SELVITYS ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen 2

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN YLEISÖ...5 2.1 Yleisön demografiset tiedot... 5 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot... 8 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset...12 2.4 ANTIn taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan...15 3 YRITYSKYSELY... 19 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan...19 3.2 Tapahtuman vaikutus yrityksen muuhun toimintaan... 20 3.3 Hyödyt ja haitat...21 3.4 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta...21 4 KUOPION PAIKALLISVÄESTÖKYSELY...24 4.1 Vastaajien demografiset tiedot... 24 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan... 24 5 YHTEENVETO... 31 LIITTEET 3

1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvalla ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista (ks. liite 1) itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. ANTI - Contemporary Art Festival oli yksi tutkimuksen kohteina olleista itäsuomalaisista tapahtumista. Se oli tutkimuksen ainoa live-art:iin keskittyvä festivaali. Seuraavassa esitellään ANTI - Contemporary Art Festivalin yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. päättäjien mielipiteet on kuitenkin huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

2 ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN YLEISÖ ANTI Contemporary Art Festival järjestettiin 6. kerran syksyllä 2007 (27.9-30.9.2007). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin 29.9. - 30.9.2007. Aineisto kerättiin pääasiassa paperilomakkeilla ANTIn tilaisuuksien yhteydessä. Lisäksi aineistoa täydennettiin tapahtuman jälkeen tapahtumakävijöille sähköpostitse lähetetyillä kyselykutsuilla. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin 91 vastausta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot ANTI:n kävijöistä 75,8 % oli naisia ja 24,2 % miehiä (n=91). Suurin osa kävijöistä oli alle 40 - vuotiaita (kuva 1). Keski-ikä kävijöillä oli 30 vuotta, mikä on nuorempi kuin muissa hankkeessa mukana olleissa tapahtumissa keskimäärin. Luultavasti kyselyn osittainen toteuttaminen the vacuum cleaner -teoksen yhteydessä olisi hiukan nostanut kävijöiden keski-ikää, sillä paikalla oli ollut paljon eläkeläisiä. Valtaosa tapahtuman kävijöistä eli yksin (33,7 %) tai parisuhteessa ilman lapsia (32,5 %) (kuva 2). Tapahtumassa kävi myös paljon lapsiperheitä, sillä heille oli järjestetty ohjelmaa Uppo- Nallen leikkipuistoon. Kävijöistä suurin osa (noin 49 %) oli korkeasti koulutettuja, mutta joukossa oli paljon myös ylioppilaita tapahtuman kävijöiden nuoresta ikäjakaumasta johtuen (kuva 3). Asemaltaan suurin osa kävijöistä oli opiskelijoita (kuva 4). Pääasiassa tapahtuman kävijät olivat erilaisista taidemuodoista kiinnostuneita nuoria opiskelijoita. 40 30 Prosenttia 20 38,2% 39,3% 10 15,7% 5,6% 0 25 v. tai vähemmän 26-40 v. 41-55 v. 56-70 v. Kuva 1. ANTI Contemporary Art Festivalin kävijät iän mukaan. 1,1% yli 70 v. 5

40 30 Prosenttia 20 33,7% 27,0% 10 21,3% 11,2% 0 Yksin Asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia 4,5% Parisuhde, lapset muuttaneet pois 2,2% Yksinhuoltaja Kuva 2. ANTI Contemporary Art Festivalin kävijät perhetyypin mukaan. Muu 30 20 Prosenttia 24,4% 28,9% 10 20,0% 10,0% 8,9% 0 4,4% 2,2% 1,1% Muu Akateeminen loppututkinto Ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ylioppilastutkinto Opisto Ammattikoulu tai vastaava Peruskoulu tai keskikoulu Kuva 3. ANTI Contemporary Art Festivalin kävijät koulutuksen mukaan. 6

60 50 40 Prosenttia 30 52,9% 20 10 0 5,9% Johtavassa asemassa 14,1% Toimihenkilö 9,4% Muu työntekijä 4,7% Yrittäjä 3,5% Eläkeläinen 2,4% Työtön Kuva 4. ANTI Contemporary Art Festivalin kävijät aseman mukaan. Opiskelija 7,1% Muu ANTIn enemmistö kävijöistä (61,5 %) oli paikkakuntalaisia. Ulkopaikkakuntalaisia oli 38,5 % kävijöistä. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudeltamaalta (20 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä) tai Kuopion lähialueilta Pohjois-Karjalasta (17,1 %), Pohjois- Savosta (11,4 %) ja Keski-Suomesta (11,4 %) (n=35). Kyselyyn vastanneista henkilöistä 6 oli ulkomaalaisia (n. 17 % ulkopaikkakuntalaisista), jotka myös asuivat ulkomailla. Ulkopaikkakuntalaiskävijöistä 28,6 % tuli Itä-Suomen läänistä, 25,7 % Etelä-Suomen läänistä 22,9 % ja Länsi-Suomen läänistä (n=35). ANTIn kävijöistä suurimmalla osalla oli jonkinlainen kulttuurin harrastamisen tausta. Suurin osa (45,6 %) kävijöistä harrasti jotakin taiteenlajia (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) ammattimaisesti tai opintojen vuoksi. Säännöllisesti kulttuuria harrasti 13,3 % ja satunnaisesti 25,6 % kävijöistä. Ainoastaan 7,8 % ei ollut koskaan harrastanut mitään taiteenlajia. Myös kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käyminen olivat monen harrastuksina. Tapahtuman kävijät olivat vastaustensa mukaan varsinaisia kulttuurin heavy usereita. Noin 80 % ANTIn kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 5). 7

