1 SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? ÄIMÄ ry.
2 3 SISÄLLYS SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? 3 1. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita 4 2. Miten erotan, mikä on synnytyksen jälkeistä masennusta? 7 3. Mikä vaikuttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen syntymiseen? 8 4. Miten synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan? 12 5. Miten ja mistä voin hakea apua? 15 6. Avun hakemiseen liittyviä yleisimpiä ennakkoluuloja 16 Minun tarinani 1 17 Minun tarinani 2 18 Lähteet 20 ISBN 978-952-93-0354-0 (nid.) ISBN 978-952-93-0355-7 (PDF) Toinen painos Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Opas on tuotettu kaksivuotisessa ÄIKE-projektissa 2009-2010. Projektin rahoittajana on toiminut RAY. Projektin ohjaustyöryhmä on koostunut Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vapaaehtoisista. Irja Maristo koosti tekstin ohjaustyöryhmän ohjauksessa. Piirrokset: Josetta Ryynänen-Brotherus Taitto: ARS Mirja Nuutinen Paino: Fram Synnytyksen jälkeiselle masennukselle on tyypillistä, että äidin olotila voi vaihdella hyvin nopeasti, päivittäin tai jopa tunneittain. Olo on kuin keinuhevosella ratsastaessa: välillä on onnen kukkuloilla, välillä murheen laaksossa. SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10-22% äideistä. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä. Äidin masennus vaikuttaa koko perheeseen, joten sen hoitaminen on ensisijaisen tärkeää. Synnytyksen jälkeinen masennus on masennusta siinä kuin muukin masennus ja sen oireet ovat usein hyvin samankaltaisia. Synnytyksen jälkeisellä masennuksella on kuitenkin myös omia, tunnusomaisia piirteitä. Mikä minussa on vikana? Aamulla olin onnellinen ja nyt olen pohjattoman itkuinen! Ensiksi huomasin, että olin huolissani monista asioista. Uni ei illalla tullut, ja mietin vain näitä huoliani. En jaksanut nousta sängystä - köllimme vauvan kanssa sängyllä puoleen päivään saakka.
4 5 Ihmiset oireilevat eri tavoin ja eri voimakkuuksilla masennustaan. 1. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmetä hyvin erilaisina yhdistelminä. Väsymys Äiti on epänormaalin väsynyt ja/tai uupunut. Riittävä lepo ja uni eivät poista väsymystä, vaan tunne jatkuu. Unihäiriöt Äiti voi kärsiä unettomuudesta tai nukahtamisongelmista tai hän nukkuu levottomasti pätkissä ja heräilee pitkin yötä. Tyypillistä on aamuyön valvominen. Toisaalta unihäiriö voi ilmetä myös liiallisena nukkumisena, tarpeena nukkua kaiken aikaa. Ahdistus Äidin on vaikea rentoutua, olo on kireä ja jännittynyt, mielessä pyörivät tekemättömät asiat. Hän ei osaa arvioida, mitkä työt ovat välttämättömiä, mitkä taas voisi jättää tekemättä. Ahdistus voi ilmetä myös yliaktiivisuutena ja ylisuorittamisena: tämä voi näkyä pakkona siivota, harrastaa liikuntaa tms. Ärtyneisyys Äiti reagoi voimakkaasti arjen vastoinkäymisiin ja vaikkapa tavallisiin kodin ääniin. Ärtymys voi lisääntyä nopeasti, hän voi esimerkiksi tiuskia puolisolle ja läheisille helposti. Keskittymiskyvyn heikkeneminen Äidin on vaikea keskittyä esimerkiksi lehden lukemiseen. Myös asioiden muistaminen saattaa tuottaa vaikeuksia ja sanat katoavat. Päätösten ja valintojen tekeminen on vaikeaa. Elämänilon katoaminen Äidin mieliala laskee, syyllisyyden ja huonommuuden tunteet lisääntyvät, olen huono äiti. Negatiiviset ajatukset ja tunteet vahvistuvat ja on vaikea muistaa hyviä asioita tai nauttia niistä. Äiti voi kokea itsensä ulkopuoliseksi omassa elämässään, tuntea elävänsä kuin sumussa. Epävarmuus omasta äitiydestä Oma kyky hoitaa lasta epäilyttää, teenkö tämän oikein, uskallanko tehdä näin, entä jos teen väärin? Ylihuolehtivuus lapsesta Äiti haluaa tehdä kaiken täydellisesti, on huolissaan lapsen terveydestä, syömisestä, nukkumisesta yms. Äiti haluaa pitää lapsen kaiken aikaa omien silmiensä alla. Lapsen nukkuessa on tarkistettava usein, hengittääkö lapsi. Äidin on vaikea jättää lasta muiden hoitoon. Masentuneisuus Äiti voi olla alakuloinen, onneton ja väsynyt jatkuvasti tai tiettynä aikana päivästä. Hyvät ja huonot päivät, tai jopa hyvät ja huonot hetket vaihtelevat, joskus hyvinkin nopeasti. Paniikkioireet Paniikkioireet ilmenevät voimakkaina ja äkillisinä fyysisinä oireina, esimerkiksi sydämen tykytyksenä, hikoiluna, ahdistuneisuutena, nopeana hengityksenä ja jännittämisenä. Paniikkioireet voivat ilmetä esimerkiksi julkisen paikan pelkona tai pelkona oman terveyden menettämisestä.
