Käpylän kuntoutuskeskus Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 1
Johtajan katsaus Kiitos luottamuksesta! Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa vammaiselle ihmiselle itsenäisen ja hyvän elämän. Jos arki ei toimi, ei juhlallekaan ole sijaa. Terveydenhuolto, vakuutussektori ja Kela lähettävät runsain määrin Käpylän kuntoutuskeskukseen, Synapsiaan, maksusitoumuksia. Asiantuntemuksemme kohdistuu erityisesti ihmisiin, joilla on tapaturmainen tai sairausperäinen selkäydin- tai aivovaurio. Toimintamme on kuntoutujan ja hänen läheistensä, lähettäjätahon, maksajan ja henkilöstön vuorovaikutusta. Töitä riittää. Olemme viime vuosina lisänneet henkilöstöämme. Meitä on jo hieman yli 200, ja palvelemme vaikeavammaisia ihmisiä 24 tuntia vuorokaudessa. Tahdomme olla luotettava yhteistyökumppani ja täytämme lupauksemme vankalla asiantuntemuksella, jossa vertaiskuntoutuksella on merkittävä jalansija. Luotettava työntekijä on vastuuntuntoinen, rohkea, erilaisuuden hyväksyvä, vuorovaikutustaitoinen, oman ja koko työyhteisön perustehtävän tiedostava, itseään ja työtään kehittävä, toimintaansa analysoiva sekä osaamistaan jakava. Toiminnan kehittämisessä korostuu rakentava kriittisyys eikä pelkästään virheiden etsiminen. Henkilökunnan keskinäinen luottamus ja luotettavuus suhteessa yhteistyökumppaneihin ovat toimintamme kehittämisen avainasioita. Rohkenen sanoa, että palvelumme jälki kestää katseet ja vertailun, josta lämpimästi kiitän Synapsian henkilöstöä. Ammattitaito ja asiakaslähtöisyys pysyvät johtotähtinämme nyt ja tulevaisuudessa. Luottamus ja toimiva arki on ansaittava joka päivä. Hyvää huomenta! Kuinka voin auttaa? Hannu Alaranta johtaja, professori 2
Toiminnan viitekehys Käpylän kuntoutuskeskus on Invalidiliiton toimintayksikkö. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa liikuntavammaiselle ihmiselle itsenäisen ja hyvän elämän. Tehtävämme Käpylän kuntoutuskeskuksen tehtävänä on julkista palvelujärjestelmää tukevien kuntoutuspalvelujen tuottaminen henkilöille, joilla on tapaturmainen tai sairausperäinen selkäydin- tai aivovaurio. Kuntoutuspalveluita tuotetaan kansainvälisesti hyväksytyin menetelmin, moniammatillisesti ja kuntoutujalähtöisesti yhteistyössä Invalidiliiton eri toimintayksiköiden, terveydenhuollon, Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusjärjestelmien kanssa. Toimintatapamme Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutustoiminnan viitekehyksenä on Maailman terveysjärjestön WHO:n malli toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden osa-alueiden vuorovaikutussuhteista. Mallin mukaan yksilön toimintakyky määräytyy yksilön lääketieteellisen terveydentilan ja kontekstuaalisten tekijöiden (ympäristö- ja yksilötekijät) vuorovaikutuksen tuloksena. Kuntoutuksessa huomioidaan toimintakyvyn kokonaisuus, ja hyvään kuntoutuspalveluun kuuluu mm. hyvin suunnitellut palvelut. Kaikella toiminnallamme on tavoite, jonka saavutettavuutta arvioidaan. Kuntoutuksen toteutuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan tarpeet, ja kuntoutusta toteutamme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti. Menestystekijämme Toimintamme vahvuutena on hyvä maine sekä ammattitaitoinen ja kehityskykyinen henkilöstö. Ammattitaito ilmenee laadukkaina palveluina. Ammattitaidon ylläpitäminen, päivittäminen ja kehittäminen toteutuvat paitsi koulutuksena ja erityistaitojen jatkuvana opiskeluna myös moniammatillisessa työskentelyssä ja avoimessa vuorovaikutuksessa. Toimimme moderneissa ja esteettömissä tiloissa. Kehitämme kansainvälisillä yhteyksillä jatkuvasti palveluitamme. Otamme huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat jatkuvat muutokset. Tulevaisuuden näkymämme Tavoitteena on, että Käpylän kuntoutuskeskus on kansainvälisesti korkeatasoinen, asiantunteva ja tehokas erityiskuntoutuskeskus. Toimintaamme ohjaavat arvot Käpylän kuntoutuskeskuksen toiminta pohjautuu Invalidiliiton ja Käpylän kuntoutuskeskuksen arvoihin, joihin perustuva ajattelutapa ohjaa kaikkia työntekijöitä päivittäisessä työssä. Kuntoutujalähtöisyys on jokaisen Käpylän kuntoutuskeskuksen työntekijän toiminnan lähtökohtana. Kuntoutujien omia toiveita kunnioitetaan ja yksilöllinen tilanne huomioidaan suunnitelmasta toteutukseen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat yksilön perusmerkityksen tunnustamista, olipa kyseessä kuntoutujat, henkilökunta tai yhteistyökumppanit. Tähän kuuluvat oikeuksien ja velvollisuuksien yhdenvertainen toteutuminen sekä vastuun ja vapauden ilmapiiri. Luotettavuus suhteessa kuntoutujiin ja omaisiin ansaitaan ammattitaidolla, asiantuntemuksella, tietosuojan toteutumisella ja realistisilla lupauksilla. Henkilökunnan keskinäinen luottamus ja luotettavuus suhteessa yhteistyökumppaneihin on moniammatillisuuden optimaalista toteutumista. 3
Henkilöstö Henkilöstöstrategian keskeisiä tavoitteita olivat henkilöstön saatavuuden varmistaminen, osaamisen kartoittaminen, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen. Kuntoutuskeskuksessa työskentelee - fysiatrian ja neurologian erikoislääkäreitä - sairaanhoitajia - perushoitajia - fysioterapeutteja - liikunnanohjaajia - kuntohoitajia - toimintaterapeutteja - työterapeutteja - vapaa-ajanohjaajia - puheterapeutteja - psykologeja - neuropsykologeja - sosiaalityöntekijöitä - vertaiskuntouttaja - tukipalveluhenkilökuntaa. 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 9 % 38 % 4 % 13 % 7 % 5 % 3 % 5 % 6 % 2 % 1 Hallinto Hoitotyö Lääkärit Fysioterapia Toimintaterapia Sosiaalityö Puheterapia Psykologia Ravitsemishuolto Kiinteistöhuolto Siivoushuolto 8 % Kuva 1: Henkilöstöryhmät vuonna 2006 Vuodet lkm % alle 4 60 31 % 5-9 54 28 % 10-15 31 16 % 16-20 25 13 % 21-25 13 7 % yli 26 10 5 % Henkilöstön lukumäärä oli hieman yli 200. Henkilökunnan keski-ikä oli 41,6 vuotta ja työntekijöistä naisia oli 87 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä, vain 4,7 %. Työntekijöistä noin 59 % on ollut palveluksessa alle 10 vuotta ja 41 % yli 10 vuotta. Taulukko 1: henkilöstön palveluksessaoloaika vuonna 2006 4