50 40 Prosenttia 30 20 42,9% 10 17,6% 20,9% 16,5% 0 2,2% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa 10-19 kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 5. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot Kyselyyn vastanneista ANTIn kävijöistä suurin osa (70,8 %) oli tapahtumassa vapaa-ajallaan ja yleisönä ja työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli puolestaan 21,3 % osallistujista. Vastaajista 2,2 % oli tapahtumassa esiintyjänä tai luennoitsijana ja 5,6 % tekemässä työtä/talkoolaisena. Tietoa tapahtumasta oli saatu pääasiassa ystäviltä tai tuttavilta, esitteestä, internetistä ja lehtiartikkeleista (kuva 6). Moni oli kuullut tapahtumasta myös opiskelupaikaltaan. Kävijöistä noin puolet (50,6 %) oli käynyt tapahtumassa aikaisemminkin. Toinen puoli (49,4 %) kävijöistä oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Pääosa (70,7 %) useamman vuoden kävijöistä oli osallistunut tapahtumaan 2 tai 3 kertaa kyseinen kerta mukaan lukien. Loput olivat osallistuneet tapahtumaan kyseinen kerta mukaan lukien 4-6 kertaa. Suurin osa tapahtumaan osallistuneista oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvin lähellä tapahtuman ajankohtaa. Noin 41,6 % oli tehnyt päätöksen korkeintaan viikkoa ennen tapahtumaa (kuva 7). Toisaalta tapahtumalla on myös pieni uskollinen kävijäjoukko, joka oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan jo edellisenä vuonna/kun tapahtuma järjestettiin edellisen kerran. Kuitenkin osa kävijöistä tuli tapahtumaan täysin sattumalta, mikä toisaalta tukee ANTIn ajatusta tuoda taide perinteisten taidetilojen ulkopuolelle ihmisten arkiympäristöön. 8

Ystäviltä/tuttavilta Esitteestä Internetistä Lehtiartikkelista Muusta lähteestä Puskaradiosta Paikallislehden mainoksesta Ulkomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta Radio-/televisiomainoksesta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Prosenttia Kuva 6. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 30 20 Percent 28,1% 10 20,2% 14,6% 12,4% 14,6% 9,0% 0 Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 7. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna 1,1% Tulin tapahtumaan sattumalta 9

Suurin osa ANTIn kävijöistä tuli tapahtumaan ystävien kanssa tai yksin (kuva 8). Enemmistö aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä (25,6 % kävijöistä), kahtena (35,4 % kävijöistä) tai kolmena päivänä (24,4 %). Keskimäärin tapahtuman kävijät osallistuivat tapahtumaan kahtena päivänä. ANTIn kävijät näkivät monet eri tekijät tasapuolisesti tärkeiksi syiksi tapahtumaan osallistumiselle (kuva 9). Kaikkein merkittävimpiä syitä olivat kuitenkin tapahtuman ohjelma ja sisältö, halu kokea jotakin uutta sekä tapahtuman monipuolinen tarjonta. Tapahtumaan ei tultu niinkään katsomaan ketään yksittäistä esiintyjää, vaan enemminkin kokemaan jotain uutta ja erilaista. Ystävät Yksin Puoliso Perhe Työkaverit/yhdistys Muu seura Ryhmä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Prosenttia Kuva 8. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 10

Tapahtuman ohjelma/sisältö Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Halu kannattaa tapahtumaa Tapahtuman ilmapiiri Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Halu rentoutua Tietty esiintyjä/luennoitsija Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 9. ANTIin osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Reilut puolet kaikista tapahtuman kävijöistä oli tyytyväisiä (57,1 %) tapahtumaan kokonaisuudessaan. Erittäin tyytyväisiä oli 20,9 % kävijöistä ja hiukan pettyneitä 14,3 % osallistujista (7,7 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen). Vajaa kaksi kolmasosaa kävijöistä (61,5 %) aikoo osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna. Yksikään kyselyyn vastanneista ei sanonut, ettei aio osallistua tapahtumaan ensi vuonna. Loput vastaajista (38,5 %) eivät vielä osanneet sanoa, osallistuvatko ANTIin myös vuonna 2008. ANTI on aina ollut pääosin ilmainen tapahtuma. Tapahtuman muuttaminen maksulliseksi voisikin vähentää ANTIn kävijämäärää, sillä ainoastaan 20,5 % kävijöistä osallistuisi varmasti tapahtumaan, jos tilaisuudet olisivat maksullisia (kuva 10). Kävijöistä 56 % puolestaan sanoi, että osallistuisi tapahtumaan pienellä varauksella hinnan suuruudesta riippuen. Useimmat, jotka olisivat varmasti tai hinnasta riippuen valmiita tulemaan tapahtumaan vaikka se olisit maksullinen, olivat valmiita maksaman tilaisuuksista pääasiassa yhdestä viiteen euroa (45,5 % niistä, jotka olisivat valmiita maksamaan) tai kuudesta kymmeneen euroa (43,9 %). Juuri kukaan ei olisi valmis maksamaan tilaisuuksista kymmentä euroa enempää. 11

60 50 40 Prosenttia 30 55,7% 20 10 20,5% 11,4% 12,5% 0 Kyllä Ehkä, riippuu tilaisuuksien hinnasta En En osaa sanoa Kuva 10. Vastaajien halukkuus osallistua tapahtumaan, jos tilaisuudet olisivat maksullisia. 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 91 kävijästä 35 (38,5 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Vaikka kyselyyn vastanneista kävijöistä vain murto-osa oli ulkopaikkakuntalaisia, käydään seuraavaksi hiukan läpi ulkopaikkakuntalaisten osallistujien perustietoja. Tulokset eivät pienen vastaajamäärän vuoksi ole yleistettäviä ja kaikkia ulkopaikkakuntalaisia koskevia kuvia tulkittaessa on muistettava, että ne perustuvat suhteellisen pieniin vastausmääriin. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä vajaa puolet 48 % (12 kpl) oli joskus asunut Kuopiossa tai oli juuret alueella (n=25). Ainoastaan yhdellä ulkopaikkakuntalaisella oli kesämökki tai kakkosasunto Kuopiossa. Moni varmasti tulikin tapahtumaan osittain siitä syystä, että oli joskus asunut paikkakunnalla ja näin ollen tiesi tapahtumasta. Nämä henkilöt pystyivät yhdistämään matkaansa tapahtuman lisäksi tuttavien ja sukulaisten tapaamisen. Tätä tukee myös tieto siitä, että 16,1 %:lle ulkopaikkakuntalaisista tapahtumalla oli vain hyvin vähän merkitystä ja 6,5 %:lle tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä paikkakunnalle saapumiselle (kuva 11). Joukossa oli kuitenkin myös niitä, jotka olivat kiinnostuneita nimenomaan ANTIsta. 12