6 7 Pakkoajatukset Äiti saattaa pelätä vahingoittavansa vauvaa. Hän yrittää ennakoida kaikki mahdolliset vaaratekijät ja -tilanteet voidakseen estää vahingot (esimerkiksi on pakko kerätä lelut pois illalla ettei kompastu niihin, pitää käydä monta kertaa yössä tarkistamassa, hengittääkö vauva, tms.). Pelot Äidillä on epärealistisia, tilanteeseen nähden liian voimakkaita pelkoja, jotka vaikuttavat hänen toimintaansa. Hän saattaa pelätä lapsen tai/ja itsensä kuolemaa, tai jäävänsä yksin lapsen kanssa. 2. Miten erotan, mikä on synnytyksen jälkeistä masennusta? Vauvan tulo perheeseen on uusi elämäntilanne, johon voi liittyä mielialan laskua ja yleistä herkistymistä. Synnytyksen jälkeiset mielialan muutokset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: Ruokahalun muutokset Äidin ruokahalu voi kadota lähes kokonaan tai hän alkaa syödä aikaisempaa enemmän. Ruokahalun muutokset voivat ilmetä lohtusyömisenä tai väsymyssyömisenä (sokeripitoisia ruokia ja nopeita hiilihydraatteja). Tilanteeseen liittyvät painon nousu tai lasku. 1. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen (Baby blues) On hyvin yleistä, sitä esiintyy useimmilla äideillä. Oireita ovat itkuisuus, mielialan ailahtelu ja ärtyneisyys, ehkä ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireet häviävät noin kahden viikon kuluessa. Jos oireet jatkuvat, pahenevat tai tulevat takaisin, kyseessä saattaa olla synnytyksen jälkeinen masennus. Ongelmat seksuaalisuuden alueella Äidin seksuaaliset halut voivat vähentyä huomattavasti tai kadota kokonaan: mielihyvän tunteet katoavat. Kumppani saattaa käydä jopa vastenmieliseksi. 2. Synnytyksen jälkeinen masennus Alkaa yleisimmin noin neljän viikon sisällä synnytyksen jälkeen. Joillakin voi puhjeta paljon myöhemminkin, useita kuukausia synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeinen masennus on masennustila, joka tarvitsee hoitoa. 3. Synnytyksen jälkeinen psykoosi Synnytyksen jälkeinen psykoosi alkaa noin kahden viikon sisällä synnytyksen jälkeen. Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö. Ensioireita voivat olla uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunne-elämän epävakaus. Oirekuva pahenee epäluuloisuudeksi, sekavuudeksi, hajanaisuudeksi ja pakkomielteiseksi huoleksi vauvan hyvinvoinnista. Harhaluulot ovat tällöin melko yleisiä. Harhojen keskiössä on usein juuri vauva. Pelkäsin, että vauva kuolee ja koko elämäni tuhoutuu. Uni ei vieläkään tullut, aloin itkeä ja pelkäsin, että vauva menettää äitinsä! Psykoosiin sairastunut on toimitettava sairaalahoitoon pikaisesti.
