Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.02.2015 Sivu 1 / 64 Kokoustiedot Aika 25.02.2015 keskiviikko klo 17:30-20:35 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo, saapui klo 19.20 :n 17 käsittelyn aikana, poistui klo 20.30 :n 26 käsittelyn jälkeen Minna Eväsoja Merja Vuori Nina From Inka Hopsu, saapui klo 17.38 :n 15 käsittelyn aikana Kaija Kalliola Tiina Kujala, saapui klo 17.41 :n 15 käsittelyn aikana, poistui klo 19.28 :n 17 käsittelyn aikana Juhana Malme Jukka Niemelä Jarmo Nieminen Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Henrik Vuornos Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Pirjo Mutanen talous- ja hallintojohtaja Harri Rinta-aho vs. suomenkielinen opetustoimen johtaja Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, poistui klo 20.30 :n 26 käsittelyn jälkeen Juha Nurmi kehittämispäällikkö, poistui klo 20.30 :n 26 käsittelyn jälkeen Elina Rönkkö opetuspäällikkö, poistui klo 18.45 :n 15 käsittelyn jälkeen Eeva-Kaisa Ikonen aluepäällikkö, poistui klo 19.34 :n 17 käsittelyn jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo 19.05 :n 16 käsittelyn jälkeen Markku Kälviä henkilöstön edustaja, poistui klo 20.30 :n 26 käsittelyn jälkeen Nicholas Kujala nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 20.30 :n 26 käsittelyn jälkeen Kaisa Pitkänen tiedottaja, poistui klo 20.30 :n 26 käsittelyn jälkeen Tuija Seppänen sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.02.2015 Sivu 2 / 64 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 28.2.2015 Nina From Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 6.3.2015 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.02.2015 Sivu 3 / 64 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 13 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 14 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 15 1 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen 6 16 2-3 Meri-Matti, peruskoulun, Espoon Aikuislukion, Matinkylän 10 nuorisotilan ja Nuorten Kulttuuriareenan tilojen tarveselvitys 17 4 Koulukuljetusten ja matka-avustusten 17 myöntämisperiaatteiden uudistaminen 18 Lausunto valtuustoaloitteeseen koululaisten 26 taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämiseksi (kh/kv -asia) 19 Muutokset perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 29 oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin 20 5 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 33 talousarvion ennakkotilinpäätös/seuranta II tilanteesta 31.12.2014 21 6 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2015 39 käyttösuunnitelman hyväksyminen 22 7 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta 42 II/ennakkotieto vuoden 2014 tilinpäätöksestä 23 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 53 2015 käyttösuunnitelman hyväksyminen 24 Toimenpide-ehdotukset suomenkielisen opetustoimen 56 vuoden 2014 arviointiraportin pohjalta 25 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 58 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 26 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset 60
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 25.02.2015 Sivu 4 / 64 13 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.2.2015 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 25.02.2015 Sivu 5 / 64 14 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Nina From.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 25.02.2015 Sivu 6 / 64 827/12.01.00/2015 15 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Elina Rönkkö, puh. 050 320 0607 Leena Lemiläinen-Honkanen, puh. 046 877 3032 Marika Lostedt, puh. 046 877 3203 Outi Saloranta-Eriksson, puh. 09 816 52345 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho 1. hyväksyy suomenkielisen opetuksen tuntijaon liitteen mukaisesti, 2. päättää kolmesta Espoo-tunnista, jotka sijoitetaan liitteen mukaisesti ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle luokalle, 3. päättää, että mikäli valtioneuvosto päättää kolmesta lisätunnista, nämä tunnit sijoitetaan yläkoulun valinnaisiin aineisiin liitteen mukaisesti, 4. päättää, että tuntijako otetaan käyttöön vuosiluokilla 1-6 1.8.2016 (poikkeuksena ympäristöopin sijasta opetetaan 6. luokalla fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa 31.7.2017 saakka); seitsemännen vuosiluokan osalta 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta 1.8.2018 sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019. Käsittely Hopsu Malmen, Fromin ja Vuornoksen kannattamana jätti seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta pyytää viimeistään elokuun 2015 kokoukseen valmistelua kahden leikkauksen alla olevan Espoo tunnin sijoittumisesta ja toivoo samalla huomioitavan valtioneuvoston mahdolliset 3 lisätuntia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : 1. hyväksyy suomenkielisen opetuksen tuntijaon liitteen mukaisesti, 2. päättää kolmesta Espoo-tunnista, jotka sijoitetaan liitteen mukaisesti ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle luokalle, 3. päättää, että mikäli valtioneuvosto päättää kolmesta lisätunnista, nämä tunnit sijoitetaan yläkoulun valinnaisiin aineisiin liitteen mukaisesti, 4. päättää, että tuntijako otetaan käyttöön vuosiluokilla 1-6 1.8.2016 (poikkeuksena ympäristöopin sijasta opetetaan 6. luokalla fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa 31.7.2017 saakka); seitsemännen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 25.02.2015 Sivu 7 / 64 vuosiluokan osalta 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta 1.8.2018 sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019. Liite Oheismateriaali Selostus Lisäksi opetus- ja pyytää viimeistään elokuun 2015 kokoukseen valmistelua kahden leikkauksen alla olevan Espoo tunnin sijoittumisesta ja toivoo samalla huomioitavan valtioneuvoston mahdolliset 3 lisätuntia. 