60 50 40 Prosenttia 30 58,1% 20 10 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 9,7% Paljon merkitystä 9,7% Jonkin verran merkitystä 16,1% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä Kuva 11. Tapahtuman merkitys Kuopioon matkustamiselle (huom. n=31). 6,5% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä saapui Kuopioon junalla (31,3 %), henkilöautolla (25 %) tai muulla kulkuvälineellä (25 %) (useimmiten lentokone). Reittiliikenteen linja-autolla saapui 15,6 % ja tilausbussilla 3,1 % kävijöistä. Kävijät saapuivat paikkakunnalle pääasiassa 101 400 kilometrin (50 %) tai yli 400 kilometrin (38,2 %) säteeltä tapahtumasta. Suurin osa ulkopaikkakuntalaiskävijöistä oli kotoisin Itä-Suomen läänistä, pääasiassa Pohjois-Savosta tai Pohjois-Karjalasta, tai Etelä-Suomen läänistä Uudeltamaalta. Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 300 kilometrin päästä. Suurimmalle osalle (83,9 %) ulkopaikkakuntalaisista Kuopio oli matkan pääkohde/ määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Yhdellekään kävijälle Kuopio ei ollut osa kiertomatkaa. Reilut puolet (54,8 %) ulkopaikkakuntalaisista tapahtuman kävijöistä oli tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla tapahtumassa oli 12,9 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 19,4 % sekä muusta syystä 12,9 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. 13

100 80 Prosenttia 60 40 83,9% 20 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) 16,1% päiväkäyntikohde Kuva 12. Kuopio on ulkopaikkakuntalaisille matkan (HUOM! n=31) Kuopion ulkopuolelta saapuneista tapahtumakävijöistä viidennes (19,4 %) ei viettänyt yötä paikkakunnalla (kuva 13). Ulkopaikkakuntalaisista 38,7 % (12 kpl) yöpyi sukulaisten tai tuttavien luona, 29 % (9 kpl) hotellissa, motellissa tai kesähotellissa ja 6,5 % (2 kpl) muussa maksullisessa majoituksessa. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Kuopiossa tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin kaksi yötä (n=23). 40 30 Prosenttia 20 38,7% 29,0% 10 19,4% 0 En vietä yötä paikkakunnalla Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa 6,5% Muussa maksullisessa majoituksessa 3,2% Omalla lomaasunnolla Sukulaisten tai tuttavien luona Kuva 13. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Kuopiossa (HUOM! n=31). 3,2% Muussa majoituksessa 14

Vaikka ANTI olikin usealle matkailijalle pääsyy tulla Kuopioon, niin useat ulkopaikkakuntalaiset viettivät aikaansa Kuopiossa myös tapahtuman ulkopuolella. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että moni vastaajista oli asunut tai hänellä oli juuret paikkakunnalla. Tämä näkyi muun muassa siinä, että yli 50 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä tapasi vierailunsa aikana ystäviään tai sukulaisiaan (kuva 14). Useat kävivät myös ravintoloissa ja yökerhoissa ja/tai ostoksilla. ANTI näyttäisi omalta osaltaan vaikuttavan Kuopion imagon kehitykseen paitsi suurella medianäkyvyydellään myös tapahtuman kävijöiden välityksellä (vaikka tapahtumalla ei ole kovin paljon ulkopaikkakuntalaisia kävijöitä). Kuopio ja ANTI jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 86,7 % sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti mielikuviinsa Kuopiosta. Yksikään kävijä ei maininnut tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti mielikuviin tapahtumapaikkakunnasta. Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ostoksilla Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Osallistua järjestetyille retkille Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Prosenttia Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Kuopiossa. 2.4 ANTIn taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Tämän lisäksi matkailutuloon vaikuttaa, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. ANTIn ja Kuopion osalta voi olettaa, ettei tapahtuman taloudellinen vaikutus paikkakunnalle ole kovin suuri, sillä tapahtuma on kansainvälisestä mediahuomiostaan huolimatta pääasiassa vain pienen ryhmän suosima tapahtuman. Se ei houkuttele paikkakunnalle suurta joukkoa ulkopaikkakuntalaisia matkailijoita. Vuonna 2007 tapahtuman kävijöistä 38,5 % oli ulkopaikkakuntalaisia. Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana on tässä yhteydessä käytetty kaikissa tapahtumissa matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Vaikka paikalliset asukkaatkin (86,4 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa siellä rahaa, ei heitä ole tässä vaiheessa analyysiä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Heidän kuluttamansa raha ei ole alueelle uutta, vaan se on jo aiemmin ollut alueen talouden kierrossa. ANTIn kohdalla 15

paikkakuntalaiset eivät juurikaan kuluttaneet rahaa tapahtumassa tai paikkakunnalla tapahtuman vuoksi (keskimäärin 10 tapahtuman aikana ja 5 päivässä). ANTIn taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman takia. Tästä huolimatta ulkopaikkakuntalaisten määrä oli otoksessa niin pieni, että tuloksiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin ja majoittuviin matkailijoihin. Tapahtumaan osallistuneista ulkopaikkakuntalaisista 19,4 % (6 kpl) oli päiväkävijöitä, 35,5 % maksullisessa majoituksessa yöpyviä (11 kpl). Ilmaismajoituksessa yöpyi 45,2 % matkailijoista. Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin kolme yötä (n=11) ja aikoivat osallistua tapahtumaan 3,5 päivänä. Ilmaismajoittujat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin kaksi yötä ja osallistuivat tapahtumaan kahtena päivänä. Päiväkävijät puolestaan osallistuivat tapahtumaan keskimäärin yhtenä päivänä. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Kuopiossa. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 3 Ilmaismajoitus 2 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä. Näin tulokseksi on saatu rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Kuopiossa vuorokaudessa käyttivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Hiukan vähemmän rahaa vuorokaudessa kuluttivat päiväkävijät sekä ilmaismajoituksessa yöpyjät. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättivät maksullisessa majoituksessa yöpyneet matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Kuopiossa keskimäärin 47,80 vuorokaudessa (rahankäyttö yhteensä sekä tapahtumassa että paikkakunnalla) ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 3 vuorokautta, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 143,40. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 38,0 38,0 Maksullinen majoitus 47,8 143,4 Ilmaismajoitus 31,8 63,6 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Oleellisessa asemassa taloudellisten vaikutusten laskemisessa ovat myös tapahtuman arvioidut kävijämäärät sekä se, kuinka moneen tilaisuuteen kukin kävijä on tapahtumassa osallistunut. ANTI Contemporary Art Festivalin osalta kävijöiltä ei tapahtuman luonteen (tapahtuu ympäri kaupunkia, ei kellonaikoihin sidottuja tilaisuuksia) vuoksi kuitenkaan kysytty osallistuttujen tilaisuuksien määrää, vaan tutkimuksessa kysyttiin ainoastaan niiden päivien määrää, joina kävijä arvioi osallistuvansa tapahtumaan. Tästä syystä ANTIn osalta taloudelliset vaikutukset lasketaan osallistuttujen päivien osalta. Tämä kohottaa hiukan ANTIn taloudellisen vaikuttavuuden loppusummaa, sillä useat kävijät osallistuivat tutkijoiden havaintojen perusteella yhden päivän aikana 16

