PAPERI PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 25.10.2010 NO 8 LIITTO Terveen eväät s. 10 Kotkan poikii s. 16 Kunnossa pitoa s. 18...ja kunnossapitoa s. 24
PÄÄKIRJOITUS Päätoimittajalta Syksy on aktiivisuuden aikaa Tyypillisesti ihminen syksyn koittaessa aktivoituu ja lupaa aloittaa jotain uutta, liittyypä se sitten harrastuksiin, työelämään tai muuhun toimintaan. Eiköhän nyt olisi aika tehdä itselleen lupaus aktivoitua yhteisten asioiden hoidossa eli lisätä osallistumista ammattiosaston toiminnassa. Taas tänä syksynä suoritetaan tärkeitä henkilövalintoja kaikissa ammattiosastoissamme. Vaikka turhan usein kuuleekin väittämän, ettei asioihin ja valintoihin pysty vaikuttamaan, on väite perusteeton ja paikkansa pitämätön. Jokaisen ammattiosastomme, kuten myös liittomme toiminta perustuu jäsendemokratiaan, jossa jokaisella jäsenellä on tasavertaiset oikeudet. Ensimmäinen askel tähän vaikuttamiseen voisi olla osallistuminen oman ammattiosaston syyskokoukseen. Siitä ilmoitetaan työpaikan ilmoitustaululla ja myös toisaalla tässä lehdessä. Syyskokous on paikka, jossa linjataan tulevan vuoden toimintaa käsittelemällä mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä syksynä näissä kokouksissa asetetaan myös ehdokkaat pääluottamusmiehiksi, varapääluottamusmiehiksi sekä eri työosastojen luottamusmiehiksi ja heidän varamiehikseen. Kokous on nimenomaan ehdokasasettelukokous, jonka valmisteluun toivotaan mahdollisimman monen henkilön osallistuvan. Mikäli tuossa syyskokouksessa asetetaan johonkin tai joihinkin tehtäviin enemmän kuin yksi ehdokas, suoritetaan myöhemmin valinnasta vaali, johon jokainen asianomainen jäsen on oikeutettu, jopa velvoitettu osallistumaan. Näin toimien valituksi tulee varmasti se henkilö, jonka kannatus on suurinta jäsenten keskuudessa. Haluathan todella vaikuttaa siihen, kuka sinun asioitasi hoitaa ja osallistut aktiivisesti näihin tärkeisiin luottamusmiesvalintoihin. Yksi uusi tapa osoittaa aktiivisuutta on osallistua Paperiliitto kiertää -tilaisuuksiin. Näistä kuudesta tilaisuudesta, joita järjestetään kuluvan syksyn ja alkavan talven aikana eri puolilla maatamme, on kerrottu jo aiemmin liiton lehdessä ja tullaan kertomaan jatkossakin. Myös liiton kotisivuilta saat tietoa tilaisuuksista. Kiertue on ennen kaikkea suunnattu uusille ammattiosaston ja liiton toiminnasta kiinnostuneille, mutta myös pidempään aktiivisesti toiminnassa olleet ovat tervetulleita osallistumaan näihin liiton toimintaa tutuksi tekeviin tilaisuuksiin. Joten tee reipas päätös osallistumisesta ja ilmoittaudu mukaan ohjeiden mukaisesti. SISÄLTÖ LOKAKUU 8 /2010 4 UUTISIA 6 KOLUMNISSA ollaan metsäntuoksuissa tunnelmissa 7 PAPERILIITTO KIERTÄÄ Pietarsaaressa 8 WANTED! 14 AJATTELEMISEN aihetta taloudesta 16 KOTKAN POIKII, ilman siipii, maailman myrskyt keinuttaa 27 MAAILMAN PAPERI 28 HALUAISITKO oppipojaksi pajutöihin? 33 RISTIKKO 10 Ei ole lainkaan yhdentekevää mitä suuhun laitamme. Varsinkin, kun syömme keskimäärin viisi kertaa päivässä. 18 Työpariopetus toimii ja vahvistaa käytön kunnossapitoosaamista. 24 Paperimies jalkapallon lumoissa 24/7 PAPERILIITTO Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu 1906. Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto. Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes 43 000 jäsentä. PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti Julkaisija: Paperiliitto r.y. Päätoimittaja: Jouko Ahonen Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) 7089 227 Toimittaja: Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) 7089 291 etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Osoite: PL 326, 00531 HELSINKI Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs Puhelin (09) 708 91 (keskus) Faksi (09) 7012 279 Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi www.paperiliitto.fi Ilmoitusmarkkinointi: MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie Iso-Heikkiläntie 8 20200 TURKU 20200 puh. (02) TURKU 2351 371 puh. (02) 2351 371 info@mikamainos.fi info@mikamainos.fi Tilaukset: Lehti lähetetään ilmaiseksi kaikille Paperiliiton Paperiliiton jäsenille. jäsenille. Paperiliitto-lehti Paperiliitto-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden ilmestyy voi tilata. 10 Vuosikerran kertaa vuodessa. hinta on Lehden voi 8,50 tilata euroa. myös jäsenkuntaan kuulumaton 8,50 euron vuosi-kertahintaan. Osoitteenmuutos: Kun teet virallisen tuksen, muuttoilmoituksen, sinun sinun ei ei tarvitse tarvitse ilmoittaa ilmoittaa uutta osoitettasi Paperiliittoon. uutta Osoitteenmuutos osoitettasi Paperiliittoon. tulee voimaan Osoitteenmuutos noin 4 viikossa. tulee voimaan noin 4 viikossa. Seuraava lehti ilmestyy 26.1.2009. 22.11.2010. Aineistot tulee olla toimituksessa 9.1.2009 5.11.2010 mennessä. Painopaikka: Painopaikka: Kehitys Kehitys Oy Oy / Allatum Allatum Oy, Oy, Pori Pori ISSN 0356-0708 Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Ulkoasu: Kannen kuvat: Tuulikki Vesa Poutanen Laitinen, Johannes Wiehn, Kannen Juha Sinisalo kuva: Tarja Ahokas
M-realilta uusi investointi Kemiin ja päätös Simpeleelle M-real investoi noin 16 mil- joonaa euroa Kemiart Linersin tehtaalle päällystysosan modernisointiin. Näin M-real tavoittelee keskittymistä päällystettyihin laatuihin ja tuotelaadun parantamista. Investointi toteutetaan vuoden 2011 aikana. Toimitusjohtaja Mikko Helander pitää yhtiön tiedotteessa investointia tärkeänä kehitysaskeleena, jolla vahvistetaan M-realin markkina- ja laatujohtajuutta edelleen. M-real on myös tehnyt lopullisen päätöksen investoinnista Simpeleen tehtaan taivekartonkituotannon ja arkituksen laajennukseen. Arvio Simpeleen investointien kokonaisarvosta on noin 26 miljoonaa euroa. Investoinnit toteutetaan kesällä 2011. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVA: EIJA VALKONEN Varapääluottamusmies Arja Haanpää ja pääluottamusmies Matti Hietanen Huhtamäeltä keskustelivat tes- ja järjestöpäivillä jalostuksen työpaikkakuulumisista Suomen Kerran pääluottamusmies Katja Soikkelin kanssa. Kentän ääni kuului Äänekosken paperitehtaan yt:t päättyivät M-realin Äänekosken paperi- tehdasta koskevat yt-neuvottelut päättyivät torstaina. Henkilöstövähennykset tehtaalta ovat enintään 44 henkilöä ja ne toteutetaan viimeistään vuoden 2011 aikana. Elokuussa aloitetut yt-neuvottelut perustuivat Äänekosken paperitehtaan tavoitteisiin parantaa kannattavuutta. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat noin 250 henkilöä eli koko Äänekosken paperitehtaan henkilökuntaa. Metsä Tissue investoi Mänttään Metsä Tissue investoi Mäntän tehtaalle 7 miljoonan euroa. Investointi toteutetaan vuoden 2012 alkuneljänneksen aikana. Investoinnin tarkoitus on tukea hygieniapapereista koostuvan Katrin-tuotebrändin kasvua ja sillä on vaikutusta Euroopan laajuisesti. Yhtiön mukaan investointi auttaa säilyttämään tuotemerkin jalansijan avainmarkkinoilla. Lisäksi investoinnilla aiotaan kehittää Mäntän tehtaan kustannustehokkuutta. Yhtiö tiedotti investointiaikeesta lokakuun alussa, mutta ei kertonut vielä tarkemmin sen henkilöstövaikutuksia. Samoihin aikoihin Mäntässä saatiin päätökseen 117 henkilön irtisanomiset, jotka toteutetaan ensi vuoden maaliskuusta lähtien. Irtisanotuista työntekijöitä on 96 ja toimihenkilöitä 21. kuului TES-päivillä MIKÄ: Paperiliiton tes- ja järjestöpäivät MISSÄ: Hyvinkää MILLOIN: 29.-30.9.2010 MUKANA: lähes 280 osallistujaa ammattiosastoista ja liiton hallinnosta ÄÄNESSÄ: Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen, liittosihteeri Petri Vanhala ja liiton sihteeri Sauli Kovanen sekä työryhmien vetäjät, lukuisat osallistujat TYÖRYHMÄT: raskas paperi, jalostus, työsuojelu, järjestö TAVOITE: pohtia työehtosopimus-, työsuojelu- ja järjestötoiminnan tavoitteita Hyvis. M-real auttaa irtisanottavia työntekijöitä työllistymään yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja Äänekosken kaupungin kanssa. Lisäksi M-real tarjoaa mahdollisuuksien mukaan uusia työtehtäviä yhtiöstä tai Metsäliitto-konsernin muista liiketoiminnoista. Äänekosken tehtaalle valmistuu ensi kesänä noin 6 miljoonan euron investointi tehtaan arkittamoon. Paperiteollisuuden työhyvinvointihanke Hyvistä pitäisi työpaikoilla hyödyntää nykyistä enemmän. Asia nousi esiin Paperiliiton järjestö- ja tes-päivillä sekä työsuojelua että työurien pidentämistä koskevissa keskusteluissa. Hyvis-hankkeen avulla haluttiin selvittää syitä siihen, miksi paperiteollisuudessa sairauspoissaolot ovat toiseksi korkeimmalla elintarviketeollisuuden jälkeen. Jäljet johtivat työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Tes-päivien osallistujat pitivät hankkeen jalkauttamista työpaikoille tärkeänä, ettei sen arvokkaita tuloksia jätettäisi käyttämättä. Työhyvinvointi keskusteluttaa maakunnissa joka tapauksessa. Esimerkiksi Kainuussa keskusjärjestöt SAK, AKAVA ja STTK ovat tehneet ensimmäistä kertaa yhdessä teemalehden työhyvinvoinnista. Asia on tärkeä yli keskusjärjestörajojen. Tapaturmat. Työsuojeluvaltuutetut kuulivat selostukset Kirkniemessä ja Oulussa tänä vuonna tapahtuneista kuolemaanjohtaneista tapaturmista. EU:n uutta kemikaalilainsäädäntöä tehtiin tutuksi työsuojeluvaltuutetuille. Uudet säännöt täydentävät nykyisiä työsuojelusääntöjä ja parantavat työntekijöiden suojelua edistämällä kemikaalien turvallista käyttöä, vähentämällä työntekijöiden altistumista vaarallisille kemikaaleille ja ehkäisemällä niiden aiheuttamia työperäisiä sairauksia. Lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä, jotka valmistavat kemikaaleja, käyttävät niitä tuotteidensa valmistuksessa tai myyvät tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kemikaaleja. Päivien osallistujat osoittivat myötätuntonsa toisen kokouspäivän aamuna Varkaudessa pysäytetyn PK 4:n ja sanomalehtipaperituotannosta menetettyjen työpaikkojen puolesta. Jäseniä eri puolilta maata kokoaville isoille tapahtumille kuului olevan tilausta. Ajatusta kypsytellessä tutuksi tulleiden tapahtumien virittelyt ovat ensi vuodeksi jo käynnissä. Hyvinkäällä muistutettiin, että Paperiliiton mo- Valmisteilla. toristit tapaavat ensi kesänä Kuopiossa. Liiton kuudennen moottoripyörätapahtuman valmistelut ovat Kuopion osastossa 55 jo meneillään. Kysymyksiä ja keskustelua, ideoita ja ihmettelyä. Järjestön tilaa ja toimintaa ruotivissa ryhmätöistä ei pontta puuttunut. Hyviä puheita ollut, nyt on tekojen aika. Huhtamäki myy kovat muovipakkaukset Huhtamäki myy suurimman osan ku- luttajatuotemarkkinoille suunnattujen kovien muovipakkausten liiketoiminnastaan Euroopassa. Hämeenlinnassa on toteutettu tilajärjestelyt, jossa kartonkitehdas eli food service-tuotanto ja muovitehdas eli consumer goods jatkavat erillisinä yrityksinä. Kartonkitehtaalla työskentelee noin 250 henkilöä ja myytävässä osassa noin 350 henkilöä. Heistä yhteensä noin 450 on paperiliittolaisia. Huhtamäen pääluottamusmies Matti Hietasen mukaan tilajärjestelyjä lukuun ottamatta yrityskaupalla ei tässä vaiheessa ole vaikututusta tuotantoon Hämeenlinnan tehtailla. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Island Lux S.à r.l. & Partners S.C.A:lle myyty liiketoiminta käsittää kuluttajille suunnattujen kovien muovipakkausten tuotannon Hämeenlinnan Kantolassa ja osin Käikälässä; Auneaussa, Ranskassa; Siemianowicessa, Puolassa; sekä Istanbulissa, Turkissa. Lisäksi liiketoiminnalla on myyntiyksiköt Saksassa ja Liettuassa. Myydyt yksiköt valmistavat muovipakkauksia meijerituotteiden, levitteiden, valmisruokien ja jäätelöiden valmistajille. 4 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 5 Reach. Myötätuntoa. Ohjenuora.