1 Espoon suomenkielisen opetustoimen perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen - Tuntijako Espoo 2004 - Yhteenveto muutoksista Lainsäädäntö Valtioneuvosto on päättänyt 28.6.2012 asetuksilla perusopetuksen tavoitteista ja uudesta tuntijaosta (422/2012) sekä vuosittaisesta ja viikoittaisesta työajasta (423/2012). Lisäksi valtioneuvosto on määrännyt näiden asetusten voimaantulosta asetuksilla 15.5.2014 (378/2014 ja 379/2014). Näiden päätösten myötä perusopetuksen tuntijako uudistuu. Opetuksen järjestäjän on määriteltävä paikallinen tuntijako valtioneuvoston päättämän tuntijakoraamin mukaisesti. Valmistelu Perusopetuksen tuntijakoa on käsitelty edellisen kerran Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa nykyisen Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa 3.3.2004. 1.8.2016 alakoululuokilla voimaan tulevan perusopetuksen tuntijaon valmistelu on Espoossa ollut varsin laajaa ja pitkäaikaista. Valmistelu on tehty yhteistyössä Suomenkielisen opetustoimen tulosyksikön ja Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden tulosyksikön kanssa. Tuntijaon valmistelu on tapahtunut tuntijakotyöryhmässä, jossa on ollut jäseniä Suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä, Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden tulosyksiköstä sekä rehtoreita. Tuntijakotyöryhmä on kokoontunut yhteensä yhdeksän kertaa. Espoon kaupungin opettajien ja rehtoreiden mielipidettä tuntijakotyöryhmän ehdotukseen kysyttiin avoimilla kyselyillä, johon oli mahdollisuus vastata helmikuussa 2014. Suomenkieliseen opetustoimeen saatiin 46 kommenttia. Suomenkielisen opetustoimen rehtoriseminaarissa 6.3.2014 myös rehtorit esittivät kannanottonsa tuntijakoehdotukseen. Tuntijakotyöryhmä sai valmisteluvaiheessa myös kannanottoja. Niissä otettiin kantaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 25.02.2015 Sivu 8 / 64 1. yhden lisätunnin saamiseksi yläkoulun vapaaehtoisen A2-kielen opiskeluun 2. taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden kohdentamiseksi kiinteästi käsityöhön (vuosiluokilla 3-6 kolme vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 kaksi vuosiviikkotuntia) 3. mahdollisuuteen valita kotitalous valinnaisaineeksi vuosiluokilla 3-6 4. valtioneuvoston kirjauksessa mainitun kolmen lisätunnin kohdentamiseksi valinnaisaineisiin 5. mahdollisesti päätettävän Espoon omarahoitteisen tunnin kohdentamiseksi 3. vuosiluokalle musiikkipainotteisen opetuksen toteuttamiseksi sekä 6. painotteisen musiikinopetuksen toteuttamiseksi yläkoulussa kolme vuosiviikkotuntia/vuosiluokka. Tuntijakotyöryhmä on käsitellyt saamansa kannanotot. Se ehdottaa mahdollisten Espoo-tuntien sijoittamista vuosiluokille 1-3. Taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden osalta tuntijakotyöryhmä pitää tärkeänä sitä, että koulut pystyvät omien toimintaedellytystensä mukaisesti (mm. luokkatilojen saatavuus) päättämään koulussa tarjottavista valinnaisaineista. Musiikkipainotteisen opetuksen ja valinnaisaineiden osalta kannanotot tulevat huomioiduiksi työryhmän tuntijakoehdotuksessa. Saapuneet kannanotot ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Tuntijako Valtioneuvoston perusopetuksen tuntijaosta antamat asetukset määrittelevät valtakunnallisesti vuosiluokittaisen ja ainekohtaisen minimituntimäärän. Lisäksi valinnaisia aineita lukuun ottamatta opetettavien aineiden tuntimääriä säätelee valtakunnallisessa tuntijaossa kaksi nivelkohtaa. Näistä ensimmäinen on toisen ja kolmannen vuosiluokan välissä ja toinen kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan välissä. Voimassa olevassa tuntijaossa on viisi Espoon välystuntia. Uuteen tuntijakoon ehdotetaan liitteenä olevan taulukon mukaisesti kolmea Espootuntia sijoitettavaksi yksi kullekin vuosiluokalle 1-3. Tämän perusteluna on ensinnäkin se, että esiopetuksen tuntimäärä olisi muutoin alkuopetuksen luokkien tuntimäärää suurempi ja toisaalta se, että panostus alkuopetukseen mahdollistaa varhaisen tuen oppimisen pulmatilanteisiin. Lisätunti näille luokille mahdollistaa myös varhennetun kielen opetuksen jatkumisen sekä painotusopetuksen järjestämisen alakoulussa. Espoo-tuntien kustannusvaikutus on noin 300 000 /vuosiviikkotunti. Ehdotuksen mukaiset kolme Espoo-tuntia maksavat näin yhteensä 900 000. Tällä ei ole vaikutusta Espoon valtionosuuksiin. Huhtikuussa 2014 valtioneuvosto hyväksyi Julkisen talouden suunnitelman, jossa oli maininta perusopetuksen tuntimäärän valtakunnallisesta lisäyksestä. Näistä tunneista ei vielä ole valtioneuvoston päätöstä. Mikäli valtioneuvosto päättää lisäyksestä, tuntijakotyöryhmä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 25.02.2015 Sivu 9 / 64 ehdottaa tuntien sijoittamista yläkoulun vuosiluokille valinnaisaineisiin, yksi kullekin vuosiluokalle 7-9. Valtioneuvoston määrittelemän tuntijaon aiheuttamat muutokset Espoon suomenkielisen opetuksen voimassaolevaan tuntijakoon on kuvattu oheismateriaalissa. Myös voimassaoleva tuntijako on oheismateriaalina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 10 / 64 2560/10.03.02/2014 16 Meri-Matti, peruskoulun, Espoon Aikuislukion, Matinkylän nuorisotilan ja Nuorten Kulttuuriareenan tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825 6113 Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Tapio Taskinen, puh. 050 574 4034 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho hyväksyy Matinkylään yhteishankkeena Omnian ja nuorisopalvelujen kanssa toteutettavan Meri- Matin peruskoulun tarveselvityksen liitteen mukaisena. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma hyväksytään ohjaamaan koulun, nuorisopalvelujen tilojen ja aikuislukion tilojen suunnittelua Käsittely Päätös Asian otti esiteltäväkseen sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Liite Oheismateriaali 2 Meri-Matin tarveselvityslomake 3 Meri-Matti alustava tilaohjelma - Tynnyripuiston asemakaavan havainnekuvia - Meri-Matin koulu Vuokranmääritys 2015 Selostus Meri-Matti -hanke Meri-Matti tulee olemaan Matinkylän keskustan koulu- ja kulttuurikeskus. Meri-Matti on kiinteistö, jossa toimii 3-sarjainen yhtenäinen peruskoulu,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 11 / 64 Omnian osana toimiva Espoon aikuislukio, Matinkylän nuorisotila ja Nuorten Kulttuuriareena. Meri-Matti tulee sijaitsemaan puiston vieressä Ison Omenan, metroaseman ja linja-autoterminaalin lähellä, Matinkylän uimahallin naapurina. Liikenteellisen solmukohdan uusia kuntalaispalveluja ovat myös Ison Omenan laajennukseen tuleva nykyistä laajempi kirjasto sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelman 2015-2019 investointiosassa on Meri-Matti esitetty toteutettavaksi vuoden 2019 jälkeen (määrärahavaraus 36,250 M ). Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa on neuvoteltu Matinkylään tarvittavan uuden koulun ja Matinkylän uimahallin sijoituspaikoista. Samalla on selvitetty toteutusvaihtoehtoja ja tontinkäyttöä sekä valmisteltu asemakaavoja. Pitkään kestäneessä valmistelutyössä on päädytty esittämään sekä koulun että uimahallin sijoittamista Matinkylän keskukseen ns. Tynnyripuiston tontille kortteliin 23279. Alueelle tehdään asemakaavanmuutos. Asemakaavaehdotus on menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2015. Meri-Matissa on yhtenäinen peruskoulu, jossa on esiopetusta ja pienryhmäopetusta. Kaksikielinen opetus siirtyy Tähtiniityn koulusta Meri- Mattiin, jolloin se on helposti tavoitettavissa Matinkylän ja Olarin ohella lähes koko Espoosta. Nuorten kulttuuriareena on kaupunkitasoinen toiminta- ja tapahtumapaikka. Sen toiminnassa käytetään koulun ja aikuislukion tiloja, jotka toteutetaan tavanmukaista suurempina ja paremmin varusteltuina. Matinkylän nuorisotila on nuorisopalvelujen omaa tilaa, jonka toiminnassa hyödynnetään myös yhteisiä tiloja. Espoon aikuislukiolle tulee omat tilat liikenneyhteyksiltään erinomaiseen paikkaan. Osa tiloista on yhteisiä peruskoulun kanssa. Yhteisellä rakennushankkeella saadaan riittävät ja monipuoliset tilat taloudellisesti verrattuna tilanteeseen, jossa peruskoululle, aikuislukiolle ja nuorisopalveluille rakennettaisiin kullekin omat tilat. Yhteinen hanke rikastuttaa kunkin toimijan tiloja ja toimintaympäristöä ja tuo erityispiirteensä myös toiminnan sisältöön. Erityinen taloudellinen ja toiminnallinen merkitys on Meri-Matin auditoriolla, nuorten kahviolla ja pääaulalla. Auditorio näyttämöineen on tavanomaista koulutasoa suurempi. Se on koulun suurryhmäopetustila ja juhlatila, nuorten konserttisali ja teatteri, joka muuntuu siirtokatsomon kokoamisella aikuislukion ylioppilaskirjoitussaliksi sekä koulun ja nuorten liikuntasaliksi. Myös näyttämöä voi käyttää liikuntatilana. Kouluun tulee myös varsinainen liikuntasali liikunnanopetusta ja kuntalaiskäyttöä varten. Sisääntuloaula ja nuorisopalvelujen kahvila ovat päivittäin nuorten ja aikuislukion opiskelijoiden tauko- ja kohtaamispaikka ja toimivat lämpiönä kulttuuriareenan tapahtumissa sekä koulun ja lukion juhlissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 12 / 64 Koulun kädentaidon ja taiteen tilat ovat tavanomaista suuremmat ja yhteiskäytössä nuorten kulttuuritoiminnan kanssa. Henkilökunnan taukoja työtilat ovat yhteiset ja aikuislukio sekä nuorisopalvelut voivat iltaisin käyttää koulun yleisiä opetustiloja sekä erikoisluokkia. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon koulun eri-ikäiset oppilaat. Tilat jäsennetään soluiksi lasten ikäluokkien ylemmillä luokka-asteille aine- ja aihekokonaisuuksien mukaan. Koulun koosta huolimatta toteutetaan lapsille omat, turvalliset toiminta-alueet sisällä ja ulkona. Tiivisti rakennettu kaupunkiympäristö ja tarkoitukseensa pieni tontti tuovat myös haasteita koulukokonaisuudelle. Peruskoulun ylimpien luokkien liikunnan opetukseen tarvittavalle isolle kentälle ei ole tilaa ja myös suunniteltu alakoulun kenttä on suosituksia pienempi. Koulun tarvitsema yläkoulun kenttä (koko n. 67 74 m x 103 111 m) esitetään toteutettavaksi esim. Gräsanojan itäpuolelle Gräsanlaaksoon tai muualle lähialueelle Haukilahden koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä. Kenttä tullee palvelemaan useampia lähialueen kouluja esim. Meri- Matti, Haukilahden koulu ja lukio ja Mattlidens skolcentrum. Tämän lisäksi koulujen liikunnanopetuksessa joudutaan turvautumaan Matinkylän urheilupuistoon sekä koulujen pihoilla sijaitseviin pieniin kenttiin. Vaadittavien autopaikkojen määrä tullaan vahvistamaan valmisteilla olevassa asemakaavassa. Autopaikkoja ei sijoiteta koulun omalle ahtaalle tontille, vaan ne tullaan asemakaavan mukaan toteuttamaan osana keskitettyä yhteispysäköintiratkaisua. Autopaikkojen alustava kustannusennuste on noin 1 M. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma sisältää tilat 3-sarjaiselle yhtenäiselle peruskoululle, Matinkylän nuorisotilalle sekä kaupunkitasoisille Nuorten Kulttuuriareenalle ja Espoon aikuislukiolle. Palveluverkon kehittäminen Espoon eteläosa tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä muuttumaan metron rakentamisen seurauksena. Metrorata on merkittävä investointi ja siihen liittyy väestön kasvua alueella: toisaalta tehokas liikenneverkko tuo mahdollisuuden lisätä ja tiivistää asuinalueita, toisaalta hankkeen kannattavuus perustuu suureen käyttäjämäärään. Samaan aikaan metron kanssa on valmisteltu asemakaavoja, joiden toteuttaminen tuo Tapiolaan ja Matinkylään sekä Finnoon ja Kaitaan alueelle korkeita kerrostaloalueita ja tuhansia uusia asukkaita. Nämä eivät vielä näy väestöennusteessa, jossa lasten määrän kasvu Matinkylästä on melko vähäistä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 13 / 64 Matinkylän väestö, oppivelvollisuusikäiset ja nuorisopalvelujen asiakkaat. Ei sisällä ruotsinkielisiä: 2013 17 112 1 072 485 2 408 2014 17 255 1 056 506 2 382 2015 17 457 1 109 491 2 388 2016 17 781 1 137 493 2 412 2017 18 049 1 193 494 2 447 2018 18 183 1 180 533 2 518 2019 18 219 1 167 544 2 502 2020 18 246 1 165 538 2 502 2021 18 290 1 148 540 2 509 2022 18 308 1 137 542 2 507 2023 18 361 1 100 580 2 497 6-11 v 12-14 v 7-24 v 3 2013 000 1 072 485 2 408 22014 500 1 056 506 2 382 2015 1 109 491 2 388 22016 000 1 137 493 2 412 2017 1 193 494 2 447 1 500 2018 1 180 533 2 518 12019 000 1 167 544 2 502 2020 1 165 538 2 502 2021 500 1 148 540 2 509 2022 0 1 137 542 2 507 2023 1 100 580 2 497 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Lähde: Espoon väestöennuste 2014-2023 6-11 v 12-14 v 7-24 v Tulevina vuosina kasvava asukasmäärä vaatii myös palveluverkon kehittämistä. Suomenkieliset koulut ovat varsin täynnä jo nyt. Matinkylän peruskoulujen oppilasmäärä on noin 70 % alueen oppivelvollisuusikäisten määrästä, joten Matinkylässä asuvia on paljon muiden alueiden kouluissa. Matinkylässä asuvia on ohjattu Tapiolan kouluihin, joissa tähän asti on ollut tilaa. Meri-Matista on lyhyet ja turvalliset kulkuyhteydet Olariin, joten sen toteuttaminen tuo mahdollisuuksia koko Matinkylä-Olarin oppilasalueen