8 9 Positiivinenkin elämänmuutos voi aiheuttaa masennusta. Masennus ei ole kenenkään syy. 3. Mikä vaikuttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen syntymiseen? Synnytyksen jälkeinen masennus voi olla elämän ensimmäinen masennuskokemus. Taustalla saattaa myös olla aiempaa masennusta. Masennuksen syyt voivat löytyä perinnöllisestä taipumuksesta masennukseen. Syy voi olla myös raskauden ja synnytyksen aiheuttamissa nopeissa hormonaalisissa muutoksissa. Elämäntilanteen muuttuminen ja elämänhallinnan tunteen heikkeneminen voivat olla myös osasyinä masennuksen puhkeamiseen. Aikaisemmat kriisit heikentävät stressinsietokykyä ja altistavat masennukselle. Psyykkisiä syitä masennukselle Elämäntilanteen muutos, tunteiden ja elämänhallinnan epävarmuus, vastuun ja työmäärän lisääntyminen, vauvan sitovuus, oman ajan puute ja parisuhteen muutokset voivat johtaa masennukseen. Vaikka yritämmekin etukäteen valmistautua uuteen tilanteeseen, tuo se aina yllätyksiä tullessaan ja oman elämänhallinnan tunne saattaa hetkeksi heiketä. Omat odotukset synnytyksestä, vauvasta ja äitiydestä eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Varsinkin omat tunnetilat saattavat poiketa paljonkin niistä onnellisuuden mielikuvista, joita vauvan tuloon on liitetty. Äidiksi tuleminen voi laukaista laajemmankin oman elämän kehityskriisin: äitiyden myötä myös omiin vanhempiin ja omaan lapsuuteen liittyvät ongelmat saattavat herätä eloon ahdistavien tunteiden muodossa. Jos oma äitisuhde on ollut säröinen, eikä lapsuudesta löydy mallia äitiydelle, voi epävarmuus lisääntyä. Fysiologisia syitä masennukselle Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat nopeat hormonaaliset muutokset, perinnölliset tekijät sekä erityisen kivulias tai traumaattinen synnytys altistavat masennukselle. Öiset valvomiset lisäävät stressiä, mikä puolestaan aiheuttaa unettomuutta. Tämä saattaa aiheuttaa masennukseen johtavan kierteen. Synnytyksen jälkeen äidin luontainen estrogeenihormonitaso saattaa hetkellisesti romahtaa rajustikin, jopa vaihdevuosia vastaavalle tasolle. Tämän vaikutuksesta aivojen serotoniinitaso laskee. Tästä aiheutuu mielialan laskua ja voimattomuutta. Kun samanaikaisesti yöunien määrä muuttuu ja elämänmuutoksesta johtuva stressimäärä kasvaa, lisääntyy stressihormonien määrä aivoissa. Tämä puolestaan laskee serotoniinitasoa entisestään. Kun lisäksi imetystä ylläpitävät hormonit pitävät estrogeenitasoa alhaalla, on negatiivinen kehä usein valmis. Äidit reagoivat eri tavoin ja eri voimakkuuksin hormonaalisiin muutoksiin ja niiden vaikutus mielialaan voikin vaihdella. Nukkuminen on elimistön luontainen tapa palautua edellisen päivän rasituksista: tuoreen äidin unen laatu ja määrä kuitenkin vaihtelevat, eikä hän välttämättä pääse palautumaan riittävästi. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan ja energiatasapainoon. Sen vajaus voi ilmetä alakulona, apatiana, masennuksena ja väsymyksenä. Estrogeeni on naishormoni, joka vaikuttaa aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan lisäten sen määrää. Kortisoli ja adrenaliini ovat stressihormoneita, joita erittyy stressaavissa elämäntilanteissa. Ne pienentävät serotoniinitasoa aivoissa. Masennus on pelottava kokemus, mutta siitä selviytyy. Hoitoon hakeutuminen on alku toipumiselle. Vauva herätti minut usein. Olin liian väsynyt osatakseni pyytää apua, koska kaikki äidit ovat kuulemma väsyneitä.
