin mitattava k0hde 0tettava mittarin tavoitearvoon..... _..._ --~....,._... -,.., -. 7 r._., -...,.;..,. ~... _., -._.. _\1'\ i()lnlikl'rlrjtll\1:' :.!OL.J.

41 Kaarina 24 (35) Erityiseksi huoleksi on noussut toimiiko, kansalaistoiminnan lautakunnan asioiden valmistelu ja päätöksenteko asianmukaisessa järjestyksessä. Tähän asiaan tulee kiinnittää jatkossa erityishuomiota ja tarkastuslautakunta tulee seuraamaan päätöksenteon toimivuutta ja oikeita päätöksentekomenettelyjä. 2.3.3.1 Hyvinvoinnin edistäminen Nuorisopalveluiden siirtäminen sivistyspalveluiden toimialalle on ollut suunnitelmissa vuoden 2015 alusta. Tarkastuslautakunnan tämänhetkisen tiedon mukaan siirtoa ei ole tehty. Myös kirjastopalveluiden sijoittumista organisaatiossa olisi hyvä harkita uudelleen. Hyvinvoinnin edistämisessä tärkeää olisi riskiryhmiin kuuluvien tunnistaminen ja palvelujen kohdentaminen heihin myös ennalta ehkäisevästi. ltsearvioirtia tulisi vastuualueella tehdä ja myös työskentelyketjujen parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Saatujen tietojen perusteella myös perehdyttämisprosesseissa olisi parantamisen varaa. Hyvinvoinnin edistämisessä yleisavustuksia tullaan jatkossa myöntämään nykyistä vähemmän, avustukset myönnetään enemmän kohdeavustuksina, jolloin toiminta kohdentuu kaupungin toiveiden mukaisesti juuri siihen tarkoitukseen kuin se on myönnetty. Tätä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kansalaistoiminnan lautakunnan tuotot ylittyivät 157.000 eurolla ja kulut alittuivat 24.000 eurolla, joten kate oli 181.000 euroa budjetoitua parempi. ~--.... -._,~ - - -- ~_.,.,.,._... -,..., -. r - -- _.... ArYioinlikL rlormr~ :2lll.f