IDEA JIDEA OY:N ASIAKASLEHTI 2005 KAMPPI ON SUURTEN MASSOJEN KESKUS SIVU 18 MINACS VIE OHJELMAT UUTEEN AIKAAN SIVU 4 TUOTEMALLEISSA EVÄÄT ISOON TUOTTAVUUS- HYPPÄYKSEEN SIVU 6 PAREMPAA LOPPUTULOSTA EDULLISEMMIN SIVU 12
PÄÄKIRJOITUS 20-vuotias Jidea Oy jatkaa kehityksen kärjessä Se, että yritys on toiminut 20 vuotta on osoitus siitä, että sen synnylle ja tuotteille on olemassa tarve. Kun kyseessä on ohjelmistoala voidaan pitkää ikää pitää jopa saavutuksena. Onhan tämän alan yritykselle jatkuva uudistuminen elinehto ja alan kehityksen vauhti nopea. On monta syytä sille, että tähän on päästy. Innovatiivisuus on keskeinen tekijä. Meille Jidea Oy:ssä on aina ollut itsestään selvä toimintamalli etsiä omia toteutusmalleja ja teknologioita ohjelmistojemme toteutuksessa. Tänä vuonna 400 vuotta täyttävä Oulu on toimintaympäristönä hyvä. Kaupungista löytyy huippukoulutettua henkilöstöä ohjelmistoalalle. Oulun seutu arvostetaan Euroopan kirkkaimpaan kärkeen huipputekniikan kehitysympäristönä. Osaltaan tämä ilmapiiri näkyy ennakkoluulottomuudessa toiminnassamme. Kun vielä kymmenen vuotta sitten olimme selkeästi ainoastaan suunnittelutoimistojen ohjelmistotoimittaja, olemme tänään johtava rakennus - ja talotekniikan alan ohjelmistotoimittaja myös urakointi- ja valmistusyrityksille. Suunnitteluohjelmistojen ohella olemme panostaneet myös erityisesti määrälaskennan automatisointiin tarkoitettuihin ohjelmistoihin. Niistä on tullut merkittävä osaamisalueemme. Uuden ohjelmistoalustamme tuotemalliteknologia tulee olemaan keskeinen osatekijä näiden, kuten muidenkin uusien tuotteidemme kehityksessä. Teollisuus on huomannut, että CAD teknologiaa on mahdollisuus hyödyntää prosessien tehokkaamman läpiviennin sekä markkinoinnin työkaluna. Tähän liittyvät hankkeet ovat työllistäneet yritystämme lisääntyvässä määrin. Nämä vaativat asiakkaat arvostavat osaamisemme lisäksi myös ehdotonta luotettavuutta ja aikataulujen pitämistä. Kun viime vuosikymmenen loppupuolella teimme strategisen ratkaisun rakentaa kokonaan uusi ohjelmistosukupolvi, oli tähtäimemme tulevaisuudessa. Halusimme varmistaa, että Jidea Oy:n asiakkaat myös tulevina vuosina saavat parhaita markkinoilla olevia ohjelmistotyökaluja. Tuoteperheen ensimmäinen - Minacs electra - on jo nyt osoittautunut asiakkaittemme suosikiksi ja on myynniltään ylittänyt odotuksemme. Kehitys ei kuitenkaan nytkään pysähdy, vaan lisää uusia ohjelmistoja kehitetään koko ajan. Se, että on yritykseensä valinnut Jidea Oy:n ohjelmiston, on ollut oikea valinta. Lämmin kiitos asiakkaillemme pitkästä yhteistyöstä. Olemme omalta osaltamme virittäytyneet iskukuntoon tulevaisuuden haasteiden edessä. Heikki Rautio toimialajohtaja Jidea Oy JIDEA Jidea Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja Heikki Rautio, Jidea Oy Julkaisija Jidea Oy Teknologiantie 6, 90570 Oulu puh. (08) 5515 987 fax (08) 5515 985 www.jidea.fi Lehden tuotanto U&U Productions Ltd Oy puh. 050 550 292 www.u-u.fi Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy Forssa 2005 Kansikuva Lehden kansikuva on Helsingistä Kampin keskuksesta heinäkuulta 2005. Keskuksen massalaskennassa on käytetty Jidean 2J Määrämittausohjelmaa. Kuva Arto Rautio. Perusta nykyiselle Green Rockille luotiin 1990-luvun alun lamassa, kun Partekissa alettiin miettiä vuorivillalle uudenlaisia käyttötarkoituksia. Juha Huhta oli mukana siinä joukossa, joka kehitti luonnon parhaita puhdistusprosesseja mukailevat haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylaitteet. Aikanaan tämä toiminta irtaantui Partekin Parocista erilliseksi yhtiöksi, jonka omistajiksi on nyt voimakkaan kasvun ja kansainvälistymisen vuosina tullut Juha Huhdan lisäksi joukko pääomasijoittajia Juha Sipilä etunenässä. - Vuonna 2004 voimaan astunut EU-direktiiviin perustuva asetus asettaa Suomessa tiukat vaatimukset haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä. Se merkitsee, että yli miljoonassa kiinteistössä on tehtävä selvitys nykytilanteesta ja hyvin useassa myös suunnitelma siitä, miten tilanne korjataan asetuksen edellyttämälle tasolle. Suunnitelmat on tehtävä vielä vuoden 2005 aikana, Juha Huhta kertoo. Tietotekniikka asukkaan ja mökkiläisen tukena - Asiakkaitamme palvellaksemme olemme kehittäneet yhdessä Jidean kanssa ohjelmiston, jolla sekä jätevesitilanteen kartoitus että suunnitelma tilanteen korjaamisesta on helppo tehdä. Samaan aikaan olemme rakentaneet asiakkaillemme palvelupaketin, jolla voimme sekä hoitaa asiat kiinteistöissä kuntoon että tarjota rahoituksen toimi- 2 Jidea
Rakennamme parhaillaan koko maan kattavaa palvelukeskusverkostoa. Se tukee palvelupakettiamme, johon kuuluu mm. Jidean tekemä ohjelmisto jätevesiselvityksen ja -suunnitelman tekoon, kertoo Green Rock Oy:n toimitusjohtaja Juha Huhta. teröity yli sadassa maassa. Teemme parhaillaan yhteistyössä Jidean kanssa omaa ohjelmistoa myös kansainvälisiä markkinoita varten. Kun suomalaisessa ohjelmistossa on mukana suomalainen säännöstä, tehdään kansainvälinen perustaltaan kaikkiin maihin yleispäteväksi, Huhta jatkaa. Huhta on todella tyytyväinen yhteistyöhön Jidean kanssa. Hän kertoi ohjelmistoideastaan yhdellä työmatkalla Hirvaskankaan Esson baarissa Jidean toimialajohtaja Heikki Rautiolle. Vuosi sen jälkeen Huhdalla oli käsissään cd, jossa oli valmis ohjelma. Ekotekoihin kunnon työkalut Puhtaista luonnon- ja pohjavesistä nauttiminen on tulevaisuudessakin jokaisen suomalaisen oikeus, uskoo Green Rock Oy:n toimitusjohtaja Juha Huhta. Hänen yhtiönsä tuotteilla kunnallisten viemäriverkkojen ulkopuolella olevat kiinteistöt voivat varmistaa, että niiden jätevedet täyttävän asetetut puhtausvaateet pitkälle tulevaisuuteenkin. Tietotekniikka on tärkeänä tukena Green Rockinkin työssä. tukselle. Palvelukonseptimme, joka tarvittaessa sisältää suunnittelun, tarvikkeet, työn, rahoituksen ja kunnossapidon, onkin alalla ainutlaatuinen, Juha Huhta vakuuttaa. - Eikä tämä työ rajoitu Suomeen, vaan samat tarpeet löytyvät haja-asutusalueilta kaikkialta maailmasta. Kyse on kymmenien miljardien liiketoimintapotentiaalista. Siksi olemmekin mukana viejänä jo 23 maan markkinoilla ja tuotemerkkimme on rekis- Tuotepaletti kaikkeen tarpeeseen Monen haja-asutusalueen asukkaan ja mökinomistajan olo lienee tällä hetkellä epävarma uusien määräysten kanssa. Miten esimerkiksi kalliolle rakennettuun saunaan tai vanhaan rintamamiestaloon saadaan jätevesien nyt vaatimat kaivot ja imeytyskentät? - Ei huolta, vastaa Juha Huhta ihmettelyyn. - Green Rockin tuotteilla kaikki jätevesi käsitellään suljetussa järjestelmässä niin, että putkesta tulee tutkimusten mukaan ulos lopulta paljon puhtaampaa vettä kuin missään luonnossa on. Yksi vahvuuksistamme on, että Green Rock-järjestelmä ei vaadi mitään imeytyskenttää peräänsä. - Meillä on omat tuotteet kaikkiin tarpeisiin. Itse asennettaviin kuluttajatuotteisiin kuuluvat mm. fosforinpoistajat, vesisuodattimet ja saunayksiköt. Kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn on saatavana omat puhdistusyksiköt ja isojen yksiköiden järjestelmillä voi hoitaa mm. ravintola- ja majoituskiinteistöjen jätevedet. Lisäksi teemme räätälöityjä järjestelmiä esimerkiksi navettojen ja sikaloiden tarpeisiin. - Tarjoamme vaihtoehtoja kesämökin saunavesien parin sadan euron käsittelyjärjestelmästä kokonaisten kylien jätevesien käsittelylaitteisiin asti. Kun kunnolliset kiinteistökohtaiset järjestelmät maksavat asennuksineen useita tuhansia, on rahoituspakettimme uskoakseni kysytty lisäpalvelu lastemme ja luontomme hyväksi tehtävässä työssä. Onhan paljon helpompi tehdä investointipäätös, jos järjestelmän voi maksaa esimerkiksi muutaman kympin kuukausierissä. - Tuoteperheeseemme kuuluu myös Tasavallan presidentin Innosuomi-palkinnon saanut edullinen joka kodin vesipuhdistin Ekoteko Aqua Stone. Se laitetaan wcistuimen sisäpuolelle niin, että vettä menee joka huuhtelu puhdistuslaitteen läpi. Ekoteko Aqua Stone estää enimmän fosforin pääsyn saostuskaivoa pitemmälle, Huhta esittelee ylpeänä yrityksensä tuotteita Kempeleen palvelukeskuksessa. Jidea 3