KOLUMNI Porukasta virtaa energiaa, sen voi suorastaan aistia. Virtaa elämään Kello soi, on lauantai 21. elokuuta ja viisarit osoittavat 03.00. Painan kellon napin alas ja kömmin mökin vintiltä alakertaan. Onni, 5 kk:n ikäinen noutajapentu, joka tuli meille prinsessahäiden aikaan, ihmettelee että mikä se ukon alas ajoi tähän aikaan. Rupesikohan äijää kusettamaan? Laitan kahvinkeittimen päälle ja lasken myös Onnin kuselle. Järveltä kuuluu usvan keskeltä kuikkien huutoa, metsä tuoksuu raikkaalle, ilma on lämmin. Kaadan kahvin kuppiin ja vetelen vaatteet päälle. Kehossa tuntuu olevan virtaa vaikka mihin, ei nukuta tippaakaan. Heitän rensselit autoon ja suuntaan pimeässä Ruokolahden aamussa itään, parin kilometrin päähän rajasta, joka erottaa pienen Suomen suuresta ja mahtavasta Venäjästä. Metsästysmajalla on tuttuja kavereita kahvikupin ääressä, vaihdetaan kuulumiset ja suunnitellaan tulevaa jahtia. Porukasta virtaa energiaa, sen voi suorastaan aistia. Päällikkö kertoo suunnitelmat, sovitaan kuka jää mihinkin passiin ja mistä koiramies lähtee. Sitten liikkeelle varovasti, hiljaa ja puhumatta. Näin käynnistyy karhujahti pimeässä aamussa Ruokolahden ja Rautjärven rajamailla kello 04.30. Kävelen mettäkaverin kanssa moton joskus aukaisemaa uraa. Kaveri jää ensin, minä lompsin hänestä parisataa metriä suon laitaan ja etsin itselleni paikan. Jossain haukkuu kylän koira, muuten on hiljaista ja pimeää. Kun oikein heristän korviani, voin kuulla vaimean jymyn reilut miljoona tonnia kartonkia ja paperia tuottavasta laitoksesta, jonne maanantaiaamuna itsekin taas suunnistan. Välillä tuntuu, että kaikki kannot ja kivet ovat karhuja. Pelottaako, kysyn itseltäni, ja vastaan että ei voi pelottaa. Tiettyä kunnioitusta tätä metsän kuningasta kohtaan kyllä tunnen. Olen joskus miettinyt, miksi ylimalkaan olen täällä aamuhämärissä? Eikö olisi mukavampi nukkua eukon vieressä vällyjen alla mökin vintillä? Vastaus on elämysten hakeminen, hyvässä porukassa mukana oleminen ja petokannan säätely. Tämä vastaus antaa minulle hyvät ja rauhalliset yöunet jahdin jälkeen ilman omantunnontuskia. Radio suhahtaa ja kuuluu hiljainen koiramiehen toteamus: koira irti. Hertta ottaa vähän vauhtia ja tarkkaavaisuus terävöityy. Aamu alkaa valjeta. Motouraa pitkin pomppii rusakko, joka ei huomaa minua, vaikka loikkii ohi viiden metrin päästä. Sitten radio särähtää ja kuuluu, että koiralla on nalle edessä. Samalla alkaa kuulua haukkua. Seison motouralla, edessä suota parisataa metriä, iso kuusi peittää vähän näkyvyyttä itään. Kuusen takaa oksa katkeaa, muuten on aivan hiljaista. Nyt se on tulossa, mietin. Nostan aseen poskelle, poistan varmistimen. Siinä se on, kolmekymmentä metriä minusta ja tuijottaa suoraan silmiin. Hirvi, perkele. Katsomme toisiamme. Lasken herran piikit, niitä on yksin laskien kahdeksan. Kaverilla ei näytä olevan kiire mihinkään. Näyttää tietävän, että on vasta elokuun 21. päivä. Huitaisen kädellä ja kaveri lähtee hiljalleen lompsimaan poispäin. Koiramies kajauttaa radioon, puretaan passit ja männään majalle. Käydään tilanne läpi. Useampia elukoita oli alueella, mutta menivät mokomat Venäjälle. On maanantaiaamu 23. elokuuta. Kello soi, viisarit näyttävät 05.45. Väsyttää niin pirusti. Stora Enso Oyj Kaukopää kutsuu. Mietin töihin ajellessani, mitähän pitäisi tehdä, että jaksaisimme paremmin töissämme? Työssäjaksaminen on asia mihin tulee panostaa työpaikoilla entistä enemmän. Työkalujahan meillä siihen on, esim. Hyvis. On myös tärkeää, että vapaa-aikana löytyy harrastuksia, jotka antavat virtaa elämään. Jaksamista! ILKKA NOKELAINEN Valtuuston puheenjohtaja PAPERILIITTO KIERTÄÄ 2010 PIETARSAARESSA 16.10. 2010 1. 2. 3. 4. 5. 6. 6 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 7 7. 8. MUISTA ILMOITTAUTUA! Kuusankoski 30.10. HETI! Joensuu 13.11. 5.11. mennessä Jyväskylä 27.11. 19.11. mennessä Tampere 22.1.2011 14.1. mennessä 9. 10. Lisää kiertueesta osoitteessa www.paperiliitto.fi 1. Pietarsaaren osaston taloudenhoitaja Petri Rintaniemi ja sihteeri Markku Pukkinen ottivat kantaa liiton tarjoamien lomaetujen tarpeellisuuteen ja toivoivat liiton järjestävän talouskoulutusta osastoille. 2. Osaston puheenjohtaja ja Walkin varapääluottamusmies Vesa Suvanto kehoitti jäseniä hakeutumaan liiton järjestämiin koulutuksiin. 3. Tapahtumassa käytiin läpi myös liiton organisaatio ja sen tehtävät. Mukana Walkilta pakkari Jarno Pikkumäki. 4. Johan Granlund toimi onnenpekkana, kun paikallaolijoiden kesken arvottiin lahjakortti. 5. Alpo Tyni osallistui keskusteluun 12-tunnin työpäivistä ja muistutti miten paljon työtä 8-tunnin työpäivien eteen aikanaan tehtiin. 6. Meidän perheessä Paperiliitto-lehden lukee koko perhe, vaimo ja lapsetkin, Kari Alanko kiitteli. 7. Rovaniemeltä kotoisin oleva Teuvo Inkeroinen oli ensimmäistä kertaa mukana liiton tapahtumassa. Mukaan hänet tsemppasi Ismo Suoniemi. 8. Arpaonni nauratti ja Teboilin 100 euron lahjakortti lämmitti Veijo Ruotsalaisen mieltä voiton osuessa kohdalle. Muut epäilivät arvontaa etukäteen sovituksi J. 9. Mika Ruotsalainen ja Jouni Pikkumäki seurasivat ilmeet vakavina, kun käytiin läpi nykypäivän edunvalvonnan ja yhteiskuntavaikuttamisen haasteita ja merkitystä. 10. Minimaidin pääluottamusmies Per-Håkan Storbacka toivoi jalostusta huomioitavan enemmän liiton toiminnassa.