Henkilöstö Vuosi 2003 191 2004 205 2005 207 2006 213 Henkilöstön lukumäärä Taulukko 2: Henkilöstömäärän kehittyminen 2003 2006 Kuntoutujilta saatujen asiakaspalautteiden tulokset kertovat henkilöstön korkeatasoisesta osaamisesta ja ammattitaidosta. 92 % kuntoutujista antoi henkilöstölle yleisarvosanan 8 tai enemmän. Keväällä kaikissa Invalidiliiton yksiköissä tehtiin ilmapiirikartoitus. Kartoituksen tulokset purettiin keväällä vastuuyksiköittäin ja sovittiin jatkotoimenpiteiden aikataulu. Henkilöstö koki, että työ kuntoutuskeskuksessa on mielekästä ja haastavaa. Myös työn itsenäisyyttä ja työtovereiden ammattitaitoa ja sitoutuneisuutta arvostettiin. Parantamiskohteeksi nousi etenkin hoitohenkilökunnan osalta työn liiallinen kuormittavuus. Henkilöstön palkkaamiseen ja organisaation parempaan toimivuuteen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Kahdeksan esimiestä suoritti Johtamisen erikoisammattitutkinnon keväällä 2006. Päättötöiden aiheina olivat mm. ajanvaraus, lähiesimiestyön kehittäminen ja laskutuksen toimintaohjeisto. Syksyllä kuusi esimiestehtävissä sijaisena toimivaa työntekijää aloitti Johtamisen erikoisammattitutkinnon. Kaikki esimiehet osallistuivat professori Martti Kekomäen terveystaloustieteen kurssille. Erityisesti hoitohenkilökunta on kokenut työn aiheuttamaa liiallista kuormittavuutta. Tämä on johtunut osittain siitä, ettei sairaanhoitajia monista yrityksistä huolimatta ole onnistuttu palkkaamaan tarpeeksi. Henkilöstön rekrytointia tehostettiin monin tavoin. Syksyllä otettiin käyttöön uusi perehdytysohjeisto, ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen kuului mm. eri vammaryhmiä esittelevä luentosarja. Lähes kaikki kuntoutuskeskuksen työntekijät kävivät esimiestensä kanssa kehityskeskustelun. Tämän lisäksi järjestettiin ryhmämuotoista työnohjausta. Toimintavuonna otettiin käyttöön Invalidiliiton työhyvinvointiohjelma, jota täydennettiin yksityiskohtaisella toimintayksikön omalla ohjelmalla. Invalidiliiton antamista henkilöstöhallinnon ohjeista otettiin käyttöön seuraavat ohjeet: - toimintaohje työpaikkakiusaamisja häirintätapauksissa - naisten ja miesten tasa-arvoa työssä koskeva suunnitelma - varhaisen tuen malli - varoitusmenettely ja työsuhteen päättämistavat yksilösyistä. Kuntoutushenkilöstöllä on monipuolista neurologisen kuntoutuksen erityisosaamista. Jatkuva kouluttautuminen ja oman alansa kehityksen seuraaminen on tärkeää. Kuntoutuskeskuksen toimintaperiaatteena on kannustaa henkilöstöä lisäkoulutukseen myöntämällä koulutusvapaita ja tukemalla kouluttautumista taloudellisesti. Kuluvana vuonna useita työntekijöitä suoritti oman ammattinsa jatkokoulutuksia, erikoistumistutkintoja sekä osallistui erityispätevöitymiskoulutuksiin. Tämä on osaltaan taannut henkilöstön korkeamman koulutustason ja koulutuksesta saatavan hyödyn suuntautumisen kuntoutustyöhön. Lisäksi henkilöstö osallistui lyhyisiin eri aihealueiden kotimaisiin koulutustilaisuuksiin ja joihinkin kansainvälisiin koulutustilaisuuksiin. Kuntoutuskeskuksen työntekijät luennoivat useissa kotimaisissa koulutustilaisuuksissa muille alansa asiantuntijoille. Sisäinen koulutus painottui vammaryhmäkohtaiseen uuden tiedon ja toimintatapojen esittelyyn. Vuosittain järjestettäviin ensiapu-, palo- ja hygieniakoulutuksiin osallistui koko henkilöstö. Hoitohenkilöstölle oli intensiivistä koulutusta Affolter- ja Bobath-terapiatavoista. 5
Henkilöstö Henkilöstö osallistui aktiivisesti tutkimustyöhön ja tutkimusmetodiikan kurssille. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi EVO (Erityisvaltionosuus) -tutkimusrahoitusta 30 000 euroa vuodelle 2006. Rahoituksen avulla toteutettiin 13 hanketta, joista yksi oli väitöskirja. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia, joiden tutkimusraportit ilmestyivät koti- tai ulkomaisissa ammattilehdissä. Henkilöstö oli mukana valtakunnallisessa Käypä hoito -toiminnassa aivovamma-, aivoverenkiertohäiriö- ja selkäydinvammaryhmissä. Syksyllä käynnistettiin hanke henkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja omaehtoisen hoidon tukemiseksi. Hanke käynnistyi luennoilla, joissa käsiteltiin selän toimintaa ja kuormitusta. Työnantaja tuki edellisten vuosien tapaan henkilöstön omaehtoista liikuntaa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kuntoutuskeskuksen tiloissa ohjattuun ja omatoimiseen liikuntaan. Myös henkilöstön läheisillä oli mahdollisuus käyttää kuntoutuskeskuksen liikuntatiloja tiettyinä aikoina. Tällä järjestelyllä haluttiin tukea työntekijöiden perheiden yhdessäoloaikaa. Henkilöstöllä oli käytettävissä myös liikuntaseteleitä, jotka käyvät pääkaupunkiseudun liikuntakeskuksiin. Henkilökunnan virkistystoiminta oli aktiivista. Kuntoutuskeskuksen virkistystoimikunta järjesti 10 eri liikunnallista tai kulttuuripainotteista tapahtumaa henkilöstölle. Henkilöstön työterveyshuollon palveluista vastasi Diacor Oy. Vuoden aikana kehitettiin kuntoutuskeskuksen johtoryhmän ja työterveyshuollon yhteistyötä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeisenä henkilöstöhallinnollisena toimenpiteenä käsiteltiin kuntoutuskeskuksen neuvottelukunnassa henkilöstön rahallisen palkitsemisjärjestelmän käyttöönottoa. Joulukuussa koko henkilöstölle maksettiin kertaluonteinen kannustinraha. Kannustinrahan maksamiseen oli määritelty tavoitteelliset kriteerit. Tasavallan presidentti myönsi kesäkuussa kuntoutuskeskuksen johtaja Hannu Alarannalle professorin arvonimen. Kuntoutuskeskuksen kolme työntekijää sai Tasavallan presidentin kunniamerkin ja 14 työntekijää Invalidiliiton myöntämän ansiomerkin. 6
Kuntoutuspalvelut Yleistä Kulunut toimintavuosi oli Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutuspalvelujen tuottajana 54. Kuntoutuskeskus toimii yhteistyössä Invalidiliiton eri toimintayksiköiden, terveydenhuollon, Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusjärjestelmien kanssa. Huhtikuussa tehtiin Kelalle tarjous vaikeavammaisten lääkinnällisistä avopalveluista fysioterapian yksilökuntoutuksen ja allasterapian osalta sekä toimintaterapian yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen osalta. Kela hyväksyi tarjouksen vuosille 2007 2009. Kesäkuussa Kelalle tehtiin vaikeavammaisten yksilöllisistä kuntoutusjaksoista vuosia 2007 2010 koskeva tarjous, jonka Kela hyväksyi. Käpylän kuntoutuskeskuksessa on 75 kuntoutuspaikkaa. Aktiivisesti käytettäviä kuntoutuspaikkoja on 73. Kuntoutujien majoitustiloissa on kolme harjoituskotia. Yhteen niistä on mahdollista majoittaa kuntoutuja perheensä kanssa, jos omainen on mukana koko kuntoutusjakson ajan. Harjoituskotia käytetään kuntoutujan majoituksessa myös silloin, kun hänellä on avustajakoira mukana kuntoutusjaksolla. Harjoituskodissa kuntoutuja voi ennen kotiutumistaan harjoitella selviytymistä kodinomaisissa olosuhteissa