Ympäristötyötä automaatiojärjestelmien avulla Vaikka muoviteollisuus, pesujärjestelmävalmistus, elintarviketeollisuus, kauppa ja ympäristönsuojelu eivät äkkipäätä tunnu olevan sidoksissa toisiinsa, löytyy niille ja monelle muulle toiminnalle yhdistävä tekijä Laitilasta. Westcontrol Oy on nimittäin vahva mm. noiden toimialojen automaatio- ja sähköjärjestelmien suunnittelussa, valmistuksessa ja asennuksessa. Oma keskusvalmistus on yksi Westcontrolia muista sähkö- ja teollisuus-automaatiojärjestelmiä toimittavista yhtiöistä erottava osaamisalue. Mika Toivosen (vas.) kanssa keskusta kokoamassa Toni Nurmela. - Olemme valmistava insinööritoimisto. Liikevaihdostamme tulee 80 prosenttia sähköja teollisuusautomaatiojärjestelmien kokonaistoimituksista. Pääosa projekteistamme on uniikkitapauksia eli räätälöity asiakkaan tarpeisiin, tiivistää Westcontrolin toinen omistaja Mika Toivonen. - Olemme hyvin vahvoja muoviteollisuudessa, mm. muoviraaka-aineen käsittelyprosessissa, mutta se on Suomessa niin kapea ala, että on tehtävä muutakin. Elintarviketeollisuudessa asiakkainamme ovat mm. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Sinebrychoff ja Hartwall, pesujärjestemävalmistuksessa Ecolab ja kaupan puolella lähialueiden Sparkaupat. Jätevesi- ja lietejärjestelmiä olemme toimittaneet kotimaan lisäksi vientiin mm. Saudi-Arabiaan, Kiinaan, Irlantiin, Malesiaan ja Taiwaniin. - Kokonaistoimituksista noin 10-15 prosenttia on suunnittelua, omaa keskusvalmistusta noin 10 prosenttia ja loput on ohjelmointia ja asennustyötä. Erotumme muista alan insinööritoimistoista ehkä eniten oma keskusvalmistuksen ja vahvan ohjelmointiosaamisen ansiosta. Olemme esimerkiksi muoviteollisuudelle kutakuinkin ainoa toimittaja, jolla on oma tuote esimerkiksi raaka-aineen kuljetusjärjestelmään. Sillä puolella asiakkainamme ovat mm. Foxconn, Fibox ja Muovix, Toivonen kertoo. - Ympäristöjärjestelmissä hyvänä kumppaninamme on ollut mm. DWT-Engineering, jonka kanssa olemme tehneet myös vientityötä. Jätevesi- ja lietejärjestelmissä valmistus ja koeajo tehdään Suomessa. Lopullinen kasaaminen tehdään usein paikallisin voimin kuvien perusteella, mutta olemme myös itse asentaneet osan vientikohteista paikan päällä. - Niin sanottu Kiina-ilmiö on näkynyt meilläkin sillä tavalla, että olemme viime aikoina panostaneet asiakashankintaan selvästi aiempaa enemmän. Se on näkynyt kieltämättä tuloksessammekin, mutta olemme samalla solmineet hyviä uusia liikesuhteita. Esimerkiksi Amitecin 150 hengen porukka yhdistettynä meidän väkeemme on tällainen sopiva uusi paketti, Toivonen toteaa. Voimat yhteen Westcontrolin juuret ulottuvat vuoteen 1991, jolloin sen nykyiset omistajat Mika Toivonen ja Ari-Pekka Tattari aloittivat tahoillaan yrittäjinä. Toivonen perusti sähkösuunnittelu- ja asennusyrityksen ja Tattari automaatiojärjestelmiä suunnittelevan ja ohjelmoivan yrityksen. Kun Toivosen yritys oli aloittamassa keskusvalmistuksen vuonna 1995, syntyi ajatus viedä yritykset yhteisiin tiloihin ja siirtää etenkin asennustoimintaa Toivosen yritykseen. Vuonna 1998 siirryttiin Laitilaan uusiin tiloihin ja vuonna 2000 päädyttiin toimintojen yhdistämiseen Westcontrol-nimen alle. Yrittäjällä on kädet täynnä työtä, mutta nykyaikaiset työkalut - mm. hyvät Jidean ohjelmat - helpottavat elämää, kertoo Westcontrol Oy:n Mika Toivonen. Westcontrol Oy,sähkö- ja automaatiojärjestelmien kokonaistoimittaja Laitilasta. Yhtiön suurimmat asiakkaat Laitilan Wirvoitusjuomatehdas,Uudenkaupungin rautavalimo, Foxconn (Eimo), Sinebrychoff, Hartwall, Suomen Spar, Honkajoki Oy, Muovix, tärkeimmät yhteistyökumppanit Kine Robot Solutions,DWT Engineering,Antti-Teollisuus, Mak-tekniikka,Teräs-Henkka, Vesi-Pauli, Amitec, Ecolab, Jakaja ja Erka. Käytössä Sähkö-JCAD, SähköUrakoitsija-JCAD, Piirikaavio-JCad, siirtymässä Minacs-ohjelmistoihin. 4 Jidea uutiset
tuo uuden ajan suunnitteluun - Ari-Pekka Tattari halusi keskittyä automaatiosuunnitteluun ja projektien johtamiseen, tiivistää Mika Toivonen tapahtumien taustat. - Kyllä elämässä olisi varmaan päässyt paljon helpommalla, jos ei olisi alkanut yrittäjäksi. Mutta taitaa olla niin, että yrittäjäksi synnytään. Tässä on oman itsensä herra ja työ on laaja-alaista ja mielenkiintoista. Yrittäminen on elämäntapa, jota täydentää apumiehen rooli vaimon ravitsemus- ja majoitusalan yrityksessä. - Olemme pitäneet oman väen määrän kahdeksassa hengessä, mutta verkostomme kautta porukkaa saa työmaalle nopeasti toisen mokoman. Omia asentajia meillä esimerkiksi on vain kolme. Toinen tärkeä yhteistyöverkosto ovat yritykset, joille teemme osajärjestelmiä heidän teollisuustoimituksiinsa. Westcontrol on käyttänyt toiminnassaan Jidean ohjelmistoja pitkään. Mika Toivoselle ne tulivat tutuiksi ja mieluisiksi jo opiskeluaikoina. Hän hankki sähköasennus- ja -suunnittelu JCAD-ohjelmistot yrityksen perustaessaan eikä ole valintaansa katunut. Yhteistyö on sujunut niin hyvin, että Toivonen suositteli aikanaan Tattarille Piirikaavio-JCADin hankkimista, minkä tämä tekikin. Viimeksi Westcontrol ja Jidea ovat sopineet Jidean uuden Minacs-ohjelmiston hankinnasta ja kehitysyhteistyöstä nimenomaan automaatiosuunnittelun osalta. - Yhdistämällä voimat saadaan todelliseen tarpeeseen tulevat ohjelmistopalikat, Mika Toivonen sanoo tyytyväisenä. - Mukavaa on myös, että Tekes lähti mukaan jäteastiapesurin kehittämiseen antamalla lainaa meille. Se on ensin tulossa käyttöön elintarviketeollisuuteen ja sitten toivon mukaan aikaa myöten laajemminkin. Puhtaat astiat tekevät lajittelusta varmasti mieluisamman kaikkialla, Toivonen uskoo. Lisätietoja Westcontrol Oy:stä www.westcontrol.fi. Oliot valtaavat muun muassa suomalaisten teollisuus-, rakentamis- ja talotekniikka-alan yritysten ja oppilaitosten tietokoneet jo lähivuosina, uskoo Jidea Oy:n tuotekehityspäällikkö Tapani Hahtonen. Jidean uusi Minacs-ohjelmistoperhe nimittäin perustuu oliopohjaiseen ohjelmointikieleen, jolla on rakennettu täysin uusi MaRis-tools kehitysympäristö. - Ensimmäinen oliopohjainen MaRis-tools kirjastoamme hyödyntävä sovelluksemme on sähkösuunnitteluun tehty Minacs electra. Samaa tekniikkaa on hyödynnetty myös betoniteollisuuden ScaleCAD-sovelluksissa ja Green Rock Manager-ohjelmistossa. MaRis-tools on taas hyvä esimerkki siitä jo 20 vuotta jatkuneesta itsenäisestä ja kunnianhimoisesta kehitystyöstä, joka on ollut Jidealle leimallista koko sen olemassaolon ajan. Jokainen ohjelmamme on alusta loppuun itse tekemämme, Hahtonen hehkuttaa innoissaan. - Vaikka nämä oliot ja muut ohjelmoinnin erityistermit varmaan kuulostavat useimmista asiakkaistamme kummallisilta, säilyvät Minacs-ohjelmistoperheessä ne hyvät ominaisuudet, joista jo JCADia on arvostettu asiakkaidemme parissa. Uutena etuna tulee nyt mahdollisuus tehdä mille toimialalle tahansa omia ProPack-tuotteita, samanlaisia kuin nuo mainitsemani betoniteollisuuden ja Green Rockin tuotteet. - No käytettävyyden helppous, suomenkielisyys, suorastaan dramaattisesti parempi suunnittelunopeus kuin JCADissa, mullistavasti enemmän tietoa kuin JCA- Dissa, kaikki toiminnot ovat älykkäitä, mahdollistaa käytännössä minkä vain asian tekemisen, yhteensopivuus eri cad-ohjelmistojen kanssa ja valmiudet IFC-standardiin, ymmärtää niin nykyisiä kuin tuleviakin yleisiä formaatteja, Tapani Hahtonen aloittaa vastauksen kysymykseen, mitkä ovat viisi suurinta eroa Minacsin ja JCADin välillä. - Sovelluksiimme tulee MaRis-tools kirjaston avulla jopa monia sellaisia hyviä ominaisuuksia, joita perinteisten cad-sovel- Sähkösuunnittelussa on alkanut uusi aika Minacs electra -sovelluksen ansiosta. Samasta teknologiaherkusta ovat päässeet osallisiksi myös betoniteollisuus ScaleCadin ja ympäristötoimiala Green Rock Managerin kautta. Muutakin uutta on työn alla, Jidean tuotekehityspäällikkö Tapani Hahtonen heilauttaa salaperäisyyden verhoa mullistavan Minacs-tuoteperheen edessä. >> Jidea 5
lusten käyttäjät eivät hoksaa itse pyytääkään. Olen täysin varma siitä, että Jidea pystyy tämän uuden tekniikan avulla vastaamaan pitkään kaikkiin annettuihin haasteisiin, tekemätöntä paikkaa ei tule vastaan. Tuliko siinä nyt jo se viisi. Näistä on niin vaikea puristaa viisi suurinta eroa vanhaan JCADiin, hän päättää vastauksensa. Minacs on turbokone Uuden ohjelmointityökalun kehittäminen aloitettiin Jidealla vuonna 1998. Vaikka JCAD on hyvä ohjelmisto, se perustuu jo parikymmentä vuotta vanhaan ohjelmointiteknologiaan. Jidealla todettiin, että tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen ei onnistu enää C- ohjelmointikieleen tukeutuen, vaan on löydettävä jotain uutta. - Minacsia voisi verrata cad-maailmassa samanlaiseen hyppäykseen kuin oli käyttöjärjestelmäpuolella siirtyminen dosista Windowsiin. Automaailmassa vastaavaa oli mm. vanhojen dieselien korvautuminen turbo-dieseleillä. Ja muutenkin Minacs tarjoaa samalla tavalla aivan erilaisen mahdollisuuden lisätä kaikenlaisia herkkuja käyttäjän toiveiden mukaan kuin tarjoavat nykyautot verrattuna 1980-luvun kosliin, Tapani Hahtonen kuvailee. - Käytännön työssä yksi iso uudistus on mahdollisuus pitää useita käskyjä käynnissä yhtä aikaa. Eli jos huomaa unohtaneensa jonkin tuoteosan välistä pois, voi siirtyä tekemään sen ensin, ja jatkaa työtä sitten siitä, mihin sen hetki sitten jätti ilman ongelmia. Esimerkiksi suunniteltaessa kylpyhuoneen sähköjä Minacs electrassa varusteet voi kerätä jonoon odottamaan ja asentaa paikalleen sitten kerralla. Tällaista helppoutta ei ole missään muussa alan ohjelmistossa, Hahtonen vakuuttaa. - Meillä on ollut Jideassa jo aiemminkin ja nyt taas Minacsia tehdessä muutama keskeinen prinsiippi, kuten entinen kärppävalmentaja Juhani Tamminen sanoisi. Panostaminen käyttöliittymään ja käytettävyyteen on yksi. Harvapa tulee ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että kaikki ohjelmassa näkyvä on graafisen suunnittelijan käsien työtä. Sitten olemme hakeneet sekä dos-maailman komentoriveihin liittyviä etuja poistamalla ainakin 90 prosenttia ikkunoinneista että Windows-maailman etuja eli hiiren hyödyntämismahdollisuuksia ja ulkoa opeteltavien käskyjen välttämistä. - Vaikka sanoin, että teemme ohjelmamme itse kopioimatta muita, olemme tietysti hyödyntäneet maailmalta löytämäämme osaamista, joka on ollut mahdollista liittää Minacsiin. Open GL on yksi tällainen asia. Se vaikuttaa kuvan näyttämiseen ja tuo siten piirtämisen uudenlaista nopeutta, Tapani Hahtonen kertoo. Tuotemalleissa eväät isoon tuottavuushyppäykseen Kaikkien kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien yritysten ja