C.difficile alueellisena haasteena

Samankaltaiset tiedostot
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Clostridium difficile. Labquality-päivät Eveliina Tarkka HUSLAB

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila

Moniresistentit bakteerit

Tartuntatautilain tavoite on

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Uusi tartuntatautilaki

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteistyö tartuntatautien torjunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Puhelutiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ville Valtonen Professori, ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

PD-hoidon komplikaatiot

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Transkriptio:

C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016

C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile epidemioita tarkastellaan yleensä joko sairaalakohtaisina, laitoskohtaisina epidemioina tai sitten valtakunnallisena esiintyvyytenä Tyypillisesti epidemiat jaetaan sairaalainfektioihin ja avohoitoinfektioihin esim. Suomessa 1/3 avohoitosyntyisiä, 2/3 sairaalasyntyisiä (Kotila ym EID 2016) mukana ei kuitenkaan ollut pitkäaikaislaitoksia, joten osa erityisesti avohoito infektioista voi olla peräisin näistä Paikallisia torjuntatoimia käytännössä ei voi johtaa valtakunnan tasolta Kuntien tasolla ei aina ole riittävää asiantuntemusta Sairaanhoitopiirin tasolla on yleensä osaamista: hygieniahoitajat, infektiolääkärit kontaktit sosiaali- ja perusterveydenhuollon laitoksiin alueelliset hygieniahoitajat ja paikalliset hygieniahoitajat, hygieniayhdyshenkilöt

C.difficile alueellisena haasteena Tartuntatautilaki esitys 8 : Torjuntatyö aluetasolla Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ohjaa ja tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa. Potilasliikenne sairaanhoitopiirin on yleensä sairaanhoitopiirin sisäistä esim. asumisyksikkö-perusterveydenhuolto-keskussairaalaperusterveydenhuolto-asumisyksikkö jonkin verran ERVA-alueen sisäistä liikennettä: esim. vaativat leikkaukset, kuten avosydänkirurgia vähemmän potilasliikennettä sairaanhoitopiirien rajojen yli taudin itämisaika voi olla niin pitkä, että infektio on saatu toisessa yksikössä

C.difficile alueellisena haasteena Kliinisen mikrobiologian palvelut usein keskitettyjä sairaanhoitopiirin alueella esim. HUS alueella C.difficile löydöksistä noin 90 % on HUSLABin tekemiä mikrobien esiintymisen seuranta yleensä helpompaa ja nopeata, kun yksi on laboratorio diagnostiikka on yleensä tasaisen korkealaatuista keskitetyissä laboratorioissa C.difficilessä käytännön merkitys Infektioidenseurantajärjestelmä (SAI) sairaanhoitopiirissä pystyy poimimaan nopeasti mikrobilöydökset helpottaa nopeaa tilannearvioita Sairaanhoitopiireissä yleensä yhtenäiset infektioidentorjunta ohjeet yleensä jo varsin yksityiskohtaisia erilaisia ohjeita sairaaloihin, palveluyksiköihin, jopa potilaiden kotihoito-ohjeita

Clostridium difficile bakteeri Anaerobinen, gram positiivinen bakteeri Yli 100 erilaista kantaa tunnistettu 20-60 % vastasyntyneistä ja imeväisistä kantaa suolistossaan imeväisen suoliston normaalia bakteeri kantaa Löydetään 3 %:lla terveistä aikuisista Yleisin sairaalapotilaiden antibioottiripulin aiheuttaja Itämisaika vuorokaudesta 6 viikkoon Pieni osa vaikeita henkeä uhkaavia taudinkuvia Infektiolla taipumus uusiutua

Clostridium difficile bakteeri Bakteerilla kaksi muotoa elävä,lisääntyvä bakteeri itiö-muoto itiöt eivät lisäänny säilyvät pitkään elinkykyisinä ympäristössä kestävät hyvin ulkoisten tilojen vaihteluita lämpö, kosteus saadaan ympäristöstä esim. ravinnon tai kosketuksen kautta ja suolistossa muuttuvat lisääntyviksi bakteereiksi Osa kannoista tuottaa toksiineja entertoksiini A sytotoksiini B Toksiineja tuottamattomien kantojen ei katsota aiheuttavan infektioita mahdollisesti suojaavat ripulia aiheuttavilta C.difficile bakteerinkannoilta

Clostridium difficile infektio Oireet tavallisin oire ripuli antibiootti hoidon jälkeen tai aikana vatsakivut kuume, yleiskunnon lasku, kuivuminen vaikeissa tapauksissa, joita muutama prosentti ei aina ripulia, vaan kovat vatsakivut, paksunsuolen katteinen infektio ja paksunsuolen laajeneminen, toksinen megacolon potilaat menevät huonoon kuntoon, vaativat nopeaa leikkausta ja tehohoitoa kuolleisuus suuri Infektio uusiutuu 15-35 %:lla potilaista eri kantojen välillä on eroja O27 kannan aiheuttamat infetkiot uusiutuvat potilailla tavallista herkemmin

Clostridium difficile infektion toteaminen Näytteitä otetaan vain ripulipotilailta potilaalla yleensä edeltävä antibioottihoito Suomessa on tutkittu yleensä sekä toksiini, että C.difficile bakteeri viljelyssä pelkkä toksiini on epäherkkä: n. 30 % jää negatiiviseksi C.difficile kannoista voidaan todeta myös toksiinin tuottokyky C.difficile nukleiinihappodiagnostiikka (PCR) tullut käyttöön suuri osa sairaanhoitpiireistä käyttää tätä Diagnostiikalle on kehitetty useita eri malleja (algoritmeja) HUSLABissa näytteitä viime vuosina ollut 12000-13000 /vuosi (2008 yli 16 000)

Clostridium difficile näytteiden ottamisen vaikutus infektion yleisyyteen

CDI incidence vs CDI testing rate in Sweden HUS Source: Folkhälsomyndigheten Clostridium difficile årsrapport 2015

Clostridium difficile löydösten ilmaantuvuus Suomessa ja viidessä yo-sairaanhoitopiirissä 2008 lähtien (/100 000 asukasta) Lähde: THL tartuntatautirekisteri 10.11.2016 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Suomi HUS Pirkanmaa Pohjois-Savon shp Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaa

Positiivisten C.diff. löydösten %-osuus 2008-alkaen otetuista näytteistä 25 NHO NHO 20 15 10 5 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

C.difficile löydökset kuukausittain HUS piirissä Lähde: HUSLAB. E Tarkka 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 E.K, I.M-H, T.V Päivitetty 10.9.2015 13

Clostridium difficile, MRSA,VRE ja ESBL löydökset Suomessa 2008-2015 Lähede: THL tartuntatautirekisteri 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Clostridium difficile MRSA ESBL E.coli VRE 1000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2.10.2014 14

Clostridium difficile alueellisena haasteena Suomessa edelleen suuria eroja alueellisessa esiintyvyydessä syyt auki? erot diagnostiikassa vai erot esiintyvyydessä ongelmat laitoksissa vai antibioottien käytössä Tärkeää on seurata tilannetta tiheään esim. kuukausittain sairaanhoitopiirissä onko ongelmakohteita joihin puuttua Eri kantojen seuranta tyypityksiä ei edes O27 kohdalla ei tehdä rutiinisti miten huomataan jos tulee uusia ongelmakantoja muut binaaritoksiinia tuottavat kannat Jos ongelmia havaitaan bed side niin nopeasti syytä seurata tarkempaa vakavat tapaukset, toistuvat tapaukset ja kuolemat indikaattoreina