useampaan tilaisuuteen. Tulos on kuitenkin paremmin paikkaansa pitävä kuin tilanne, jossa ei olisi kysytty osallistuttujen päivien määrää. ANTIn kaltaisen ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi on kaiken kaikkiaan erittäin vaikeaa, sillä tapahtumassa ei ole myytyjä lippuja, joiden avulla voitaisiin arvioida kävijöiden määrää. Kävijämäärän arvioit perustuvatkin ainoastaan tapahtumanjärjestäjän omiin arvioihin ja laskelmiin tapahtumassa vierailleista kävijöistä. Ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten laskeminen ei välttämättä ole muutenkaan mielekästä, sillä tapahtuman arvo ja merkitykset ovat lähtökohtaisesti muualla kuin matkailutulon tuottamisessa alueelle. Tähän on joka tapauksessa arvioitu ANTIn tuomaa matkailutuloa alueelle. ANTI arvioi omaksi kävijämääräkseen 4000 henkilöä/käyntiä, mikä tuntuu tutkijoiden havaintojen pohjalta varsin suurelta luvulta. Viikonloppuna tilaisuuksissa kiersi leikkipuistossa olleita perheitä lukuun ottamatta sama noin 100 200 hengen joukko. Tapahtumalla oli kuitenkin joitakin toisia tilaisuuksia enemmän kävijöitä houkutelleita tapahtumia (the vacuum cleaner, seminaari jne.), jotka nostavat kävijämääriä, joskin tuskin 4000 kävijään asti. Olisikin erittäin tärkeää kehittää menetelmä, jolla kävijämäärät, ja sen myötä taloudellinen vaikuttavuus, saataisiin luotettavasti laskettua. ANTIn kohdalla piti miettiä, esimerkiksi sitä, onko tarkoituksenmukaista laskea tapahtuman kävijöiksi ihmisiä, jotka sattuvat sunnuntaisella päiväkävelyllään ohimennen kuulemaan taitelijan teoksen saaressa tai tulevat sattumalta tapahtumaan tietämättä siitä itsekään. Tässä tutkimuksessa taloudellisten vaikutusten laskennassa on päädytty käyttämään tapahtumajärjestäjän ilmoittamaa kävijämäärää. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei kävijöitä tapahtuman aikana laskettu systemaattisesti, vaan luku perustuu nimenomaan subjektiiviseen arvioon. Kaikista ANTIn kävijöistä 7,4 % oli päiväkävijöitä. Maksullisessa majoituksessa yöpyviä matkailijoita oli 13,7 % ja ilmaismajoituksessa yöpyviä matkailijoita 17,4 % kaikista kävijöistä. Päiväkävijät osallistuivat tapahtumaan keskimäärin yhtenä päivänä, mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Kuopiossa tapahtuman ansiosta noin 250. Jokainen päiväkävijä jätti seudulle keskimäärin 38, mikä tekee yhteensä 11 308. Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (13,7 % kävijöistä, osallistuvat tapahtumaan keskimäärin 3 päivänä, jättivät matkan aikana 143,40 Kuopioon = 22 452 ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (17,4 % kävijöistä, osallistuvat tapahtumaan keskimäärin 2 päivänä, jättivät matkan aikana 63,60 Kuopioon = 22 133 ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi ANTIn aikana 55 894. Yhteensä Kuopiossa kävi tapahtuman aikaan tämän laskutavan mukaan noin 800 matkailijaa. Täytyy muistaa, että summa ja matkailijoiden määrä olisi varmasti pienempi, jos tapahtumakävijöiltä olisi voitu kysyä, kuinka moneen tilaisuuteen he osallistuvat. Matkailijat tuskin kävivät yhden päivän aikana ainoastaan yhdessä tilaisuudessa. Jos oletettaisiin, että jokainen kävijä olisi käynyt keskimäärin kahdessa tilaisuudessa niinä päivinä kun osallistui tapahtumaan (päiväkävijä olisi osallistunut yhteensä 1x2=2 tilaisuuteen, maksullisessa majoituksessa yöpyvä 3,5x2=7 tilaisuuteen ja ilmaismajoituksessa yöpyvä 2x2=4 tilaisuuteen) matkailijoiden tuoma tulo olisi ollut 23 475 ja matkailijoiden määrä noin 340. Kuten yllä on nähtävissä, on ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi todella haastavaa. Monet tekijät, kuten myytyjen lippujen ja osallistuttujen tilaisuuksien määrä, vaikuttavat merkittävästi lopulliseen taloudellisten vaikutusten arvioon. Ilmaistapahtumasta ei ole mahdollista saada kaikkia näitä lukuja, joten täsmällisten summien laskeminen on melko mahdotonta. Molemmat yllä esitetyt summat ovat arvioita ANTI Contemporary Art Festivalin taloudellisista vaikutuksista ja täytyy muistaa, että ne kuvaavat matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Arvioissa ei ole otettu huomioon, että osa tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Heidän poisjättämisensä arviosta olisi luultavasti hieman laskenut lopullista summaa (kävijöitä, joiden alueelle saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta, oli 6,5 % kaikista matkailijoista). 17