henkilöiden olisi hyvä oppia muistamaan, että oma leipä on kiinni alan yhteisten asiakkaiden tyytyväisyydestä. Siksi eri osa-alojen osaajien keskinäinen verkottuminen ja teknologian hyödyntäminen ovat tärkeitä suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden menestymisen perustekijöitä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn toimitusjohtaja Juhani Reen kuuluu kiinteistö- ja rakennusalan näkyviin vaikuttajiin. Hän edustaa suuria kiinteistösijoittajia, merkittäviä kiinteistöjen käyttäjäyrityksiä, isoja rakennuttajia ja infratoimijoita. RAKLIn jäseninä on mm. teollisuutta, kauppaa, pankki- ja vakuutusalaa sekä julkista sektoria edustavia yhteisöjä, joiden omistuksessa tai käytössä on liike-, toimisto-, palvelu-, tuotanto- ja logistiikkakiinteistöjä. RAKLIn jäsenet omistavat myös merkittävän osan väylästöstämme. - RAKLIn jäsenten taseissa on rakennusvarallisuutta noin 40 miljardia euroa ja jäsenemme käyttävät uudis- tai korjausinvestointeihin vuosittain noin kuusi miljardia euroa, Juhani Reen kuvaa työnantajiensa roolia alalla. Kiinteistöliiketoiminnan puolella on nähty markkinoiden muuttuneen voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kiinteistöjen omistaminen ja käyttö on ammattimaistunut valtavasti ja kiinteistöstä on tullut selkeästi investointihyödyke, jonka pitää tuottaa lisäarvoa ja taloudellista hyötyä yritysten ja julkisyhteisöjen ydintoiminnoille. - Kiinteistöalalla on aina kaksi vaativaa asiakasta, tilan käyttäjä ja kiinteistön omistaja. Esimerkiksi investoinnit pitää pystyä perustelemaan käyttäjän tarpeista lähtien ja osoittaa niistä saatava hyöty myös sijoittajalle, jotta hanke liikahtaa eteenpäin. Nykyisin suomalainen kiinteistöammattilainen tekee työtä yhä useammin tilanteessa, jossa nämä molemmat asiakkaat ovat kansainvälisiä. - Jotta Suomi pysyisi houkuttelevana paikkana sekä sijoittajille että tilojen käyttäjille, olemme pyrkineet olemaan vahva kehitysorganisaatio ja kehityksen käynnistäjä tai vauhdittaja koko kiinteistö- ja rakennusalaa kattavien kehityshankkeiden osalta. - Vaikka esimerkiksi pienen talotekniikkaurakoitsijan tai suunnittelutoimiston väestä isojen organisaatioiden tekemä kehitystyö saattaa tuntua kaukaiselta, on alan virtauksia kuitenkin hyvä seurata. Tosiasia on, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Oman menestyksen eväiden kannalta on hyvä pitää toimintamallit ja työkalut ajan tasalla, Reen muistuttaa. 6 Jidea uutiset
Kehityskumppanit ovat tiennäyttäjiä RAKLIssa on nähty suomalaiselle menestykselle muutama avainasia. - On havaittu, että innovaatioiden hyvinä pontimina ovat kansainvälistyminen, verkottuminen, teknologian hyödyntäminen ja asiakkuuksiin panostaminen, Reen sanoo. - RAKLIn jäsenten tavoitteena on tehdä yhteisvoimin muiden kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa asiakaslähtöisiä tuottavia tiloja, infraa ja palveluita. On vaikea löytää verkottuneempaa toimintamallia kuin vaikka liike- ja toimistotalon tekemiseen ja käyttöaikaiseen palvelutuotantoon liittyy. Onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi koko verkoston on toimittava yhtä hyvin. - Verkottuminen on tärkeää sekä tuotantopäässä eli tilojen tekemisessä että asiakaspalvelupäässä eli tilojen käyttäjiä tukevassa liiketoiminnassa. Voi puhua tuotannonohjausjärjestelmästä ja asiakashallintajärjestelmästä, joita ei voi hoitaa samalla strategialla. Verkottumiseen vie se, että yritysmaailmassa halutaan sitoa mahdollisimman vähän pääomaa ja työvoimaa omaan toimintaan, Juhani Reen arvioi. - Verkottumisella lisätään organisaation joustavuutta ja muutosten tekoa. Samalla tämä toimintatapa luo merkittäviä mahdollisuuksia erilaisten palveluiden tuottajille ja sijoittajille. Ulkoistettujen palvelujen tuottajista esimerkiksi Sodexholla on yli 400.000 työntekijää. Omistajapuolella vastaavaa ovat jo Suomessakin aktiivisesti operoivat kiinteistörahastot, Reen kuvailee näkymiä. - Tämän kaiken takia RAKLIn jäsenet ja monet palveluntuottajat sekä tuotanto-, että asiakasprosessista ovat liittyneet yhteen RAKLIn kehityskumppanuusverkostoksi. Verkosto lupaa yhdessä sekä sijoittajille että tilojen käyttäjille aiempaa parempaa ja tehokkaampaa palvelua. Verkoston jäsenille, esimerkiksi Jidea Oy:lle, hyöty tulee mm. siinä, että he pääsevät edelläkävijöinä tekemään muita asiakasohjautuvampaa oman toimintansa kehittämistä ja pystyvät lisäämään toimintansa tuottavuutta ja saamaan sitä kautta taloudellista kilpailuetua muihin verrattuna. Tuotemalleissa tehokkuuden siemen Tuottavuus on ollut viime aikoina paljon esillä kiinteistö- ja rakennusalalla, kun julkisuuteen tuli tietoja sekä rakentamisen että palveluiden heikosta tuottavuuskehityksestä muihin aloihin verrattuna. - Teknologian kehitystyö sisältää valtavia mahdollisuuksia juuri tuottavuuden parantamiseen. Tuotemallien hyödyntäminen, etenkin kun siihen liittyy avointen rajapintojen hyödyntäminen, sisältää mielestämme paljon oikeansuuntaista potentiaalia tuottavuuden parantamiseen mm. teollista tuotantotapaa ja massaräätälöintiä hyödyntäen. Tuotemallien avulla voisi jättää turhan häslingin ja sotkun alan prosesseista pois, Reen kertoo selvästi innostuen. - Meillä on nyt alkamassa oma kehityshanke, jossa käydään läpi jäsentemme avaintoimintoihin eli tilojen vuokraukseen, kiinteistökauppoihin ja kiinteistöjen rakennuttamiseen liittyvät tuotemallien hyödyntämismahdollisuudet. Tätä tehdään yhdessä kehityskumppanuusverkoston jäsenten kanssa. Toivon Jidealta, jonka tiedän olevan tuotemallien hyödyntämisessä pitkällä, tähän työhön aktiivista panosta, Reen jatkaa. - Tuotemallit näyttävät nykyisin istuvan jo hyvin tuotantoprosessiin. Iso haaste on nyt saada tuotemallien avulla hyötyjä asiakkaiden kiinteistöjen käytönaikaiseen toimintaan. Eli tuotemallit ovat nyt hyvä asia 1-2 vuoden toiminnalle ja sitä aikajännettä pitäisi saada jatketuksi 10-20 vuotta pitemmäksi. Tuotemallien hyödyntäminen kiinnostaa myös kiinteistöjen käytön aikaisissa prosesseissa. Tilaajan prosessit täytyy mallintaa ensin, että tuotemalliajattelu voidaan liittää niihin, sanoo suurten kiinteistönomistaja-, käyttäjä- ja rakennuttajaorganisaatioiden sekä infratoimijoiden järjestön RAKLIn toimitusjohtaja Juhani Reen. - Käytännössä tuotemallit voisivat olla iso apu mm. hankesuunnittelussa. Sen avulla voisi havainnollistaa eri asioita niin sijoittajille kuin käyttäjillekin. Voisi kuvitella, että lopputulos olisi siten paljon nykyistä varmemmin sitä, mitä on haluttu. - Meidän kannaltamme tuotannon tuotemallit pitäisi siis integroida ylläpidon, salkunhallinnan ja asiakkuudenhallinnan järjestelmiin helpottamaan mm. tilojen muutoksia ja korjauksia, tilojen ylläpitotöitä sekä esimerkiksi kiinteistökauppoihin liittyviä teknisiä taustaselvityksiä. Siinä niitä syitä, miksi RAKLIn piirissä ollaan viemässä eteenpäin tuotemalliajattelua ja hakemassa sieltä saatavia lisäarvoja, Reen korostaa. Lisätietoja kehityskumppanuusverkostosta www.rakli.fi/partners. Jidea 7
Seinäjokelaisen Sähköinsinööritoimisto Ylä-Sulkavan kotimaiset työmaat ovat olleet Tampereen, Pielaveden ja Ylivieskan välisellä alueella. Ei siis ihme, että tapaaminen kiireisen Raimo Ylä- Sulkavan kanssa onnistui Kuortaneella. - Ne lainat muuten maksoin lopullisesti vasta äskettäin, kun erehdyin uskomaan pankin neuvoja ja ottamaan valuuttaluottoa tietotekniikkahankintoihin. Omalla kohdallani sanonta vaikeuksien kautta voittoon pitää totta paremmin kuin hyvin, Ylä- Sulkava hymähtää. - Minacsiin siirtymisellä toivomme lisäävämme kilpailukykyämme alueen suunnittelumarkkinoilla. Etelä-Pohjanmaalla on ollut ilmeisesti alueen yrittäjähakuisuudesta johtuen koko ajan tilanne, jossa markkinoille on pyrkinyt uusia toimijoita. Ja vaikka Etelä-Pohjanmaan suunnittelupalkkiot ovat jo muutenkin maan alhaisimmat, niin hinnasta tinkimällähän se uusi tulokas usein töitä hamuaa. - Vaikka JCADiin työtä helpottamaan tekemämme useat pikkuohjelmat, makrot, menetetään, uskomme Minacsin tuovan tilalle monia muita myönteisiä ominaisuuksia. Siirtyminen täysin uuteen ohjelmistoon voi nähdäkseni tapahtua vain ottamalla uusi ohjelmisto käyttöön. Pohjakoulutuksesta on jo sovittu ja sitten loppu oppi tulee työn aikana ohjelmistoon perehtymällä ja Jidean asiakaspalveluun tukeutuen. Suunnittelija odottaa Minacsista kilpailuvalttia Seinäjokelaisen sähköinsinööritoimiston omistava Raimo Ylä-Sulkava sanoo odottavansa paljon Jidean uudelta Minacs-ohjelmistolta. Ylä-Sulkava uskoo Minacs electran tuovan sähkösuunnitteluun paljon uusia helpottavia ominaisuuksia. Kireässä suunnittelukilpailussa ohjelmistojen on oltava alan parhaita, kuuluvat Ylä- Sulkavan terveiset Minacsin kehittäjille. - Hankimme toimistoon vuonna 1988 ensimmäisen 386-pc:n käytettynä yhdestä tilitoimistosta. Silloin meille tuli myös ensimmäinen JCAD-ohjelmisto. Tietokonetta ei silloin kuitenkaan juuri käytetty. Usein kuvan lataaminen kesti niin kauan, että sitä odotellessa saattoi keittää ja juoda rauhassa kahvit, Raimo Ylä-Sulkava naurahtaa. - Sitten vuosikymmenen vaihteessa olin yritystoiminnan kehittämiskurssilla, jota vetänyt konsultti kehotti vaihtamaan kolme piirtäjää tietokoneisiin. Kun porukkaamme tuli yksi teknikko, joka suoritti samaan aikaan atk-opintoja Raahessa, otin isohkon lainan ja hankin pari 35.000 