Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus ja parhaat käytännöt Tietopohjan ja tarpeiden kartoitus Kuntien liikenne Tulokset mielenkiintoisia Lämmön kulutusjakautuma kunnissa Vuoden 2006 sadan kunnan absoluuttinen lämmönkulutus rakennustyypeittäin (GWh) 1200 Lämmön kulutus (GWh) 1000 800 600 400 Asuntolarakennukset Pientalot Lasten päiväkodit Huoltolaitosrakennukset Terveydenhoitorakennukset Asuinkerrostalot Ammatilliset oppilaitokset Peruskoulu-, lukio-, yms. rakennukset Uimahallit Jäähallit Seura-, kerho-, yms. rakennukset 1 Asuinrakennukset 2 Hoitoalan rakennukset 3 Toimisto- ja hallintorakennukset 4 Kokoontumisrakennukset 5 Opetusrakennukset 6 Varastorakennukset 7 Liikenteen rakennukset 8 Väestönsuojat 9 Kirjasto-, museo- ja 200 näyttelyrakennukset Teatteri- ja konserttirakennukset 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Rakennustyypit pääkategorioittain Kuva. Sadan kunnan vuoden 2006 yhteenlasketut sääkorjatut absoluuttiset lämmönkulutukset rakennustyypeittäin. 1
Sähkön kulutusjakautuma kunnissa Vuoden 2006 sadan kunnan absoluuttinen sähkön kulutus rakennustyypeittäin (GWh) Sähkön kulutus (GWh) 400 350 300 250 200 150 100 50 Lasten päiväkodit Huoltolaitosrakennukset Terveydenhoitorakennukset Asuntolarakennukset Pientalot Asuinkerrostalot Ammatilliset oppilaitokset Peruskoulu-, lukio-, yms. rakennukset Uimahallit Jäähallit Seura-, kerho-, yms. rakennukset Kirjasto-, museo-, ja näyttelyrakennukset Teatteri- ja konserttirakennukset 1 Asuinrakennukset 2 Hoitoalan rakennukset 3 Toimisto- ja hallintorakennukset 4 Kokoontumisrakennukset 5 Opetusrakennukset 6 Varastorakennukset 7 Liikenteen rakennukset 8 Väestönsuojat 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Rakennustyypit pääkategorioittain Kuva. Sadan kunnan vuoden 2006 yhteenlasketut absoluuttiset sähkönkulutukset rakennustyypeittäin. Yhteenveto energiankulutuksista Tunnusluku Koulut Terveydenhoitorakennukset Päiväkodit Asuinrakennukset Otoksen sähkönkulutuksen keskiarvo ± keskihajonta [kwh/m3] 12,4 ± 3,4 22,6 ± 5,9 30,0 ± 10,1 6,1 ± 2,9 Otoksen lämmönkulutuksen keskiarvo ± keskihajonta [kwh/m 3 ] 45,6 ± 11,2 66,7 ± 15,8 52,1 ± 11,8 49,5 ± 4,2 Otoksen sähkönkulutuksen mediaani [kwh/m3] 11,8 21,4 27,6 4,9 Otoksen lämmönkulutuksen mediaani [kwh/m3] 42,8 62,8 51,9 51,1 Otoksen kokonaisenergiankulutuksen suurimman ja pienimmän arvon suhde 4,5 4,6 3,4 2,3 Otoksen kohteiden lukumäärä 189 199 45 35 Kuntaliiton vuoden 2006 raportin vastaavan rakennustyyppiotoksen sähkönkulutuksen keskiarvo [kwh/m3] 12,7 19,9 31,3 13 Kuntaliiton vuoden 2006 raportin vastaavan rakennustyyppiotoksen sääkorjatun lämmönkulutuksen keskiarvo [kwh/m3] 46,4 66,3 72,2 61,6 Kuntaliiton vuoden 2006 raportin kuntaotoksen vastaavan rakennustyypin sääkorjatun lämmönkulutuksen suurimman ja pienimmän keskiarvon suhde 2,3 4,7 3,7 2
Keskeisiä tuloksia Sekä lämmön että sähkön kulutuksen vaihtelu on suurta - Erinomaisia esimerkkejä pienestä kulutuksesta - Kohteita, joissa on erittäin suuri kulutus - Suuri energiansäästöpotentiaali - Vaihtelun syitä ei tiedetä tarkasti - Kohteissa, joissa on pieni kulutus, energiatehokkuuteen on panostettu (vastuuhenkilö, järkeviä investointeja, joskus matala lämpötila) Keskeisiä tuloksia Energiatehokkuuteen todella vaikuttavista asioista tarvitaan luotettavampaa tietoa Mitä voidaan saavuttaa - Energiansäästötoimilla - Vähennyskerroin noin 50 %, josta mukavuuskerroin 15 % - Hyvällä organisoinnilla (energiajohtaminen) - Kannustavalla laskutuksella - Säästöt säästäjän hyödyksi ainakin osittain 3