Arvioista on joka tapauksessa nähtävissä, että ANTIn tuoma matkailutulo Kuopion kokoiselle kaupungille ei ole kovin merkittävä. Kuitenkin, tapahtuma sijoittuu varsinaisen matkailusesongin ulkopuolelle syyskuulle ja on tästä syystä varmasti positiivinen asia kaupungin matkailuelinkeinolle, vaikka tapahtuman kävijämäärä melko pieni onkin. Tapahtuma luo uusia ja erilaisia virikkeitä paikkakunnan elämään. Lisäksi tapahtuman imagollinen vaikutus kaupungille voi kansainvälisen medianäkyvyyden vuoksi olla hyvinkin merkittävä. Tapahtumalla voi siis olla muitakin kuin taloudellisia arvoja ja merkityksiä sekä kaupungille että paikkakunnan asukkaille. Näitä tarkastellaan seuraavassa yrityskyselyjen, paikallisväestökyselyjen sekä päättäjille suunnattujen kyselyjen analyysissa. 18

3 YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia ANTI - Contemporary Art Festivalilla on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumasta. Tutkimuksessa selvitettiin yleisemmällä tasolla liikeelämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla on oletettu olevan vaikutusta. Toimialat ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta. Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten sähköpostiosoitteiden keräämiseen käytettiin Kuopion kaupungin yritysluetteloa sekä Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet). Tutkimuksesta tiedotettiin myös Kuopion yrittäjät ry:tä. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 250 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 47 yritystä. Vastausprosentti oli noin 19. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten osuudet toimialoittain näkyvät taulukossa 3. Taulukko 3. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=47). lukumäärä % Vähittäiskauppa 17 36,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 17 36,2 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 7 14,9 Muu 6 12,7 Koska ANTI on pieni ja lyhytkestoinen tapahtuma ja suurin osa tapahtumaan osallistujista paikallisia asukkaita, ei tapahtuma välttämättä ole näkynyt kovinkaan monen yrityksen liiketoiminnassa. Täten on mahdollista, että kyselyyn on vastannut paljon sellaisia yrityksiä, jotka ovat olleet jollain lailla tapahtuman kanssa tekemisissä ja/tai joihin tapahtuma on vaikuttanut. Koska kyselyyn vastasi vain pieni osa paikallisia yrityksiä, ei tämän tutkimuksen tuloksia voida yleistää vastaamaan yleisesti kuopiolaisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain tämän kyseisen joukon näkemyksiä. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan ANTIlla oli vain hyvin vähän taloudellista vaikutusta vastanneille yrityksille (taulukko 4). Kaikista yrityksistä 17 % vastasi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Valtaosaan yrityksistä tapahtuma ei vaikuttanut lainkaan. Kyselyyn vastanneista 47 yrityksestä 6 ei tiennyt tapahtuman olemassaolosta. Taulukko 4. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Positiivinen Ei vaikutusta Vähittäiskauppa 1 16 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 13 Liikenne 2 4 Muu 1 4 19

Liikevaihto tapahtuman aikana kasvoi kuudella (12,8 %) yrityksellä, joista kaksi oli tapahtuman yhteistyökumppaneita. Liikevaihto kasvoi kaikkiin toimialoihin kuuluvilla yrityksillä. Yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan millä heidän mielestään oli eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun (taulukko 5). Neljän vastaajan mielestä tapahtuman sisällöllä oli suurin vaikutus. Muu mainittu syy oli yhteistyökumppanuus. Taulukko 5. Millä eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun? yritysten määrä Tapahtuman sisältö/esiintyjät 4 Tapahtuman sijainti 1 Jokin muu 1 Koska ANTI-festivaali ei kävijämäärältään ollut kovin suuri, ei tapahtuma juurikaan näkynyt yrityksissä asiakasmäärien kasvuna. Asiakasmäärät kasvoivat vain hyvin pienessä osassa yrityksiä, pääasiallisesti määrät pysyivät samana. Paikallisten asiakkaiden määrä kasvoi kahdessa yrityksessä, ulkopaikkakuntalaisten neljässä ja kaksi yritystä arvioi ulkomaalaisten asiakkaiden määrän kasvaneen tapahtuman aikana. Osa näistä oli ANTIn yhteistyöyrityksiä. Lisäksi yrittäjien on voinut olla vaikea erottaa tapahtuman aikana paikallisia ja ulkopaikkakuntalaisia asiakkaita toisistaan. 3.2 Tapahtuman vaikutus yrityksen muuhun toimintaan Valmistautuminen tapahtumaa varten oli yrityksissä vähäistä. Vain kolme yritystä, joista yksi oli tapahtuman yhteistyökumppani, oli tehnyt toimenpiteitä tapahtumaa varten. Näistä kaksi yritystä oli lisännyt henkilökuntaa ja yksi valmistautunut jotenkin muuten. Tapahtumalla ei ollut myöskään paljoa vaikutusta yritysten markkinointiin (taulukko 6). Vain kuusi yritystä oli tehnyt jonkinlaisia markkinointitoimenpiteitä tapahtuman vuoksi, kuten lisännyt markkinointiaan. Taulukko 6. Tapahtuman vaikutus markkinointitoimenpiteisiin yritysten määrä Markkinointia/mainontaa lisättiin 3 Tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia lanseerattiin 4 Järjestettiin oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena 3 oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma yritykselle toi (taulukko 7). Kuusi yritystä koki tapahtumasta jotain vaikutuksia. Esimerkiksi näistä yrityksistä viisi sai tapahtuman ansiosta lisää näkyvyyttä. Taulukko 7. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 5 Imagoarvoa 4 Yhteistyökumppaneita 3 20