markan tietokonetta, skannerin ja tarvittavat ohjelmistolisenssit ja siirsin yrityksen sähköisen suunnittelun aikaan vuonna 1992, Raimo Ylä-Sulkava käy läpi vuonna 1978 perustetun yrityksensä muutoksen vuosia. Asiakas voi vaatia Raimo Ylä-Sulkava on ollut jo pitkään eteläpohjalaisten sähkösuunnittelijoiden yhdyshenkilö Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry:ssä. Viime vuonna hänet valittiin myös NSS:n hallitukseen. Ylä-Sulkava pitää järjestötoimintaa monella tavalla hyödyllisenä myös ammatillisesti. NSS on tehnyt kovasti työtä mm. yhtenäisten tasomääritysten aikaansaamiseksi. Ylä-Sulkava kokee saaneensa paljon osallistumisistaan NSS:n ja aiemmin yrityksen harjoittaessa vielä asennustoimintaa myös Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n tilaisuuksiin ja toimintaan. - Järjestön kautta tuleva uusi tieto on tärkeää myös siksi, että tiukka hintakilpailu, jota muuten taas kysynnän lisääntyessä tuntuvat kiristävän uudet tulokkaat niin alueelta kuin sen ulkopuoleltakin, vähentää mahdollisuuksia panostaa omaan kehitys- ja koulutustoimintaan. - Tuo NSS:n nimi kuvastaa sitä, että sähkösuunnittelija on parhaimmillaan tilaajaa tukeva konsultti, joka mm. selvittää eri vaihtoehtojen kustannusvaihtoehtoja niin investointi- kuin käyttövaiheessakin. Valitettavasti vain palkkiot ja aikataulut on usein kiristetty niin minimiin, ettei tähän työhön aina ole mahdollisuutta, Ylä-Sulkava sanoo. Aktiivisuus on hyvä sana kuvaamaan myös Ylä-Sulkavan toimiston ja Jidean suhteita. Kehitysehdotuksia, palautetta ei-toivotuista ominaisuuksista tai muista käytännön ongelmista yms. on Seinäjoelta lähtenyt Oulun suuntaan vuosien mittaan monta kertaa. - Tukea olemme saaneet kysyttäessä ja kehitystoiveetkin ovat menneet jollakin aikavälillä eteenpäin. Sen olen positiivisena asiana havainnut, että moni asia on mennyt Jidealla viime vuosina selvästi eteenpäin, Raimo Ylä-Sulkava arvioi nykyaikaa verrattuna 1990-luvun lamavuosiin. Lisätietoja www.sahkoinststoyla-sulkava.fi. 8 Jidea uutiset
Sähköinsinööritoimisto Herneaho Oy on puhdas kolmen hengen suunnittelutoimisto Äänekoskella. Yrityksen perustaja Aimo Herneaho työskenteli senaikaisella Arella Jyväskylässä, kunnes toteutti ajatuksensa omasta yrityksestä vuonna 1991. Herneaho teki markkinakartoituksen ja näki Äänekoskelta puuttuvan tämän alan erityisosaajan. - Alun perin meillä oli omaa asennustakin, mutta niinä rakentamisen hulluina vuosina urakointi paisui nopeasti niin laajaksi, että se päätettiin erottaa omaksi yhtiökseen. Urakoinnin sijaan suunnittelutoiminnan rinnalle on kasvanut hiljalleen kalastusharrastuksesta oikeaksi elinkeinotoiminnaksi matkailuala. Nykyisin Kapeenkoski Oy on jo sellainen kalastus- ja elämysmatkailuyritys, että olen alkanut harkita täällä suunnittelutoimistossa sukupolvenvaihdosta ja siirtymistä itse kokonaan matkailuyrityksen palvelukseen, Aimo Herneaho kertoo. - Alku oli vähän nihkeää uuden tulokkaan kannalta, esimerkiksi työmaakokousten henki olisi voinut olla parempikin, mutta hiljalleen tilanne korjaantui. Nykyisin töitä on tarjolla mukavasti sekä teollisuudesta että rakennusalalta. Jo Aren ajoilta tuttu Pekka Vainiola siirtyi Jyväskylästä Äänekoskelle reilut kahdeksan vuotta sitten ja nyt Petri Pentikäinen on tuonut uusia oppia joukkoomme jo muutaman kuukauden kolmantena työntekijänä, Herneaho kuvailee toiminnan kehittymistä. - Aika tyypillinen työtehtävä meillä on esimerkiksi vanhan koulurakennuksen sähköjärjestelmien täydellinen uusiminen. Metsäteollisuus teettää myös monenlaisia suunnitelmia meillä, selostaa arkipäivän töitä Pekka Vainiola. Suunnittelija venyy kiireen keskellä Suunnittelijan on pärjätäkseen osattava kolme perusasiaa. Ne ovat oma ammattiala, tietotekniset työkalut ja sosiaaliset taidot. Suunnittelijan töihin soveltuu vain osa ammattilaisista, sanoo äänekoskelaisen Sähköinsinööritoimisto Herneahon kolmikko Aimo Herneaho, Petri Pentikäinen ja Pekka Vainiola. Sopivuus pätevyyden rinnalla Sähköinsinööritoimiston konkarit Herneaho ja Vainiola pitävät suunnittelua vaativana työnä, jossa ei pärjää kuka tahansa. Tekijällä pitää olla tietoa alasta ja kykyä soveltaa sitä käytäntöön sekä aimo annos halua koko ajan oppia uutta, ottaa asioista selvää pitkäjänteisesti. Lisäksi on tunnettava tietotekniset työkalut ja osattava sosiaaliset taidot tulla toimeen hankkeen eri osapuolten kanssa. Erityisen tärkeänä Aimo Herneaho pitää sitä, että rakennuksen käyttäjän tai käyttäjien toiveet ja tarpeet saataisiin esiin mahdollisimman aikaisin. Valitettavan monesti ne tarpeet kiteytyvät kuulemma yhä vasta rakentamisen aikana, mikä johtaa sitten suunnitelmien muutoksiin ja niihin liittyviin seurannaisvaikutuksiin. Kun yhtiöön haettiin nuorta voimaa, ei suunnitteluun sopiva henkilö löytynyt käden käänteessä. Ylivieskan ammattikorkeakoulusta valmistuneen Petri Pentikäisen tulo ja halu jäädä suunnittelualalle olikin siksi iloinen tapahtuma. - Tässä on nyt sellainen asetelma, että yrityksessä on kolme oppipoikaa. Petri on tuonut meillä konkareille paljon uutta tietoa ja käsitystä tietotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. Jotenkin valmiuksiamme kuvastavaa on, että Aimo ja minä käytämme yhä Sähkö-JCAD-ohjelmistoa Petrin hoitaessa työnsä sujuvasti uudella tuotemallipohjaisella Minacs electralla, Pekka Vainiola naurahtaa. Sähköinsinööritoimisto Herneaho päätyi käyttämään pelkästään Jidean ohjelmia kahdeksan vuotta sitten tehtyään hintalaatu -arvion tarjolla olevista vaihtoehdoista. Uusi tuotemallipohjainen Minacs electra saa kiitosta sitä käyttäneeltä Petri Pentikäiseltä käytettävyydestään ja monipuolisuudestaan. Pekka Vainiolaa siirtyminen uuteen vielä vähän hirvittää, kun Minacs on aivan uudenlainen ohjelmisto vanhaan JCADiin verrattuna. Vaikka tieto siirtyy ohjelmien välillä hyvin, on kynnys uuden opetteluun ollut vielä siirtymisen hidastimena. - Kun Minacsia esiteltiin meille, siinä oli monia pieniä työtä helpottavia asioita, joihin ihastuimme. Ja kun olemme havainneet, >> Aimo Herneaho, Petri Pentikäinen ja Pekka Vainiola ovat huomanneet, että kokemus ja uusi tieto on hyvä yhdistelmä sähkösuunnittelussa. Pentikäinen on tuonut Herneaholle ja Vainiolalle paljon uutta osaamista etenkin tietotekniikan hyödyntämisessä. Jidea 9
Viron suunnitteluguru on varsinainen osaaja Aimo Herneahon toinen yritys on kalastus- ja elämysmatkailuyritys Kapeenkoski Oy. Vanhat arvokkaat rakennukset ja hyvät kalastuspaikat luovat upeat puitteet aktiivilomalle. että saamme Jidealta osaavaa asiakastukea tarvitessamme, emme pelänneet uudenlaisen ohjelmiston hankkimista. Kun vielä saimme Petrin sitä käyttämään ja opettamaan meille konkareille, uskon Minacsista olevan meille kaikille paljon iloa jatkossa, arvioi Aimo Herneaho. Ajasta ikuinen pula Hyvät sähköiset tietokannat ja toimivat ohjelmistot ovat tämän päivän suunnittelussa korvaamaton apu, kun itse työn aikataulut tuntuvat vain nopeutuvan koko ajan. - Kyllä rakentamisprosessissa otetaan iso riski, kun suunnitteluun ei varata riittävästi aikaa ja resursseja. Jos ei voi miettiä kunnolla eri teknisiä vaihtoehtoja ja kustannustekijöitä, voi käydä niin, että saadaan kallis ja toimimaton lopputulos, Aimo Herneaho jyrähtää. - Monesti näyttää siltä, että rakentamisessa asetettu hintataso ylitetään selvästi vaikka lopputuloksessa päästään vain häthätää asetetulle tavoitetasolle. Olisi hyvä, että arkkitehtonisia ratkaisuja mietittäessä esimerkiksi sähköpuolen käyttökustannukset otettaisiin huomioon. Näin vain ei valitettavasti läheskään aina tapahdu, hän jatkaa. Toinen asia, joka vaatisi enemmän aikaa, on työn vaativuuden jatkuva kasvaminen. - Palo- ja pelastustoimen vaateet sekä murtosuojaus ovat esimerkiksi sellaisia suunnittelutehtäviä, joiden rooli on työssä koko ajan lisääntynyt. Samaten vaatimustaso lopputulokselle on noussut selvästi esimerkiksi kymmenen vuoden takaisesta. Tänä päivänä ei hyväksytä sellaista valmista jälkeä kuin ennen, Pekka Vainiola toteaa. Pienessä maassa pärjää suunnittelijana vain olemassa iso osaaja, määrittelee Viron sähkö- ja automaatiosuunnittelun guruksikin luonnehdittu A.P. Antikor -suunnittelutoimiston omistaja ja johtaja Aare Pernik. Toisaalta laaja osaaminen tuo turvaa, sillä yhden toimialan vaikeudet eivät lopeta töitä kuin seinään. Aare Pernik työskenteli aikanaan valtioomisteisessa suuressa Eesti Projekt-suunnittelutoimistossa sähköpuolen vetäjänä. Kun Viro itsenäistyi, alkoi Pernik selvittää tietokonepohjaisen toiminnan ja erityisesti cad-suunnittelun mahdollisuuksia mm. erilaisilta kansainvälisiltä messuilta saamiensa ideoiden pohjalta. Kun Pernik koki, ettei ison, silloin jo yli 50-vuotiaan arkkitehti- ja suunnittelutoimiston johto ottanut hänen ajatuksiaan riittävän vakavasti, päätti hän perustaa 1998 oman toimiston. Tietokoneiden ohella yksi ensimmäisiä hankintoja oli Pernikin haluama työkalu Sähkö-JCAD. Nyt A.P. Antikor on Viron johtava toimisto omalla alueellaan, joka on projektisuunnittelujen tekoa mm. sähkö- ja automaatio-, turva-, viestintä- ja valvomojärjestelmille. A.P. Antikor tekee 50:stä yli sataan suunnitteluprojektia vuodessa. - Koin, ettei haluamaani tietotekniikan ja suunnittelutyön kehitystä ole mahdollista tehdä Eesti Projektin sisällä, minkä vuoksi sovimme yhteisymmärryksessä, että siirryn omaan yritykseeni. Yhteistyö Eesti Projektin kanssa toki jatkuu yhä. Olemme vuokranneet toimitilamme Eesti Projektilta ja se on tilaajana moniin suunnittelemiimme kohteisiin, Pernik toteaa. - A.P. Antikoorin toimiala on varmaan laaja verrattuna vaikka suomalaisiinkin suunnittelutoimistoihin. Viron markkinat ovat kuitenkin niin pienet, ettei täällä ole varaa erikoistua kovin kapealle alueelle. Lisäksi pidän asiakkaan etuna sitä, että sähkö- ja automaatiosuunnittelu on yksissä käsissä, jolloin kokonaisuus toimii varmemmin. - Yhtiön kannalta moninainen osaaminen on etu myös siinä mielessä, että leipä on varmemmalla pohjalla, kun sitä tulee vähän Arne Arro (vas.) ja Aare Pernik ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Pernik on tyytyväinen Arron myymään JCAD-ohjelmistoon ja siihen asiakastukeen, jota hän on Arrolta tarvitessaan saanut. 10 Jidea uutiset