palveluverkon kehittämiseen. Tähtiniityn koulun kaksikielinen opetus voidaan siirtää Meri-Mattiin ja Komeetan koulu voidaan mahdollisesti yhdistää Tähtiniityn kouluun. Tällä järjestelyllä voitaisiin luopua pienestä Komeetan koulurakennuksesta sen peruskorjaamisen sijaan. Tontti voidaan osoittaa muuhun käyttöön. Noin 12 000 m 2 :n tontin arvo on noin 7 milj. euroa. Meri-Matin koulu ja päiväkoti suunniteltiin jo 2000-luvun alussa tavoitteena sen toteuttaminen 2007. Rakennushanketta kuitenkin siirrettiin. Tämän päätöksen seurauksena on Matinkylä-Olarin alueella jouduttu käyttämään väliaikaisia ja huonokuntoisia koulutiloja. Tässä hankkeessa ei ole päiväkotia, vaan tarvittavat uudet päivähoitotilat toteutetaan Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto -hankkeessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 14 / 64 Meri-Matin sijoituspaikka Matinkylässä Tilakeskuksen ja Kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyöllä on tehty selvityksiä Matinkylän uimahallin ja koulun vaihtoehtoisista sijoituspaikoista sekä tonttien käytöstä. Vaihtoehtoisista paikoista koululle tehtiin konsulttiselvitys. Vaihtoehtoiset tontit eivät sovellu edes yhtenäiselle peruskoululle, saati kaupunkitasoisille palveluille. Osa tonteista on liian pieniä tai huonosti käytettäviä, osa sijaitsee alueella, jonka lähellä ei ole riittävää asutusta tai johon oppilaat ohjattaisiin toisen koulun ohitse. Etäisyys kulkuyhteyksistä Olariin johtaa siihen, että Komeetan koulu joudutaan peruskorjaamaan. Etäisyys linjaautoterminaalista ja metrosta johtaa siihen, että aikuislukio ja Nuorten kulttuuriareena jäävät pois yhteishankkeesta. Ellei Meri-Mattia toteuteta yhtenä hankkeena Tynnyripuiston tontille, tarvitaan 4-5 erillistä rakennushanketta, jolloin vastaavat tilat olisivat yhteensä noin 3000 hy-m2 ja 4700 br-m2 suuremmat. Selvitysten jälkeen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.1.2013, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon ja selvitetään, voidaanko Komeetan koulun nykyinen tontti vapauttaa asuntotuotantoon. Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Jaosto kehotti myös kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri-Matin koulu viimeistään vuonna 2018. Liikuntalautakunta hyväksyi Matinkylän uimahallin tarveselvityksen 31.10.2013. Tarveselvityksessä uimahallin sijoituspaikka on Tynnyripuiston tontti. Asemakaavan valmistelussa ei ole vielä löytynyt ratkaisua kiinteistökohtaisten paikoitusalueiden ja asiakaspaikoituksen järjestämiseen. Uimahallin tarveselvityksen kustannustiedot eivät sisältäneet paikoituksen kustannuksia. Asemakaava Asemakaavan muutos on käynnistetty, kun Matinkylän keskustan muutokset johtivat myös käyttämättömän YOS-korttelin uuteen harkintaan. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 2.12.2013 7.1.2014. Asemakaavan muutosalue koskee koulutontin lisäksi puistoalueita ja ulottuu Länsiväylään saakka. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa koulu ja aikuislukio, nuorisotila, uimahalli, hotelli ja hyvinvointipalvelut,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 15 / 64 asunnot ja työpaikat, Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti, keskustapuisto ja kevyen liikenteen reittien rakentaminen. Uimahalli sijaitsee korttelissa 23310- YU-1 ja koulu korttelissa 23279 YO- 1, siis samalla kaava-alueella mutta eri tonteilla. Oheismateriaalina on asemakaavan muutosaineiston havainnekuva. Kaupunkisuunnittelulautakunnan työohjelman mukaan kaavaehdotus asetetaan nähtäville huhtikuussa 2015 ja asemakaavan hyväksymiskäsittely olisi kaupunkisuunnittelulautakunnassa syyskuussa 2015 ja sen jälkeen olisivat kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyt. Vaikka aikataulu hiukan siirtyisi, on mahdollista, että kaava saisi lainvoiman 2015. Meri-Matin toteuttaminen ja kustannusennuste Meri-Matin peruskoulu, Nuorten kulttuuriareena, Matinkylän nuorisotila ja Espoon aikuislukio toteutetaan yhteiseen kiinteistöön, josta voidaan käyttää nimeä Meri-Matti (vrt. Opinmäki, Kaivomestari). Espoon aikuislukio on siirtynyt vuoden 2015 alusta osaksi Koulutuskuntayhtymä Omniaa. Omnia tekee omalta osaltaan päätöksen osallistumisestaan OVALA:n päätöksen jälkeen. Suunnittelun jatkuminen edellyttää, että Omnia tekee päätöksen osallistumisesta hankkeeseen. Osallistumisen käytännön ratkaisu selvitetään erikseen. Nuoriso- ja liikuntalautakunta käsittelee Matinkylän nuorisotilan ja Nuorten kulttuuriareenan tarveselvityksen. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelman 2015-2019 investointiosassa on Meri- Matin peruskoulu, aikuislukio ja nuorisotilat esitetty toteutettavaksi vuoden 2019 jälkeen (määrärahavaraus 36,250 M ). Sivistystoimen esityksessä investointiohjelmaan vuosille 2015 2019 on Meri-Matti vuosilla 2017-2018. Matinkylän uimahalli, joka toteutetaan samalle tontille, on investointiohjelmassa selvityskohteena ja Sivistystoimen esityksessä 2016-2018. Meri-Matin kustannusennuste on yhteensä 39 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannusarvio ei sisällä parkkipaikkojen rakentamista. Alustavan huonetilaohjelman perusteella tilat ja kustannukset jakautuvat seuraavasti: peruskoulu 5844 hym², 26 125 000 (alv. 0 % ) aikuislukio 1777 hym², 7 944 000 (alv. 0 % ) nuorisopalvelu 1103 hym², 4 931 000 (alv. 0 % ) yhteensä 8724 hym² Alustava toimitilavuokra on noin 2 090 000 euroa/vuosi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 16 / 64 Tiedoksi - Tapio Siekkinen Omnia - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 17 / 64 76/02.05.00/2015 17 Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteiden uudistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Tommi Tuominen, puh. 09 816 52032 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko 1. Hyväksyy uudet perusopetuksen, lisäopetuksen ja esiopetuksen oppilaiden koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämistä koskevat linjaukset liitteen mukaisesti. 2. Päättää, että linjaukset tulevat voimaan 1.8.2015 alkaen siten, että keväällä 2015 tehtävissä lukuvuotta 2015-2016 koskevissa päätöksissä noudatetaan uusia linjauksia. Lukuvuoden 2014-2015 osalta noudatetaan aiempia koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteita. Käsittely Asian esitteli sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Puheenjohtaja Kalliolan kannattamana esitti asian jättämistä pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : Päätti jättää asian pöydälle. Liite Oheismateriaali 4 Uudistetut koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämistä koskevat linjaukset - Nykyiset koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteet - Grunder för avgiftsfri skolskjuts för elever inom den grundläggande