3.3 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja ANTI on paikallisille yrityksille. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tapahtuman ansiosta paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä ja tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi (taulukko 8). Taulukko 8. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 59,6 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 23,4 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 12,8 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 63,8 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 10,6 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 10,6 Muuta hyötyä 2,1 Yrittäjät eivät kokeneet tapahtuman aiheuttaneen juurikaan haittoja. Ainoastaan kahdella yrityksellä tapahtumaan kohdistetut odotukset eivät toteutuneet, yhdelle yritykselle aiheutui tapahtumasta ylimääräisiä kustannuksia ja yhden mielestä tapahtuma aiheutti liikenneongelmia tai muunlaista häiriötä. 3.4 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä ANTIn paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Tapahtuman järjestämisellä ei vastaajien mielestä ole kovinkaan paljoa taloudellista merkitystä paikkakunnalle (kuva 15). Jossain määrin vastaajat ovat samaa mieltä siitä, että tapahtumalla on merkitystä matkailuelinkeinolle ja paikkakunnan vetovoimaan, mutta elinkeinoelämälle, uusien yritysten syntymiseen tai työpaikkoihin tapahtuma ei vaikuta juuri ollenkaan. Tapahtuman merkitys Kuopiolle onkin muissa kuin taloudellisissa vaikutuksissa.. 21

Tapahtumalla on merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on merkitystä matkailuelinkeinolle Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä Kuva 15. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. ANTIlla on enemmän yrittäjien mielestä merkitystä paikkakunnan imagoon ja ilmapiiriin kuin paikallistalouteen (kuva 16). Vastaajien mukaan tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuman imagoa voisi myös hyödyntää hieman enemmän paikkakunnan markkinoinnissa. Vastaajat ovat myös melko samaa mieltä siitä, että tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sen merkitys kaupungille olisi suurempi. 22

Tapahtuma parantaa paikkakunnan imagoa Tapahtuma luo mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta niillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 16. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 23

4 KUOPION PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin kuopiolaisten mielipiteitä Kipinä-tapahtumista, erityisesti Kirjakantista ja ANTIsta. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn kuopiolaisten käyttämillä internetsivuilla. Uutinen ja linkki löytyivät Kuopion kaupungin ja Savon Sanomien verkkosivuilta. Lisäksi Savon Sanomissa julkaistiin tutkimusta koskeva ilmoitus. Kuopion paikallisväestötutkimuksen osalta aineisto jäi pieneksi. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain yhdeksän henkeä. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Kuopion asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Yhdeksästä vastaajasta kuusi oli naisia. Vastaajista kolme edusti ikäryhmää 25-35 -vuotiaat. Neljä vastaajaa kuului ikäryhmään 36-50 -vuotiaat. Ikäryhmään 51-65 -vuotiaat kuului kaksi kyselyyn vastannutta. Viisi vastaajaa asui Kuopion seudulla. Yksi vastaaja ilmoitti käyvänsä töissä Kuopion seudulla ja yksi asuneensa paikkakunnalla viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajien perhesuhteet jakautuivat tasaisesti niin, että yksin asuvia, lapsettomia parisuhteessa eläviä ja lapsiperheissä eläviä oli kutakin kaksi. Kolme vastaajaa ilmoitti elävänsä parisuhteessa ja heidän lapsensa olivat jo muuttaneet pois kotoa. Koulutustaustan mukaan luokiteltuna korkeimmaksi koulutuksekseen akateemisen loppututkinnon ja ammattikorkeakoulu- tai ammattikoulututkinnon ilmoitti kunkin kaksi henkilöä. Ylioppilastutkinnon, opistotasoisen tutkinnon tai peruskoulun ilmoitti koulutuksekseen kunkin yksi vastaaja. Kaksi vastaajaa työskenteli työntekijätasolla. Neljä toimi ylempinä toimihenkilöinä. Johtavassa asemassa ilmoitti työskentelevänsä yksi henkilö. Työttömänä oli kaksi vastaajaa. 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Kysyttäessä Kipinä-tapahtumien tunnettuutta, seitsemän vastaajaa oli kuullut aikaisemmin Taiteiden juhla-tapahtumasta. Vastaajista kuusi oli tietoisia Kirjakantti-kirjallisuustapahtumasta. Teatterifestivaali Kallava oli tuttu niin ikään kuudelle vastaajista. Vilimit-elokuvatapahtuma oli kaikkien kyselyyn vastanneiden tiedossa. ANTI Contemporary Art Festivalin olemassa olosta tiesi seitsemän vastaajaa. Prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 17. 24

100 80 Prosenttia 60 100 40 77,8 77,8 66,7 66,7 20 0 Taiteiden juhla Kirjakantti Kallava Vilmit Kuva 17. Kipinä-tapahtumien tunnettuus prosentteina. ANTI Taiteiden juhlaan oli osallistunut kuusi kyselyyn vastannutta. Kirjakantin asiakkaana oli aikaisemmin ollut vain yksi henkilö. Kallava-tapahtuma oli jäänyt toistaiseksi väliin kaikilta kyselyyn vastaajilta. Vilmit-elokuvatapahtumassa oli vastaajista aikaisemmin käynyt kaksi henkilöä. ANTI-festivaaliin oli paikan päällä tutustunut kolme vastaajaa. Tapahtumien kävijöiden prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 18. 60 Prosenttia 40 66,7 20 33,3 22,2 11,1 0 0 Taiteiden juhla Kirjakantti Kallava Vilmit Kuva 18. Tapahtumien osallistumisprosentti vastaajien keskuudessa. ANTI 25