Esimerkiksi Tallinnassa on aikanaan vedetty infraverkoston putkistoja ilman oikeaa suojausta meren rannalle. Aare Pernik näyttää, minkä näköistä jälkeä merivesi ja korroosio voi tehdä putkille. Verkostojen uusimistöissä riittää töitä myös AP Antikoorille. sieltä ja täältä. Jos olisimme esimerkiksi vain talonrakennusalan suunnittelija, joutuisin miettimään koko ajan, että alkaakohan se povattu alan alamäki jo tänä vuonna ja onko töitä ensi vuodeksikin vai ei. Nyt voin olla luottavainen siihen, että ainakin ympäristö- ja infrahankkeet tuovat töitä koko ajan. - Itse asiassa meillä olisi luvat tehdä mm. valvontavideojärjestelmien asennustakin, mutta en pidä hyvänä sekoittaa suunnittelua ja asennusta samaan yritykseen. Mutta tarvitsemme näitä lupia saadaksemme ja voidaksemme tehdä kaikkea sitä, mitä asiakkaamme tarvitsevat. - Olemme tehneet paljon töitä ympäristönsuojelu- ja muihin infrahankkeisiin, jäteveden puhdistuslaitos Kohtla-Järvelle, vesilaitos Võruun, satama Sillamäelle, erilaisia töitä Eesti Gaasille, Tallinnan satamalle, Tallinnan Vedelle, Balti Energialle ja Eesti Energialle yms. Talonrakennuspuolella olemme tehneet mm. sellaisia isoja suunnitteluprojekteja kuin teknisten järjestelmien valvomo Ülemisten kauppakeskukseen, useat hotellikohteet ja Tallinnan Linnahallin korjaustyöt. Lisäksi referenssilistassamme on myös mm. sellutehdas. Asiakas säästää välillä väärässä Virolaisen ja kansainvälisen asiakkaan kanssa työskentely on Aare Pernikin mielestä itse asiassa hyvinkin erilaista. - Virolainen rakennuttaja saattaa lähteä liikkeelle kovin heikoin eväin. Eräs suuri virolainen vähittäiskauppaketju tilasi työn rakentajalta, joka lupasi urakan valmistuvan 45 miljoonalla kroonilla. Kun suunnitelmat sitten tehtiin ja rakentaminen valmistui, olikin lasku noussut 90 miljoonaan, Pernik naurahtaa. - Kun Narvassa toimivan tekstiilitehtaan ruotsalaisomistajat kertoivat ennakolta, mitä alan parhaita laitteita he haluavat käyttää, joudutaan virolaisrakennuttajien kanssa usein alentamaan suunnitelmien tasoa rakennushinnan alentamiseksi. Niinpä virolaisten kanssa joudutaan helposti ratkaisuihin, joilla käyttövaiheen kulut karkaavat käsistä. - Tästä oiva esimerkki on Jõhvin kaupungin jätevesilaitos, jonka suunnittelin ensimmäisen kerran 1995 ja sitten riisuttuna 1998. Nyt työn alla on tehdä suunnitelma, jolla vuonna 2000 rakennettuun laitokseen tuodaan se automatiikka, jonka suunnittelin siihen alun perin 1995 ja jouduin ottamaan pois 1998. Kun kaikki ohjaus tehtiin käsipelillä tapahtuvaksi, ei kaupunki enää pysty maksamaan sen vaatiman työväen palkkoja, Aare Pernik kertoo pari tavallisempaa esimerkkiä. Omakotitalo vie ajatukset vapaalle Aare Pernikin toimistossa on töissä viisi vakinaista työntekijää. Kaikki ovat saaneet pohjakoulutuksen teknillisessä korkeakoulussa Tallinnassa paitsi yksi, jonka tutkinto on Suomesta. Työvoiman löytäminen suunnittelutoimistoon on Pernikin mukaan Virossakin vaikeaa. Tietokoneiden käytön opetus on nykyään hyvällä tasolla, mutta sellaista monialaista eri osa-alueiden osaamispohjaa, jota suunnittelu kaipaa, on harvalla. Nyt tilanne on korjaantumassa, kun Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa on alkamassa erityinen suunnittelijakoulutus. - Työn tukena käytämme Jidean sovelluksia. Sähkö-JCAD on hyvä ohjelma ja vironkielisenä meille myös helppo käyttää. Se vaatii nopeat koneet ja hyvät yhteydet, mutta nopeushan on tänä päivänä muutenkin avainasia kaikelle työlle. Niinhän se tahtoo nykyään olla, että kun ajatus projektista syntyy tänään, pitäisi työn olla valmis jo eilen, Pernik hymähtää. Suunnittelijan työ on Aare Pernikin mielestä stressaavaa mm. toistuvien palavereiden, joissa pitää olla koko ajan äärettömän skarppina, takia. Niinpä on hyvä, että työlle löytyy vastapainoa jo kotona. - Harrastan omakotitalon pakollisia puutarha- ja muita töitä sekä metsässä liikkumista. Ne ovat kyllä hyvä tapa saada sähkö, automaatio ja yritys mielestä pois. Tallinnalainen Arne Arro alkoi Viron itsenäistyttyä 1990-luvun alussa hankkia ja myydä tietokoneita. Niistä oli Virossa silloin kova pula. Koneiden suomalaistoimittaja ehdotti Arrolle ryhtymistä myös Jidean vähittäismyyjäksi, mikä johti Jidean ja Arron yhteistyön alkamiseen vuonna 1994.Samalla JCAD-ohjelmista tehtiin vironkieliset versiot. Tänä päivänä Arron toimisto on Tallinnassa Tartu maantee 50:ssä. Myynnin lisäksi Arne Arro vastaa ohjelmistokoulutuksesta ja asiakastuesta. Yhteystiedot Arne Arron Tallinnan toimistoon ovat puhelin 600 9626,telefaksi 600 9625 ja sähköposti arne@flexer.ee. Jidea 11
Betoniteollisuus halusi Parempaa lopputulosta edullisemmin Vaikka sanonta hyvää ei saa halvalla pitääkin usein paikkansa, uskoo ainakin suomalainen betonielementtiteollisuus siihen, että fiksusti toimien voi tehdä aiempaa parempaa aiempaa edullisemmin. Nykyvaatimuksia laadun osalta kuvaa esimerkiksi valmistumassa oleva Kampin keskus, jossa betoniosien pitää kestää ainakin sata vuotta ilman korjaustoimenpiteitä. - Meillä on ollut ongelmana, että betonielementit on suunniteltu ja tehty kuhunkin rakennukseen eräänlaisina uniikkituotteina. Siksi betonielementtiteollisuus käynnisti reilut neljä vuotta sitten kansainväliseen Consolis-konserniin kuuluvan Parma Oy:n johdolla projektin, jonka lopputuote on suunnittelijoille tarkoitettu helppokäyttöinen betonielementtien suunnitteluohjelmisto, ScaleCad, kertoo hanketta käytännössä vetäjän Suomen Betonitieto Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka. - Nyt suunnittelijoilla on jo käytössä ohjelmisto elementtilaatastojen sekä pilari- ja palkkirunkojen suunnitteluun. Seinäelementtiosio on viimeistelyvaiheessa ja tulee markkinoille syksyn 2005 aikana, Suikka jatkaa. Betoni on monikäyttöinen ja monimuotoinen materiaali, joka sopii myös sisäpintoihin, tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka esittelee RT:n betotuoteryhmä tiloissa Helsingissä. Tehokkuutta ja laatua Niin betoniteollisuudella kuin muullakin rakennusteollisuudella on mennyt viime vuosina sangen hyvin. Se on tietysti helpottanut kehitystyön tekoa, mutta ScaleCad-hanke olisi varmaan tehty huonompanakin aikana. - Alalla on ollut huoli jo pitkän aikaa rakennesuunnittelun ja elementtisuunnittelun tilasta. Urakoissa ei varata suunnitteluun paljon aikaa eikä rahaa, joten usein tuotteiden valmistus tapahtuu puutteellisin suunnitelmin. ScaleCadin avulla pystytään vakioimaan elementtituotteet niin, että niissä käytetään käytännössä hyviksi koettuja ratkaisuja ja niihin saadaan teollisen tuotannon tuoma tehokkuushyöty. Asiakkaille hyöty tulee tuotelaadun parantumisena. Vakioidut tuotteet on myös helppo kilpailuttaa elementtivalmistajien kesken, joten tilaajan kustannukset eivät ainakaan nouse tämän projektin myötä. Suunnittelijoille etu on tämän suunnitteluosion nopeutuminen ja helpottuminen ja sitä kautta oman toiminnan tehostuminen, Arto Suikka tiivistää projektin tavoitteet ja hyödyt alalle ja asiakkaille. ScaleCad on tarkoituksella tehty osin 2D- ja osin 3D-ohjelmistotuotteeksi. Arto Suikka korostaa tuotteelle asetettuja tavoitteita, helppokäyttöinen, selkeä, edullinen, integroitu yhteensopivaksi muihin alan yleisesti käytettyihin arkkitehti- ja suunnitteluohjelmistoihin. Ohjelmistossa on jo pääosin IFC-yhteensopivuus ja sitä puolta kehitetään koko ajan paremmaksi. Edullinen joka suunnittelijan työkalu - Ensimmäiset osiot jaettiin suunnittelijoille maksutta. Elementtiosio on maksullinen, mutta siinäkin hinta on hyvin kohtuullinen betoniteollisuuden tuen ansiosta. Teol- 12 Jidea uutiset