yksin tai avun turvin. Kuntoutuslinjat Kuntoutuskeskuksessa on kaksi kuntoutuslinjaa, aivo- ja selkäydinvauriokuntoutuslinja. Kuntoutuslinjatoiminnalla varmistetaan henkilöstön erityisosaaminen ja oman alan uusimman tiedon hyödyntäminen toiminnassa. Palvelut Kuntoutuspalvelut on kohdennettu erityisesti henkilöille, joilla on tapaturmainen tai sairausperäinen selkäydin- tai aivovaurio. Kuntoutuspalveluja ovat yksilölliset kuntoutusjaksot, -kurssit ja -ohjelma sekä polikliiniset palvelut. Palvelut ja osaaminen perustuvat toimintaan, jossa korostuu moniammatillinen kuntoutus ja asiantuntemus neurologisesti vammaisen henkilön erityiskysymyksissä. Kuntoutuksen toteutuksessa on aiemmin vammautuneiden henkilöiden vertaistuella ja neuvonnalla keskeinen merkitys. Kuntoutuksessa tuetaan kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvan elämänhallinnan eri osa-alueita, joihin kuuluvat yksilön voimavaroja, toimintakykyisyyttä, hallinnan tunnetta ja toimintamahdollisuuksia lisääviä, ylläpitäviä ja parantavia kuntoutusmenetelmiä. Palveluiden kehittäminen Kuntoutustoiminnan laadun jatkuvaa parantamista ohjaa Invalidiliiton Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus. Kuntoutusmenetelmiä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Tutkimustyötä tehdään ja seurataan viimeisintä alan tutkimustietoa. Osallistutaan sekä kansallisiin että kansainvälisiin koulutuksiin ja valtakunnallisiin työryhmiin, esim. Käypä hoito -suositus työryhmiin. Kuluneen vuoden aikana kuntoutuskeskus osallistui Invalidiliiton työhyvinvointiohjelman ja ilmapiirikyselyn laadintaan sekä tuotteistamisprojektiin yhteistyössä liiton muiden yksiköiden kanssa. Käpylän kuntoutuskeskuksessa palvelujen tuotteistamisen kuvaaminen käynnistettiin. 7
Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspäivät ja -jaksot sekä kuntoutuksen maksajatahot Tekstissä suluissa olevat luvut ovat vuoden 2005 vastaavia lukuja. Kuntoutuspäiviä kertyi toimintavuoden aikana 23 850 (23 526). Kuntoutusjaksoja oli 731 (751) Päättyneitä kuntoutusjaksoja oli 684 (722) Kuntoutusjaksojen pituudet vuorokausina näkyvät taulukosta 3. Jaksojen pituus (vrk) Lukumäärä < 15 139 16-30 444 31-45 35 46-60 28 61-75 15 76-90 26 > 90 44 Taulukko 3: Kuntoutusjaksojen pituudet Kuntoutuspäivät jakautuivat 94 % (92 %) yksilöllisille jaksoille ja kuntoutuskursseille ja -ohjelmaan 6 % (8 %). Pääasiallisina kuntoutuksen maksajatahoina tulojen mukaan laskettuna olivat: terveydenhuolto 54 % (52 %), vakuutusyhtiöt ja muut 29 % (27 %) ja Kela 17 % (21 %). Vakuutusyhtiö ja muut 29 % Kela 17 % Terveydenhuolto 54 % Kuva 2: Kuntoutuksen maksajatahot tulojen mukaan Yksilölliset kuntoutusjaksot Kuntoutujien diagnoosijakauma kuntoutuspäivien mukaan 2002-2006 Diagnoosi 2002 2003 2004 2005 2006 % % % % % Aivoverenkiertohäiriö 21 17 13 15 13 Aivovamma 25 25 27 26 26 Muu aivovaurio 2 3 3 1 1 Tetraplegia 26 26 29 30 32 Paraplegia 18 24 23 21 23 Polio 6 4 4 4 3 Muu 2 1 1 3 2 Yhteensä 100 100 100 100 100 Taulukko 4: Diagnoosijakauma kuntoutuspäivien mukaan 8
Kuntoutuspalvelut Sukupuoli- ja ikäjakauma Kaikista kuntoutujista 68 % oli miehiä ja naisia 32 %. Kuntoutujien keski-ikä oli 44 vuotta. Kuntoutujista alle 50-vuotiaita oli 59 % ja yli 65- vuotiaita 9 %. Selkäydinvauriokuntoutus Selkäydinvaurion saaneita henkilöitä oli kuntoutuksessa 339. Heistä miehiä oli 71 % ja naisia 29 %. Ikä vammautuessa tai sairastuessa oli keskimäärin 36 vuotta (vaihteluväli 0 77 vuotta). Tapaturman seurauksena selkäydinvamma oli 236 kuntoutujalla. Asuinpaikka Asuinpaikan mukaan kuntoutujat jakautuivat seuraavasti Muu 19 % Liikenne 43 % Pääkaupunkiseutu 8 % Etelä-Suomen lääni 37 % Länsi-Suomen lääni 25 % Itä-Suomen lääni 21 % Oulun lääni 6 % Lapin lääni 2 % Ahvenanmaan lääni 1 % Kaatuminen tai putoaminen 38 % Kuva 3: Tapaturmaisesti vammautuneiden selkäydinvammaisten vammautumisten syyt (N=236) Mistä kuntoutukseen, mihin kuntoutusjakson jälkeen Kuntoutukseen tuli sairaalasta tai muusta terveydenhuollon laitoksesta 107 kuntoutujaa, joiden kuntoutusjakso päättyi toimintavuonna. Näistä kuntoutujista kuntoutusjakson jälkeen palasi sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon laitokseen 21 % ja kotiin siirtyi 75 %. Yli puolet kuntoutujista käytti pyörätuolia pääasiallisena liikkumisvälineenä kuntoutusjakson päättyessä. Sairaalajakson jälkeisellä kuntoutusjaksolla oli 101 kuntoutujaa. Näistä kuntoutujista oli 77 % vammautunut tapaturmaisesti ja 23 %:lla oli sairauden aiheuttama selkäydinvaurio. Heistä miehiä oli 78 % ja naisia 22 %. Sairaalajakson jälkeisistä kuntoutusjaksoista 81 kuntoutujan jakso päättyi toimintavuonna. Kaikista selkäydinvammaisista kuntoutujista sairaalasta tai muusta ter- veydenhuollon laitoksesta tuli 27 % ja kotoa 73 %. Kuntoutusjakson jälkeen 6 % palasi sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon laitokseen ja kotiin siirtyi 94 %. Sairaalajakson jälkeisten kuntoutusjaksojen keskimääräinen pituus oli 82 vrk. Polion sairastaneita henkilöitä oli kuntoutuksessa 34. Muu 4 % Sairaala 21 % Koti 75 % Kuva 4: Sairaalasta tai muusta terveydenhuollon yksiköstä tulleiden kuntoutujien sijoittuminen kuntoutusjakson päätyttyä (N=107) 9
Kuntoutuspalvelut Aivovauriokuntoutus Aivovaurion saaneita henkilöitä oli kuntoutuksessa 367. Heistä miehiä oli 66 % ja naisia 34 %. Ikä vammautuessa tai sairastuessa oli keskimäärin 36 vuotta (vaihteluväli 6 78 vuotta). Sairaalavaiheen jälkeisellä kuntoutusjaksolla oli 55 henkilöä. Tapaturman seurauksena aivovamma oli 245 henkilöllä. Heistä miehiä oli 70 % ja naisia 30 %. Henkilöiden keskimääräinen ikä vammautumishetkellä oli 32 vuotta (vaihteluväli 6 69 vuotta). veluasiakaskäyntejä oli kaikkiaan 1584 (1794 käyntiä vuonna 2005). Asiakkaista 54 % oli pääkaupunkiseudulta. Palvelujen käyttäjistä selkäydinvaurio oli 63 %:lla ja traumaattinen aivovaurio 37 %:lla. Avopalveluasiakkaiden maksajatahoina tulojen mukaan olivat terveydenhuolto 28 %, vakuutusyhtiöt ja muut 59 % ja Kela 13 %. Kaatuminen ja putoaminen 16 % Muu 10 % Kuva 5: Aivovamman saaneiden kuntoutujien vammautumisen syyt (N=101) Avopalvelut Liikenne 74 % Aivoverenkiertohäiriön sairastaneita henkilöitä oli kuntoutuksessa 102, joista miehiä oli 60 % ja naisia 40 %. Henkilöiden ikä sairastuessa oli keskimäärin 44 vuotta (vaihteluväli 9 78 vuotta). Sairaalavaiheen jälkeisellä kuntoutusjaksolla oli 39 kuntoutujaa. Muu aivovaurio tai muu keskushermostoperäinen sairaus oli 20 