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 18 / 64 utbildningen och förskoleundervisningen - Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten kuljetusten järjestämistä koskevat periaatteet - Yhteenveto - Riktlinjer för beviljande av skolskjuts och reseunderstöd Selostus Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Mikäli koulumatkat muodostuvat pitkiksi, tulee järjestää koulukuljetus. (Perusopetuslaki 6 ) Perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lisäopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista kunnan perusopetuslain 6 :n mukaisesti osoittamaan kouluun on avustettava, jos koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Oppilaalle on annettava nämä edut koulumatkan pituudesta riippumatta, jos koulumatka oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuvat oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. (Perusopetuslaki 32, 1 mom.) Jos oppilas otetaan muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun, voi opetuksen järjestäjä edellyttää, että huoltajat vastaavat oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Opetuksen järjestäjällä on myös oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla. (Perusopetuslaki 32, 3 mom.) Opetuksen järjestäjä voi päättää perusopetuslain 32 :ssä säädettyjä etuja laajempien etujen antamisesta oppilaille. Suomenkielisen koulutuslautakunta on päättänyt suomenkielisen perusopetuksen koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteet 3.3.2004 (3 ) ja niitä on muutettu 22.10.2009 (3 ). Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden -lautakunta on päättänyt samansisältöiset ruotsinkielisen perusopetuksen ja esiopetuksen koulukuljetusten ja matkaavustusten myöntämisperiaatteet 24.3.2004 (9 ) ja niitä on muutettu 28.10.2009 (8 ). Esiopetusikäisten kasvun ja oppimisen tuen tarpeessa olevien suomenkielisten oppilaiden osalta noudatetaan lisäksi Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 17.11.2011 päättämiä kuljetusten järjestämistä koskevia periaatteita. Nykyiset koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteet sekä kuljetusten järjestämistä koskevat periaatteet ovat oheismateriaalina. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteiden soveltamisessa on havaittu tulkintaeroja. Koulukuljetusten ja matka-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 19 / 64 avustusten myöntämisperiaatteita on tarpeen uudistaa siten, että koulumatkaetuuden myöntämisperusteet on eroteltu selkeämmin eri kohderyhmien osalta. Siltä osin kun oppilas ei ole oikeutettu perusopetuslain 32 :ssä mukaisiin koulumatkoihin, myöntämisperusteissa on tarpeen tehdä joitakin tarkennuksia ja lisäyksiä. Myös perusteissa käytetty terminologia on tarpeen ajantasaistaa. Uusien koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämistä koskevien linjausten valmisteluun on osallistunut suomenkielisen opetuksen tulosyksikön, suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisen sivistyspalvelujen tulosyksikön edustajia. Valmistelussa on huomioitu peruskouluilta ja huoltajilta kerääntyneet palautteet sekä koulukuljetusten järjestämiseen liittyvät hankintaperiaatteet. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämiseen jäljempänä esitettyjä tarkennuksia ja lisäyksiä on käsitelty kunkin tulosyksikön johdossa. Päätösehdotukset opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle 25.2.2015 sekä Svenska rum -lautakunnalle 26.2.2015 ovat pääosin samansisältöiset. Linjauksia on tarkoitus soveltaa ruotsinkielisen opetuksen osalta niiltä osin kuin toimintaa järjestetään. Nykyisten koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämiseen liittyvät yleisperiaatteet ovat: - Koulumatkaetuudella tarkoitetaan koulukuljetuksen tai matkaavustuksen myöntämistä. - Perusopetuksen ja lisäopetuksen oppilaille myönnetään koulumatkaetuus ensisijaisesti matkakorttina (matka-avustus). - Esiopetuksen oppilaille myönnetään koulumatkaetuus maksamalla oppilaan huoltajalle avustuksena kausilipusta perimän korvauksen suuruinen euromäärä. Lisäksi 7 vuotta täyttäneelle esiopetuksen oppilaalle myönnetään huoltajan hakemuksesta joukkoliikenteen matkakortti jäljellä olevan esiopetuksen ajaksi. - Esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-2. luokkien oppilaille myönnetään koulumatkaetuus, jos koulumatka on yli 3 kilometriä. - Perusopetuksen 3.-9. luokkien sekä lisäopetuksen oppilaille myönnetään koulumatkaetuus, jos koulumatka on yli 5 kilometriä. - Koulukuljetus tai matka-avustus voidaan myöntää lyhyemmillekin matkoille, mikäli koulutien on katsottava muodostuvan kysymyksessä olevan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen vaaralliseksi. - Erityisen tuen oppilaiden ja starttiluokkien oppilaiden koulukuljetustarve harkitaan oppilaskohtaisen päätöksen yhteydessä ja tarkistetaan tarvittaessa lukuvuosittain. Näihin periaatteisiin ei esitetä merkittäviä muutoksia. Esitettävät tarkennukset ja lisäykset 1. Koulumatkaetuuden myöntäminen yhdestä osoitteesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 20 / 64 Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan koulumatkaetuuden myöntämisedellytykset tulee arvioida väestörekisteriin merkitystä asuinosoitteesta tehtyjen koulumatkojen perusteella. (KHO:2006:10) Oppilaiden kuljettamisen tarve kahdesta eri osoitteesta on lisääntynyt huoltajien valitsemien asumisjärjestelyiden vuoksi. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti koulumatkaetuus myönnetään huomioiden yksi, oppilaalle väestörekisteriin merkitty osoite Espoon sisällä. 