Syitä olla osallistumatta Kipinä-tapahtumiin antoi kolme vastaaja. Yksi heistä ei katsonut kuuluvansa tapahtumaperheen kohderyhmään ja kaksi vastaajaa ilmoitti ajanpuutteen syyksi siihen, että osallistuminen on jäänyt väliin. Neljä vastaajaa ilmoitti harrastavansa säännöllisesti jotakin taiteenlajia. Kolme harrastaa silloin tällöin ja kaksi ei harrasta taidetta ollenkaan. Kahden vastaajan kohdalla heidän työnsä liittyy jollain tasolla Kipinä-tapahtumiin. Kuuden vastaajan mielestä Kipinä-tapahtumilla on tilausta jatkossakin ja ne ovat järjestämisen arvoisia. Kolme vastaajaa ei osannut ilmaista kantaansa tapahtumien jatkon suhteen. Kysyttäessä tulevaisuuden tapahtumista, toivelistalle enemmistöön asettuivat lastentapahtumat sekä teatteri-, kirjallisuus- ja perinnetapahtumat, joita kutakin paikkakunnalle toivoi viisi vastaajaa. Populaarimusiikkiin ja klassiseen musiikkiin keskittyvät tapahtumat olivat toivomuslistalla seuraaviksi korkeimmilla sijoilla keräten kumpikin neljä myönteistä vastausta. Kuvataide-, tanssi- ja liikuntatapahtumia toivoi kutakin kolme henkilöä. Yksi henkilö toivoi luovien alojen välisiä tapahtumia Kuopioon. Tulevaisuuden tapahtumatoiveiden prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 19. Kirjallisuus 55,6 Populaarimusiikki 44,4 Klassinen musiikki 44,4 Kuvataide 33,3 Teatteri 55,6 Tanssi 33,3 Liikunta 33,3 Lasten tapahtuma 55,6 Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 55,6 Muu 11,1 0 10 20 30 40 50 60 Prosenttia Kuva 19. Minkä tyyppisiä tapahtumia kuopiolaiset haluaisivat paikkakunnalle. (huom. Vastaajia oli vain yhdeksän.) Paikallisväestö vastasi kyselyssä väittämiin koskien Kipinä-tapahtumien vaikutuksia alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 20). Kyselyyn vastanneet olivat jokseenkin samaa mieltä siitä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo tapahtumien aikana alueelle rahaa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Tapahtumilla on vastaajien mielestä myös jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle. Tapahtumat eivät kuitenkaan vaikuta uusien yritysten syntymiseen, 26

työpaikkojen määrään, ympärivuotisten palvelujen parantumiseen tai paikallisten yritysten palvelujen tasoon. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole myöskään laajentunut tapahtumien ansiosta. Tapahtumilla ei arvella myöskään olevan vaikutusta siihen, että majoituksen tai kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousisivat kyseisenä ajankohtana. Kipinä -tapahtumilla ei siis ole paikallisväestökyselyyn vastanneiden mielestä paljoa vaikutusta paikalliseen elinkeinoelämään tai palveluihin. Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtumien aikana Tapahtumat tukevat yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumilla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtumat ovat synnyttäneet paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtumat ovat lisänneet työpaikkojen määrää paikkakunnalla Kaupungin tukiraha tapahtumille vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Kipinä -tapahtumat ovat parantaneet paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtumien ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtumien aikana Tapahtumien aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 20. Kipinä-tapahtumien vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään. Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta myös Kipinä-tapahtumien merkitystä Kuopion kaupungille (kuva 21). Vastanneiden mielipiteistä käy ilmi, että tapahtumat ovat parantaneet kaupungin imagoa ja luoneet mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Myös paikkakunnan elämä vilkastuu tapahtumien aikana, mutta niiden ei katsota houkuttelevan paikkakunnalle uusia asukkaita tai yrityksiä eikä lisäävän matkailijamääriä tapahtuma-ajan ulkopuolella. Tapahtumat luovat harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille, ja niiden katsotaan myös lisäävän paikallisten mahdollisuutta kokeilla uusia aktiviteetteja. Kipinä-tapahtumien katsotaan myös vaikuttavan positiivisesti kaupunkilaisten oppimismahdollisuuksiin. Tapahtumat kuitenkin mielletään luonteeltaan pienimuotoisiksi ja niistä on tullut jokseenkin paikkakunnan oman ja lähialueen yleisön kiinnostuksen kohde. Kaupunkilaisten kannalta Kipinä-tapahtumat ovat kiinnostavia vain pienelle kulttuurisesti tai taiteellisesti aktiiviselle väestönosalle. 27

Kipinä -tapahtumat ovat parantaneet paikkakunnan imagoa Tapahtumat ovat luoneet mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtumien ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtumaajan ulkopuolella Tapahtumat houkuttelevat uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtumat houkuttelevat uusia yrityksiä kaupunkiin Kipinä -tapahtumien imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Kipinä -tapahtumat on kaupunkilaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtumissa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Kipinä -tapahtumat on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne Kipinä -tapahtumat ovat lisänneet paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtumien aikana Tapahtumat luovat harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia paikkakunnan nuorille Tapahtumat ovat tehneet paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtumat ovat luoneet paikallisille mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja Tapahtumat lisäävät paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 21. Kipinä-tapahtumien merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtumien sosiaalisista vaikutuksista, vastaajat ovat todenneet, että tapahtumat vaikuttavat positiivisesti sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja vahvistavat paikallisten yhteenkuuluvuuden tunnetta (kuva 22). Tapahtumilla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys ja ne vahvistavat paikallisten kotiseututunnetta ja sidosta kotipaikkakuntaan. Tapahtumilla on myös jonkin verran merkitystä paikallisten asukkaiden identiteetille, ja ne mahdollistavat paikallisen osaamisen ja erityisyyden esiin nostamista sekä lisäävät paikallisten vieraanvaraisuutta. Vastaajien mukaan tapahtumien järjestäjät ottavat hyvin huomioon erityisryhmät tapahtumia suunnitellessaan. Tapahtumien ei katsota aiheuttavan erimielisyyksiä paikallisyhteisön sisällä. Tapahtumien ansioksi vastaajat laskevat sen, että tapahtumien aikana on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä. 28

Tapahtumilla on merkitystä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Paikallisten yhteenkuuluvuus ja identiteetti: Tapahtumat ovat vahvistaneet kaupunkilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtumilla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtumat ovat vahvistaneet kaupunkilaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtumat ovat luoneet alueelle uutta identiteettiä Tapahtumat ovat tärkeitä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtumat ovat lisänneet paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtumat ovat lisänneet erimielisyyksiä yhteisön sisällä Tapahtumat antavat mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtumat lisäävät paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtumat ovat huomioineet toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtumien ansiosta on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä Tapahtumat korostavat hyviä arvoja ja moraalia 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 22. Kipinä-tapahtumien sosiaaliset vaikutukset. Paikallisväestön mielestä tapahtumilla ei ole minkäänlaisia ympäristövaikutuksia, ei positiivisia eikä negatiivisia (kuva 23). Ympäristövaikutuksia kysyttäessä, vastaajien mielestä tapahtumien ansiosta ympäristön siisteydestä tai alueiden kunnosta ei pidetä normaalia parempaa huolta. Tapahtumien aikana ei ole vastaajien mukaan vaikeaa löytää parkkipaikkaa, eivätkä tapahtumat myöskään aiheuta meluhaittoja tai ylimääräistä roskaamista. Järjestäjien katsotaan huolehtivan hyvin ympäristön siisteydestä tapahtumien aikana. 29