10 11 synnytys kortisoli ja adrenaliini nousevat tasapaino estrogeenin lasku ja adrenaliinin nousu masentuneella mieliala laskee ilo vauvasta serotoniini alkaa laskea serotoniini laskee edelleen ÄIMÄ ry adrenaliinitaso nousee Synnytys vauva valvottaa estrogeenin lasku ja adrenaliinin nousu unettomuus - masennus serotoniinitason lasku stressi mieliala laskee yleiskunto heikkenee unettomuus stressi hae apua masentuneella adrenaliini ja kortisoli nousevat yleiskunto heikkenee - hae apua nukutut yöt jaksaminen
12 13 Keskusteluapu Apua voi saada esimerkiksi keskustelusta terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Keskustelun avulla pyritään löytämään äidin voimavaroja arkeen sekä keinoja selviytyä. Keskustelun kautta saa myös tietoa hoitomuodoista. Älä luovuta, jos ensimmäinen terveydenhoitaja tai lääkäri ei osaa auttaa sinua. Etsi sellainen, joka osaa. Psykoterapia Psykoterapiassa on mahdollisuus syvällisemminkin käydä läpi omaa tilannetta ja elämäntarinaansa ja löytää keinoja, joiden avulla selviää muutoksista paremmin. Vertaistuki Keskustelu muiden, vastaavassa tilanteessa olevien ja olleiden äitien kanssa on usein antoisaa ja auttaa löytämään keinoja selviytyä. Jo se, että toinen kuuntelee ja ymmärtää, on tärkeää. Myös hyvän ystävän tai toisen äidin kanssa käyty keskustelu voi helpottaa. Jätä omaan arvoonsa huomautukset, kuten ryhdistäytyisit nyt!, ota itseäsi niskasta kiinni!. Masennuksesta paraneminen ei ole tahdon asia. Masennus paranee oikein hoidettuna. 4. Miten synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan? Synnytyksen jälkeistä masennusta voidaan hoitaa ja sitä pitääkin hoitaa. Hoitamattomana oireet saattavat jatkua pitkään, jopa vuosia. Hoitovaihtoehtoja Keskusteluapu ja samanaikainen lääkitys ovat usein toimiva yhdistelmä hoidossa. Erilaisista terapioista on apua. Lääkitys Lääkäri arvioi lääkityksen tarpeen. Lääkkeiden avulla korjataan aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Mahdollisia lääkkeitä ovat esimerkiksi masennuslääkkeet, nukahtamislääkkeet tai estrogeenihoito. Lääkkeet eivät ole este imetykselle. Lääkityksen aikaiset imetysohjeet saa lääkäriltä tai teratologisesta tietopalvelusta. Toivoisin, että kotiin tulisi joku, sellainen äitihahmo, joka kertoisi mitä tehdään. Muut hoitomuodot Kun äiti on stressaantunut eikä kykene rentoutumaan, voi erilaisista rentouttavista hoidoista, esimerkiksi hieronnasta tai rentoutusterapiasta, löytyä apua. Älä yritä selviytyä yksin. Pyydä apua. Edellisten lisäksi myös näistä saattaa olla apua Opettele tunnistamaan omia tarpeitasi ja toiveitasi sekä kertomaan niistä muille. Opettele tunnistamaan omat voimavarasi ja pyytämään apua, kun et itse enää jaksa. Siirrä hoitovastuuta lapsen isälle, isovanhemmille, kummeille. Sinulla on oikeus hyvään elämään, jossa voit nauttia äitinä olemisesta. Voita omat ennakkoluulosi ja hae apua itsellesi. Lääkityksen aloitus kirkasti maisemaa - kuin olisin saanut uudet silmälasit rikkinäisten ja sumeiden tilalle. Eräänä aamuna vauvani hymyili minulle onnellisena. Se oli ihanaa!
14 15 Kerro ystävillesi ja muille läheisillesi, mitä tarvitset ja pyydä apua - rakenna tukiverkosto itsellesi ja lapsellesi. Etsi vertaistukea: monet muutkin äidit ovat samassa tilanteessa kuin sinä, ja monet ovat selviytyneet synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jakamalla kokemuksia muiden kanssa oma taakkasi pienenee. Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n jäsenäidit ovat saaneet huomattavaa apua vertaistuesta. Unikoulusta voi olla apua sekä äidille että vauvalle. Kun äiti saa lisää yhtenäistä unta, hän jaksaa paremmin. Vuorottele vauvan yöhoitoa lapsen isän tai jonkun muun kanssa. Hanki apua kotitöihin: etsi siivousapua ja lastenhoitoapua. Lapsenvahti antaa sinulle omaa aikaa. Liiku: fyysinen rasitus tekee hyvää aivoille ja mielelle. Samalla kuntosi nousee. Avaa silmäsi arjen pienille iloille: se tuo elämääsi lisää positiivisuutta. Huolehdi myös omasta unestasi. Melkein kaiken muun voi joku toinenkin hoitaa, mutta sinun uniasi he eivät voi nukkua! 5. Miten ja mistä voin hakea apua? Masentuneella äidillä on oikeus saada apua tilanteeseen. Seuraavilta tahoilta voi etsiä sitä: neuvola terveydenhoitaja lääkäri psykologi psykoterapeutti psykiatrinen poliklinikka tai päivystys sairaala- tai terveyskeskuspäivystys perheneuvola vauvan unikoulu kotipalvelu ÄIMÄ ry Anna itsellesi aikaa parantua. Älä lannistu, malta odottaa. Ole kärsivällinen ja sitkeä, usko siihen, että masennuksesta kyllä selviää. Lisätietoja ja vertaistukea www.aima.fi Eräänä päivänä havahduin siihen, että aurinko paistoi ja lintukin osasi vielä laulaa.