Täällä Betonitiedon tiloissa on nähtävänä mm. kymmeniä erilaisia seinäbetonielementtien pintavaihtoehtoja. Siksi arkkitehdit tulevat tänne usein hakemaan ideoita omiin kohteisiinsa, Arto Suikka toteaa mallipaloja esitellessään. lisuus on tukenut myös suunnittelijoiden ohjelmistokoulutusta. Tavoitteena on saada ScaleCad kaikkien suunnittelijoiden käyttöön koko kiinteistö- ja rakennusalan ja sen asiakkaiden eli kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien yhteiseksi hyväksi, ei tehdä ohjelmistolla rahaa, Arto Suikka tähdentää. - Yhtenä tärkeänä elementtinä on ollut tehdä ohjelmasta selkeästi suunnittelijaa ohjaava. ScaleCad auttaa mm. mittojen, aukkojen, reikien ja alustavan kapasiteetin arvioinnissa ja tarjoaa valmiit toimivat ratkaisut esimerkiksi elementtiliitoksiin. - Kun ohjelmistohanketta aloitettiin, sen liikkeellepanija Parma Oy kilpailutti eri valmistajia ja valitsi kumppaniksi Jidea Oy:n. Pian selvisi, että hanke hyödyttää koko teollisuutta, ja sen veto siirtyi tänne Betonitietoon. Meidän kokemuksemme yhteistyöstä ovat myönteisiä, Jidealla on kuunneltu meitä ja tehty koekäyttöjen jälkeen toivomiamme muutoksia ohjelmaversioihin. Aikataulu on venynyt vähän alkuperäisestä, mutta siinä syynä on tällaisiin projekteihin varmaan luontevasti kuuluva syy. Ruokahalu on kasvanut syödessä eli pitkin matkaa on keksitty uusia asioita, joita myös voisi samalla lisätä ohjelmistoon. Ja se on tietysti vienyt enemmän aikaa kuin alkuperäisen suunnitelman mukainen ohjelmointi, Suikka naurahtaa. Näkyy koko Suomessa Betonielementtiteollisuus on merkittävä suomalaisen elinympäristön muokkaaja, sillä kerrostaloista 70, rivitaloista 45 ja omakotitaloistakin viisi prosenttia on tehty betonielementeistä. Kaikista julkisivuistamme 23 prosenttia on tehty erilaisilla betonielementeillä. Betonielementtiteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2004 noin 400 miljoonaa euroa, mikä oli 60 prosenttia koko betoniteollisuuden liikevaihdosta. - Tälläkin puolella kehitystyö on voimakasta. Viimeisin keksintö on yhdessä kirjapainoalan kanssa kehitetty graafinen betoni, johon voi erilaisilla erikoiskalvoilla saada mitä moninaisimpia pintoja. Betoni ei todellakaan ole enää vain tasaista harmaata pintaa, vaan esimerkiksi monet tiilisiksi luullut ulkopinnat ovat oikeasti tiililaattapinnoitettua betonia. Meillä on täällä Betonitiedossa näytteillä erilaisia pintamalleja kymmeniä ja luonamme käykin viikoittain useita arkkitehtejä hakemassa ideoita omiin kohteisiinsa, Arto Suikka esittelee. Suurin elementtivalmistaja on siis Suomessa pääkonttoriaan pitävän Consoliskonsernin Parma Oy, johon kuuluvat myös mm. sellaisen alueellisesti tunnetut nimet kuin oululainen Rajaville. Parman markkinaosuus on noin kolmannes. Seuraavaksi suurin valmistaja on Lujabetoni vajaan 15 prosentin markkinaosuudella. Muilla valmistajilla, joista suurimmat ovat Betset Oy, Ansion Sementtivalimo Oy, Mikkelin Betoni Oy ja Betonimestarit Oy, on korkeintaa viiden prosentin kakku kokonaismarkkinoista. ScaleCad on betonielementtiteollisuuden hanke, jolla tehdään suunnittelijoille betonielementtisuunnittelun valmisohjelmisto. ScaleCad - on elementtisuunnittelun apuohjelma - ohjelmalla voi suunnitella ontelo- ja kuorilaatastoja, pilari- ja palkkirunkoja, ulko- ja väliseiniä sekä parveke- elementtejä - toimii yhdessä muiden Cad-ohjelmien kanssa, mutta sitä voi käyttää myös itsenäisenä - sisältää kaikki tarvittavat elementtiobjektit ominaisuuksineen - ohjaa suunnittelijaa suunnittelussa, mittojen, aukkojen, reikien ja alustavan kapasiteetin arvioinnissa - sisältää integroidut tiedonsiirron osat elementtitoimittajan vastaanottojärjestelmään - on IFC-yhteensopiva - on osin tuotemallipohjainen ohjelmisto, mutta ei ole tarkoituksella täysiverinen 3D-ohjelmisto, jotta projektin kaikki tavoitteet toteutuisivat - on Jidea Oy:n valmistama tuote. Lisätietoja osoitteesta www.betoni.fi ja www.jidea.fi. Jidea 13
Petri Hämäläisen Kantaputki kilpailee Hämeenlinnan seudun LVI-töistä mm. monipuolisella palvelulla ja hyvällä laadulla. Hän uskoo, että luottamukseen perustuva yritystoiminta, jossa asiakkaina on sekä uudis-, peruskorjaus- että huoltokohteita, on vakaammalla pohjalla kuin pelkkään hintakilpailuun pohjautuva uudiskohteiden urakointi. Petri Hämäläisellä ovat hommat olleet aina putkessa Jo lapsuudessa isältä omaksuttu yrittäjäasenne ja oikea konsepti liiketoimintaan, siinä tiivistettynä syyt siihen, että Petri Hämäläisen hommat ovat olleet aina putkessa nimittäin hämeenlinnalaisessa Kantaputkessa. - Olemme Hämeenlinnan seudulla ainoa lvialan yritys, jolla on urakointitoimintaa, alan tuotemyymälä ja vahva korjaus- ja kunnossapito-osaaminen. Pääpaino on lv-puolella, ilmastointitöitä teemme lähinnä pientaloissa. Enää emme tee varsinaista suunnittelua, yhdessä veljensä kanssa Kantaputki Oy:n omistava Petri Hämäläinen kertoo. - Teemme töitä noin 20 hengen voimin. Liikevaihdostamme noin 40 prosenttia tulee urakoinnista ja loput aika tasan Hanakattunnusten alla tapahtuvasta myynnistä ja huollosta. Huolto ja myynti näyttävät tukevan hyvin toisiaan etenkin omakotiasiakkaille, joille tuotemyynnin sivussa menee usein kaupaksi myös työtä tai päinvastoin. Muita huollon asiakkaitamme ovat paikalliset taloyhtiöt ja teollisuus. Urakointipuolella erityisesti asuntorakentajat ja julkinen sektori ovat tärkeitä tilaajia meille. Peruskorjauksia teemme myös paljon, Hämeenlinnassa on paljon senikäisiä rakennuksia, Hämäläinen tiivistää yrityksensä toiminnan muutamaan sanaan. - Jäsenyys Hanakat-ketjussa on meille selkeä imagohyöty, sillä se ei sido meitä muuten kuin ketjun yhteisen mainoslehden hintojen osalta. Asiakkaille nimi Hanakat on tuttu ja antaa toki etuja meille mm. hankinnoissa. Mutta ketju ei pyri mitenkään sanomaan, miten meidän pitäisi toimia, Petri Hämäläinen lisää tyytyväisenä. - Isäni osti veljensä kanssa silloisen Kanta-Hämeen Putkityön vuonna 1982 ja yritys siirtyi nykyisiin Tiiriön tiloihin Parolantielle vuonna 1985. Viimeiset vuodet aikanaan lähes suolle tehty kiinteistö on ollut erinomaisessa paikassa Prisman, Citymarketin, Iskun ja muiden viereen nousseiden isojen myymälöiden naapurina. Muutama vuosi sitten ostimme veljeni kanssa osakkeet, mutta itse peruskonseptiin ei ole tarvinnut tehdä muutoksia. Se oli jo poikavuosista tullut tutuksi täällä työskennellessä ja tuntuu toimivan yhä oikein hyvin, Hämäläinen jatkaa. - Sukupolvenvaihdos meni aika kivuttomasti. Osasyy oli varmaan se, että pikkuveli ja minä olemme olleet aina töissä Kantaputkessa, en ole mitään muuta työtä kos- 14 Jidea
Kireistä aikatauluista turhaa sähläystä kaan edes ajatellut. Mutta kyllä tärkeintä oli, että isäni ja setäni ovat omaksuneet käytettävissä olevien asiantuntijoiden roolin eivätkä pyri mitenkään sekaantumaan liikkeen johtoon. - Mutta eihän tässä muuta juuri ehdi tekemään työn lisäksi kuin hoitamaan huhtikuussa syntynyttä esikoista ja auttamaan vaimoa hänen yritystoiminnassaan silloin tällöin, Hämäläinen lisää silti selvästi elämäänsä tyytyväisenä. Moottoritie ja alla 1400-kuutioinen custom-suzuki, Alppirinteet ja lumilauta tai moottoripurjelentokone antavat niin paljon vauhtia tamperelaisen LVIS Mikkola Oy:n Harri Mikkolalle, että työasiat eivät pysy päässä. Muilla vehkeillä Mikkolan mielestä nykyään älyttömän kireiksi vedettyjen LVIS-urakoiden paineita ei tahdo päästä pakoon. Helsinki ei houkuta Vaikka Hämeenlinna on lähellä Helsinkiä, ei pääkaupunkiseutu kiinnosta sen enempää Kantaputki Oy:tä kuin sen työntekijöitäkään. - Täältä sinne ajaminen ei kannata urakoitsijalle eikä työntekijälle. Hämeenlinna on paljon halvempi paikka elää kuin Helsingin lähialueet. Tuskin pääkaupunkiseudulla voidaan hirveästi enemmän palkkaakaan maksaa kuin Hämeenlinnassa, tiivistää Petri Hämäläinen tuntemukset. - Puheet putkialan työvoimapulasta eivät ole Kantaputkea koskettaneet. Meillä on aika nuorta porukkaa töissä, mutta vaihtuvuus on pientä eli remmissä on mukana jo myös monia yritystä pitkään palvelleita. Monet ovat tulleet koulutuksesta meille ensin harjoittelemaan tai kesätöihin ja jääneet sitten valmistuttuaan. Se on totta, että välillä ammatilliseen koulutukseen oli vaikea saada nuoria, mutta nyt hakijoita on ainakin täällä enemmän kuin paikkoja. LVIS Mikkola Oy tekee Tampereen seudulla kaikenlaisia lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatioasennuksia sekä niihin liittyvää suunnittelua. Työmaana voi siis olla yhtä lailla Prisma-hypermarket siihen liittyvine kauppakeskuksineen, teollisuushalli, kerrostalo, rivitalo kuin omakotitalokin. Uudisrakentaminen on työn päälähde, mutta korjaaminen ja saneeraaminen kasvattaa osuuttaan koko ajan. Vanhojen jär- >> Oikeat ohjelmat apuna Kantaputki on ollut Jidea Oy:n asiakas pitkään. JCAD hankittiin yritykseen aikanaan suunnittelun tueksi, mutta nykyisin sen puolen työt on pääosin siis jätetty toisille. Määrälaskennassa Jidean ohjelmat sen sijaan ovat ahkerassa käytössä. - Kannaltamme olisi tärkeää, että suunnittelusta saataisiin urakoitsijoiden käyttöön sähköiset kuvat tarjouslaskennan pohjaksi. On iso työ tehdä määrälaskenta nipusta paperikuvia, Hämäläinen toteaa. Moottoripyörän sarvissa työasiat unohtuvat, kertoo tamperelaisen LVIS-Mikkolan Harri Mikkola yrittäjän rentoutumiskeinoista. Jidea 15