2. Koulukuljetuksen ja matka-avustuksen myöntäminen asiantuntijalausunnon perusteella tai muusta erittäin painavasta syystä Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen oppilaalle voidaan myöntää koulukuljetus tai matka-avustus lyhyellekin koulumatkalle, mikäli koulutien katsotaan olevan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Nykyisten koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperiaatteiden mukaisesti koulumatkaetuutta on arvioitu koulun oppilashuoltoryhmässä laaditun lausunnon, rehtorin/koulunjohtajan puollon tai muun hakemuksessa ilmoitetun erittäin painavan syyn perusteella. Koulumatkaetuutta myönnettäessä ei ole edellytetty asiantuntijalausuntoa. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteita esitetään muutettavaksi siten, että oppilaalle voidaan myöntää matka-avustus lyhyelle koulumatkalle (alle 3/5 km) tai tarvittaessa koulukuljetus asiantuntijalausunnon perusteella tai muusta erittäin painavasta syystä. Asiantuntijalausuntona edellytetään ensisijaisesti lääkärin tai psykologin lausuntoa, jossa arvioidaan oppilaan kykyä selviytyä koulumatkasta kävellen tai julkista liikennettä käyttäen. Muusta erittäin painavasta syystä tulee esittää oppilaaseen kiinteästi liittyvän syyn osoittava asiakirja. Hakemuksen liitteenä esitetyt rehtorin/koulunjohtajan tai päiväkodinjohtajan kirjalliset puollot ilman asiantuntijalausuntoa tai muun erittäin painavan syyn osoittavaa asiakirjaa eivät ole riittäviä koulumatkaetuuden myöntämiselle. Asiantuntijalausuntoa ei tarvitse esittää oppilaasta, joka on juuri muuttanut Suomeen ja, josta ei ole päätöksentekohetkellä käytettävissä asiantuntijalausuntoa. Lisäksi esitetään, että muulla erittäin painavalla syyllä tarkoitetaan oppilaaseen kiinteästi liittyviä syitä, joita ovat esimerkiksi koulumatkan turvallisuuteen liittyvät seikat tai oppilaalle sattunut koulutapaturma. Muulla syyllä ei näin ollen tarkoiteta perheen tai huoltajien tilannetta. Koulumatkan turvallisuutta arvioidaan päätöstä tehtäessä seuraavien seikkojen perusteella: - pyörätiet, jalkakäytävät - pientareiden leveys ja kunto - liikennetiheydet esiopetuksen/koulun alkamis- ja päättymisaikoina - nopeusrajoitukset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 21 / 64 - tien valaistus - talviolosuhteet - tien ylityksissä eritasoratkaisut, suojateiden valo-ohjaus, keskisaareke, korotus, kavennus, rautateiden tasoristeysten suojalaitteet, näkemäesteet. 3. Koulumatkaetuuden myöntäminen Starttiluokan oppilaalle Starttiluokalla opiskeleva oppilas on saanut perusopetuslain 27 :n mukaisesti oikeuden aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin. Oppilas rinnastetaan esiopetuksen oppilaaseen. Starttiluokan oppilaan koulukuljetustarve harkitaan perusopetuksen poikkeavaa aloittamista koskevan päätöksen yhteydessä. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteita esitetään tarkennettavaksi siten, että Starttiluokan oppilaan koulumatkaetuus myönnetään, kuten esiopetuksen oppilaalle. Oppilaan koulukuljetustarve harkitaan edelleen perusopetuksen poikkeavaa aloittamista koskevan päätöksen yhteydessä. 4. Oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen osallistuvat pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otetuilla oppilailla on perusopetuslain 26 :n mukaisesti oikeus oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen 5- vuotiaana. Vapaaehtoinen esiopetusvuosi toteutetaan päiväkoti- tai esiopetusryhmässä. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti suomenkielisen oppilaan koulumatkaetuuden myöntämisessä noudatetaan Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 17.11.2011 hyväksymiä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten kuljetusten järjestämistä koskevia periaatteita (päivähoidon kuljetusperiaatteet). Ruotsinkielisen oppilaan osalta sovelletaan esiopetuksen oppilaiden koulumatkaetuuden myöntämisperusteita. 5. Koulumatkaetuuden myöntäminen ensimmäistä oppivelvollisuusvuottaan suorittavalle pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin otetun oppilaan oppivelvollisuus alkaa perusopetuslain 25 :n mukaisesti sinä vuonna kun hän täyttää kuusi vuotta. Perusopetuslain 26 :n mukaisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen. Oppilas opiskelee ensimmäisen oppivelvollisuusvuotensa päiväkoti- tai esiopetusryhmässä. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti oppilaalle voidaan myöntää
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 22 / 64 koulukuljetus asiantuntijalausunnon (psykologi, lääkäri) perusteella tai muusta erittäin painavasta syystä. 6. Koulumatkaetuuden myöntäminen esiopetukseen osallistuvalle kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevalle oppilaalle Esiopetukseen osallistuvalle kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevalle oppilaalle voidaan myöntää koulumatkaetuus, kuten muillekin esiopetuksen oppilaille. Suomenkielisen oppilaan koulumatkaetuuden myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 17.11.2011 hyväksymiä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten kuljetusten järjestämistä koskevia periaatteita (päivähoidon kuljetusperiaatteet). Ruotsinkielisen oppilaan osalta sovelletaan esiopetuksen oppilaiden koulumatkaetuuden myöntämisperusteita. Kohta esitetään lisättäväksi koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin. 7. Koulumatkaetuuden myöntäminen iltapäivätoimintaan osallistuvalle oppilaalle Perusopetuksen iltapäivätoiminta on koululaisille suunnattua perusopetuslain mukaista ohjattua toimintaa, jota järjestetään koulujen tiloissa. Lisäksi monissa kouluissa toimii maksuttomia koulun omia kerhoja ja muiden yhteistyötahojen järjestämää harrastustoimintaa, jotka ovat luonteeltaan epäsäännöllisiä ja niitä järjestetään eripituisina jaksoina. Perusopetuslain 32 :n perusteella kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuljetuksia iltapäivätoimintaan tai sieltä pois. Iltapäivätoimintaa järjestettäessä on kuitenkin perusopetuslain 48 b :n mukaan otettava huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on perusopetuslain mukainen oikeus koulumatkaetuuteen, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti oppilaalle voidaan myöntää koulukuljetus iltapäivätoiminnasta kotiin koulukuljetuksen myöntämisperusteiden täyttyessä. Koulukuljetus järjestetään välittömästi iltapäivätoiminnan päätyttyä, eivätkä huoltajat voi valita kuljetuksen järjestämisajankohtaa. Mikäli oppilas osallistuu iltapäivätoimintaan muussa kuin hänelle osoitetussa lähikoulussa, oppilaalle