16 17 6. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja avun hakemiseen liittyviä yleisimpiä pelkoja ja ennakkoluuloja Masennus on sairaus; se voidaan tunnistaa ja hoitaa. 1. Otetaanko vauva minulta pois, jos kerron pahasta olostani? Äidin masennus ei ole syy lapsen huostaanotolle. 2. Olenko hullu? Et. Masennus on hyvin yleistä. Useat ihmiset sairastuvat jossakin elämänsä vaiheessa masennukseen. 3. Mitä jos muut saavat tietää, leimaudunko? Ihminen saa olla heikko. Hyväksy tilanteesi, avun hakeminen on ensisijaista paranemisen kannalta. Vaikeasta masennuksesta ei parane pelkällä tahdonvoimalla. Minun tarinani 1 Minun masennukseni alkoi heti kolme päivää synnytyksen jälkeen, kun olin vielä synnytyssairaalassa. Masennus oli todella fyysistä: minulla oli valtava painontunne vatsassa. En pystynyt kävelemään, enkä makaamaan. En tiennyt mistä oli kyse, eikä lääkärikään osannut mitään sanoa. Minulla epäiltiin veritulppaa ja tehtiin tutkimuksia, mutta mitään ei löytynyt. Jos sairaalassa olisi osattu kysyä, olenko masentunut, olisin ehkä sen tajunnut. Jouduin olemaan vauvan kanssa sairaalassa viikon ja odotin jo kovasti kotiin pääsyä. En saanut siellä edes itkua ulos. Luulin, että oloni helpottuisi, kunhan pääsisin kotiin. No eipä se helpottanut. Itku alkoi kotona ja oloni oli niin huono, etten pystynyt edes syömään. Minun piti väkisin yrittää niellä joitakin paloja leipää tai syödä vähän muroja. Vauva syntyi kolme viikkoa etuajassa ja sairaalassa oli käsketty syöttää vauvaa neljän tunnin välein. Ensimmäisinä öinä laitoin siis herätyskellon soimaan, jotta voisin herättää vauvan syömään keskellä yötä. Imetys ei onnistunut alun alkaenkaan, kun minulla oli niin paha mieli ja pulloruokintaan meni paljon aikaa. Öisin en saanut nukuttua. Odotin vain sitä, että kohta joudun kuitenkin nousemaan. Vauva söi hitaasti, puolitoista tuntia kerrallaan. Hän nukkuikin hyvin lyhyitä pätkiä kerrallaan: päiväunia 40 minuuttia maksimissaan. Jos vauva sitten joskus nukkuikin pitempään, pelkäsin, että hän on kuollut ja minun piti mennä tarkistamaan, hengittääkö hän vielä. Kun miehenikään ei juuri osallistunut vauvan eikä kodin hoitoon, en päässyt hetkeksikään irti. Mennessäni nukkumaan toivoin, etten enää koskaan heräisi ja aina aamuisin ensimmäiseksi itkin uupumustani. Sitten äitini käski minua soittamaan neuvolaan. Kesti kauan ennen kuin uskalsin soittaa sinne, sillä kuvittelin, että minulta otettaisiin lapsi pois, jos tunnustaisin olevani niin huono äiti. Neuvolan kätilö oli onneksi tosi mukava ja ymmärtäväinen. Hän antoi minulle lehtileikkeitä ja yhteystiedot ÄIMÄän. Siitä alkoi paraneminen. Tein itselleni selkeän päivärytmin jo senkin takia, että olisin saanut vauvan siten nukkumaan paremmin. Lähdin joka aamu lenkille, sillä ulos oli pakko lähteä. Välillä rakastin vauvaani hirveästi, välillä toivoin, että hänet olisi viety pois. ÄIMÄn vertaistuki oli minulle kaikkein tärkeintä. Sain lääkityksen kärsittyäni