Tapahtumat häiritsevät elämistä ja liikkumista paikkakunnalla tapahtuma-aikaan Tapahtumien vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ympärivuotisesti Tapahtumien vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ainoastaan tapahtuman aikana Alueita (puistoja, teitä ym.) kunnostetaan tapahtumien vuoksi Tapahtumien aikana on vaikea löytää parkkipaikkoja Tapahtumat aiheuttavat meluhaittoja Tapahtumat lisäävät roskaantumista paikkakunnalla Tapahtumat huolehtivat ympäristön siisteydestä 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 23. Kipinä-tapahtumien ympäristövaikutukset. 30

5 YHTEENVETO ANTIn keskimääräinen kävijä on kuopiolainen alle 40-vuotias naisopiskelija, joka elää yksin tai parisuhteessa ilman lapsia. Hän on kiinnostunut erilaisista taidemuodoista, harrastaa säännöllisesti kulttuuria jossain muodossa ja kuuluu ns. kulttuurin heavy usereihin eli on käynyt erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa yli viisi kertaa viimeisen vuoden aikana. Tapahtumayleisöstä noin puolet oli käynyt tapahtumassa aiemmin ja puolet on ensikertalaisia. Päätös osallistua tapahtumaan tehtiin vasta hyvin lähellä tapahtuman ajankohtaa, korkeintaan viikkoa ennen tapahtumaa. Merkittävimpiä syitä tapahtumaan osallistumiseen oli tapahtuman ohjelma ja sisältö, halu kokea jotakin uutta sekä tapahtuman monipuolinen tarjonta. Tapahtumaan ei tultu niinkään katsomaan yksittäistä esiintyjää, vaan enemmänkin kokemaan jotain uutta ja erilaista. Koska tilaisuuksia oli eri puolilla kaupunkitilaa, on myös hyvin tyypillistä, että osa kävijöistä tuli tapahtumaan täysin sattumalta. Tämä tukee osaltaan ANTIn perimmäistä ajatusta viedä taide sellaisiin paikkoihin, joissa sitä ei tavallisesti voi kokea (lehden toimitus, pankki ym.). ANTIn taloudelliset vaikutukset Kuopion elinkeinoelämään eivät ole kovin suuria, sillä pääosa tapahtumakävijöistä on paikkakuntalaisia ja tapahtuma on pääasiassa pienen ryhmän suosima. Ulkopaikkakuntalaisistakin monella oli juuret paikkakunnalla tai oli joskus asunut Kuopiossa. Jotkut matkailijoista kuitenkin kuluttivat rahaa paikkakunnalla, koska yhdistivät Kuopion vierailuun tapahtuman ohella muitakin aktiviteetteja, kuten ostoksilla ja ravintoloissa käynnin tai ystävien ja sukulaisten tapaamisen. Yrityskyselyn perusteella muut kuin yhteistyöyritykset eivät juurikaan kokeneet tapahtuman vaikuttavan liiketoimintaansa. Vaikka ANTI on kansallisesti ja kansainvälisesti näkyvä taidefestivaali, ei sillä kävijämäärältään pienenä tapahtumana ole Kuopion kokoisessa kaupungissa yrityksiin kovinkaan suurta vaikutusta. Tapahtuma ei esimerkiksi vaikuta yritysten asiakasmääriin eikä toimintaan tapahtuman aikana. Monille tapahtuma on lisäksi vielä tuntematon. Tapahtuman menestystä ei kuitenkaan voida mitata vain taloudellisilla mittareilla, vaan puntariin on nostettava myös muita tekijöitä tapahtuman vaikuttavuutta tarkasteltaessa. Ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten laskeminen ei välttämättä ole muutenkaan mielekästä, sillä tapahtuman arvo ja merkitykset ovat lähtökohtaisesti muualla kuin matkailutulon tuottamisessa alueelle. ANTIn merkitys kohdistuukin enemmän sosiokulttuurisiin tekijöihin, erityisesti kaupungin imagoon. Tapahtuma on muiden Kipinä-tapahtumien ohella niin yrittäjien, paikallisväestön kuin päättäjienkin mielestä parantanut paikkakunnan imagoa, lisännyt näkyvyyttä sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Kipinä-tapahtumilla nähdään olevan merkitystä myös paikkakunnan elämän vilkastuttajana ja piristäjänä. ANTI näyttäisi omalta osaltaan vaikuttavan Kuopion imagon kehitykseen erityisesti huomattavalla kansallisella ja kansainvälisellä medianäkyvyydellä, mutta myös tapahtumakävijöiden välityksellä, sillä Kuopio ja ANTI jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan. Mikäli tapahtuman taloudellisia vaikutuksia ja matkailutuloja haluttaisiin kasvattaa, tulisi tapahtuman houkutella paikkakunnalle yhä enemmän matkailijoita ja saada heidät viipymään alueella pidemmän aikaa. Tapahtuman ja yritysten välisen yhteistyön kasvattaminen olisi myös yksi keino tehostaa taloudellisia vaikutuksia. Tällä hetkellä ANTI on kenties tunnetumpi ulkomailla kuin kotimaassa ja paikallisetkaan eivät ehkä koe tapahtumaa tarpeeksi omakseen. Tapahtuma koetaan tärkeäksi vain tiettyjen piirien keskuudessa. Mikäli tapahtuman yhteisöllistä merkitystä haluttaisiin entisestään kasvattaa, tulisi tapahtuman panostaa myös paikalliseen yleisöön sekä tapahtuman tärkeäksi tekemiseen paikkakunnalla. 31