WANTED: SUORA TUTKII ENNAKKOLUULOTTOMASTI PAPERIN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. paperia Entistä fi ksumpaa TEKSTI: PÄIVI KETOLAINEN KUVA: ALEXANDER SHALAMOV Toivoa suomalaiselle paperille on luvassa, kun VTT:n tuliterä koeympäristö SUORA pääsee täyteen vauhtiin Jyväskylässä. Syyskuun alussa vietetyt SUORAn vihkiäiset avasivat uusia näkymiä paperinvalmistuksen monipuolistamiselle. - Suomesta on tähän saakka puuttunut todellisia prosessiolosuhteita vastaava kuituprosessien tutkimusympäristö, perustelee teknologiapäällikkö Janne Poranen neljä miljoonaa euroa VTT on kehittänyt menetelmän, jolla paperista voidaan valmistaa terveyteen liittyviä helppokäyttöisiä testejä painotekniikalla. Paperin toimivuuden VTT todensi valmistamalla paperia, joka ilmaisee, onko ulostenäytteessä hemoglobiinia. Kyseiseen paperiin painettiin vasta-aineita, jotka reagoivat paperille laitettavaan näytenesteeseen. Testin tulos on luettavissa paperilta vaikkapa viivana, joka näytteestä riippuen joko näkyy tai ei näy samaan tapaan kuin kuluttajille tutuissa raskaustesteissä. Aivan lähiaikoina testi ei vielä ole apteekissa myynnissä tai terveysasemilla käytössä. - Tutkimus on nyt tehty, mutta vielä puuttuu taho, joka veisi sovelluksen eteenpäin kaupalliseksi hyödykkeeksi. Etsimme tällä maksaneen laitoksen tarpeellisuutta. SUORA on jopa kansainvälisesti ainutlaatuinen. Se palvelee yrityksiä sekä yleisesti että yksityisesti. Yhteistyötä tarjotaan pienille ja suurille yrityksille. Kahdenkeskiset tutkimukset SUO- RA lupaa hoitaa luottamuksella. Myös opinnäytetöitä on mahdollista tutkimusympäristössä tehdä. Ytimessä pyörii paperikone, joka tuottaa maksimissaan A4:n levyistä paperia. - Koneen märkä pää on toiminut toukokuusta lähtien ja kuiva pää valmistuu vuoden loppuun mennessä. Hemoglobiini hetkessä Vaikka paperi on kapeaa, se on riittävän kokoista tutkimustarkoituksiin. Kokeiluissa kuituna voidaan käyttää jopa pajua tai eksoottisia etelän puita. - VTT:n osaamisen ja erikoismittausmenetelmien ansioista tutkimusympäristöstä saatu tieto jalostuu yritysten käyttöön, tähdentää Poranen. Uusia avauksia tarvitaan Suomalainen metsäklusteri tarvitsee nyt innovaatioita. Vasta valmistunut koeympäristö houkuttelee erityisesti pientä ja kes- hetkellä aktiivisesti reittejä, jotta testit saataisiin käytäntöön, sanoo VTT:n erikoistutkija Tomi Erho. Testiä voidaan muokata eri tarkoituksiin vaihtamalla paperiin painettava tunnistava vasta-aine toiseen. Testiin tai sen viereen on mahdollista painaa myös asteikoita, opastavia kuvia tai tuotteen käyttöohjeita. Tuotanto onnistuu normaaleilla painolaitteistoilla, tosin paperin on oltava nestevirtausviiveeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tarkoitukseen sopivaa. - Tämä on pieni alku, mutta vaikkapa itsetestauksen ja kehittyvien maiden markkinoiden kautta yksinkertaisille terveystesteille avautuu jatkossa ison bisneksen mahdollisuudet, uskoo Erho. kisuurta teollisuutta kehittämään uusia tuoteratkaisuja, sillä erikoistuotteet tehdään pienillä tuotantolinjoilla. Uusien avauksien yhteydessä paperiin yhdistetään uusia tekniikoita. - Nanomateriaalien parissa tuotekehittely onkin jo pitkällä, sanoo Poranen. Tulevaisuudessa paperiin voidaan liittää vaikkapa älyominaisuuksia. Älypaperia on esimerkiksi bioaktiivinen paperi. Siihen on lisätty biomolekyylien, kuten entsyymien tai vasta-aineiden, toimintaan perustuvia toiminnallisuuksia. - Pelkkä paperiliuska riittää kertomaan esimerkiksi jonkin terveystestin tuloksen aivan kotioloissa. Kehitysmaissakin on suuri tarve nykyistä edullisemmille, mutta spesifisille, testeille. Käytännössä vaikkapa AIDS-testejä voisi näin tehdä kehitysmaissa kätevästi paperiliuskan avulla. Tekniikoiden yhdistelyä voi tapahtua toisinkin päin: sellukuitua saatetaan viedä tulevaisuudessa myös muihin kuin paperisovelluksiin. Tuotekehitys edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen taloudellista käyttöä. - Uusien pintakäsittelytekniikkojen avulla paperi voisi korvata öljypohjaisia tuotteita, kuten muovia. Yhteistyöllä eteenpäin VTT:n tieto-taitokeskuksen yhteistyökumppanina toimii Metso. SUORA on tärkeä koeympäristö myös maailman johtavalle laitevalmistajalle. - Uutta teknologiaa ei viedä markkinoille ilman pilotointia ja toiminnan demonstrointia, sanoo Jouko Yli- Kauppila Metsolta. Hänen mukaansa suomalaisen metsäteollisuuden on nyt haettava radikaalejakin uudistuksia. Aivan hetkessä SUORA ei kaikkia tutkimushankkeita pysty toteuttamaan, sillä kulloisenkin tutkimuksen puitteiden rakentaminen vie aikansa. Ensimmäiset SUORAn sovellukset lienevät kaupallisessa käytössä muutaman vuoden kuluttua. 8 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 9
Jari Hämäläinen sai painon putoamaan välttämällä hiilihydraatteja. Jouni Nuppola (vas.) ei muistanut, mikä on lautasmalli, mutta Simo Honkanen auttoi vierestä. ELÄMÄ( Ä ) N LAATUA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: VESA LAITINEN Olemme tottuneet pitämään rasvaa pahana ja nyt tulee mieleen, että onko se humpuukia koko juttu, pohtii Lasse Lohi Lautasmallin jäljillä LAUTASMALLI ON YKSINKERTAISIN TIE TERVEELLISEEN SYÖMISEEN. TÄYTÄ PUOLET LAUTASESTA KASVIKSILLA, YKSI NELJÄSOSA PERUNALLA, RIISILLÄ TAI PASTALLA JA YKSI NELJÄSOSA LIHALLA, KANALLA TAI KALALLA. KASVISSYÖJÄLLE PAPUJA TAI PALKOKASVEJA. Täsmäisku paperitehtaan ruokalaan paljastaa, että paperimiehissä on syöjiä laidasta laitaan: yhdelle riittää, kun maha täyttyy, toinen välttää hiilihydraatteja ja kolmas syö monipuolisesti kaikkea. On lounasaika Kaukaan paperitehtaan ruokalassa. Päivän ruokalistalla on tarjolla lohikiusausta, riistakäristystä, kukkakaalisosekeittoa ja paahtopaistisalaattia. Jälkiruoaksi on omenakiisseliä. Salaattipöydästä löytyy vihreää salaattia, kaaliraastetta ja punajuuripikkelssiä, leipäpöydästä tummaa, vaaleaa ja näkkileipää. Työmiehiä valuu linjalle harvakseltaan. Riistakäristys näyttää olevan päivän hittituote. Sosekeitto kiinnostaa lähinnä toimiston naisia. Pastakeittiön päivämies Lasse Lohi on lastannut lautaselleen annoksen perunamuusia, saksanhirveä ja punajuurta. Tuoreita vihanneksia ei Lohen lautasella näy. Lautasmalli, mikä se on? En minä mieti ravitsemuksellisia kysymyksiä sen kummemmin. Tärkeintä on, että sapuskalla jaksaa tehdä töitä. Sen olen huomannut, että jos syö kevyttuotteita, veto loppuu lyhyeen, Lohi toteaa. Kyseenalaistaja ja kaikkiruokainen Viereisessä pöydässä pituusleikkurinhoitaja Jari Hämäläinen tuntee lautasmallin. Hämäläinen asettaa kuitenkin viralliset suositukset kyseenalaisiksi. Hän pyrkii syömään vain vähän hiilihydraatteja ja enemmän proteiinia. Rasvojakaan hän ei välttele. Painonhallinnan takia. Laihdutin joskus 11 kiloa muutamassa kuukaudessa, kun jätin hiilihydraatit vähemmälle. Olo keveni ja energiaakin tuntui riittävän tasaisemmin. En väitä, että sellainen dieetti kaikille sopii, mutta minulle kyllä. Kannattaa kuunnella omaa kroppaansa. Tänään Hämäläinen syö myös hiilareita eli perunamuusia ja leipää, kotona hän kokkaa vähähiilihydraattista ruokaa. Vuorolaitosmies Jouni Nuppola noudattaa syömisessään konstailematonta linjaa. Hän ottaa lautaselle aina kaikkea ja pyrkii syömään monipuolisesti ja säännöllisesti. Lautasmalli ei ole Nuppolalle tuttu, mutta vieressä aterioiva työkaveri muistaa oikeat suhteet. Kyllähän me nykyään tiedämme aika hyvin, miten pitäisi syödä. Aina ei vain tule noudatettua ohjeita. Ravintotietoutta ei tuputeta kuitenkaan liikaa vaan valistusta voisi vielä lisätä. Työpaikan ikäkausitarkastuksissa saa hyviä ohjeita terveelliseen syömiseen, Nuppola huomauttaa. MUISTA NÄMÄ Kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään 400 g päivässä Suosi päivittäisenä hiilihydraattilähteenä perunaa Täysjyväleipää päivittäin lähes joka aterialla Rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita puolisen litraa päivässä Kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa Liha ja lihavalmisteet vähärasvaisina Leivälle kasviöljypohjaista margariinia tai levitettä Suolaa, sokeria ja vehnäjauhoa vain vähän 10 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 11
Monipuolisesti ja säännöllisesti Syömme keskimäärin viisi kertaa päiväs- sä. Ei ole siis lainkaan yhdentekevää, mitä suuhun pannaan. Terveelliseen ruokailuun riittää kaksi hyvin simppeliä sääntöä: lautasmalli ja säännöllisyys. Kun syö lautasmallin mukaan, saa monipuolisesti kaikkia ravintoaineita. Säännöllisyys taas toteutuu helposti, kun syö kaksi ateriaa päivässä ja lisäksi aamu-, väli- ja iltapalat. Napostelukin vähenee, ja paino pysyy paremmin hallinnassa, huomauttaa erikoissuunnittelija Heli Reinivuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Aikuinen ei välttämättä tarvitse kahta raskasta ateriaa päivässä. Lounaaksi voi syödä pihvin ja päivälliseksi riittää keitto tai toisinpäin. Vuorotyöläiseltä säännöllinen syöminen vaatii hieman vaivannäköä. Monesti lämmin LAUTASMALLI... ateria on korvattava eväillä kuten leivillä, hedelmillä, kasviksilla ja jogurteilla. Yövuorossa kannattaa syödä pieniä välipaloja noin kolmen tunnin välein. Raskaita ruokia ja herkkuja on syytä välttää. Yöllä aineenvaihdunta hidastuu, ja liiat kalorit kasaantuvat MITKÄ RASVAT? Kovat eläinrasvat eli tyydyttyneet rasvat. Lähteitä maitotuotteet, juusto, rasvaiset lihavalmisteet ja leivonnaiset. Pehmeät kasvirasvat eli tyydyttymättömät rasvat. Lähteitä ovat kasvimargariinit, kasvirasvalevitteet, kasviöljyt ja öljypohjaiset salaatinkastikkeet. Rasvahapot vaikuttavat elimistön kolesteroliaineenvaihduntaan. Kovat rasvat nostavat veren kolesterolia, pehmeät laskevat sitä. Korkea veren kolesteroli kovettaa verisuonia ja nostaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Rasvakeskustelu roihahti, kun tv-ohjelmassa jotkut asiantuntijat kyseenalaistivat kovien rasvojen ja sepelvaltimotaudin yhteyden. Voi ja läski eivät olisikaan niin epäterveellisiä kuin on oletettu. Rasvasta puhutaan tehtaallakin Viime aikoina on kyseenalaistettu vähärasvaisia ravitsemussuosituksia. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kovilla eläinrasvoilla ei ole yhteyttä sepelvaltimotautiin. Rasvakeskustelua käydään myös Kaukaalla. Minä olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että viralliset suositukset ovat vääriä. Margariinit sun muut teollisesti valmistetut rasvat ovat pahasta ei voi, joka on puhdas luonnontuote, Jari Hämäläinen napauttaa. Päällystyskoneen hoitaja Pekka Simola herkuttelee kotona muun muassa ahvenfileillä ja paistetuilla muikuilla eikä suostuisi paistamaan kalaa margariinissa. Simola on kuullut, että monet työkaveritkin ovat siirtyneet takaisin voihin sen jälkeen, kun rasvakeskustelu alkoi. Simolalle väittely rasvoista on jättänyt hieman hämmentyneen olon. Yksi asiantuntija sanoo yhtä ja toinen toista. Keneen sitä oikein uskoisi? Pekka Simolan lautasella ei ole tuoreita kasviksia. Kotona hän kyllä syö salaattia, kun vaimo pakottaa. vyötärölle, Reinivuo muistuttaa. Kaukaan johtava työterveyshoitaja Päivi Tammelinin mukaan työntekijät ovat nykyään hyvin valveutuneita ravintoasioissa. Tiedetään, että aina ei kannata ottaa välipalaksi lihapiirakkaa tai munkkia. Monella ovat myös kasvilevitteet ja kevyttuotteet käytössä. Kaukaan työterveyshuolto ei järjestä ravitsemukseen liittyviä teemaviikkoja, vaan ruoasta keskustellaan terveystarkastuksissa. Kolesteroli- ja verensokeriarvojen pohjalta on hyvä johdatella keskustelu ruokatottumuksiin. Meiltäkin on nyt kyselty, että mites nämä rasvat? Me noudatamme virallisia suosituksia kunnes toisin todistetaan. Eli vähemmän eläinperäistä rasvaa ja enemmän kasvirasvaa ja mikä tärkeintä kohtuudella kaikkea. Katkaise arki ja nauti hyvän olon lähteistä Imatran Kylpylässä jäsenhinnalla Rentouttava lomanen 2 vrk Lomaan sisältyy majoitus 2 h huoneessa valitussa huonetyypissä, monipuolinen aamiainen, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja kuntosalille, kylpylän vapaa-ajan ohjelma sekä tunnin keilavuoro (1-4 hlölle) kylpylän keilahallissa. Hinnat 2 vrk / 2 h huone / 2 hlöä Studiohuone 204,00 Standardihuone* 225,00 Promenadihuone* 240,00 * Lisävuode aikuiselle 30 /vrk tai/ja lapselle (6-14v.) 25 /vrk. Varauskoodi: RETNO11 OmaLoma 3 vrk Lomaan sisältyy majoitus 2 h huoneessa valitussa huonetyypissä, monipuolinen aamiainen, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja kuntosalille sekä kylpylän vapaa-ajan ohjelma. Lisäksi hintaan sisältyy valinnan mukaan A) tunnin keilavuoro kylpylän keilahallissa (1-4 hlölle) tai B) kaksi kertaa yrttiporekylpy Hinnat 3 vrk / 2 h huone / 2 hlöä Studiohuone 279,00 Standardihuone* 309,00 Promenadihuone* 329,00 Lisävuorokausi aamiaisella samalla vuorokausihinnalla. * Lisävuode aikuiselle 30 /vrk tai/ja lapselle (6-14v.) 25 /vrk. Varauskoodi: OMA11 Lomien hinnat... ovat voimassa sunnuntaista perjantaihin (perjantai lähtöpäivä) seuraavina ajankohtina: 2010: 1.11. 17.12. 2011: 6. 18.2., 13. 25.3., 3. 15.4., 8. 27.5., 5.6. 23.6., 28.8. 9.9., 2. 13.10, 6. 18.11. ja 27.11. 16.12. Hintoihin sisältyy ALV. Oikeus muutoksiin pidätetään. Varaukset Varauksen yhteydessä mainittava varauskoodi: OMA11 tai RETNO11, liitto ja jäsennumero. Tarjoushintaisia huoneita on rajoitetusti. Myyntipalvelu puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi www.imatrankylpyla.fi 12 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 13
Kilpailuvirasto antoi päätöksen kilpailunrajoitusasiassa Kilpailuvirasto on antanut päätöksensä siitä, sisältyykö paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin lainvastaisia kilpailunrajoituksia. Pyynnön asiasta teki Kiinteistöpalvelut ry. Kilpailuviraston päätöksen perusteella asiaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä ei ole tarvetta muuttaa. Viraston mielestä Paperiliiton selvitys asiassa on osoittanut, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla työehtosopimuksen määräyksillä on pyritty parantamaan paperiteollisuuden työntekijöiden asemaa. Vaikka kyseiset sopimusehdot eivät kaikilta osin palvele Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten liiketaloudellisia tavoitteita, Metsäteollisuus on hyväksynyt ehdot alan työehtosopimusneuvotteluissa. Päätöksestä on valitusoikeus markkinaoikeuteen. Lue päätöksen perusteluista tarkemmin Paperiliiton nettisivuilta. Numerouudistus siirtyi marraskuulle Kolmas kerta toden sanoo: Paperiliiton puhelinnumerot muuttuvat marraskuussa. Uusien numeroiden käyttöönotto on viivästynyt jo toistamiseen operaattorista johtuvista syistä. Kannattaa siis edelleen soittaa tuttuun vaihteen numeroon 09-70891 ja entisiin alanumeroihin. Kun numero muuttuu, vaihteen vanhassa numerossa vastaa nauhoite, jossa kehotetaan soittamaan uuteen numeroon 010 289 7700. Tarkka muutospäivä ei lehden painoon mennessä ollut tiedossa. Seuraa tietoa numeroiden muutosajankohdasta liiton nettisivuilta. Sieltä löydät myös toimiston henkilökunnan uudet alanumerot, kun muutos on tullut voimaan. Toimitsijoiden gsm-numerot ja työttömyyskassan maksuton palvelunumero 0800-0-7089 säilyvät ennallaan.??? MITÄS TIEDÄT 1. Mikä on aavikkorotan eläintieteellinen nimi? 2. Mikä joki yhdistää Laatokan ja Suomenlahden? 3. Mitä paperia teki Stora Enson Varkauden tehtaan PK 4? 4. Miten pitkä on työttömyyspäivärahan saamisen ns. omavastuuaika? 5. Mikä mahtaa olla Kuuban rahayksikkö? 6. Kuinka moninkertainen, perättäisten vuosien maailmanmestari on Sebastien Loeb? 7. Minkä maalainen on Nokian uusi toimitusjohtaja Stephen Elop? 8. Mitä tarkoittaa sivistyssana logomania? 9. Mikä yhtye levytti maailman hitin Proud Mary? 10. Mikä on paljakka? AJATTELEMISEN AIHETTA Amerikkalainen omaisuudenhoitaja ja salkunhoitaja Stan Druckenmiller (on muuten miehellä erikoinen sukunimi) löi kesän jälkeen rukkaset naulaan ja ilmoitti lopettavansa sijoitushommat sekä olevansa tästä lähtien kokopäiväinen golffari. Kuka ihmeen Stan Druckenmiller? Rehellisesti sanottuna en ole koskaan kuullutkaan mistään Druckenmilleristä, ennen kuin luin suuren amerikkalaisen sijoitusyhtiön toimitusjohtajan kirjoittaman artikkelin ansioituneesta Stanista, joka on pitkällä urallaan pystynyt tuottamaan hoitamalleen varallisuudelle korkeita, aina kymmenien prosenttien, vuotuisia tuottoja. Lähtiessään Stan kertoi, että hänen näkemyksensä mukaan koko talouden ympäristö on nyt peruuttamattomasti muuttunut. Ohi ovat ne ajat, jolloin hänen hoitamalla sijoitustoiminnalla ja kokemuksella saadaan sijoituksille suuria tuottoja. Ohi ovat myös ne ajat, jolloin korkojen tai vaikka osakkeiden tuottoja voidaan ennustaa historiallisten tuottokehityksien mukaan. Nyt meille kaikille koittaa ja on koittanut ns. Uusi Normaali ympäristö, johon kuuluu hitaampi kasvu, velkavetoisten liiketoimintamallien häviäminen, ainakin länsimaissa sekä kauttaaltaan alhaisemmat tuotto-odotukset. Ja tämä kaikki on jotain muuta, mihin me olemme länsimaissa tottuneet. No mitä siitä sitten vaikuttaako yhden salkunhoitajan uran loppu meihin jotenkin? Pitäisikö meidän sääliä menestynyttä amerikkalaista Stania aina Suomessa asti? Ei tietenkään. Kysymyksessä onkin tämän salkunhoitajan lähtöön liittyvä viesti: tuottojen tekeminen on vaikeaa heikossa kasvukehityksessä, joka taas hidastaa tulevaisuuden investointeja ja pidemmällä aikavälillä se alentaa elintasoamme. Tämä kierre on nyt käynnissä erityisesti länsimaissa ja se koskee meitä kaikkia. Uusi Normaali ympäristö : alhaiset tuotot matalampi elintaso? Stania ja meitä kaikkia yhdistää myös globaalit pääomamarkkinat, jossa ylijäämäisiltä tahoilta siirretään pääomia alijäämäisille tahoille. Markkinoiden TALOUS Stan Druckenmiller lähti viestin ja jätti meille kaikille toimiessa tehokkaasti hyvät ideat ja luottokelpoiset tahot saavat haluamiansa pääomia. Tämä koneisto on ollut ruokkimassa taloudellista kasvua maailmanlaajuisesti. Rahaa olikin saatavilla markkinoilta aina vuoteen 2008 asti. Viime vuodet ovat sitä vastoin olleet pääomamarkkinoilla tapahtumarikkaita; draamaa, kriisejä, osittaista paniikkia, elvytyspaketteja, yhteistä solidaarisuutta (Kreikka) ja osittaista elpymistä. Pääomasta on tullut niukka hyödyke. Euroopassa taloudet kamppailevat heikohkojen kasvunäkymien, valtavan velkataakan, suurten budjettialijäämien sekä ikääntyvän väestön kanssa. Yhtälön ratkaiseminen ei ole helppoa ja edellyttää päätöksentekijöiltä suurta viisautta. Länsimaissa taloudellinen kasvu tulee jäämään laimeaksi. Matalien tuottojen aika tarkoittaa meille kaikille sitä, että talouden liikkumavarat pienenevät, kasvu jää alhaiseksi ja sitä kautta jaettavaa on paljon vähemmän kuin mihin olemme kansakuntana tottuneet. Suomen osalta taloudellinen tilanne on parempi kuin Irlannissa tai Espanjassa, mutta tähän seikkaan ei tule tuudittautua. Suomessakin viime vuosien voimakkaasta velkaantumisesta seuraa pitkähkö palautumisjakso, jossa nopeimmin selviytyvät yritykset. Julkisen sektorin (valtio ja kunnat) rahoituksellisen tasapainon saavuttaminen tulee viemään poikkeuksellisen pitkän ajan, johtuen talouden odotetusta heikosta kasvukehityksestä. Vientivetoinen taloutemme on joutunut kaiken keskelle varoittamatta ja rajusti. Vuosi 2009 jää historiaan syvimpänä kansantuotteemme laskuna sitten toisen maailmansodan. Hyvän taloudellisen suhdanteen aikana rakennetut yhteiskuntamme hyvinvointipalvelut ovat nyt rahoituksellisesti kovilla. Alhainen korkotaso- hyvä vai huono asia? Elpyminen on alkanut, mutta se on hidasta. Suomi on hyötynyt euroon siirtymisestä euroalueen yhtenäisen, alhaisen korkotason kautta. Vallitseva historiallisen alhainen korkotaso voidaan nähdä erään- laisena lääkkeenä talouksille niin Euroopassa kuin muuallakin. Tiedämme että korot ovat alhaalla. Senkin tiedämme, että erittäin suurella todennäköisyydellä ne siellä pysyvät. Asuntovelalliset ovat Suomessakin väliaikaisesti hyötyneet tilanteesta, mutta suurten velkamäärien kanssa on tällaisessa taloudellisessa tilanteessa syytä olla varovainen. Korot ovat alhaalla, koska taloudellinen aktiviteetti on alhaalla. Vahvasti viennistä riippuvaisena taloutena Suomen täytyy huolehtia kilpailukyvystään. Yhteisen valuutan myötä Suomelle taloushistoriasta tuttu devalvaatiopolitiikka on jäänyt pois käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Kävisikö tilalle kilpailukyvyn ytimeksi suomalainen tehokkuus, ammattiosaaminen, innovatiivisuus ja yhteishenki? Yhtenäisyys on Suomen voimavara Stan löi hanskat tiskiin, mutta me Suomessa emme voi sitä tehdä. Poliittisesti tulee olemaan haastavaa sopeuttaa Suomi uuteen taloudelliseen normaaliin ympäristöön, mutta onpa seuraava hallitus minkä värinen tahansa, sama raskas työtaakka odottaa tekijäänsä. Sotiemme veteraanit jättivät meille ja seuraaville sukupolville ison perinnön vaalittavaksi ja yhtenä opetuksena heiltä jäi meille kansakunnan yhtenäisyys, kaveria ei jätetä. Toivottavasti seuraava hallitus toimii yhteiskuntavastuullisesti ja sopeuttaa meidät suomalaiset uuteen taloudelliseen normaaliin ympäristöön pitämällä Suomen yhtenäisenä ja sisäisesti vahvana. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee innovointia, yrittämistä ja kovaa työtä, joilla myös tulevaisuudessa rakennetaan menestyvää Suomea. Näillä sanoilla toivotan hyvää syksyä kaikille paperiliittolaisille. OLLI EKLUND SIJOITUSJOHTAJA, TAALERITEHDAS OY TÄSSÄ ESITETYT NÄKEMYKSET OVAT TAALERITEHDAS-KONSERNIN MIELIPITEITÄ ARTIKKELIN LAATIMISHETKELLÄ, EIKÄ TÄSSÄ ESITETTYÄ INFORMAATIOTA VOIDA PITÄÄ KEHOTTEENA MYYDÄ TAI OSTAA RAHOITUSVÄLINEITÄ. TAALERITEHDAS ON PAPERILIITON YHTEISTYÖKUMPPANI POHDITTAESSA LIITON VAROJEN SIJOITTAMISTA TUOTTAVASTI JA TURVALLISESTI. 14 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 15
TEKSTI: VILLE VANHALA KUVAT: JOHANNES WIEHN PÄÄLUOTTAMUSMIES ARI KUJALA ON RAUHOITTUNUT PAKKOMIELTEISESTÄ KALASTAJASTA AIKATAULUJA KAIHTAVAKSI HUVIVENEILIJÄKSI. PÄÄMÄÄRÄÄ TÄRKEÄMPÄÄ ON ULAPALLA SEILATESSA MATKANTEKO. ENTISEN STORA ENSO OYJ:N JA NYKYISEN KOTKA MILLSIN TEHTAALLA YT-NEUVOTTELUT OVAT OLLEET ARKIPÄIVÄÄ LIKI VUOSIKYMMENEN AJAN. Myrsky yllättää kahden miehen venekunnan Kotkan edustalla. Korkeat aallot lyövät veneen perän yli, kajuutassa pyöritään kuin pesukoneessa ja kokeneet kalastajatkin ovat hetkessä pahoinvoivia. Ankkuriköyttä on turha edes yrittää laskea perätuhdolta. Ari Kujalan on kontattava köysineen aaltojen paiskoman veneen keulaan. Ankkuri hulahtaa tyrskyihin, köysi juoksee, mutta nytkähtää. Ankkuri alkaa pitää. Jäimme myrskynsilmään, koska moottoriin tuli tekninen vika. Yö meni hullunmyllyssä, mutta aamulla meri oli yhtäkkiä rasvatyyni, Kujala muistelee takavuosina sattunutta, miltei merihätään päätynyttä tapahtumaa. Kaksikko selvisi mereltä, koska säilytti malttinsa kiperässä tilanteessa. Vuodesta 1999 lähtien ensin Stora Enson ja sitten Kotka Mills Oy:n pääluottamusmiehenä toiminut Kujala osoittautuu muutenkin harkitsevaksi mieheksi. Vaahtoaminen ja mesoaminen eivät ole minun tapojani hoitaa asioita. Olen sopimuskulttuurin kannalla. En kuitenkaan ole unohtanut sitä historiaa, millä paperiteollisuuden työntekijöiden asiaa on aikanaan ajettu. Myrskyä, vastatuulta ja jatkuvia neuvotteluja Keula irti laiturista Liki pakkomielteeksi yltynyt kalastus on Kujalalta viime vuosina jäänyt, mutta merelle hän suuntaa yhä omalla veneellään Kotkan Sapokan pienvenesatamasta. Kellon katsominen loppuu siihen, kun keula irtoaa laiturista. Työ edellyttää tiukoissakin aikatauluissa elämistä, joten vapaa-ajan on hyvä olla myös aikatauluista vapaata aikaa. Edes määränpää ei ole Kujalalle tärkeää, vaan veneilyssä kuten myös moottoripyöräilyssä häntä kiehtoo ennen kaikkea matkanteko. Kun merelle lähdetään, niin välillä on myös rantauduttava. Nykyään retket suuntautuvat Hamina-Loviisa-Haapasaari-triangelin sisälle. Tarkempia koordinaatteja ei lähtiessä oteta. Pääluottamusmiehenä hieman liian ratkaisuhakuiseksikin tunnustautuva Kujala myöntää, että työ saattaa joskus seurata mukana myös tehtaalta ulapalle. Kykenen kuitenkin käsittelemään asioita siten, etteivät ne vaikuta psyykeen, ainakaan kovin paljoa. Kymmenen vuotta vastatuulta Stora Enso Oyj:n Kotkan tehtaasta tuli Kotka Mills Oy:n tehdas viime heinäkuussa. Yksittäisen tehtaan toimintojen eriyttäminen suuresta konsernista ei ole sujunut aivan kitkatta. Uudelleenjärjestelyiltä ei ole vältytty. Paraikaakin tehtaalla on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut. Kun omistajataho on sijoittajaryhmä, niin neuvottelujen käynnistyminen ei tullut yllätyksenä, Kujala toteaa. Uusi omistaja on tekemässä tehtaaseen myös investointeja. Kierrätyskuitulinjan on määrä valmistua tulevan kevään aikana, mutta työpaikkojen määrää se tuskin tulee lisäämään. Kotkassa käytännössä koko 2000-luku on käyty yt- ja muita supistamisneuvotteluja. Kujala katsoo, että tehtaan toimintamalli muuttui radikaalisti jo Stora Enson aikoina puolitoista vuotta sitten. Yt-laki on nykyään irtisanomislaki. Siitä ei päästä yli eikä ympäri. Ikuisuusprojekti talviteloille Laiturissa kelluva Kujalan vene on alun perin 1960-luvun alkupuolella valmistunut meriläinen. Tätä nykyä puuveneen kyljet ovat vaalean vihertävät. Kylkeen alkoi tulla reikiä ja puuta piti vaihtaa laidoista paljon. Lopulta päätin päällystää kuidulla koko paatin. Kujala luonnehtii venettään ikuisuusprojektiksi. Vanhasta veneestä on tehty tekemällä uutta ja työ on yhä kesken. Keulapiikissä kiemurtelee kerällinen mustaa putkea, jota tarvitaan lämmityslaitteeseen. Asentaminen jää kuitenkin kevääseen. Nyt on jo aika nostaa vene talven edeltä maihin. Puusta pääluottamusmiehellä on mielipiteensä muutoinkin kuin veneen rungossa. Suomessa on puuta ja puusta me tulemme elämään myös jatkossa, mutta miten sitä hyödynnetään tulevaisuudessa? Taannoinen päätös uusista ydinvoimaloista tuli onneksi metsäteollisuudelle. Kun energian saanti on turvattu, niin resursseja riittää myös kehitystyöhön. ARI KUJALA ensimmäinen työpaikka matkustajaalus MS Finlandilla varastomiehenä 1967. Maamerkki säilyy saarella Yhteiskunnan viimeaikainen kehitys huolestuttaa Kotka Mills Oy:n pääluottamusmiestä. Arvojen koveneminen näkyy hänen mielestään siinä, että ammattiyhdistysliikettä ja muita edunvalvontajärjestöjä ollaan painamassa rahan voimalla polvilleen. Se merkitsee samalla pohjoismaisen, vastuuta kantavan yhteiskuntamallin romuttumista. Oman työpaikkansa tulevaisuuteen Kujala suhtautuu varovaisen toiveikkaasti. Uskon, että maamerkki säilyy Kotkan saarella. Maamerkki, tehtaan pitkä ja punertava savupiippu näkyy kuulaassa syysilmassa myös Sapokan pienvenesatamaan. Kujala loikkaa veneensä kannelta laiturille ja tyrkkää keulan laiturin reunaan naulatun muovisuojan päälle: ettei vene naarmuunnu. Sitten soi kännykkä. Puhelu on lyhyt. Tulee äkkilähtö. Tehtaalla odottaa tupa täynnä väkeä. Kun neuvottelut ovat päällä, niin porukalla on paljon kysyttävää. 16 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 17 aloitti apulämmittäjänä Enso Gutzeitin tehtaalla 1971. työskennellyt sen jälkeen samassa tehtaassa Enson ja Stora Enson työntekijänä mm. lämmittäjänä, vesilaitoksen hoitajana ja voimalaitoksen valvomon hoitajana. aloitti toiminnan ay-liikkeessä 1975 työsuojelupuolella, ollut myös Paperiliiton Kotkan osasto 17 puheenjohtaja, varatsv., luottamusmies ja sihteeri. pääluottamusmies vuodesta 1999. harrastukset: veneily, moottoripyöräily ja lukeminen.
KUNNOSSAPIDON TUNTEMISESTA HYÖTYÄ MYÖS KÄYTÖLLE Lupa mennä toisen tontille Lämmönvaihtimen varoventtiilin huolto ja säätö. Kunnossapitomies tietää kokemuksesta, mistä huolto alkaa ja miten säätö tapahtuu. UPM Rauman tehtailla kunnossapitotehtävistä pääsevät jyvälle myös käytön työntekijät: uusi koulutus antaa käytölle kuvan kunnossapidon tehtävistä mutta myös tarvittaessa luvan osallistua niihin. Koulutettavilla on erilaisia valmiuksia, he ovat erilaisia persoonia. Jos on esimerkiksi jo tehnyt mekaanisia kunnossapitotehtäviä, voi aika nopeastikin oppia lisää. Toisilla taas ei ole kokemusta juuri minkäänlaisesta korjaamisesta, kuvailee kouluttajana toimiva Antero Burtsoff UPM Rauman tehtaiden kunnossapidosta. Elokuun lopulla tehtaalla alkoi neljäs koulutusjakso kunnossapidon perusteista vuorojen käyttöhenkilöstölle. Kahdeksan viikon aikana koulutettavat perehtyvät kunnossapitoon käytännön työssä kolmena päivänä ja teoriaan kahtena päivänä viikossa. Koulutukseen osallistujia on kaikkiaan lähes 90. Omalla kunnossapitohenkilöstöllä on koulutuksen toteutuksessa iso rooli. Antero Burtsoffilla on työstään liki 35 vuoden kokemus. Kokenut perehdyttäjä tietää 18 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 19 TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: JUHA SINISALO myös, miten työn parhaiten oppii: Selvitys, imitaatio, demonstraatio, toisto. Niillä saadaan varmasti tulosta aikaan. Paketti tutuksi Antero Burtsoff pitää kouluttamista ja toisten opettamista antoisana tehtävänä. Koulutuksessa ei ole tarkoitus tehdä uusia kunnossapitomiehiä vaan perehdyttää työn perusteisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän sitä, että käyttö ja kunnossapito toimivat yhdessä päivän aikana. Käyttöpuolelta on aina tarvittaessa apua saanut, mutta hyvä, että silläkin puolella nähdään kunnossapidon pakettia, osataan nähdä asiat kunnossapidon silmin. Voimalaitoksen käyttömies Kalle Tähtinen on Burtsoffin neljäs koulutettava tänä vuonna. Voimalaitos on toiminut käytön ja kunnossapidon yhteistyössä edelläkävijänä, joten toimintatapa ei sinänsä ole uusi, mutta se tavallaan antaa luvan tarvittaessa astua toisen tontille. Työnantaja on antanut mahdollisuuden laajentaa omaa toimenkuvaa, Tähtinen sanoo. Hän on työskennellyt voimalaitoksella 12 vuotta. Myös kouluttaja voi oppia koulutettavalta, kuten Burtsoff on oppinut Tähtiseltä uusia asioita kunnossapidon tietojärjestelmän käytöstä. KOULUTTAJA ANTERO BURTSOFF JA KOULUTETTAVA KALLE TÄHTINEN.... MENOSSA LÄMMÖNVAIHTIMEN VAROVENTTIILIN HUOLTO JA SÄÄTÖ.