18 19 masennuksesta jo useita kuukausia, ja se auttoi minua jaksamaan paremmin arjessa. Pikkuhiljaa, pojan ollessa reilun vuoden ikäinen, huomasin, että en enää olekaan niin masentunut. Vertaistuki, lääkitys ja aika olivat tehneet tehtävänsä. Lapseni on minulle rakkaampi nyt, kun olen selvinnyt masennuksesta. Olen nyt kaiken kaikkiaan vahvempi kuin koskaan. Masennuksen aikana voimaa antoi - Äitiyden paremmuutta ei vieläkään mitata litramitalla ( imetys ei ollut onnistunut taaskaan). Minun tarinani 2 Kuvittelin, että tulen hulluksi, olin siitä varma. En tuntenut enää omaa itseäni, olin kuin ruumiini ulkopuolella. Katsoin maailmaa kuin jotakin taulua, irrallisena siitä. Lapsi itki sylissäni, välillä hän oli hiljaa. Tunsin olevani huono, epäonnistunut. Ahdisti. Sydämestäni puristi. En saanut henkeä. Tuli jonkinasteisia hallusinaatioita. Itkukaan ei vain loppunut. Kukaan ei ymmärtänyt. Kävin lääkärissä 5 kertaa ennen kuin pääsin sairaalaan: toisten hullujen luokse - ajattelin. Mutta siellä sain unta lääkkeiden avulla. Lääkkeiden avulla, joita vihasin ja pelkäsin. Mutta ne auttoivat. NE AUTTOIVAT! Vuoden päästä tunsin olevani taas oma itseni. Minulla oli kaksi lasta, toinen vuoden ikäinen ja toinen kahden vuoden ikäinen. Kummankin lapsen ensimmäinen elinvuosi on mielessäni vain iso musta aukko. Synnytyksen jälkeisen masennuksen tosin muistan aina. Se oli karmivaa, se oli repivää, se melkein tappoi. Henkisesti. Nykyään näen sen ajanjakson vahvuutenani. VAHVUUTENANI. - Voin luottaa ettei aika pysähdy tähän hetkeen... kohta helpottaa tai ainakin aika kuluu ja se on puolellani... - Nyt on vain mustaa, mutta kohta... jonain päivänä...pian... - ihan oikeasti erotan taas ne muutkin värit. - Vielä viikko tai kaksi sitten helpottaa... lääkkeet alkavat vaikuttamaan... - Taasko pitää aloittaa lääkkeet... noh, sittenhän ne voi taas lopettaa...se on vaan kemiaa... (psykiatrin lohdutus lääkitykselle) Olen voittanut kuoleman, olen saanut elämän! - Niskasta voi ottaa kiinni ja ryhdistäytyä... mutta ensin on löydettävä se niska... - Olisitko yhtä ankara itsellesi sairastumisestasi jos sinulta olisi mennyt molemmat kädet poikki... etkä voisi hoitaa lastasi? (kysyi hoitaja Kellokosken sairaalassa... kun syytin itseäni tilanteesta)
20 Lähteet: Ahokas, A., Aito, M. & Rimón, R. 2000. Positive Treatment Effect of Estradiol in Postpartum Psychosis: A Pilot Study. J Clin Psychiatry 61:3, March 2000 Ahokas, A., Aito, M., Kaukoranta, J. & Wahlbeck, K. 2001. Estrogen Deficiency in Severe Postpartum Depression: Succesful Treatment With Sublingual Physiologic 17B-Estradiol: A Preliminary Study. J Clin Psychiatry 62:5, May 2001 Eerola, K. 2000. Synnytyksen jälkeinen psykoosi. Duodecim. Lääketieteellinen aikakauskirja 2000;116(14):1499-505 Luhtasaari, S. (toim.) 2002. Masennus. Duodecim Hermanson, E. 2008. Synnytyksen jälkeinen masennus. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti, lok00028 Huttunen, M. 2009. Synnytyksen jälkeinen masennus. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti, dlk00505 Huttunen, M. 2009. Lapsivuodepsykoosi. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti, dlk00381 Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n jäsenten kokemustieto