BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN. Biomekaniikka? Biomekaniikan perusta. Tapani Keränen KIHU

Samankaltaiset tiedostot
BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

Nuorten voimaharjoittelu

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Valmentajaseminaari Helsinki. ökö Heikkala

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Miltä työn tekeminen tuntuu

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Perusteet amerikkalaisen jalkapallon lajinomaiseen liikkumiseen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Future Olympic Lions

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Kävelijä ponnistaa ylöspäin (HUU 2/2008)

B-LUOKKA VIRHEVÄHENNYKSET

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Luvun 10 laskuesimerkit

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Pelin kautta opettaminen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

2-LUOKAN SARJOJEN ARVIOINTI

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009

Mekaniikkan jatkokurssi

Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi:

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Uh Urheilun tukitoimet

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa

Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h).

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

JUOKSU. Juoksukoulu. Hölkkä. Hölkkä pikkuaidoilla. Juoksukoulu tulostettava muistilista ohjaajalle ja valmentajalle

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > < 24

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko , Kauniainen

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT VUOTIAAT

Luvun 8 laskuesimerkit

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI GOLFARIN BIO MEKANIIKKA. Lyhyt oppimäärä. Toimittanut: Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen

Kuntoutus. Asiakaskäyttö (Running injury clinic, Salming run lab)

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, Nuorten maajoukkue

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa


Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Vahva lihas on myös joustava lihas

Transkriptio:

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN SUL:n III-tason valmentajatutkinto 1.11.2014 Kuortaneen Urheiluopisto Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Tarkastelun perustana on mekaniikka. Biomekaniikan perusta 1

Newtonin 3 lakia I: Kappale pysyy paikallaan tai liikkeessä ollessaan säilyttämään liikkeensä samalla nopeudella ja samaan suuntaan, ellei siihen kohdistu häiritsevää voimaa. II: Jos kappaleeseen vaikuttaa voimia, niin kappaleen liikemäärän muutos on yhtä suuri kuin siihen vaikuttava kokonaisvoima. III: Kun kaksi kappaletta vaikuttavat toisiinsa, niin voima, jolla ensimmäinen kappale vaikuttaa toiseen, on yhtä suuri mutta suunnaltaan vastakkainen kuin voima, jolla toinen kappale vaikuttaa ensimmäiseen. Helppoa kuin mikä Massa Tarvitsee tietää vain: Aika Matka Ulkoinen uhka Pystyvoima Vaakavoima Vastustaja 2

Painopiste Tukipinta/-piste Tukipinta on kontaktipintojen rajaama alue maahan. Mitä laajempi tukipinta, - sitä vakaampi asennon/liikkeen ylläpito. Tuki- ja painopiste Senior Physical Education For Queensland Oxford University Press, Melbourne 2011 Kuva Tyler Anderson 3

Painopisteen on oltava tukipisteen ulkopuolella jotta liike vaakasuuntaan on mahdollinen. Liike kohti tukipistettä hidastaa ja liike pois tukipisteestä kiihdyttää vaakanopeutta. Pystysuuntaan liike tehokkaimmillaan kun painopiste on tukipisteen päällä. Liike, voima & lähtönopeus Voitettava maan vetovoima. 9,81 m/s 2. Ilman voimaa ei ole liikettä, - ilman liikettä ei ole voimaa! Liike tuottaa voiman. Voimaa säädellään massaa ja/tai kiihtyvyyttä... F = ma...sekä kehon osien pituutta muuttamalla. M = rf Lähtönopeus vaatii voimaa ja tuottoaikaa (askelkontakti, vetohetki, ponnistusaika ). I = Ft Voima maasta Juoksun askelkontakti Pituushypyn ponnistus Tukevalta, kiinteältä pinnalta. 4

Kehon massa Voima = massa x kiihtyvyys Kokonaismassa ei muutu suorituksen aikana. Kehonosilla oma massa, joidenka liike tuottaa voimaa. Raajan liike, kulmanopeus, nivelpisteen ympäri tuottaa siihen vääntövoiman. Raajat kuin vipuja Sujuvaan ja tehokkaaseen liikkeeseen yhdistyy tarkoituksenmukainen voimantuoton minimointi ja maksimointi kehonosien pituutta ja niiden kulmanopeutta säätelemällä. N 1 Jatkuvuuden laki Lyhyt vipu Tuottaa pienen vääntövoiman Liikkeen aloittaminen helppo Vivun päässä pieni nopeus Pitkä vipu Tuottaa suuren vääntövoiman Liikkeen aloittaminen vaatii paljon voimaa Vivun päässä suuri nopeus Paljon voimia Liikemäärän muutos on yhtä suuri kuin siihen vaikuttava kokonaisvoima. Usean kehonosan liike tarkoituksenmukaisella tavalla ja suunnalla. KIIHTYEN! N 2 Dynamiikan laki 5