kuntoutujalla. Kuntoutuskurssit ja - ohjelma Toimintavuoden aikana järjestettiin yhteensä 8 kuntoutuskurssimuotoista kuntoutusjaksoa. Niistä oli yksi kurssi aivovamman saaneille henkilöille ja neljä kurssia polion sairastaneille henkilöille. Traumaattisen aivovaurion saaneille henkilöille järjestettiin kolme INSURE-aivovammakuntoutusohjelmaa. Kursseille osallistui yhteensä 42 kuntoutujaa. Kuntoutuskurssien ja -ohjelman pääasiallisena maksajatahona oli Kansaneläkelaitos. Avopalvelut tarjoavat yksilöllisiä tai moniammatillisesti toteutettuja polikliinisia palveluja ja puhelinneuvontaa. Palveluihin kuuluvat lääketieteen, kuntouttavan hoitotyön, kliinisen neuropsykologian, puheterapian, fysioterapian ja toimintaterapian sekä sosiaalityön palvelut. Toimintavuoden aikana avopalveluita käytti 192 asiakasta (205 asiakasta vuonna 2005). Avopal- Kuntoutuja- ja asiakaspalautteet Kuntoutujien ja omaisten oli mahdollista antaa palautetta kuntoutuskeskuksen toiminnasta. Palautetta voi antaa jatkuvasti joko suoraan henkilökunnalle tai täyttämällä asiakaspalautelomake. Näitä palautteita vuoden aikana annettiin noin 50. Tehostetusti asiakaspalautetta kerättiin maalis-, heinä- ja marraskuussa, jolloin haastateltiin kaikki kuntoutusjaksonsa päättäneet kuntoutujat. Asiakaspalautteen antoi noin 130 kuntoutujaa. Yli 90 % vastaajista arvioi kuntoutuskeskuksen toiminnan olevan erittäin hyvää. Syyskuussa asiakaspalautetta kerättiin kyselylomakkeen avulla avopalveluasiakkailta. Kuntoutujilla oli lisäksi mahdollisuus antaa palautetta suoraan kuntoutuskeskuksen johtoryhmälle, joka tapasi kuntoutujia kerran kuukaudessa järjestetyissä yhteistapaamisissa. 10
Kuntoutuspalveluita tuottavat vastuuyksiköt Lääkäripalvelut Viidestä vakinaisessa työsuhteessa olevasta erikoislääkäristä oli kaksi fysiatria, kaksi neurologia ja yksi fysiatri/neurologi. Marraskuun alussa vakinaisen työsuhteen aloitti yksi uusi neurologiaan erikoistunut lääkäri. Lisäksi yksi fysiatriaan erikoistunut lääkäri toimi osa-aikaisena. Erikoistuvia lääkäreitä oli vuoden 2006 aikana kaksi. Lääkäreillä oli erityispätevyys kuntoutuksesta, liikennelääketieteestä ja kivunhoidosta. Konsultaatiopalveluina ostettiin sisätautien, psykiatrian, plastiikkakirurgian, urologian, käsikirurgian ja ihotautien erikoisosaamista. Erikoisosaamista tukevaa koulutusta saatiin sekä ulkomaisista että kotimaisista kongresseista ja koulutustapahtumista. Lääkärit osallistuivat valtakunnallisiin aivoinfarktin, aivovamman ja selkäydinvamman Käypä hoito -suosituksien työryhmiin. Kuntouttava hoitotyö Kuntouttavan hoitotyön henkilökuntaa työskenteli kolmella osastolla. Kaikkiaan henkilökuntaa kuntouttavassa hoitotyössä oli noin 70, joista sairaanhoitajia kaksi kolmasosaa ja perushoitajia tai lähihoitajia yksi kolmasosa. Vuoden aikana vakinaisia hoitajan toimia lisättiin kolmella. Osastoilla oli sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita käytännön harjoittelujaksoilla. Kuntouttavan hoitotyön tavoitteena oli tunnistaa kuntoutujien terveydentilassa tapahtuvia muutoksia vammautumisen tai sairastumisen jälkeen ja vahvistaa kuntoutujien ja omaisten selviytymistä muuttuneessa elämäntilanteessa antamalla kuntouttavan hoitotyön toimintojen avulla hoitoa, ohjausta, tietoa ja tukea. Hoitajilla on erityisosaamista mm. uroterapiasta, seksuaalineuvonnasta, haavanhoidosta, hygieniasta, ravitsemuksesta, päihdehuollosta ja Affolter-lähestymistavasta sekä fasilitaatiosta (Bobath). Kuntoutujien hoitoisuuden arviointia kehitettiin. Käpylän kuntoutuskeskuksen tarpeita vastaava hoitoisuusluokituksen kehittelyä jatkettiin ja sen avulla opeteltiin arvioimaan kuntoutujien hoitoisuutta. Hoitajat täyttivät jokaisesta kuntoutujasta myös FIM-pisteet. Kuntouttavan hoitotyön painopistealueena aivovauriokuntoutuslinjalla oli mm. Affolter-terapia. Hoitajien lisäkoulutus ja osastotuntien sisältö pohjautuivat vuonna 2005 tehtyyn osaamisen kartoitukseen Riitta Meretojan mittariin perustuen. Selkäydinvauriokuntoutuslinjalla hoitotyön tavoitteena oli mm. painehaavaumien ennaltaehkäisy. Vuonna 2005 aloitettu hoitomuoto, colonhydroterapia, vakiintui osaksi selkäydinvauriokuntoutuslinjan hoitotyötä. Fysioterapia Fysioterapiahenkilöstöä oli yhteensä 26. Se jakautui 20 fysioterapeuttiin, kahteen kuntohoitajaan, kahteen liikunnanohjaajaan, lääkintävahtimestariin ja lähihoitajaan. Käytännön työharjoittelua suoritti vuoden aikana hieroja-, liikuntaneuvoja- ja fysioterapeuttiopiskelijoita. Kaksi harjoittelijaa oli ulkomailta. Fysioterapian tavoitteena oli edistää kuntoutujien ja avopalveluasiakkaiden toimintakykyä erityisesti liikkumisen ja itsestä huolehtimisen osalta. Tavoitteena oli saavuttaa mielekäs elämä omassa elinympäristössään. Fysioterapiapalveluita tarjottiin kuutena päivänä viikossa. Fysioterapiapalvelut käsittävät yksilöfysioterapian, liikunnanohjauksen, ryhmämuotoisen ohjauksen sekä allas- ja kuntosaliharjoittelun. Fysioterapiassa oli neurologisen fysioterapian erityisosaamista Bobath-konseptin mukaisesta terapiasta, Affolterterapiasta, liikkumisen apuvälineistä, soveltavasta liikunnasta ja erityisliikunnasta, allasterapiasta, lymfaterapiasta, OMT-terapiasta, neuraalikudoksen mobilisaatiosta, akupunktiosta, sähköstimulaatiosta ja koira-avusteisesta terapiasta eli ns. tassuterapiasta. Keskeisenä kehittämisen kohteena oli fysioterapian vaikuttavuutta osoittavien mittareiden ohjeistusten ja viitearvojen tarkentaminen. Loppuvuodesta hankittiin kävelysimulaattori, joka mahdollistaa painokevennetyn toistuvan vuoroittaisen askeltamisen. 11