toisen tontille... Tietojen pihtaus ei kuulu ajatusmaailmaani, napauttaa Tähtinen. Koulutuksessa mukanaoloon hän suhtautuu positiivisesti. Ja vastaanottavaisin mielin. Tavoitehan on oppia, mitä käyttömiehen on osattava ottaa huomioon kunnossapidon kannalta. Työpari Työn oppii parhaiten tekemällä. Antero Burtsoff opastaa ja Kalle Tähtinen harjoittelee. Tämän koulutusparin yhteistyö sujuu hyvässä hengessä. Tosissaan tehdään, muttei tosikkona, Burtsoff heittää. On monenlaisia tapoja tehdä töitä. Joku tekee kiukun kautta, mutta meille sopii paremmin pilke silmäkulmaan. Kuitenkin lopputulos on se tärkein, se, että työ tulee tehdyksi. Ja paljon on kiinni siitä, ovatko kouluttaja ja koulutettava samoilla leveysasteilla, miten he tulevat keskenään toimeen, Tähtinen täydentää. Sarasmäki aloitti Raumalla massaosastolla, joka oli edelläkävijöitä tiimityössä. Sain alusta lähtien kokemusta työryhmätyöskentelystä, Sarasmäki kiittää. Pituusleikkurilla hän on työskennellyt vuodesta 2002 ja toimii PK 1:n, PK 2:n ja PK 3:n jälkikäsittelyn osastonluottamusmiehenä. Sarasmäen mielestä kunnossapidon työntekijöiden ammattitaito on kokenut viime vuosikymmeninä huiman nousun. On selvää, ettei kahdeksan viikon koulutuksella tehdä kenestä tahansa kunnossapidon ammattilaista, mutta työn tuntemus kasvaa. Esimerkiksi oppii tietämään, mitä vaiheita tietyssä työssä on ja voi itse jo aloitella sitä vaikka avaamalla oikeat pultit, jos kunnossapito ei ihan heti ennätä paikalle. Taidot käyttöön Monilla käytön työntekijöillä on taitoja, joita nykyisessä työssä ei tarvita mutta joita ei kannattaisi haudata. Kotona tulee nikkaroitua tai korjattua kaikenlaista, joku on ehkä saanut metallialan koulutuksen, toinen tehnyt töitä hitsaajana. Sarasmäki on osallistunut työpaikkansa töiden kehittämisryhmään, jossa on mietitty, miten näitä taitoja voidaan ylläpitää. Kunnossapidon koulutuksessa myös näitä piiloon jääneitä taitoja saadaan hyödynnettyä. Rami Sarasmäki pitää käynnissäpidon taitoja hyödyllisinä myös ylitöiden kannalta. Väki tehtaalla on vähentynyt ja yksittäisen työntekijän kuormitus lisääntynyt. Sarasmäen mukaan enää ei jakseta tehdä Tekemisen makuun Meneillään olevan viikon kolmen työpaikkakoulutuspäivän lisäksi kunnossapidon perusteisiin kuuluu teoriaa muun muassa eri laitteista, teloista, niiden pinnoitteista ja käsittelystä. PK 2 pituusleikkurin prosessimies Rami Sarasmäki miettii jo kaaviokuvaa katsoessaan, miltä laite mahtaa näyttää pajalla purettuna. Irrotetaan sitten pumppu tai istukka, korjauspajalla saa sitten rauhassa avata, katsoa, purkaa ja tutustua. Sarasmäellä on jonkinlaista pohjaa kunnossapidon töistä, kun hän tuli tehtaalle kesätöihin ja työskenteli kunnossapidossa yhtä aikaa isänsä kanssa. Alan ammattiopintojen jälkeen Kalle Tähtinen hioo venttiiliä. Antero Burtsoff tarkistaa luupilla venttiilin pitopintoja. 20 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 21...
tontille... Koulutukseen osallistuminen pohjaa vapaaehtoisuuteen. Mukana on kuitenkin myös niitä, jotka eivät ole nähneet muuta vaihtoehtoa, kuin osallistua koulutukseen. Vaikka koulutuksen sisällöstä ja muodosta on saatu myös kritiikkiä, se on pääosin otettu vastaan positiivisin ja avoimin mielin. Siihen nähden, kuinka nopeaskahta työvuoroa peräkkäin. Kunnossapidon osaaminen voisi olla etu jaksaa tehdä ylitöitä oman vuoron päälle. Jos ensin tulisikin tekemään kunnossapitoa ja jatkaisi siitä omaan vuoroon, voisi ylityökin olla mielekkäämpää, Sarasmäki arvioi. Paineanalysaattorilla tarkistetaan varoventtiilin avautumispaine ja paineen pito. Raapaisu isosta alueesta Kunnossapidon koulutuksen perusteissa ehditään Sarasmäen mielestä raapaista isolta alueelta paljon. Hyödyllisintä oman työn kannalta on ollut oppi pituusleikkurin eri teloista ja niiden eroista. Lisää näitä koulutuksia pienemmässäkin muodossa, Sarasmäki toivoo. Omaa kouluttajaansa Aimo Karhusta Sarasmäki kiittää siitä, että hän antaa tehdä ja antaa ohjeita sopivasti. On monia töitä, joissa on etu, että mukana on toiset kädet. Kouluttajiksi on Sarasmäen mielestä valittu juuri oikeat henkilöt ja he ovat koulutusten edistyessä myös harjaantuneet tehtävässään. Myönteiseen palautteeseen lienee syynä paitsi kunnossapidon ammattiosaamisen arvostus, myös verstaalla vallitseva hyvä ja välitön ilmapiiri. Koulutuksen laajuus yllätti UPM:n Rauman paperitehtaalla alkoi vuoden alussa koulutus Käynnissäpitoa käytölle 2010. Koulutuksesta sovittiin syksyn 2009 yt-neuvotteluissa. Työntekijät olivat valmiita sitoutumaan muutoksiin, jos heille taattaisiin koulutus ja sitä kautta lisäaikaa suunniteltujen irtisanomisten toteuttamiselle. Koulutuspaketti luotiin nopealla aikataululla. Sen laajuus yllätti työntekijät positiivisesti. Kolme kahdeksan viikon mittaista koulutusta on takana, neljäs päättymässä. Viides ja viimeinen jakso toteutuu loppuvuoden aikana. Kaikkiaan koulutukseen osallistuu 80 90 henkeä. Koulutuksen tarkoituksena on antaa riittävät taidot ja osaaminen tyypillisiin käynninaikaisiin häiriö- ja vikakorjauksiin sekä määriteltyihin ennakkohuoltotöihin. Lisäksi edellytetään kunnossapidon tietojärjestelmän SAP:n hyvää osaamista. Kouluttajat saavat koulutusajalta työehtosopimuksen mukaisen korvauksen. Koulutettavat siirtyvät kahdeksan viikkoa kestävän koulutuksen ajaksi päivätöihin. Koulutuksen läpikäynti vaikuttaa palkkaukseen aikanaan sen mukaan, miten kurssilta saatuja oppeja pystyy hyödyntämään työssään. Tämän tekee mahdollisesti Raumalla käytössä oleva palkkausjärjestelmä, joka kannustaa monitaitoisuuteen. ti ja kuinka laaja-alaisena koulutus pääsi vauhtiin, pitää pääluottamusmies Jouko Aitonurmi sitä varsin onnistuneena. Koulutus osoittaa myös sen, että työnantaja näkee kunnossapidon ydinosaamiseen kuuluvana. Aitonurmen mielestä koulutuksen tuoma lisäaika on ratkaiseva myös siinä mielessä, että jatkuvien vähennysten sijasta onkin jo alkanut keskustelu, mistä lähitulevaisuudessa saadaan rekrytoitua osaavaa työvoimaa. TÄYSIN VESITIIVIS? KYLLÄ! sen nimi on drylock. kenkä, joka lukitsee kosteuden ulkopuolelle ja pitää jalkasi lämpiminä ja kuivina.» Drylockissa on vesitiivis (WR) mutta hengittävä kalvo, joka estää täydellsesti veden läpimenon. Vesitiiviydestä huolimatta tämä kalvo hengittää ja poistaa kosteuden kengän sisältä.» Drylockin kaksoisvaimentavan FX2- pohjallisen iskunvaimennus vähentää jalkojesi, polviesi ja selkäsi kuormitusta. Käyttömukavuutta lisäävät tiivis paljeiltti ja pehmustettu varsi.» Kestävän ja pitkäikäisen PU/nitriilikumipohjansa ansiosta Drylock sopii loistavasti sinulle, joka työskentelet toisinaan liukkailla ja kosteilla alustoilla. Pohja on myös lämmön kestävä (HRO) ja jalkine sopiikin käytettäväksi sekä hitsaustöissä, että kuumilla lattiapinnoilla.» Drylock-kengillä näyt silloinkin, kun on pimeää. Kenkä on varustettu heijastimilla, jotka sopivat sen harkittuun designiin. Tutustu Drylock-mallistoon nettisivuillamme www.jalas.com 22 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 23
ILOSTA ja intohimosta jalkapalloiluun TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: JOHANNES WIEHN Ei ollut ihme, että Janne Jose Lindberg valitsi jalkapallon harrastuksekseen. Sitä pelasivat kotikaupungissa Kuusankoskella kaikki, perhe ja kaverit. Kuten muutkin ikätoverit, Lindberg harjoitteli myös muun muassa jääkiekkoa, kunnes teki valintansa. 15-vuotiaana päätin, että alan tosissaan satsata jalkapalloiluun. Silloin tuli varmuus, tunsin lajin omakseni ja asetin tavoitteen, että vielä pelaisin Suomea korkeammalla tasolla eli tähtäisin myös ulkomaille. Kuusankosken Kumun kasvatin teini-iän haaveet kävivät toteen Suomen mestaruutta lukuun ottamatta. Kirkkain mitali on hopeaa. Muihin tavoitteisiin pääsin ja siitä olen iloinen. Pelivuosilta jäi mahtavia muistoja, myös monia hyviä pelikavereita. Työ tehtaalla vastapainona Vaikka haaveet jalkapallon suhteen olivat korkealla, Lindberg on pitänyt itselleen sopivana, luontaisena juttuna, myös tehdä muita töitä. Hänelle työ tehtaalla on ollut hyvä vastapaino pelaamiselle. Voikkaan paperitehtaan rakennuspuolelle Lindberg oli mennyt töihin vuonna 1985. Edelleen hän kaipaa työporukan seuraa. Kahvipöytäkeskustelut tekivät työpäivistä antoisia. Porukka myös antoi kasvotusten palautetta edellisillan pelistä. Siitä pidin, sillä tykkään rehellisestä ja reilusta palautteesta. Rehelliseen palautteeseen on oltava valmis, muuten ei ole myöskään kilpaurheiluun valmis. Kokopäiväisenä jalkapalloammattilaisena Lindberg pelasi ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa FC Hakassa. Alkuun hän työskenteli Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n palveluyksikössä Valkeakoskella, mutta urheiluvamma, jalan katkeaminen, muutti tilanteen. Kahden kauden jälkeen Lindberg palasi Hakasta Myllykoskelle MyPaan. Otin virkavapaalta Voikkaalta mutta huomasin pian, ettei pelkkä pelaaminen ole minun juttuni. Jälleen Lindberg yhdisti pelaamisen ja työnteon. Jos harjoitukset jäivät työvuoron takia väliin, hän huolehti vastaavat treenit itsekseen. Pysähdys toi muutoksen Jalkapalloura vei Lindbergin pelaamaan Skotlantiin kolmeksi ja Saksaan yhdeksi vuodeksi. Suomeen hän palasi 1998 pelaamaan ja jälleen päivätöihin Voikkaan paperitehtaalle. Koko ajan Lindberg on myös säilyttänyt Paperiliiton jäsenyyden. Työelämää koskeva järkytys tuli maaliskuun kahdeksantena, naisten päivänä, vuonna 2006. Tuli tieto paperitehtaan lopettamisesta ja tuntui kuin maailma pysähtyisi. Elämän peruselementti järkähti. Monilla muilla ei ollut kuin työ, minulla oli toinenkin ura. Silti itseltäkin meni turvallisuudentunne pariksi viikoksi ennen kuin luotin, että töitä tulen saamaan. Olin lokakuun loppuun vielä töissä ja aloitin sitten Pohjois- Kymen Liikunnalla, joka järjesti liikuntaa 3. 6.