Liikesuunta ja voima Newtonin III-laki: Kun kaksi kappaletta vaikuttavat toisiinsa, niin voima, jolla ensimmäinen kappale vaikuttaa toiseen, on yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen, kuin voima jolla toinen kappale vaikuttaa ensimmäiseen. N 3 Voima ja vastavoima Impulssi Impulssi = voima x voimantuottoaika Pieni voima pitkän aikaa tuotettuna voi olla yhtä vaikuttava kuin lyhyessä ajassa tuotettu suuri voima. Vrt. jääkiekkoilijan lämäri vs. rannelaukaus kuulantyöntäjän pakitus- vs. pyörähdystekniikka lentopallo iskulyönti vs. nopea hyökkäys Joissakin lajeissa kontaktihetki on niin lyhyt, että impulssin kasvattamisen ainut keino on tuottaa suurempi voima. Liikkeillä voimaa ponnistukseen Ylöshyppy ilman käsien heilahdusta on riippuvainen nilkka-, polvi- ja lantionivelten ojennuksesta. + käsien heilahdus 9 cm korkeampi hyppy irtoamishetkellä painopiste korkeammalla ja suuremmassa nopeudessa korkeammalla koska kädet ojentuvat vartalon jatkeeksi suuremmassa nopeudessa koska käsien liike tuottaa liikeketjuun lisää kiihtyvyyttä 6

Korkeushypyn ponnistus 7

Karving Painovoima = kaasupoljin Pituushypyn ilmalento Edelleen ilmassa 8

Liukkaalla jäällä Nyrkkeily KO Pisteitä Tehoa raajoista 1. Lyhyeksi vivuksi. Helposti liikkeeseen 2. Suuressa heilahdusnopeudessa vipu pitkäksi. Pitkä voimantuottomatka Suuri voima 3. Iso impulssi. 9

Kineettinen ketju Rotaatiot swingissä 10

Universaalit prinsiipit Liike vuotamattomalla kontaktilla pitävältä tukipinnalta Painopiste kulkee tukipinnan yli. Esivenytys Liike alkaa täysin päinvastaisella liikesuunnalla. Päälihasryhmät venyvät ja varastoivat elastista energiaa. Voimantuottomatka pitenee. Mahdollisimman monen lihasryhmän optimaalinen voimantuottopituus sisältyy johonkin vaiheeseen liikerataa. Raaja lyhyestä pitkäksi Ensin tiukaksi paketiksi: Hitausmomentti Kulmanopeus Jota seuraa raajan avautuminen pitkäksi vivuksi: Raajan päässä suuri voima. Keskeltä ääreisosiin Kineettinen ketju. Ei voima, vaan Impulssi F avg * t act Mutta se BIO Pelkkä mekaniikan ymmärtäminen ja soveltaminen ei riitä liikkumisen tarkasteluun, sillä oppiva ja uusiutuva elävä kudos poikkeaa mekaanisista laitteista. Liikkeen komentoketju 11

Perimän suomaa, Max v = 10 m/s Max v = 5 m/s Eikä reilua! Max v = 10 m/s Max v = 5 m/s Harjoittelun mahdollisuus Max v = 10 m/s Max v = 5 m/s 12

On tässä muutakin Näin sen elimistö luo Reaktiivisessa liikkeessä esijännitys Tekniikkavalmennuksessa Valmentajan hallittava lajin perustekniikka. Ymmärrettävä perustekniikan liikkeiden mekaaninen vaikutus. Ilman mekaniikan ymmärtämistä valmentaminen perustuu muiden urheilijoiden ja valmentajien kopiointiin. Newtonin kolme lakia riittää. Urheilijakohtaisesti sovellettava perustekniikkaa hyvin kapeassa marginaalissa. Vai keksitkö jotain uutta? Mieti hetki! Tekniikka vs. tyyli. Konekirjoitus vs. käsin kirjoitus. Apuvälineet käyttöön. Valmentajan silmä. ± 20 13

Tarkastele eri suunnista tapani.keranen@kihu.fi 14