Kuntoutuspalveluita tuottavat vastuuyksiköt Toimintaterapia Tetrapleegikon yläraaja-asento- ja liikehoito-opas, Pyörätuoliajokorttiprojekti sekä Lantionpohjanlihasten toiminnan yhteys rakon ja suolen toimintaan osittaisilla selkäydinvammaisilla -tutkimus etenivät vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Yksikköön saatiin pätevyyttä mm. lymfa- ja akupunktiohoidosta. Kaikille fysioterapeuteille järjestettiin SOMTY:n Hartiarenkaan tutkimus ja hoito -koulutus. Lisäksi sisäistä koulutusta järjestettiin useilta eri aihealueilta. Yksi fysioterapeutti ja yksi kuntohoitaja suorittivat AMKfysioterapeuttitutkinnon.Yksi fysioterapeutti suoritti kivunhoidon erikoistumisopinnot. Neljä fysioterapeuttia jatkoi AMK-tutkinnon suorittamista ja kaksi fysioterapeuttia terveydenhuollon maisterin koulutusohjelman suorittamista. Fysioterapiayksikön henkilöstö luennoi useissa eri koulutustilaisuuksissa. Luottamustoimia olivat Fysioterapian neuvottelukunnan jäsenyys ja pohjoismaisen selkäydinvammatoimikunnan jäsenyys. Toimintaterapiayksikköön kuului yhdeksän toimintaterapeuttia, kaksi työterapeuttia ja kaksi vapaaajanohjaajaa. Yksikössä oli kaksi toimintaterapeuttiopiskelijaa viimeisellä käytännön harjoittelujaksollaan. Lisäksi perehdytettiin talossa olleita lähihoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoita ja esiteltiin yksikköä omille ja talon yhteisille vieraille. Toimintaterapian tavoitteena oli edistää kuntoutujien toimintamahdollisuuksia omassa elinympäristössään itsestä huolehtimisesta, asioimisesta ja kotielämästä, koulunkäynnistä, opiskelusta tai työssä selviytymisestä sekä vapaa-ajan viettämisestä. Toimintaterapian erityisosaamista olivat yläraajan kuntoutus ja ortoosit, sensomotoristen ja kognitiivisten valmiuksien arviointi ja harjoittelu, itsestä huolehtimiseen, asioimiseen ja kotielämään liittyvien toimintojen harjoittelu, apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden arviointi ja suunnittelu, kädentaidot ja työtoiminta sekä vapaa-ajanohjaus. Toimintaterapiayksikön palveluita annettiin yksilö- ja ryhmämuotoisesti laitoskuntoutusjaksolla oleville kuntoutujille ja avopalveluasiakkaille. Toimintaterapian palveluita oli tarjolla kuutena päivänä viikossa. Vuoden 2006 erityisinä kehittämisalueina olivat mm. ympäristönhallinta, aistihavaintohuoneen varustelu sekä yhteistyö ja työnjako oman yksikön sisällä sekä fysioterapiayksikön kanssa. Koulutusaiheina olivat mm. ympäristönhallinta, botuliinitoksiinin käyttö ja kädentaidot. Opintokäyntejä tehtiin vuoden aikana kolme. Toimintaterapiayksiköstä käytiin luennoimassa talon ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Yksi toimintaterapeutti toimi Suomen Toimintaterapeuttiliiton edunvalvontatyöryhmässä sekä Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunnassa. 12
Kuntoutuspalveluita tuottavat vastuuyksiköt Puheterapiayksikkö Puheterapiayksikköön kuului kuusi puheterapeuttia. Syksyllä pitkän työuran tehnyt johtava puheterapeutti siirtyi eläkkeelle ja hänen tilalleen valittiin seuraaja. Kaksi logopedian opiskelijaa oli neljän kuukauden mittaisella harjoittelujaksolla ja yksi opiskelija suoritti lyhyemmän harjoittelun. Puheterapian erityisosaamisalueita olivat puheen, kielen, kommunikaatiotaitojen ja äänen sekä nielemisen häiriöiden arviointi ja kuntoutus. Tavoitteena oli kielellisen kuntoutuksen lisäksi luoda puitteet toimivalle kommunikaatiolle, edistää kuntoutujien sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja, lieventää kuntoutuksen avulla nielemishäiriön aiheuttamaa elämänlaadullista haittaa, vahvistaa hengitystä ja äänenkäyttöä sekä ohjata ja antaa tietoa kuntoutujille, omaisille ja yhteistyötahoille edellä mainituista häiriöistä ja niiden kuntoutuksesta. Puheterapia toteutui yksilöllisesti ja erilaisissa ryhmissä. Palveluita tarjottiin kuntoutusjaksoilla oleville kuntoutujille ja polikliinisille asiakkaille. Puheterapiapalvelut kohdentuivat etenkin kuntoutujille, joilla oli traumaattinen aivovaurio, tai jotka olivat sairastaneet aivohalvauksen. Selkäydinvamman saaneiden ja polion sairastaneiden kuntoutujien puheterapia painottui ääni- ja nielemishäiriöiden arvioon ja kuntoutukseen. Vuoden aikana kuntoutuspalveluihin kuului myös ostopalveluna toteutettu kommunikatiivispainotteinen musiikkiterapia yksilö- ja ryhmätapaamisina, joihin puheterapeutit valitsivat kuntoutujat. Yksikön sisäisiä kehittämishankkeita olivat nielemiskuntoutuksessa nykyisellään käytettävien eri nielemiskuntoutusmenetelmien kirjauskäytänteiden kehittäminen, niiden käytännön toimivuuden arviointi sekä kuntoutujan ja hänen omaisensa kokemus tiedonsaannista ja nielemisen kuntoutuksen hyödystä. Lisäksi kehittämishankkeena oli logopedisen kuntoutuksen arviointija tilastointiohjeiden tarkentaminen. Yksi puheterapeutti jatkoi erikoistumisopintojaan ja yksi jatkoi työnohjaajakoulutusta. Puheterapeutit osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin ja kotimaisiin koulutuksiin ja kongresseihin sekä pitivät säännöllisesti sisäisiä koulutuksia ammattitaidon ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Yksikön jäsenet toimivat Finnish Society for Neurorehabilitation ry:n, Afasian kuntoutustutkimus ry:n, Suomen DPNS-yhdistyksen sekä Svenska talterapeuter i Finland rf:n hallituksissa. Puheterapeutit esittelivät myös tapaustutkimuksia ja luennoivat eri koulutustilaisuuksissa toimintayksikön sisällä ja ulkopuolella. Kliinisen neuropsykologian ja psykologian yksikkö Kliinisen neuropsykologian ja psykologian yksikössä työskenteli seitsemän neuropsykologia ja kaksi psykologia/psykoterapeuttia. Yksikön johtava psykologi oli vuorotteluvapaalla lähes koko toimintavuoden. Hänen sijaisekseen valittiin yksikön kliininen neuropsykologi. Kliininen potilastyö muodosti yksikön toiminnan keskeisen sisällön niin aivovaurio- kuin selkäydinvauriokuntoutuslinjoilla sekä avopalveluiden osalta. Yksikön erityisosaamiseen kuului neuropsykologinen kuntoutus, neuropsykoterapia, kriisi- ja traumaterapiapsykoterapia, yksilöanalyyttinen psykoterapia, ryhmäanalyyttinen psykoterapia ja kivunhoidon psykologia. Neuropsykologinen kuntoutus oli lääkinnällistä kuntoutusta, jonka avulla pyrittiin lieventämään aivovaurioiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen tai tunne-elämän alueella. Kuntoutuksen tavoite oli aivovauriosta johtuvien rajoitusten kompensointi ja parempi hallinta sekä jäljellä olevan toimintakyvyn optimaalinen käyttö ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen. Terapian tavoite selkäydinvaurion saaneen kuntoutujan kohdalla oli vammautumisen jälkeisen psyykkisen kriisin käsittely ja sopeutumisprosessin tukeminen. 13