voidaan myöntää koulukuljetus koulusta iltapäivätoimintaan mutta ei enää iltapäivätoiminnasta kotiin. Oppilaalle voidaan näin ollen myöntää enintään kaksi koulukuljetusta. Lisäksi esitetään, että koulupäivän jälkeiseen koulun kerhotoimintaan ja/tai muiden yhteistyötahojen järjestämään harrastetoimintaan osallistuva oppilas ei ole oikeutettu koulukuljetukseen. Kuljetuksesta vastaavat oppilaan huoltajat. Kerho- ja harrastustoiminta eivät ole perusopetuksen iltapäivätoiminnan tavoin perusopetuslain mukaista toimintaa. Kerho- ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 23 / 64 harrastustoiminnan epäsäännöllisyyden ja eripituisten jaksojen järjestämisen vuoksi mahdollisten kuljetusten yhteensovittaminen on hallinnollisesti työlästä ja tilauskuljetuksissa tehtävät pienetkin muutokset heijastuvat muiden oppilaiden kuljetuksiin. Kouluilla ei ole resursseja huolehtia kerho- ja harrastustoiminnassa tapahtuvien muutosten välittämisestä koulukuljetuksista vastaavaan yksikköön, jos kerho on ulkopuolisen toimijan järjestämä. Kouluilla ei myöskään ole oppilaiden valvontaan liittyvää vastuuta ulkopuolisten toimijoiden järjestämän toiminnan osalta. 8. Koulumatkaetuuden myöntäminen perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvalle oppilaalle Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuva oppilas ei ole perusopetuslain 32 :n perusteella oikeutettu koulumatkaetuuteen. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti koulumatkaetuus voidaan myöntää oppilaan ikätason mukaisesti, kuten esiopetuksen tai perusopetuksen oppilaalle. 9. Koulumatkaetuuden myöntäminen oppilaan tilapäisten opetusjärjestelyiden aikana Tuki-, selvittely- ja ohjauskäynnille osallistuminen Espoon kaupunki ostaa erityisen tuen oppilaille tuki-, selvittely- ja ohjauskäynteihin perustuvia asiantuntijapalveluita myöntämällä oppilaskohtaisia maksusitoumuksia. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti oppilaalle myönnettävä maksusitoumus kattaa oppilaan perusopetukseen osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. Etappi-jaksolle osallistuminen Perusopetuksen oppilaille järjestetään kuuden viikon mittaisia selvittelyjaksoja, eli Etappi-jaksoja, joiden tarkoituksena on selvittää oppilaan koulunkäyntiin ja tuen tarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Etappijaksoja järjestetään erikseen määritellyissä kouluissa, jotka palvelevat koko Espoota. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti Etappi-jaksolle osallistuvan oppilaan koulukuljetusta tai matka-avustusta koskeva tarve arvioidaan päätöksen yhteydessä. Oppilaalle myönnetään koulumatkaetuus, kuten muille perusopetuksen oppilaille. Sairaalaopetukseen osallistuminen Perusopetuksen oppilaille järjestetään sairaalaopetusta ensisijaisesti Espoossa sijaitsevassa sairaalakoulussa. Espoon kaupunki ostaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 24 / 64 tarvittaessa yksittäisille sairaalaopetusta tarvitseville oppilaille palveluja muiden kuntien sairaalakouluista. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti Espoossa sijaitsevan sairaalakoulun opetukseen osallistuvalle oppilaalle myönnetään koulumatkaetuus kuten muille perusopetuksen oppilaille. Mikäli oppilas osallistuu toisen kunnan sairaalaopetukseen, oppilaalle myönnettävä maksusitoumus ja kuntien välillä laadittava sopimus kattavat perusopetukseen osallistumisen aiheuttamat kustannukset. 10. Koulumatkaetuuden myöntäminen toisen opetuksen järjestäjän koulussa opiskelevalle oppilaalle Espoon kaupunki ostaa tarvittaessa yksittäisille erityisen tuen oppilaille oppilaspaikkoja toisen opetuksen järjestäjän koulusta myöntämällä oppilaskohtaisia maksusitoumuksia ja/tai laatimalla opetuksen järjestäjien välisiä oppilaskohtaisia sopimuksia. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti oppilaspaikan hakemiseksi myönnettävä maksusitoumus ja opetuksen järjestäjien välillä laadittava oppilaskohtainen sopimus kattaa oppilaan opetukseen osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. 11. Koulumatkaetuuden myöntäminen koulutapaturmien perusteella Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaisesti koulukuljetus tai matka-avustus voidaan myöntää koulutapaturman vuoksi lääkärinlausunnon perusteella. Käytäntö koskee myös niitä oppilaita, jotka opiskelevat muussa kun kunnan osoittamassa lähikoulussa. Espoon kaupungin vakuutus kattaa koulutapaturman seurauksena syntyvät välittömät ylimääräiset koulumatkakustannukset. Vapaa-ajalla tapahtuneen tapaturman perusteella koulumatkaetuus myönnetään vain oppilaalle, joka käy kunnan osoittamaa lähikoulua. Näin ollen oppilaille, jotka opiskelevat perusopetuslain 28 :n mukaisesti muussa kuin kunnan osoittamassa koulussa, ei myönnetä koulumatkaetuutta. 12. Koulumatkaetuuden myöntäminen muissa tilanteissa Vammaispalvelu- tai kehitysvammalain ja sosiaalitoimen äkillisen sijoituksen perusteella oppilaalle saattaa muodostua peruste koulukuljetuksen tai matka-avustuksen myöntämiseksi ja järjestämiseksi, mutta nämä eivät ole opetustoimen viranhaltijoiden päätöksen alaisia koulukuljetuksia. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisperusteisiin ei esitetä tarkennuksia tai lisäyksiä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 25.02.2015 Sivu 25 / 64 Tiedoksi - Peruskoulut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 25.02.2015 Sivu 26 / 64 4415/02.08.00/2014 18 Lausunto valtuustoaloitteeseen koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämiseksi (kh/kv -asia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh. 043 825 7554 Jukka Pitkänen, puh. 09 816 84808 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa selostusosan mukaisen lausunnon valtuutettu Kai Lintusen ja 26 muun valtuutetun 20.10.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämiseksi. Käsittely Asian esitteli sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Vuornos puheenjohtajan ja Waltarin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: esittää, että Espoossa pilotoidaan digitaalista oppimisympäristöä, oppilaskohtaisine laitehankintoineen, vähintään luokkakoossa sekä perusasteella että lukiossa lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vuornoksen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös antaa selostusosan mukaisen lausunnon valtuutettu Kai Lintusen ja 26 muun valtuutetun 20.10.