Koulujen lämmitysenergian ja sähkön kulutus - Hajonta suurta - Kuntien välillä eroja Esimerkkikoulujen energiankulutuksia kwh/m3 vuonna 2006 tilavuuteen suhteutettuna Energiankulutus kwh/m3 140 120 100 80 60 40 20 Sähkönkulutus kwh/m3 Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3 Kokonaisenergiankulutus kwh/m3 Kokonaisenergiankulutusten keskiarvoja kwh/m3 Poly. (Kokonaisenergiankulutus kwh/m3) Poly. (Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3) Poly. (Sähkönkulutus kwh/m3) Oulun koulut 63,58 kwh/m3 Lahden koulut 50,40 kwh/m3 Jyväskylän koulut 62,97 kwh/m3 Suomen kuntien opetusrakennukset 59,20 kwh/m3 Helsingin koulut 53,20 kwh/m3 0 782 3975 6240 7115 8759 9888 11622 13494 14200 14702 15548 16440 16835 17214 17800 18384 19326 20752 21460 21870 22851 23344 24120 25109 26186 27505 28509 29038 30450 32214 40817 54179 Tilavuus m3 Koulujen energiankulutus rakentamisvuoden mukaan Esimerkkikoulujen energiankulutus kwh/m3 vuonna 2006 120 100 Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3 Kokonaisenergiankulutus kwh/m3 Sähkönkulutus kwh/m3 Poly. (Sähkönkulutus kwh/m3) Poly. (Kokonaisenergiankulutus kwh/m3) Poly. (Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3) Energiankulutus kwh/m3 80 60 40 20 0 1844 1906 1923 1932 1952 1956 1960 1966 1969 1974 1980 1990 1999 Rakennusvuosi 4
Helsingin koulujen lämmitysenergian kulutus Helsingin koulujen sääkorjattu lämmönkulutus kwh/m3 vuosina 1988-2002 180 160 Lämmönkulutus kwh/m3 140 120 100 80 60 Helsingin koulujen lämmönkulutus kwh/m3 40 20 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi Helsingin kaupungin asuinrakennusten energiankulutus Helsingin asuinkerrostalojen energiankulutus kwh/m2 vuosina 1998-2007 250,0 200,0 Energiankulutus kwh/m2 150,0 100,0 50,0 Sähkönkulutus kwh/m3 Normeerattu lämmönkulutus kwh/m2 Kokonaisenergiankulutus kwh/m2 Poly. (Sähkönkulutus kwh/m3) Poly. (Normeerattu lämmönkulutus kwh/m2) Poly. (Kokonaisenergiankulutus kwh/m2) 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi 5
Esitys Energiansäästötoimien luotettava analysointi ja mittaaminen ja kustannustehokkaiden energiakorjauskonseptien luominen - Keskeisten energiansäästötoimien vaikutukset pystyttävä arvioimaan luotettavasti (energiansäästö ja kustannukset) - Vähennyskerroin nyt noin 50 % - Lämmöneristyksen parantaminen - Ilmanvaihdon lämmön talteenoton käyttö - Uudet lämmitysjärjestelmät (lämpöpumput) - Lämmitysjärjestelmien säädöt - Hyvien ja huonojen käytäntöjen tunnistaminen Tietoaukot - Vähennyskerroin 20 %:iin - Hyvien ja huonojen tekniikoiden ja hallinnollisten käytäntöjen tunnistaminen Yhteistyö - Pohjoismainen tutkimusyhteistyö - Sustainable renovation Suomi (TTY), Ruotsi (IVL), Norja (Högskolen i Oslo), Tanska (Arkitektskolen Århus) - Suunnittelutyökaluja kuntapäättäjille Lamit Oy Eri energiansäästötoimien vaikutukset (energiansäästö, kustannukset, budjetointi) luotettavasti 6
Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen - kuntasektori liikenne- ja kuljetuspalvelujen tilaajana ja tuottajana Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Hanna Kalenoja, Heikki Liimatainen Liikenteen energiankulutus kuntasektorilla välitön vaikutus Liikenteen energiankulutus kunnan alueella ohjausvaikutus Kuntien oma tai tilaama joukkoliikenne 5-6 % Omat autot ja työkoneet 1-2 % Kunnan tilaamat henkilö- ja tavarakuljetukset 2-7 % Kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat 4 6 % Muu henkilöautoliikenne 67-79 % kuljetukset 9-14 % -kuntien ostama joukkoliikenne -kuntien liikennelaitokset -kuljetuspalvelut -kunnossapitokalusto -kunnan omat henkilöautot -kuntien hankinnat (kuntalogistiikka) -opetus- ja sosiaalitoimen ja terveydenhuollon henkilökuljetukset - jätehuollon kuljetukset -työmatkat -työasiointimatkat - kuntalaisten liikenne -elinkeinoelämän kuljetukset 7