Kuntoutuspalveluita tuottavat vastuuyksiköt Toimintavuoden aikana käynnistettiin uutena toimintana kaikille kuntoutuskeskuksen aivovammakuntoutujille kohdennetut psykoedukatiiviset ryhmät. Selkäydinvauriokuntoutuslinjalla käynnistyi kipuryhmän työskentely, jossa kivun psykologiaan erikoistunut psykologi oli mukana. Yksikön työntekijät osallistuivat aktiivisesti erikoistumiskoulutuksiin: neuropsykologian erikoistumiskoulutukseen, psykoterapia- ja neuropsykoterapiakoulutukseen, kivun psykologia -koulutukseen, johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen ja esimiestyön erikoistumisopintoihin. Lisäksi yksikössä järjestettiin sisäistä koulutusta. Tarvittaessa annettiin hoitotyön yksikköön työnohjausta asiakastapauksiin liittyen. Neuropsykologit olivat mukana kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa QOLIBRI (Quality of Life after Brain Injury), jonka tavoitteena oli kehittää aivovammapotilaille soveltuva elämänlaadun mittari. Vuoden alusta otettiin kuntoutuskeskuksessa ensimmäisenä suomalaisena laitoksena käyttöön kansainvälinen aivovammapotilaiden toimintakyvyn tason arviointiin käytettävä mittari GOSE (Glasgow Outcome Scale Extended). Toimintavuoden aikana neuropsykologien asiantuntemus oli laajasti edustettuna, sillä työntekijät toimivat useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa luennoitsijoina ja kouluttajina. Lisäksi tehtiin tutkimustyötä ja niihin liittyviä tutkimuksia esiteltiin alan kongresseissa ja julkaistiin kansainvälisissä tiedelehdissä. Neuropsykologit olivat asiantuntijoina ja jäseninä seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: EMN (Euroacademia Multidisciplinaria Neurotraumatologica), NBIRTT (National Brain Injury Research, Treatment & Training Foundation) ja eurooppalaisen holistisen aivovammakuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Sosiaalityö Sosiaalityön yksikköön kuului seitsemän sosiaalityöntekijää, vertaiskuntouttaja ja osastonsihteeri. Johtava sosiaalityöntekijä toimi myös potilasasiamiehenä. Yksi sosiaalityöntekijä toimi Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen työsuojeluvaltuutettuna. Sosiaalityön erityisosaamista olivat sosiaalipalvelujen ja -turvan järjestely, vammaispalvelut, asumisen palvelut, ammatillisen kuntoutuksen sekä kuntoutus- ja vakuutuslainsäädännön tuntemus. Sosiaalityön yksikön palvelut olivat pääosin asumiseen, sosiaaliturvaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä selvityksiä. Sosiaalityö edellytti aktiivista yhteydenpitoa kuntoutujien omaisiin ja eri viranomaistahoihin. Laitoskuntoutusjaksojen työmuotoina olivat yksilötapaamiset, sosiaalityön ryhmät, verkostotapaamiset ja omaisten tapaamiset. Avopalveluissa sosiaalityöntekijät tapasivat asiakkaan aina yksilöllisesti sekä osallistuvat moniammatilliseen poliklinikkatoimintaan työryhmän jäsenenä. Vuoden aikana perehdyttiin erityisesti ulkomaalaistaustaisten ja ulkomailla vamman saaneiden kuntoutujien sosiaaliturvan erikoiskysymyksiin ja seurattiin aktiivisesti liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskorvauskustannusjärjestelmän käytäntöjen kehittymistä ja vaikutuksia terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Ryhmämuotoisena kuntoutuksena vakiintui henkilökohtaisen avustajan työnantajuutta käsittelevä ryhmä. Sosiaalityön yksiköstä oli edustus Aivovammaliiton Helsingin Klubitalon ohjausryhmässä. Yksi työntekijä valmisteli valtiotieteen lisensiaattityötä kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalta. JET-koulutukseen osallistui kaksi työntekijää, joista toinen sai tutkinnon valmiiksi ja toisen koulutus jatkuu edelleen. Lisäksi yksiköstä yksi sosiaalityöntekijä aloitti tuloksellisen esimiestyön koulutuksen. Vuoden aikana sosiaalityöntekijät osallistuivat talon ulkopuolella alansa asiantuntijuutta vahvistaviin koulutustilaisuuksiin ja olivat luennoitsijoina ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Sisäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin erikoisaloittain. Vertaiskuntoutustoiminta kuului sosiaalityön yksikön vastuualueeseen. Kokopäiväisen vertaiskuntouttajan työn lisäksi vertaiskuntoutusta toteutettiin noin 10 ulkopuolisen vertaiskuntouttajan avulla selkäydinvauriolinjalla. Toimintamuotoina olivat yksilölliset tapaamiset sekä arjen toimintoja ja elämänhallintaa vahvistava ryhmätoiminta. Vuoden aikana käynnistettiin uudelleen selkäydinvamman saaneiden henkilöiden omaisille suunnattu vertaistukiryhmä. Vertaiskuntouttaja oli mukana Invalidiliiton vertaistuen koulutuksen suunnittelussa sekä kehittämässä vertaistukitoimintaa Invalidiliiton ja eri vammaisjärjestöjen kanssa. 14
Kuntoutustoimintaa tukevat vastuuyksiköt Ravitsemishuolto Ravitsemishuollon henkilökuntamäärä oli 12. Ravitsemishuollossa kaksi suurtalouskokkiopiskelijaa suoritti työssäoppimisjakson. Ravitsemishuollon tehtävänä oli tarjota kuntoutujille, henkilökunnalle ja vierailijoille ravitsemispalveluja. Tarvittaessa ravitsemishuollossa valmistettiin kuntoutujille erityisruokavalioita ja annettiin ravitsemisohjausta. Lisäksi tehtäviin kuului mm. kuntoutuskeskuksessa järjestettävien tilaisuuksien tarjoilusta vastaaminen. Henkilöstölle ja vierailijoille tehtiin ruokaa noin 25 000 annosta. Annosten määrä on noin 15 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Ravitsemishuollon työntekijät osallistuivat erilaisiin ammattitaitoa ylläpitäviin ja lisääviin koulutuksiin. Yksi työntekijä aloitti hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen. Yhteistyötä talon sisällä lisättiin mm. siivoushuollon kanssa. Siivoushuolto Siivoushuollossa työskenteli 15 työntekijää. Siivoushuollon tehtäviin kuuluivat kuntoutuskeskuksen puhtaanapito sekä tekstiilien ja vaatteiden huolto. Laitoshuoltajat osallistuivat myös ruoka- ja välinehuoltoon. Yhteistyötä talon sisällä lisättiin mm. ravitsemishuollon kanssa. Siivoushuollon tavoitteena oli tukea kuntoutuspalveluja huolehtimalla kuntoutujille ja henkilökunnalle puhtaasta, turvallisesta ja hygieenisestä hoito- ja työympäristöstä. Ammattitaitoa ylläpidettiin osallistumalla mm. talon sisäisiin hygieniakoulutuksiin ja erilaisiin talon ulkopuolisiin koulutuksiin. Kiinteistöhuolto Kiinteistöhuollon henkilökunnan normaali vahvuus oli viisi henkilöä. Syksyllä henkilökunnassa oli yhden työntekijän vajaus. Kiinteistöhuollon tehtävinä oli kiinteistön huolto, laitteiden ja välineiden kalibrointi ja huolto sekä kuljetuspalvelut. Toimintavuonna kiinteistöhuollossa toteutettiin kiinteistöhuollon perustehtäviä sekä selkeytettiin eri laitteiden ja huoltokohteiden huoltoa. Kiinteistöhuolto tuotti kuntoutusta tukevia palveluita, joilla turvataan kuntoutujille ja henkilökunnalle laadukkaat ja turvalliset toimintaolosuhteet. Kiinteistöhuollon henkilöstö osallistui erilaisiin ammattitaitoa ylläpitäviin koulutuksiin. 15