-luokkalaisille kahtena päivänä viikossa. Liikunnanohjaustyön ohessa Lindberg alkoi opiskella ammattivalmentajatutkinnossa. Hän oli kahtena edellisvuotena ollut mukana MyPan valmennustiimissä, joten tähtääminen ammattilaisuralle valmentajana tuntui luontevalta. Seuraavana vuonna 2007 opintojen ollessa vielä kesken Janne Lindberg aloitti uransa liigavalmentajana Vaasan Palloseurassa VPS:ssa. Kaudesta 2009 lähtien hän on toiminut MyPan päävalmentajana. Tunsin olevani tehtävään valmis ja uskoin omaan tekemiseeni: tämä on sitä, mitä haluan tehdä. Intohimosta lajiin Neljä ja puoli vuotta Voikkaan pysäyttämistä koskevan tiedon jälkeen Lindberg istuu haastateltavana Myllykoskella MyPa-talolla päävalmentajan työhuoneessa. Pelaajat ovat pian matkalla päivän harjoituksiin. Valmentajan työ on ainaista puun ja kuoren välissä olemista: katsojat ja seurat odottavat hyvää pelaamista ja menestystä, mutta taloudelliset realiteetit kiristyvät kaiken aikaa eikä realismi kohtaa tavoitteita. Tämä työ on 24 h päivässä ja joka pelin elää mukana. On kysymys intohimosta pelaamiseen puolin ja toisin. Lisäksi valmennustiimin on oltava erittäin yhtenäinen. Jos näin ei ole, silloin työ hankaloituu entisestään. Lindberg sanoo itse pyrkineensä olemaan kannustava esimerkki, joka vaatii itseltään saman kuin muilta. Pitää löytyä tiettyä nöyryyttä, mutta myös tervettä uhoa. Toisaalta tänä päivänä pelaajat antavat Lindbergin mielestä liian helposti periksi: jos tässä seurassa ei onnistu, vaihdan seuraavaan. Luonteenlujuus on katoamassa. Ihmistuntemusta Lindberg pitää työssään olennaisena taitona. Siihen vuodet juniorijalkapalloilijoiden valmentajana antoi hyvän pohjan. Kun vetää 6-18-vuotiaita junnuja, se kasvattaa ihmistuntemusta ja auttaa myöhemmin myös aikuisten kohdalla havainnoimaan, mitä kenellekin voi sanoa. Siinä oppii vaistoamaan mistä mikin johtuu, mihin tarttua ja miten. Pitää osata tukea itsetuntoa sopivasti. Janne Lindberg vertaa jalkapallon pohjatyön tekemistä omakotitalon remontoimiseen. Siinäkin jätetään aina jäljelle joitakin peruselementtejä ja uuden luominen on aina luovimista. Iloa ja yhteistä hyvää Jalkapalloseura on tehnyt Myllykoskea tunnetuksi myös Euroopan pelikentillä. Se Lindbergiä harmittaa, että pelataan meillä kuinka hyvin tahansa tai menestytään kansainvälisestikin, katsojien määrä on pienessä maassa rajallinen. Toivottavasti Suomessa jalkapallokulttuuri pääsisi laajenemaan, ja sitä kautta valmentajan ammattiakin arvostettaisiin entistä enemmän. Lindberg pitää tärkeänä, että jalkapallo tuo iloa, että katsojat nauttivat hyvistä joukkueista ja ottelutapahtumista. Pienelle paikkakunnalle MyPa tuo yhteistä hyvää. 24 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 25
Hakuaika alkuvuoden ohjatuille lomille alkanut MAAILMAN PAPERI JUHANI ARTTO HAURIS Paperiliitto järjestää yhdessä eri lomajärjestöjen kanssa liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen ohjattua, terveyttä edistävää ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää lomatoimintaa. Alkuvuoden 2011 lomille hakuaika on käynnissä juuri nyt. Perhelomat ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävät alkuvuoden 2011 lomat: ELÄKELÄISTEN ERITYISVIIKOT Hyvänolon viikko 17.-22.01.2011 Omavastuu 90 Hakuaika päättyy 17.11.2010 Iloiten ikä kuluvi 07.-12.02.2011 Omavastuu 110 Hakuaika päättyy 07.12.2010 TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT Eväitä elämään 16.-21.02.2011 Ei omavastuuta (62,50 ) Hakuaika päättyy 16.12.2010 LAPSIPERHEILLE Vintiöviikot 14.03.-19.03.2011 Omavastuu 110 aikuinen, alle 16-vuotiaat lapset veloituksetta. Hakuaika päättyy 14.01.2011 Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä. Lomaviikot toteutetaan täysihoidolla. Hakemuksia saa Paperiliiton nettisivuilta, ammattiosaston lomavastaavalta ja liiton toimistolta. Lisätietoja antaa Paperiliiton lomavastaava Hanna-Kaisa Siimes, hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.fi, p. 09-7089 219. Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Allekirjoitettu hakemus lähetetään liiton toimistoon: Hanna-Kaisa Siimes, Paperiliitto ry, PL 326, 00531 Helsinki. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomajärjestöt tekevät varsinaiset lopulliset valinnat hakijakohtaisesti. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Tietoa Paperiliiton ja eri lomajärjestöjen yhteistyössä järjestämistä lomista joulukuun Paperiliitto-lehdessä. Seuraa liiton lomaetuja myös liiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi. Kiitos nettikyselyyn vastanneille! Hanna Pakarisen Paperi- miehen tytär-albumin ovat voittaneet omakseen Matti Ulvinen Lohjalta, Kimmo Blomster Ihodesta ja Aki Halme Tampereelta. SAKSASSA IG BCE VAATII NÄKYVIÄ KOROTUKSIA PALKKOIHIN Saksassa ammattiliitto IG BCE löi syyskuun lopulla lukkoon tavoitteensa äskettäin alkaneissa neuvotteluissa paperiteollisuuden uudesta työehtosopimuksesta. Paperiteollisuuden työehtoneuvottelut koskevat nyt ensi kertaa sekä Saksan länsi- että itäosassa työskenteleviä paperityöläisiä. Liitto vaatii palkkoihin näkyviä korotuksia konkretisoimatta tavoitettaan. IG BCE:n jäsenille liitto esittää erillistä lisäkorvausta luonnehtien sitä tavoitekokonaisuuden olennaiseksi osaksi ja palkkioksi menestyksekkäästä, yhdessä toteutetusta politiikasta. Uusiin tavoitteisiin kuuluu myös pyrkimys säännellä vuokratyön ehtoja työehtosopimuksella. Ammattiliitto IG Metall onnistui hiljattain saavuttamaan tämän tavoitteen sopimuksessa, joka koskee 85 000 terästyöläisen työehtoja. Sopimus sisältää periaatteen, jonka mukaan vuokratyöntekijälle on maksettava samasta työstä sama palkka kuin isäntäyrityksen henkilöstöön kuuluville. IG BCE arvioi, että paperiteollisuudella menee nyt taloudellisesti hyvin ja että talouden suhdannekriisi on ohi. Talous kehittyy vakaasti ja vahvasti, järjestö kiteyttää. ABITIBIBOWATER SINNITTELEE POIS KUILUN PARTAALTA Maailman suurimman sanomalehtipaperin valmistajan AbitibiBowaterin pohjoisamerikkalaiset velkojat hyväksyivät syyskuun puolivälissä yhtiön rankan saneerausohjelman. Se merkitsi tärkeää askelta kohti yhtiön toiminnan normalisoitumista ja pikaista vapautumista konkurssihallinnon alaisuudesta. AbitibiBowater määrättiin keväällä 2009 konkurssihallinnon alaisuuteen, mikä esti välittömän konkurssin. Ammattiliitto CEP:n puheenjohtaja Dave Coles on tyytyväinen velkojien päätökseen tukea rakenneuudistusohjelmaa. Samalla hän muistuttaa työntekijöiden tekemistä uhrauksista yhtiön pelastamiseksi konkurssilta. Toukokuussa yhtiön järjestäytyneet työntekijät hyväksyivät 5-vuotisen työehtosopimuksen, jolla palkkoja alennetaan kahdessa vuodessa Kanadassa 10 prosenttia ja Yhdysvalloissa hieman vähemmän. Ilman tätä sopimusta työntekijät olisivat voineet menettää eläke-etunsa. Nyt sopimus suojaa niitä yhtiön sitouduttua antamaan ammattiliiton ylläpitämälle uudelle eläkerahastolle 350 miljoonaa euroa. Työläiset ovat tehneet yhtiön pelastamiseksi enemmän kuin heidän oikeudenmukainen osuutensa olisi, Coles päättelee arvostellen samalla Kanadan liittovaltion hallitusta passiivisesta asenteesta. Colesin mukaan hallitus ei ole tehnyt mitään auttaakseen metsäteollisuuden suurista vaikeuksista kärsiviä yhteisöjä. Tulemme vaalien aikoihin muistamaan (pääministeri Stephen) Harperin hallituksen passiivisuuden, Coles toteaa. Sen sijaan Quebecin osavaltio myönsi helpotuksen AbitibiBowaterilta perittäviin eläkemaksuihin. Sen ehtona oli yhtiön 5-vuotinen sitoumus pitää pääkonttorinsa Quebecissä ja investoida uusiin hankkeisiin runsaat 50 miljoonaa euroa. ITÄ-KANADAN MALLISOPIMUSTA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN Ammattiliitto CEP:n neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen uudesta 5-vuotisesta työehtosopimuksesta Georgia Pacificin Niagara Fallsin tehtaan johdon kanssa. Neuvottelutulos tuli voimaan, jos liittoon kuuluvat työntekijät hyväksyivät sen lokakuun puolivälissä järjestetyissä kokouksissa. Kanadan puunjalostusteollisuuden työmarkkinaperinteen mukaisesti sopimus soveltaa uudella tes-kierroksella päänavaajana toimineessa suuryrityksessä hyväksyttyä ratkaisua. Tällä kertaa malliksi tuli kriisiyhtiö AbitiBowaterissa toukokuussa 2010 allekirjoitettu työehtosopimus. Sen mukaan yrityksissä, jotka eivät ole suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, palkkoja nostetaan neljäntenä sopimusvuonna 1,0 prosenttia ja viidentenä 1,5 prosenttia. Sopimuskauden alussa palkat jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Kriisiyhtiöissä, kuten AbitibiBowaterissa, palkkoja alennetaan sopimuskauden alussa 10 prosenttia. PALKKOJEN ALENTAMISESTA JA RÄSTIPALKOISTA EPÄTOIVOA SRI LANKALLA Srilankalainen Sunday Times kertoi lokakuun alussa Embilipilyan paperitehtaan työläisten ahdingosta. Maksamattomat palkat ovat ajaneet perheitä nälkärajalle. Erään paperityöläisen vaimo oli muuttunut niin epätoivoiseksi, että naapurit pelkäsivät hänen myrkyttävän itsensä ja lapsensa. Tämän estääkseen naapurit keräsivät perheelle rahaa ruokaan, lehti raportoi. Embilipilyan paperitehdas on Sri Lankan valtion omistama laitos, joka tuotti hyvinä aikoina 15 000 tonnia paino-, kirjoitus- ja muita papereita vuodessa. Vuonna 1978 perustettuun tehtaaseen ei ole kuitenkaan vuosiin tehty investointeja, joten sen tuotantokyky ja tuloskunto ovat vähitellen rapautuneet. Viime vuosina tehtaan johto on koettanut pitää kustannuksia kurissa alentamalla rankasti työntekijöiden palkkoja. Tänä vuonna työntekijöiden asema on entisestään heikentynyt, koska useina kuukausina heille ei ole maksettu edes alennettuja palkkoja. Valtionvarainministeriö ei ole luvannut rahaa sen enempää työntekijöille kuin tehtaan kaipaamiin investointeihinkaan. Ongelmien ratkaisuksi päättäjät tarjoavat yksityisen pääoman houkuttelemista mukaan tehtaan toimintaan. 26 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 27
TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI KETOLAINEN Omaksi huviksi ja toisten iloksi Viisimetrinen kirahvi kurkottaa kaulaansa sireenin latvustossa. Kaksi täysikokoista hirveä seisoskelee pihlajan alla. Poroja, possuja ja lintuja vilahtelee pihalla siellä täällä. Koko hiljainen eläintarha on pajunoksista pystyyn nostettu. - Tämän kaiken tekemisen olen kantapään kautta opetellut, esittelee äänekoskelainen Kalevi Kolu, 74. Kun ikänsä Metsäliiton hommissa työskennellyt mies jäi tehtaalta pois, kädet eivät malttaneet pysyä jouten. Sitten näppeihin osui pajunoksia ja samalla eläkevuosiin löytyi rattoisaa tekemistä. Ensin syntyi pienempiä töitä, sitten aina vain isompia. Kalevi pitää kirjaa siitä, kuinka monta pajutyötä hän on tehnyt. Syyskuussa niitä oli valmistunut 2615. Tieto pajunpunojasta kulkee viidakkorummun välityksellä. Monet asiakkaat tulevat kotiin asti kyselemään ja tilaamaan töitä. Joitakin töitä on mennyt ulkomaille saakka. Kalevin töistä on iloa itselle ja muillekin, sillä koko tuoton hän antaa hyväntekeväisyyteen Suomen adventtikirkon Sympatia-keräyksen kautta. Myös syöpäjärjestölle hän on lahjoittanut töitään arpajaispalkinnoiksi. - Sillä tavalla töistäni koituu siunausta monille ihmisille kotimaassa ja ulkomailla. Pusikot siistiksi Paju on ekologinen ja edullinen raakaaine. Kalevi kerää tarvittavat pajunoksat itse pusikoista tai ystävät tuovat niitä hänelle. - Maanomistajat ovat vain hyvillään, kun joku vesoo puskat pois. Olen joskus kokeillut myös viljeltyä pajua, mutta se on kallista verrattuna ilmaiseen luonnonpajuun. Kalevi ei käytä töihinsä muuta kuin luonnon aineksia. Esimerkiksi rautalankaa hän ei tarvitse. Joissakin töissä on vanerituki pohjalla, mutta sekin on kierrätystavaraa. Melkoinen määrä pajunvitsaa töihin,,- Ilomielin opetan taitoa muillekin, jos joku vain haluaa oppipojaksi tulla. KALEVI KOLU uppoaakin. Esimerkiksi kirahvin paino on tuoreena 70 kiloa. Tuulessa ja tuiskussa pajupatsas säilyy ehyenä kuutisen vuotta. Sen jälkeen sen voi polttaa tai heittää kompostiin maatumaan. - Toki tervaamalla pajutyönkin elämänkaari pitenee. Pienet työt Kalevi taivuttelee autotallissa, mutta isommat pajupatsaat on tilantarpeen vuoksi kasattava pihalla. - Ilomielin opetan taitoa muillekin, jos joku vain haluaa oppipojaksi tulla. Kymmeniä värisävyjä Kun pajutyö tehdään sisätiloihin esimerkiksi käsityökopaksi, täytyy materiaali keräämisen jälkeen ensin kuivattaa ja sitten taas liottaa. - Jos työ tehdään suoraan tuoreesta pajusta, se pyrkii kutistumaan aika tavalla. Kuivattu ja liotettu ei niinkään kutistu. Mutta Kalevilla ei ole aina aikaa käsitellä pajunvitsoja moneen kertaan. Hänellä on niin paljon tilauksia, että kerätyt pajut on väännettävä tuoreeltaan tuotteiksi. Tuore pajutyö on väreiltään kaunis. Valossa sen pinta läikehtii upeasti, kun eri sävyt nousevat esille. - Pajuissa on muuten kymmeniä eri sävyvivahteita punaisesta ja vihreästä ruskeaan, toteaa Kalevi. Kesähitti on ollut Kalevin tekemä pajulintu, jonka monet ovat halunneet vaikkapa kesämökin kuistille. Talvella kestosuosikki on lintulauta. - Olenpa tehnyt tilaustyönä jopa hääparin pajusta ja enkeleitäkin olen tehnyt. Lintulaudan tekoon Kalevilta kuluu aikaa kaksi tuntia, mutta kirahvin valmistaminen vie kaksi viikkoa. Kalevi Kolun käsissä pajunvitsat taipuvat uusiin ulottuvuuksiin 28 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 29
Sievi GORE-TEX Mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin! GORE-TEX on edelleen markkinoilla ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla kosteuden jalkineen ulkopuolella. GORE-TEX on W. L. Gore & Associates n rekisteröimä tavaramerkki. Sievin Jalkine Oy I Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja I Korhosenkatu 24, 85310 Sievi as. I Puh. (08) 488 11 I Fax (08) 488 1200 I info@sievi.com I www.sievi.com
Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Tarjoamme käyttöösi kattavan valikoiman laadukkaita ja kilpailukykyisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluja. Tarkemmat yhteystiedot ja lisää informaatiota Fixus-kauppiaista: www.fixus.fi PAPERILIITON JÄSENETU! Tule tunturiin rentoutumaan! Viihtyisä rinnehotelli tarjoaa tunnelmaa, kylpylä- ja hemmottelupalveluita sekä hauskaa ohjelmaa koko perheelle. Hyvin opastetuille patikointi- ja ulkoilureiteille pääset suoraan hotellilta ja Gondolihissi vie huipulle 718 metrin korkeuteen huikeisiin maisemiin. Kokeile vaikka ensilumenlatua! Alkuvuoden paketti 7.1. 19.2. alk.343,- /hlö Talvipaketti 20.2. 16.4. alk.441,- /hlö Talvipaketit 7 vrk Keväthangille 17.4. 1.5. alk.343,- /hlö Hintoihin sisältyy majoitus hotellihuoneessa, aamiainen, päivällinen, allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö. Alennukset ovat huonekohtaisia. Kysy myös tilavia huoneistoja! VARAA NYT PIKKUJOULUT MEILTÄ! HOTELLI YLLÄS SAAGA Iso-Ylläksentie 42, 95980 Ylläsjärvi puh. (016) 215 8000 hotel@yllassaaga.fi www.yllassaaga.fi 32 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 33
OSASTOT RISTIKON RATKAISU Lielahden sellun eläkeläiset Joulukahvi-tilaisuus 18.11. klo 18.00 Lounaskahvila Mainiossa, Possijärvenkatu 3. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Unto Mattilalle 040-836 0363. Karhulan osasto 16 järjestää jäsenilleen pikkujoulumatkan Tallinnaan 27. 28.11. Tiedustetut ja ilmoittautumiset 26.10. mennessä: Marko Sillanpää p. 050 585 3544, Visa Heikkinen p. 040 746 1936 tai Hanne-Irmeli Tentke p. 040 531 3954. Tainionkosken osasto 22 Pikkujoulut Vuoksenhovissa lauantaina 4.12. alkaen klo 18.00. Omavastuu 10 euroa, jolla pääset nauttimaan perinteisiä jouluherkkuja Ravintola Amandan karjalaisesta joulujuhlapöydästä. Lisäksi arvontaa ja ainakin mukavaa seuraa! Ilmoittautumiset 22.11. mennessä Karille, p. 020 462 3911 tai sähköpostilla. Lähdetään kaikki joukolla viettämään hauskaa pikkujouluiltaa! Joutsenon osasto 23 Pikkujoulut Ravintola Villipippurissa lauantaina 4.12. klo 19.00. Liput 10 euroa. Tiedustelut pääluottamusmieheltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Lohjan osasto 47 Lohjan osasto 47 - runsas sata vuotta edunvalvontaa. Historiikin julkaisutilaisuus on lauantaina 20.11.klo 15.00 Lohjan työväentalolla. Iltamat jäsenille ja puolisoille lauantaina 20.11. klo 18.00 Lohjan työväentalolla. Ilmoittautumiset 5.11. mennessä: osaston puhelin 24h (vain tekstiviesti) p. 040 846 3191, puheenjohtaja p. 045 671 1494 ja työsuojeluvaltuutettu klo 8-15 p. 040 583 0291. Kajaanin osasto 51 Pikkujoulu on sunnuntaina 5.12. alkaen klo 18 Kajanuksessa. Lippuja saa ainoastaan Renforssin Rannan infopisteestä 1.11.- 30.11. klo 7.00-16.30. Lipun hinta on 5 euroa. Pietarsaaren osasto 52 Pikkujoulu / Julfest 27.11. klo 19.30, Kaupunginhotelli / Studshotellet, liput / biljett 10 pääluottamusmieheltä SYYSKOKOUKSET 2010 Pirkanmaan piiri: Tampereen os. n:o 4, ke 27.10. klo 16.00, osaston kokoustila, Näsilinnankatu 22 A 33 Mäntän os. n:o 5, 17.11. klo 17.00, Mäntän Seudun koulutuskeskuksen ruokala Valkeakosken os. n:o 45, ti 2.11. klo 17.00, Hakapirtti Etelä-Suomen piiri: Loviisan os. n:o 39, su 21.11. klo 15.00, St1 Loviisa, Safcafe Oy, Länsikaari 1 Lohjan os. n:o 47, pe 26.11. klo 18.00, LUSP:n kokoustila, Laurinkatu 48 B Tervakosken os. n:o 54, ke 10.11. klo 18.00, paloasema Saimaan piiri: Kaukopään os. n:o 21, to 18.11. klo 18.00, Vuoksenniskan Työväentalo Tainionkosken os. n:o 22, ke 10.11. klo 17.30, os. 21:n toimitila Simpeleen os. n:o 25, ti 16.11. klo 18.00, Työväentalolla Valkeakosken os. n:o 59, la 13.11. klo 14.00, Pyroll Holmin alaneukkari Tampereen os. n:o 62, la 27.11. klo 14.00, kirjastotalo Metso Valkeakosken os. n:o 70, to 28.10. klo 16.00, toimitila, Antinniementie 5 Ruoveden os. n:o 76, su 14.11. klo 12.00, Honkala Ikaalisten os. n:o 90, to 4.11. klo 17.00, Tei-tupa Toukolan os. n:o 83, to 4.11. klo 14.00, Hakuninmaan laitos Kymen piiri: Karhulan os. n:o 16, to 18.11. klo 18.00, tehtaan ruokala Kotkan os. n:o 17, to 28.10. klo 16.15, osaston toimitila, Satamakatu 9 Kotkan os. n:o 37, pe 29.10. klo 17.30, Konserttitalon saunatiloissa Keski-Suomen piiri: Jämsänkosken os. n:o 11, to 18.11 klo 16.15, Vanha Klubi Jyväskylän os. n:o 12, ma 8.11 klo 17.00, Kolikkotupa Jyväskylän os. n:o 28, pe 12.11. klo 17.00, Sokos hotelli Jyväshovi Kaipolan os. n:o 80, ma 25.10. klo 17.00, Osuuspankin kokoushuone, Jämsä Pohjois-Karjalan piiri: MISTÄS TIESIT 1. Gerbiili 2. Neva 3. Sanomalehteä 4. Seitsemän päivää 5. Kuuban peso 6. Seitsemän kertainen 7. Kanadalainen 8. Puhumisen intoa 9. Creendence Clearwater Revival 10. Puuton tunturin laki Seuraava PAPERILIITTO -lehti ilmestyy 22.11. Aineistot 5.11. mennessä. ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Karhulan os. n:o 73, ti 16.11. klo 18.00, Numero Aineisto Ilmestyy Länsi-Suomen piiri: tehtaan ruokala Kajaanin os. n:o 51, to 11.11. klo 16.00, 10. 3.12. 20.12. Kauttuan os. n:o 7, to 11.11 klo 16.00, Heinolan os. n:o 81, ke 17.11. ravintola Kuukkeli? Seiskala, Creutzintie 1 A 2 klo 17.00, ammattiosaston toimistolla, Lampikatu 15 Kuopion os. n:o 55, 27.10. klo 18.00, Porin os. n:o 10, to 11.11. klo 17.00, Osuuspankin kerhohuone, Tulliportink. 38 toimitila, Gallen-Kallelankatu 16 Kuusanniemi-Voikkaan os. n:o 85, to 18.11. klo 17.00, osastojen toimitalo, Pohjois-Suomen piiri: Rauman os. n:o 56, su 14.11. klo 13.00, Koskelankuja 3 RAP:n toimitilat, Satamakatu Veitsiluodon os. n:o 41, ti 16.11. klo 17.00, Lahden os. n:o 86, la 13.11. klo 15.00, Veitsiluodon työväentalo Tiukan os. n:o 89, to 11.11. klo 14.00, Työttömien toimintakeskus Takatasku tehtaan ruokala Kemijärven os. n:o 84, ti 9.11 klo 18.00, Mestarinkievari 34 PAPERILIITTO 8/2010 PAPERILIITTO 8/2010 35
VOITA 1000 EURON MATKALAHJAKORTTI! IF.FI/PAPERILIITTO PAPERILIITTOLAINEN. OLET MATKASI ANSAINNUT. Paperiliiton työssäkäyvänä jäsenenä * sinulla on jo tapaturma- ja matkustajavakuutus Ifistä. If Oikea Turva -kartoituksella vältyt päällekkäisiltä vakuutuksilta ja saat kaikki edut ja alennukset käyttöösi. Kaupan päälle saat S-ryhmän Bonusta. Lue lisää eduistasi osoitteessa if.fi/paperiliitto tai soita 010 19 19 19. Osallistu kilpailuun, jossa voit voittaa 1 000 euron matkalahjakortin. Olet matkasi ansainnut. * ) Koskee myös työvoimaviranomaisten hyväksymiä työnhakijoita, vuorotteluvapaalla ja lomautettuna olevia jäseniä.