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämiseksi. Lisäksi opetus- ja esittää, että Espoossa pilotoidaan digitaalista oppimisympäristöä, oppilaskohtaisine laitehankintoineen, vähintään luokkakoossa sekä perusasteella että lukiossa lukuvuodesta 2015-2016 alkaen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 25.02.2015 Sivu 27 / 64 Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuutettu Lintusen ja 26 muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä esitetään, että Espoo selvittää nopeasti koululaisten tablettien hankintaan ja käyttöönottoon liittyvät hyödyt, haasteet ja kustannukset sekä mahdollisesti saatavat säästöt koko kouluverkon laajuisesti ja tuo tablettien hankintaedellytykset valtuustoon arvioitaviksi ja päätettäviksi ko. selvityksineen. Aloitteessa viitataan sekä Espoon tarinan toteuttamiseen edelläkävijänä että Vantaan kaupungin esimerkkiin. Espoon sivistystoimessa koulujen oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on, että niiden tulee uudistua vastaamaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Oppimisympäristöjen tulee tukea uusiutuvaa, osallistavaa oppimista ja uusiutuvaa pedagogiikkaa. Oppimisympäristöjen tulee innostaa oppimiseen ja sinnikkääseen yrittämiseen kohti jokaisen oppijan parasta. Keskeinen painopiste oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisessä on uusien opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen. Peruskouluilla ja lukioilla tulee olla käytössään riittävä määrä opetusta tukevia ja koulun toimintaan soveltuvia työasemia ja muita päätelaitteita. Näiden lisäksi lukioiden opiskelijat voivat käyttävät omia päätelaitteitaan opiskelussaan. Myös perusopetuksessa oppilaiden omien päätelaitteiden hyödyntäminen sallitaan. Päätelaitteiden määrän lisääminen edellyttää, että verkkoratkaisut ja -palvelut rakennetaan tukemaan näitä lähtökohtia. Koulujen verkotukseen on Espoossa panostettu viime vuosina ja uusi oppilasverkko otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Espoon kaupungin sivistystoimi hankki joulukuussa 2014 perusopetuksen opettajille henkilökohtaiseen käyttöön tablettitietokoneet. Hankinnan avulla vahvistetaan opettajien ICT-osaamista ja tuetaan positiivista ja rakentavaa kehittämisilmapiiriä. Opettajien osaamista vahvistamalla valmistaudutaan oppilaiden käytössä olevien tablettien ja muiden päätelaitteiden määrän kasvuun sekä uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajien osaamisen kehittämistä tuetaan vahvasti. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on pedagoginen ICT-ohjaus, jonka järjestämiseen Espoon kaupunki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä 179 300 euron valtionavustuksen vuosille 2014 2016. Lukioiden opettajille vastaava laitehankinta oli tehty aikaisemmin vuoden 2014 aikana ja myös lukioissa opetushenkilöstön pedagogista osaamista kehitetään vahvasti. Oppilaskohtaisten päätelaitteiden hankinta edellyttää siis toimivan infrastruktuurin lisäksi opettajilta osaamista sekä opetuksen kehittämisen strategista suunnittelua. Oppimisympäristön tulee tarjota oppilaille mahdollisuuden tutustua erilaisiin laitteisiin ja operatiivisiin systeemeihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetukseen parhaiten soveltuvien laitteiden valinta tulee tehdä harkitusti, minkä vuoksi kouluihin on nyt hankittu erilaisia laitteita ja niiden käytöstä tullaan keräämään opettajilta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 25.02.2015 Sivu 28 / 64 systemaattisesti palautetta kevään 2015 aikana. Mahdollisen oppilaskohtaisen hankinnan suunnittelussa tulee varmistaa käyttöönottoprosessin tuki siten, että hankittavat laitteet saadaan välittömästi opetuskäyttöön jokaisessa koulussa. Tämä edellyttää, että opettajien TVT-osaamisen taso on hyvä. Valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään myös hankintaan liittyvät haasteet ja kustannukset. Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö on selvittänyt asiaa nykytilanteen pohjalta: Espoon Tietotekniikka -tulosyksikkö kehittää kaupungin ITpalveluvalikoimaa tukemaan entistä paremmin koulujen tarpeita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Jo nyt tablettien tilaukset hoidetaan keskistetysti yksikön kautta. Keväällä 2015 tuotteistus saadaan valmiiksi, minkä jälkeen koulut voivat suoraan tilata haluamansa laitteet. Oppilaskohtaisten tablettien hankinta tulee nostamaan kaupungin koko laitekannan lukumääräisesti yli kaksinkertaiseksi. Tämä edellyttää hyvin suunniteltua, esimerkiksi kolmelle vuodelle jaksotettua käyttöönottoa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaupungilla on valmius hallita kasvanut laiteomaisuus, mukaan lukien koulujen tarvitsema kyvykkyys laitteiden sisällön hallintaan. Kaupungin nykyisen käytännön mukaisesti tabletit hankitaan omistuslaitteiksi. Oppilaiden kokonaismäärän ollessa n. 35000, kolmelle vuodelle jaksotettu hankinta edellyttää 11000-12000 laitteen vuosittaisia hankintoja. Riippuen hankittavien laitteiden tyypistä hankintojen vuosiarvo asettuu siten karkeasti 3,3M ja 6M välille. Laitteiden elinkaari on tyypillisesti noin 3 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että Espoo sitoutuu pysyvämmin samantasoiseen vuosittaiseen hankintaan. Tämän lisäksi tarvittavan hallintajärjestelmän kustannuksiksi voi laskea vuosittain 30-50 per laite toiminnallisuuden tasosta riippuen. Tablettien hankinta vaikuttaa nykyisen kouluverkon leasing-laitekannan käyttötarkoitukseen ja supistaa laitemäärää, mikä vähentää vaiheittain leasing- ja perustietotekniikkakustannuksia. Tietoliikennevalmiudet ovat jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta hyvällä tasolla. Kaikkien koulujen ulkoiset yhteydet saadaan kapasiteetiltaan riittäviksi lisääntynyttä laitemäärää varten. Uusi oppilasverkko tukee myös kasvanutta langattoman lähiverkon käyttöä. Laitteiden määrän kasvu kuitenkin edellyttänee tukiasemien määrän kasvattamista, joka lisää osaltaan kustannuksia. Lausunto on valmistelu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä Espoon Tietotekniikka -tulosyksikön yhteistyönä. Asia esitellään saman sisältöisenä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan päätettäväksi.