jestelmien uudistaminen tuo paljon työtä etenkin sähkö-, automaatio- ja ilmastointijärjestelmäsuunnittelussa ja asennuksessa. - Kiinteistöt elävät tänä päivänä tiukassa säästötaloudessa. Samaan aikaan vaatimustaso kasvaa koko ajan ja talotekniikan osuus nousee sitä kautta. Jotta kiinteistöjen toiminta saataisiin optimoiduksi ja kulut minimoiduiksi, kasvaa automaation rooli nopeasti. Ja meillehän se sopii, Harri Mikkola naurahtaa. - Yrityksen juuret ovat vuodessa 1973, jolloin setäni perusti firman. Nykymuotoon se rakentui vuonna 2002, jolloin sähköinsinööri Petri Saarnivaara tuli mukaan vetämään sähköpuolta ja myös osakkaaksi. Minä vastaan lvi-teknikon koulutuspohjalla sitten putkipuolesta. Setäni aikaan vierasta väkeä oli yhdestä kahteen, nyt meitä on sähköpuolella Petrin lisäksi kolme vakituista ja lvi-puolella lisäkseni kahdeksan vakituista työntekijää. Lisäksi kesällä on muutama kausityöntekijä apuna, Harri Mikkola kuvaa. Häsläystä on hirveästi Harri Mikkola elää työssään jatkuvan kiireen kanssa. Itse asiassa niin kovan kiireen, että tästä jutusta jäi kuvakin pois sen takia. Hervannassa Ruskon teollisuusalueella oleva yrityksen toimisto onkin siksi vain toinen Harri Mikkolan työpaikka. Toinen on koti, jossa mm. tarjouslaskentaa usein pitää tehdä iltaisin ja välillä viikonloppuisinkin. - Tarjouspyynnöt ovat välillä aivan mahdottomia. Jos meillä olisi joku koko ajan istumassa toimistolla ja odottamassa laskettavia tarjouksia, voisimme selvitä normaalityöajan puitteissa viikon laskenta-ajasta. Ja jos saisimme piirrokset sähköisessä muodossa eikä puhelinluettelon paksuisena pinona paperikuvia, sekin helpottaisi. 16 Jidea uutiset LVIS Mikkola Oy on yrityksenä ollut Jidean asiakas vuodesta 2002, mutta yrityksen sähköpuolen vetäjä Petri Saarnivaara on käyttänyt Jidean sähköpuolen ohjelmia jo vuosia ennen tuloaan yhtiöön ja sen toiseksi omistajaksi. LVIS Mikkola käyttää tällä hetkellä seuraavia Jidean ohjelmia:minacs electra,sähkö-jcad, SähköUrakoitsija-JCAD,LVI-Urakoitsija-JCAD ja LVI-Määrämittaus-JCAD, Usein tuntuu siltä, että tarjouspyyntöjen jättöaika on vedetty minimiin vain siksi, että joku tekisi kiireessä tilaajan kannalta edullisen laskentavirheen, Mikkola huokaisee. - Toinen jatkuvan kiireen syy ovat aivan älyttömän kireäksi vedetyt urakka-aikataulut. Jos esimerkiksi joku tavarantoimittaja on myöhässä, joudun nopeasti organisoimaan koko henkilöstön työt uusiksi, jottei minuuttiakaan ajasta menisi hukkaan. Ja jos joku sairastuu tai jos pojat unohtavat tilauksesta yhdenkin asian, niin minähän siinä sitten juoksen paikkaamassa tilannetta tai hakemassa tavaraa, että työmaa rullaa eteenpäin. Minusta tämä ääretön kireys aiheuttaa vain turhaa häslinkiä rakentamiseen, Harri Mikkola jyräyttää. Kunnolliset välineet Vaikka Harri Mikkolan moottoripyörä on jenkkityylinen, ei kone ole Jenkeissä tehty. - Haluan ajaa perille varmasti ja matkustaa ilman työkalupakkia, Mikkola perustelee valintaansa. Samaa ajattelua on noudatettu myös LVIS Mikkolan työvälineitä hankittaessa. Petri Saarnivaara oli käyttänyt vuosia ennen yritykseen tuloaan tyytyväisenä Jidean sähköpuolen ohjelmia. Sen vuoksi LVIS Mikkolassa päädyttiin käyttämään sekä sähkö- että LVI-töissä tukena Jidean tuotteita. - Petri on siirtynyt käyttämään uutta Minacs electraa ja se tuntuu toimivan oikein hyvin. Itselläni on vielä menossa jossakin määrin opetteluvaihe, mutta käytän Jidean tuotteita LVI-puolen suunnittelun ja määrälaskennan tukena, Harri Mikkola kertoo. - Olemme antaneet aktiivisesti palautetta Jidealle kehitystyön pohjaksi. Odotamme innolla LVI-puolelle sähköpuolen Minacsin ominaisuuksilla varustettua ohjelmaa, Mikkola lähettää terveiset Jidean suuntaan. Paavo Kontio perusti oman yrityksen vuonna 1993 käytyään Hämeenlinnassa koulutuksen, jossa hän pätevöityi rakennusmestarista insinööriksi. Osana koulutusta oli yrityksen perustamiseen liittyvä jakso, jonka puitteissa Kontio kiteytti aiemmin muhineet ajatuksensa Rakennus-Kontion yhä voimassa olevaksi liikeideaksi. Hyppy toisten palveluksessa olleesta työpäälliköstä oman yrityksen johtoon ei pelottanut rakentamisen laman aikanakaan. - Aloitin yhden miehen yrityksenä kotikonttorista käsin toimien. Ensimmäisen vuoden liikevaihto oli 2,6 miljoonaa markkaa. Nyt meillä on Kinnarilassa uudet toimitilat, yritys työllistää 26 henkeä ja liikevaihtoa on yli kolme miljoonaa euroa. Työmme saamme Mikkelin seudulta kilpailu-urakoina erilaisista talonrakennustöistä, joissa korjausrakentamisella on tärkeä osa. Vaikka täällä on tiukka kilpailutilanne, jossa on mukana sekä meitä paikallisia että isoja valtakunnallisia rakentajia, olemme kasvaneet koko ajan tasaisesti, Paavo Kontio kertoo yrityksen historian lyhyesti. - Kilpailutilanne on hyväksi, koska silloin omaa toimintaa pitää skarpata kokoa ajan. Asemamme säilyttämiseksi ylläpidämme osaamistamme myös kouluttautumalla koko ajan. Itse esimerkiksi suoritin työn ohessa työmaapäällikön ammattitutkinnon kolme vuotta sitten. Myös tietotekniikka vaatii koko ajan uuden opettelua. - Rakentamisessa näyttää olevan aina esillä jokin uusi tekijä, joka luo painetta työhön. Nyt sellainen on ympäristön hallinta, jossa paineet ovat kovat rakentamisessa syntyvien jätteiden hallitsemiseksi, lajittelemiseksi ja ohjaamiseksi oikein uusiokäyttöön. Olemme tehneet vuoden verran tätä järjestelmää sekä miettimällä käytäntöjä työmaalla että kouluttamalla henkilöstöämme. Sillä on myös ihan taloudellista merkitystä, laskin jätekulujen olleen aiemmin noin prosentin liikevaihdosta, Kontio sanoo. - Ympäristöjärjestelmä liittyy myös yrityksestä syntyvään mielikuvaan. Tilaajat arvostavat, että meillä asiat ovat hoidossa. Ja kyllähän sekin vaikuttaa imagoon, että työmaat ovat ohikulkijoidenkin silmissä hyvin hoidetun näköisiä. Myös työturvallisuus liittyy kokonaisuuteen, työsuojelutarkastajien TR-tarkastuksissa käydään pistokokein läpi molempia osa-alueita ja todennetaan, että järjestelmät ovat myös työmailla oikeasti toimivia. Sehän näissä laatu-, turval-
Rakentaja ei pärjäisi enää ilman hyviä ohjelmia Ilman tietotekniikkaa ei rakentaja enää pärjäisi, sanoo mikkeliläisen Rakennus-Kontion toimitusjohtaja Paavo Kontio. Hyvät toisiaan tukevat ohjelmat mahdollistavat sen, että hän voi tehdä monet työt itse ja joka tapauksessa selvitä liikevaihtoon nähden pienellä henkilöstöllä. lisuus- ja ympäristöasioissa on olennaisinta, että asiat on sisäisesti mielletty osaksi toimintatapoja. Toimivat järjestelmät eivät ulos päin näy muuten kuin ongelmien puuttumisena, Kontio korostaa. Tietotekniikka tukena koko ajan Paavo Kontio on tukeutunut rakennusalan ohjelmistoihin yrityksensä perustamisesta lähtien. Hän hoitaa yhä itse niiden avulla mm. tarjouslaskennan, siihen liittyvän määrälaskennan, projektienhallinnan, aikataulutuksen ja kustannusseurannan. Ulkopuolista apua ostetaan vain reskontraan, palkanlaskentaan ja kirjanpitoon. Rakennus-Kontiossa käytössä ovat Jidean ja Jydacomin toimittamat ohjelmistot. - Ilman tietotekniikkaa ei toiminta enää onnistuisi. Vaikka kirves ja vasara ovat yhä tärkeitä työkaluja, ovat sitä nykyään myös erilaiset tietotekniikan sovellutukset. Tarjouslaskenta, määrälaskenta ja kustannusseuranta ovat täysin atk-pohjaisia. Elokuussa kaksi vuotta sitten otimme käyttöön sähköisen kommunikaatioväylän työmaiden ja toimiston välille. Nyt Buildercomin Siteinfossa on kaikki dokumentaatio työmaista, mm. päiväkirjat ja 2-3 digikuvaa per päivä työn etenemisestä. Se tuo uudenlaista avoimuutta asiakkaaseenkin päin ja parantaa palvelumahdollisuuksiamme. Tästä esimerkkinä on Mäntyharjun Ruskahovin rakennuksen huoltokirjan teko rakentamisen yhteydessä, Kontio toteaa. - Määrälaskentamme perustuu suunnittelijoilta sähköisinä tuleviin kuviin. Teen sen kokonaan itse Jidean 2J-määrälaskentaohjelmalla ja siirrän tiedot sitten tarjouslaskentaohjelmaan. Alussa oli vaikeuksia saada suunnittelijoilta tietoja sähköisesti, mutta nyt turhat pelot ovat sieltä puolelta poistuneet. Saan myös hintatiedot sähköisesti tavarantoimittajilta. Tällä konseptilla työ onnistuu ilman ulkopuolista apua hyvin ainakin tässä laajuudessa kuin meillä on. - Määrälaskennan pohjana on yleensä Talo80-järjestelmä, jossa on yhdeksän päänimikettä. Teen laskennan resurssipohjaisesti hyvin tarkkaan, että kaikki on varmasti mukana tarjouksessa. Uskon, että perinteisessä urakkatarjouksessa ei ole kovin isoja eroja hankinnassa ja asennuksessa, vaan että kilpailu tapahtuu työmaakuluissa ja yleiskuluissa. Sitten on tietysti aikaan, työn laajuuteen ja työtapoihin liittyviä eroja, Paavo Kontio arvioi. - Käytössämme olevat ohjelmistot soveltuvat erinomaisesti rakennusliikkeen tarpeisiin, Kontio tiivistää käyttökokemuksensa. Tilaajan arviot usein alakantissa Kun Paavo Kontiolla on tarkkaan tiedossa rakentamiseen liittyvien eri resurssien vaikutus kokonaiskustannuksiin, ei hämmästytä, että häntä harmittaa urakkakilpailuihin usein liittyvä töiden karsinta ja jopa uudelleensuunnitteluttaminen. - Olisi hyvä käyttää suunnittelussa apuna kustannustietoisia asiantuntijoita, jotta eri ratkaisujen vaikutukset olisivat tiedossa jo tarjouspyyntöjä lähetettäessä. Käytössä on hyvää pohjatietoa, joita hyödyntämällä kustannusarvion voisi tehdä hyvin lähelle toteutuvia kuluja. On mielestäni väärä lähtökohta työn aloitukselle, että urakkakilpailun jälkeen ensimmäiseksi kysytään, mistä voisi karsia. Vielä suurempaa ammattitaidottomuutta on, jos todetaan, että tilaajan rahat eivät riitäkään urakkaan, ja hanke pistetään uuteen suunnitteluun sen takia, Kontio harmittelee. Lajittelu on nykyisin tärkeä osa rakennustöiden arkea, mutta lajittelun onnistuminen vaatii asioiden sisäistämistä. Osana toimivan järjestelmän luomista Paavo Kontio on teettänyt joka työmaalle yksinkertaisen lajitteluohjeen. Jidea 17