Erityistapahtumia Vuoden 2006 aikana kuntoutuskeskuksessa tapahtui paljon tavanomaisen kuntoutustoiminnan lisäksi. Invalidiliitto aloitti tuotteistamisen mallinnushankkeen alkukesällä. Jo aiemmin aloitettu aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden subakuutin kuntoutusjakson kuvaus eteni suunnitellusti. Loppuvuodesta otettiin poliokurssin sisällön kuvaus ja INSURE-kuntoutusohjelma tarkastelun kohteiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä antaman asetuksen mukaan Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus määriteltiin sellaiseksi terveydenhuollon yksiköksi, jolla on riittävän pitkäkestoinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva laatunäyttö selkäydinvammapotilaan akuuttivaiheen kuntoutuksesta. Invalidiliitto auditoi sisäisesti kuntoutuskeskuksen INSURE-ohjelmaa, johtamista ja laatujärjestelmää. Loppukesällä Kansaneläkelaitos auditoi myös omalta osaltaan INSURE-ohjelmaa. Kuntoutuskeskuksen uudet tilat ja henkilöstön ammattitaito saivat myönteistä palautetta. Kuntoutuskeskuksessa tehtiin tutkimus- ja kehittämistyötä, myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi järjestettiin valtakunnallisia koulutustilaisuuksia terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Kahdeksas Käpylä-seminaari järjestettiin lokakuussa. Aiheena oli erityisliikunta. Osallistujilla oli mahdollisuus seurata luentoja ja kokeilla eri liikuntalajeja. Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen, NEUROn ja Teslamedin yhteistyönä syntyi Studia Vega luentosarja. Luentosarjan tarkoituksena on tarjota asiantuntijoiden luentoja kaikille asiasta kiinnostuneille. Syyskaudella luentoaiheita olivat ajokyky, uni, kliininen neuropsykologia ja keskushermoston kuvantaminen. Kuluneen vuoden aikana tehtiin ennätyksellinen määrä tieteellisiä raportteja. Kuntoutuskeskus on oikeutettu EVO (erityisvaltionosuus) -rahoitukseen. Raportit on esitelty toimintakertomuksen kohdassa EVO- eli erityisvaltionosuusrahoitukseen oikeuttavat tieteelliset julkaisut. Kuntoutuskeskus oli mukana kuudessa väitöskirjahankkeessa. Käpylän kuntoutuskeskuksessa on pidetty tärkeänä yhteistyötä kansainvälinvälisten asiantuntijoiden kanssa. Tämän vuoksi kuntoutuskeskuksen työntekijät ovat osallistuneet myös viime vuonna seuraaviin kongresseihin: - Monitoring severely Head Injured patients: Inplications for therapies and outcomes -kongressi Tampereella - 2 nd International Meeting on MTBI in SPORTS Sveitsissä - Evidence for stroke rehabilitation bridging into the future -kongressi Ruotsissa - 4 th AMN-Congress, Bridging the Gap between Brain and Mind in Neuro-trauma Tanskassa - 45 th Annual meeting of the International Spinal Cord Society (ISCOS) ja 32 nd Annual Meeting of the American Spinal Cord Injury Association USA:ssa - 3 rd International GAITRite Meeting Tampereella - Conference Comprehensive Rehabilitation and 4 th Congress of the Baltic Spinal Cord Society Liettuassa - Nordic Aphasia Conference Norjassa - Dysfagisymposium och Egdg Annual Meeting Ruotsissa - 19. Jahrestagung der DMGP -kongressi Saksassa - 10 th anniversary conference of Oliver Zangwill, Englannissa - Meeting of the European Holistic Centres Provisional Programme Englannissa. Lisäksi osallistuttiin seuraaviin pohjoismaisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin: - Evidence based neuropsychological rehabilitation -koulutus Helsingissä - Heritage of Botulinum Toxin A in Neurological Indications -koulutus Tanskassa - Vital-Stim therapy certification -koulutus Belgiassa - 7 th Physiatric summer school Helsingissä - Evidence based treatment of dysfagia in children and adults -koulutus Ruotsissa - Apuvälinekoulutus Saksassa. 16
Erityistapahtumia Sanna Koskinen ja Jaana Sarajuuri toimivat asiantuntijoina ja jäseninä seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: EMN (Euroacademia Multidisciplinaria Neurotraumatologica), NBIRTT (National Brain Injury Research, Treatment & Training Foundation) ja eurooppalaisen holistisen aivovammakuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Sanna Koskinen ja Jaana Sarajuuri ovat mukana myös kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa QOLIBRI (Quality of Life after Brain Injury), jonka tavoitteena on kehittää aivovammapotilaille soveltuva elämänlaadun mittari. Eija Ahoniemi ja Paula Leppänen toimivat Nordic Spinal Cord Society (NoSCos) neuvottelukunnan jäseninä. Suomen Fysioterapeutit ry:n nimittäminä aikuisneurologisen fysioterapian erityisasiantuntijoina toimivat Sarianna Savolainen ja Matti Vartiainen. Hannu Alaranta toimi Euroopan kuntoutuslääketieteen akatemian jäsenenä. UEMS (European Board of Physical Medicine and Rehabilitation) on valtuuttanut Käpylän kuntoutuskeskuksen toimimaan edelleenkin eurooppalaisena fysiatrian erikoistumispaikkana. Tämä valtuutus on kestoltaan viisi vuotta. Kuntoutuskeskuksen työntekijät olivat kysyttyjä luennoitsijoita ja heidän asiantuntijuuttaan käytettiin monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Työntekijät tekivät tutustumis- tai opintokäyntejä seuraaviin kuntoutuskeskuksiin tai sairaaloihin: opintokäynti Botuliiniklinikalle Englantiin, tutustumiskäynti Sahlgränska universitettiin Ruotsiin, tutustumiskäynti TAYS:n teho-osastolle ja Pikonlinnan kuntoutusosastoon, opintomatka Heinolan reumasairaalaan ja Kuopion Neuroniin, tutustuminen Diakonissalaitoksen huumekuntoutuspoliklinikalle ja tutustumis- ja opintovierailu Swiss Paraplegia Centre -selkäydinvammakeskukseen Sveitsiin. Käpylän kuntoutuskeskuksen toimintaan ja Synapsia-rakennukseen kävi tutustumassa useita opiskelijaryhmiä ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Kuntoutuskeskuksen Internet-sivut ajanmukaistettiin syksyn aikana ja ne julkistettiin joulukuussa. Kuntoutuskeskuksen liikuntatilat olivat myös muiden kuin kuntoutujien ja henkilöiden käytössä. Liikuntasalissa järjestettiin SM-turnauksia, ja kuntosalitoiminta oli vilkasta. Erityisliikuntaryhmät kokoontuivat myös Synapsian tiloissa. Moottoripyöräkerho BoneBreakers MC lahjoitti kuntoutuskeskukselle liikenteessä vakavasti vammautuneiden vaativaan kuntoutukseen keräämänsä 10 000 euroa. Varat oli kerätty kesällä pidetyssä BoneBreakers Miles - kestävyysajotapahtumassa. Lahjoitusrahat käytetään pyörätuoliajokorttihankkeeseen. Kaukalopallo Bewe ja Linturanta-säätiö kohdistivat toistuvat lahjoituksensa kuntoutujien viihtyvyyden lisäämiseen. 17