Eri kulkutapojen energiankulutus Julkisen liikenteen käyttöaste tärkeä tekijä MJ/henkilökm 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 kävely pyöräily bensiinikäyttöinen henkilöauto dieselkäyttöinen henkilöauto kaupunkiajo maantieajo kaupunkiajo maantieajo maantieajo, keskim. kuormitus maantieajo, linja-auto täysi auto kaupunkiajo, keskim. kuormitus kaupunkiajo, täysi auto paikallisjuna VTT LIPASTO, yksikköpäästöt OECD, AKE Joukkoliikenne Kuntien tai kuntayhtymien ostama joukkoliikenne Kuntien itse tuottama joukkoliikenne - Noin 130 milj. km vuodessa Vaikutusmahdollisuuksia Kaluston energiatehokkuuden parantaminen Polttoaineenkulutuksen seurantajärjestelmät ja taloudellinen ajotapa Energiatehokkuus kilpailutuksen kriteerinä 8
Kuntien ostamat muut henkilökuljetuspalvelut Opetustoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Terveydenhuollon kuljetukset Vaikutusmahdollisuuksia Yhteishankinnat Reittien suunnittelu ja kuljetusten yhdistäminen (esim. matkapalvelukeskus) Energiatehokkuus kilpailutuskriteerinä Kuntien työntekijöiden työ- ja työasiointiliikenne Kuntasektori työllistää noin 430 000 työntekijää eli noin 20 % työllisestä työvoimasta Kunnat ja kuntayhtymät ovat merkittävä työnantajaorganisaatioryhmä työja työasiointimatkojen ohjauksen näkökulmasta Vaikutusmahdollisuuksia liikkumisen ohjauksen keinoin Joukkoliikenteen työsuhdelippu Kannusteet jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseksi Etätyön lisääminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen neuvottelu- ja kokouskäytännöissä Työpaikkapysäköinnin sääntely Kimppakyytien suosiminen 9
Arvio liikenteen energiatehokkuuspotentiaalista kuntasektorilla Liikenteen energiankulutus kunnan alueella Joukkoliikenne 5-6 % Omat autot ja työkoneet 1-2 % Kunnan tilaamat henkilö- ja tavarakuljetukset 2-7 % Kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat 4 6 % Muu henkilöautoliikenne 67-79 % kuljetukset 9-14 % Yhteensä -3 % / vuosi -hybridibussit - kevytrakennebussit - pienemmät bussit -koulutus ja seurantajärjestelmät Yhteensä -21 % - dieselautot -hybridiautot - pienemmät autot - koulutus ja seurantajärjestelmät Yhteensä -20-50 % -kuljetusten yhdistely - energiatehokkaiden toimittajien valinta -reittien suunnittelu ja optimointi -toimitusten suunnittelu Yhteensä -10-20 % - työsuhdelippu - videoneuvottelut ja etätyö -jalankulun ja pyöräilyn edistäminen - työmatkasuunnitelmat Yhteensä -5-10 % - liikkumisen ohjaus työpaikoilla, kouluissa ja vapaa-ajan kohteissa Yhteensä -2-8 % -logistiikkakeskukset - yhteisjakelun kehittäminen Jatkotoimenpidesuositukset ja tutkimustarpeet Joukkoliikennepalvelujen ja kuljetuspalvelujen tilaaminen ja tuottaminen - Polttoaineenkulutuksen ajoneuvo- ja kuljettajakohtaiset seurantajärjestelmät - Energiatehokkaamman ajoneuvotekniikan käyttöönotto Seutuyhteistyön kehittäminen kuntalogistiikassa - Seudulliset hankintarenkaat ja yhteiset kuntalogistiikkakeskukset - Yhteisjakelu ja reittien optimointi - Seudulliset matkapalvelukeskukset Jätekuljetusten energiatehokkuuden parantaminen - Reittien optimointi Aktiiviset liikkumisen ohjauksen toimintamallit - Työsuhdelippu, videoneuvottelut, etätyön, kimppakyydit, virka-pyörät - Koulumatkasuunnitelmat ja koulujen liikkumisen ohjaus (mm. jalankulun ja pyöräilyn edistäminen koulumatkoilla, ennakoiva liikenneturvallisuustyö) 10