Kamppi on isojen massojen keskus Suomen suurin talonrakennustyömaa Kampissa on loppusuoralla. Vuonna 2006 valmiina on kolme hehtaaria maanalaista ja neljä hehtaaria maanpäällistä uutta tilaa liikenteen, liike-elämän ja alueen uusien asukkaiden käyttöön. Rakennusalueelta on viety 200.000 kuutiota maata ja 230.000 kuutiota kiveä ja kalliota. Rakenteisiin on uponnut mm. 80.000 kuutiota betonia ja yhdeksän miljoonaa kiloa terästä. Pintoihin on asennettu mm. 30.000 neliötä luonnonkiveä. Kampin terminaalin betonirakenteet on mitoitettu kestämään vähintään sata vuotta ilman korjauksia. Kampin keskuksen rakentamisessa yhtenä vaativana avaintoimintona on ollut mittaaminen ja määrälaskenta. Mittasuora Oy:n 15 työntekijästä työmaalla oli näissä tehtävissä parhaillaan kymmenen. Osa heistä, esimerkiksi toimitusjohtaja Pekka Kiljunen, on jo siirtynyt kokonaan uusiin projekteihin, mutta mm. työpäällikkö Jyrki Maalahti jatkaa Kampissa ensi kevääseen eli työn loppuun asti. - Olimme mukana jo hankesuunnittelussa. Itse rakennustyö alkaa yleensä sillä, että vastaava mestari ja mittamies tulevat työmaalle. Niinpä mekin tulimme tänne fyysisesti jo louhintavaiheessa. Kartoitimme tontin, olemme merkanneet eri vaiheissa suunnittelijoiden kuvien mukaan tehtävät työt ja olemme mukana työjärjestyksen suunnittelussa. Annamme myös palautetta itse rakentamisesta mm. tarkistamalla sentyyppisiä asioita kuin betonivalosten korkeudet. Mittamies on siis joka välissä avainhenkilö, jonka merkintöjen mukaan työt maastossa ja työmaalle tapahtuvat ja joka tarkistaa, onko työt tehty suunnitellulla tavalla, Jyrki Maalahti kuvaa työsarkaansa. - SRV Viitosten mittauspäällikkö Seppo Lamberg keskustelee suunnittelijoiden ja työmaajohdon kanssa, tilaa meiltä työt ja laittaa ne tärkeysjärjestykseen. Teemme tarkkaan sen, mitä SRV pyytää, sillä vastuuhan on heillä. Kampissa kaikki suunnitelmat on tehty samalla cad-ohjelmistolla ja löytyvät selainkäyttöisestä arkistosta, jonne ne päivittyvät heti, kun muutoksia tehdään. Hektisimmässä vaiheessa suunnitelmat saattoivat 18 Jidea uutiset
Mittaustyönjohtaja Matias Kallio työssään Kampin uudessa kaukoliikenteen terminaalissa. Muun muassa kuvan pilarien ja tasoelementtien massalaskenta on tehty Jidean 2J-määrälaskelmaohjelmistolla. muuttua pitkin päivää ja mittauksen aikanakin, mikä oli välillä hankalaakin. Mittamies tekee nimittäin nykyisin työnsä avaamalla cad-ohjelmiston ja merkkaamalla siihen koordinaatit, jotka sitten merkitään maastoon tai työkohteeseen, Maalahti kertoo. - Ennen mittausryhmässä oli kahdesta viiteen henkeä, suunnitelmat olivat paperilla ja mittakirvesmiehet kävivät merkkaamassa työmaalla laudoilla ja kepeillä korkeudet, sijainnit yms. asiat. Nyt työ tehdään robottikalustolla yhden miehen ryhmissä ja merkintämenetelmätkin ovat aika lailla muuttuneet, selostaa Jyrki Maalahti muutosta. - Mittaustyössä pitää osata kommunikoida kaikkien rakentamisen osapuolten kanssa. Kun Kampissa on ollut parhaillaan yli 200 urakoitsijaa yhtä aikaa, on supliikkipuoli ollut erittäin tärkeä. Tekniikan voi oppia koulussa, mutta sitä ei opeteta missään, miten tieto kulkee ihmisten välillä. Itse olen opetellut tähän sellaisen ei niin turhan vakavan tyylin, joka tuntuu toimivan, Maalahti naurahtaa. Tehdään tiliä urakoitsijoille Massoitus eli määrälaskenta on Mittasuoran toinen tärkeä työsarka Kampissa. - Olemme vastuussa siitä, että urakoitsijoille menevien maksujen perusteena olevat määrät ovat oikeat mittauspöytäkirjoissa. En uskaltaisi tätä vastuuta ottaa ilman hyvää laskentaohjelmistoa ja ammattitaitoista henkilöstöä, jonka pitää huomata heti mahdolliset virheet - esimerkiksi, että jokin massa on mennyt laskentaan kahteen kertaan. Mittauspuolen peruskoulutus on tässä tarpeen, sillä ilman sitä etenkin ongelmatilanteissa riski virheisiin olisi liian suuri, Pekka Kiljunen jatkaa. - Olemme laskeneet täällä mm. maa- ja kalliomassat. Tilaaja on halunnut varmistua laskutusperusteiden oikeellisuuden lisäksi mm. siitä, että työmaalla on myös tehty se, mitä on tilattu. Samalla on tehty dokumentit, joiden avulla tulevaisuudessa voi tehdä vaikka uutta tunnelia olemassa olevien vesi-, viemäri- ja sähkörunkolinjojen sekaan. Samaten olemme massoittaneet mm. kaikki betonimassat kantavasta rungosta ja laudoitustyöt. Jidean 2J-määrämittausohjelma toimii oikein hyvin mm. toistuvissa lattia-, seinä- ja alakattopintojen laskennassa, Jyrki Maalahti toteaa tyytyväisenä. Jidea 19 >>
Työpäällikkö Jyrki Maalahti ja osa Gekko-teoksesta, joka on tehty Kampin keskuksesta Kampin metroasemalle menevän liukuporrastunnelin päälle. Mittasuora teki todella haasteellisen massalaskennan kallioon louhitusta 15 metriä pitkästä vinosta tunnelista ja sen jatkeeksi tehdystä kaukoliikenneterminaalin läpi menevästä betonitunnelista sekä mm. lattialaatoista ja alakattopinnoista. - Yhteistyö Jidean kanssa on mennyt siinäkin mielessä hyvin, että ohjelmistoa on kehitetty kohtuullisessa ajassa antamamme palautteen pohjalta, Pekka Kiljunen kiittää. Samanlainen hyvä yhteistyötä Mittasuoralle on rakentunut myös SRV:n kanssa. Yhteistyö alkoi 1990-luvun alussa ja on kasvanut ja kehittynyt sen jälkeen koko ajan. - Vaikka työt tulevat aina tarjouskilpailun kautta, on hyvillä henkilösuhteilla ja luottamuksella toki oma roolinsa. Kampin vastaava mestari Jukka Nikkola oli esimerkiksi kumppaninamme jo 15 vuotta sitten ensimmäisellä SRV-työmaallamme. Sekin varmaan auttaa, että meillä väki on viihtynyt. Moni mittasuoralainen on ollut firmassa jo yli kymmenen vuotta, Pekka Kiljunen sanoo ylpeänä. - Valitettavasti tätä alaa ei osata arvostaa riittävästi, sillä töissä voisi sattua suuria ja kalliita virheitä ilman meidän osaamistamme. Ja rakentaminen pysähtyisi aika pian kuin seinään, jos mittamiehet menisivät lakkoon. Suoranaista koulutusta tähän työhön ei saa, mutta mittausteknikon tai maanmittausinsinöörin pohjatutkinto on yleensä välttämätön pohja alalle, Kiljunen jatkaa. - Minä olen lopputyötä vaille valmis rakennusinsinööri ja jouduin mittaushommiin urakoitsijan palveluksessa. Minulla oli onni saada oppia hyvältä mittakirvesmieheltä ja kun tykkään haasteista, monimutkaisista ja kiinnostavista töistä, vei mittaus- ja massoitustyö minut kokonaan, Jyrki Maalahti kertoo säännön vahvistavan poikkeuksen. Mittailua ja urheilua vapaa-aikana Pekka Kiljunen valmistui mittausteknikoksi vuonna 1986. Kun hän tapasi hallinnollisen koulutuksen saaneen tulevan vaimonsa, syntyi idea omasta yrityksestä. Yhteinen Mittasuora Oy perustettiin hääpäivänä 16 vuotta sitten. - Kyllä tämä työ tahtoo seurata mukana vapaallakin. Kauppakeskuksissa saatan katsoa pilareita nähdäkseni, ovatko ne tarkkaan suorassa vai ei. Tietyömaan nähdessäni alan pohtia, kuinka itse tätä massoittaisin ja niin edelleen. Kai se on sellaista valmistautumista eri työmaihin, sillä näitä samoja asioitahan sitä tosielämässä sitten tehdään. Kotona onneksi osaan yleensä olla ajattelematta työasioita. - Vapaa-aikana pidän kuntoani yllä mm. suunnistamalla, metsästämällä ja kalastamalla. Viime kesänä juoksin ensimmäisen maratonini, joka menikin alle kolmen ja puolen tunnin, kertoo 42-vuotias Pekka Kiljunen. - On pakko pitää itsensä kunnossa jaksaakseen. Erityisen tärkeää se on tässä 40 ja 50 vuoden välissä, jolloin niin monella näkyy työ vievän kaiken ajan ja energian samaan aikaan kun paino nousee ja kunto rapistuu. Minä haluan olla iskussa vielä kymmenen vuoden päästäkin, Kiljunen lisää. - Minun vapaa-aikaani kuuluvat mm. koirat ja etenkin koiriin liittyen valokuvaus, Jyrki Maalahti toteaa omalta osaltaan. - Asiakaspalvelu on kiinnostava näköalapaikka myynnin ja tuotekehityksen välissä. Välitämme asiakaspalautetta koko ajan sekä toiminnan että ohjelmistojen kehittämisen tueksi. Esimerkiksi sovelluksiin tehtävät toiminnallisuusmuutokset tapahtuvat pääosin asiakaspalvelun ja myynnin asiakkailtamme tuomien terveisten pohjalta. Eli kyllä asiakas ainakin meillä Jideassa määrää pitkälle tuotekehityksen suunnan, Pertti Mustonen kuvaa. Tyytyväisyys keskimäärin viisihenkiseen asiakastukeen tulee esiin usein keskusteluissa Jidean asiakkaiden kanssa. Erilaisten pulmatilanteiden parissa painivat ohjelmien käyttäjät kehuvat mm. saamiensa neuvojen konkreettisuutta ja täsmällisyyttä. - Asiakkaan palvelussa pitää ensin osata hahmottaa soittajan tai sähköpostin lähettäjän avun tarve. Osuvilla kysymyksillä voi usein ohjata asiakasta itse huomaamaan ja ymmärtämään, miten ongelmatilanne on syntynyt, jotta sama ei toistuisi. Tämä vaatii tietysti sen, että tunnemme omat tuotteemme hyvin. Sitä helpottaa, että koko ohjelmistomme on kehitetty täällä samassa talossa, vuodesta 1991 Jidean asiakaspalvelupäällikkönä toiminut Mustonen kertoo. - Tietotekniikan kehitys on auttanut meitä paljon, kun yhä suurempi osa asiakastuesta tapahtuu sähköpostin, internetin, tai ekstranetin välityksellä. Voimme toki tarvittaessa vaikka kaapata asiakkaan ohjelman ja tehdä tarpeelliset toimet etähuoltona, mutta sellaiseen ei juurikaan ole ollut tarvetta. Onneksi kenenkään ei enää tarvitse lähetellä kuvia meille korpuilla postitse puhumattakaan niistä asiakkaan luo tehdyistä matkoista, joita alkuvuosina jouduttiin tekemään, Mustonen naurahtaa. Koneenkasaajasta asiakkaiden tukipilariksi Pertti Mustonen hämmentyy hieman kysyttäessä, miksi hän on ollut niin uskollinen Jidealle. - En tiedä. Kyllä tärkeä osa varmaan on, että on saanut tehdä työtä mielenkiintoisessa solmukohdassa, jossa ei ikinä ole kahta samanlaista päivää tai edes päivää, jonka kulun osaisi ennakolta arvata. Mustonen tuli Jidealle vuonna 1987 harjoittelijaksi. Hän oli mennyt konetekni- 20 Jidea uutiset