Talous ja haasteet tulevalle toiminnalle Talous Vuosi oli Käpylän kuntoutuskeskuksen neljäs kokonainen toimintavuosi Nordenskiöldinkadun kiinteistössä, Synapsiassa. Vuodelle 2006 asetettu taloudellinen tavoite saavutettiin ja hieman ylitettiinkin. Kokonaistuotot vuonna 2006 olivat 13.1 milj. euroa (vuonna 2005 vastaavat tuotot olivat 12.0 milj. euroa). Henkilöstökulut olivat n. 68 % kokonaiskustannuksista (vuonna 2005 n. 71 %). Haasteet tulevalle toiminnalle Henkilöstön ja organisaation osaamisen kartoittaminen, toiminnan laadun varmistaminen ja yhteistyön tehostaminen ovat tulevien vuosien tärkeitä toiminnan suuntaviivoja. Tavoitteena on edelleen vahvistaa toimintayksikön arvostusta asiantuntevana, tehokkaana ja kansainvälisesti korkeatasoisena erityiskuntoutuskeskuksena, jonka talous on hyvin hoidettu. Henkilöstöjohtaminen on vuorovaikutteista, erilaisuutta ja luovuutta hyväksyvää sekä henkilöstön ammattitaitoa ja sitoutumista arvostavaa. Toimintayksikkö tukee henkilöstöä koulutuksen, työsuojelun ja työterveyshuollon avulla sekä kannustaa ja tukee henkilöstön liikunnallista elämäntapaa. Tiiviissä yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa varmistetaan työterveyshuollon toimivuus ja muokataan edelleen omaan käyttöön Invalidiliiton työhyvinvointiohjelman mukaista toimintamallia. Henkilöstön saantia turvataan muun muassa oppilaitosyhteistyötä tehostamalla ja erilaisilla työjärjestelyillä. Eri ammattiryhmien työn ja toimintatapojen kehittämistä tuetaan ja siihen kannustetaan esimiestyön keinoin. Lisäksi varmistetaan, että käytettävissä on riittävä ja toimiva rakenne henkilöstön ja johdon vuoropuheluun, tarvittaessa luodaan uusia yhteistyömuotoja. Ydinprosessien kuvaamisella ja sisäisellä laadunvarmistuksella päästään vaikuttamaan prosessien solmukohtiin ja eri prosessien välisiin rajapintoihin ja näin voidaan valvoa prosessien sujuvuutta ja kehittää toimintamalleja. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteiden suunnitteleminen ja järjestäminen on yksi vaikuttavuuden arvioinnin ehdottomista edellytyksistä. Tutkiva työote on henkilöstön jokapäiväiseen työtehtävään luonnollisena osana kuuluvaa oman työn vaikuttavuuden arviointia. Toiminnan tavoitteena on kohentaa vammaisen ihmisen elämänlaatua ja parantaa hänen elämänhallintaansa ja yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksiaan. Tähän tavoitteeseen pyritään tutkitun tiedon soveltamisella kuntoutustyöhön. 18
Hallinto Omistaja Johtoryhmä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen omistaa Invalidiliitto ry. Johtokunta Invalidiliiton liittohallitus nimeää toimintayksikölle määräaikaisen johtokunnan ja sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. puheenjohtaja kansanedustaja Rakel Hiltunen varapuheenjohtaja liittohallituksen edustaja, suunnit telija Leena Simola-Nikkanen jäsenet fysiatrian ylilääkäri Mikko Kannisto toimitusjohtaja Jukka Kivekäs liittohallituksen jäsen Pauli Ritola johtokunnan jäsen Martti Rantavuori kuntoutuspäällikkö Heidi Lindberg toimintayksikön edustajat ylilääkäri Hannu Alaranta talouspäällikkö Stefan Heiskanen kuntoutuspalvelupäällikkö Marjo Liimatainen henkilöstöasiain koordinaattori Ritva Järvinen, sihteeri hallintoylilääkäri Jukka Turkka henkilöstön edustaja fysioterapeutti Milja Järvelä henkilöstön edustajan varahenkilö sairaanhoitaja Tuija Purhonen johtaja, ylilääkäri Hannu Alaranta talouspäällikkö Stefan Heiskanen kuntoutuspalvelupäällikkö Marjo Liimatainen henkilöstöasiain koordinaattori Ritva Järvinen hallintoylilääkäri Jukka Turkka Vastuuyksiköt ja niiden esimiehet Selkäydinvauriokuntoutuslinja osastonylilääkäri Eija Ahoniemi Kuntouttava hoitotyö osastonhoitaja Riitta Passi Aivovauriokuntoutuslinja osastonylilääkäri Jukka Turkka Kuntouttava hoitotyö osastonhoitaja Riitta Hietanen Fysioterapia johtava fysioterapeutti Eija Piirainen Toimintaterapia johtava toimintaterapeutti Leena Alajoki-Nyholm Neuropsykologia, psykologia va. johtava psykologi Jaana Sarajuuri Puheterapia johtava puheterapeutti Sinikka Söderholm 31.10.2006 asti johtava puheterapeutti Jenny Harmsen 1.11.2006 lähtien Sosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä Mirja Rantala 7.2.2006 asti va. johtava sosiaalityöntekijä Riitta Saksanen 8.2.2006 alkaen Siivoushuolto siivoushuollon esimies Seija Pänkäläinen Kiinteistöhuolto huoltomestari Ville Kiminkinen Ravitsemishuolto ravitsemispäällikkö Virpi Tuokkola-Danska Sihteeri- ja neuvontapalvelut va. hallinnon sihteeri Eija Haverinen 19.3.2006 asti hallinnon sihteeri Pirjo Pursiainen 20.3.2006 lähtien Tutkimuseettinen toimikunta Varsinaiset jäsenet ylilääkäri Hannu Alaranta, puheenjohtaja kuntoutussuunnittelija Riitta Eskola, sihteeri apulaisosastonhoitaja Tuula Hannikainen neuropsykologi Paula Jokitalo fysioterapeutti Sarianna Savolainen hallinnon sihteeri Pirjo Pursiainen Varajäsenet osastonylilääkäri Jukka Turkka kuntoutussuunnittelija Eeva-Maija Hokkinen apulaisosastonhoitaja Liisa Leppänen-Perko johtava puheterapeutti Jenny Harmsen johtava toimintaterapeutti Leena Alajoki-Nyholm ravitsemispäällikkö Virpi Tuokkola-Danska 19
Hallinto Työsuojeluorganisaatio työsuojelupäällikkö, henkilöstöasian koordinaattori Ritva Järvinen työsuojeluvaltuutettu, sosiaalityöntekijä Matti Koikkalainen varavaltuutettu, sairaanhoitaja Vesa Norberg Työsuojelutoimikunta Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu kuuluvat itseoikeutettuina jäseninä työsuojelutoimikuntaan Varsinaiset jäsenet sosiaalityöntekijä Matti Koikkalainen, puheenjohtaja puheterapeutti Taina Jääskeläinen, varapuheenjohtaja kliininen neuropsykologi Marja-Liisa Kaipio fysioterapeutti Anna Kivimaa sairaanhoitaja Vesa Norberg sosiaalityöntekijä Riitta Saksanen Varajäsenet johtava toimintaterapeutti Leena Alajoki-Nyholm sairaanhoitaja Susanna Franck apulaisosastonhoitaja Asta Martin fysioterapeutti Sarianna Savolainen sairaanhoitaja Riitta-Liisa Sipilä perushoitaja Seija Soinikoski Työpaikkademokratiatoiminta Neuvottelukunta Varsinaiset jäsenet fysioterapeutti Arja Linkosalo, Tehy, puheenjohtaja puheterapeutti Riitta Vartiainen, Akava ravitsemistyönjohtaja Arja Saarinen, VAL siivoushuollon esimies Seija Pänkäläinen, UIT Varajäsenet perushoitaja Kaarina Ruohola, Super sosiaalityöntekijä Marja Leino, Akava kiinteistöhuollon esimies Ville Kiminkinen ravitsemistyönjohtaja Teija Myyry, VAL 28.5.2006 asti Työnantajan edustajat talouspäällikkö Stefan Heiskanen henkilöstöasiain koordinaattori Ritva Järvinen, varapuheenjohtaja ylilääkäri Hannu Alaranta Luottamusmiehet TSN luottamusmies fysioterapeutti Arja Linkosalo varaluottamusmies perushoitaja Kaarina Ruohola Akava luottamusvaltuutettu puheterapeutti Riitta Vartiainen varaluottamusvaltuutettu sosiaalityöntekijä Marja Leino 20