Pirjo Korhonen p. 013 244 2308 gsm. 050 523 4262 pirjo.korhonen@pkky.fi Pohjois-Karjalan Aikuisopisto PL 199, Kaislakatu 3 80101 Joensuu Tiedosta Taitoon 28.4.2011 Visioita naudanlihantuotantoon Itäsuomenkarja, kyyttö, lihan- ja maidontuottajana Juha Kantanen, erikoistutkija, MTT Biotekniikka- iikk ja elintarviketutkimus ik t tki ja Heikki Ahopelto, keittiömestari, Armasperhe Itäsuomenkarjan historiaa 1
3 000-4 000 vuotta kotieläimiä Pronssikautisen naudan hammas. Arkeologiset aineistot, luut, hampaat, tarve-esineet kertovat koteiläintemme esihistoriasta. Luusta voi eristää DNA:ta ja tutkia tki esihistoriallisten i t eläinten perimää. Nälkävuosien jälkeen alettiin kehittää ja jalostaa kotimaisia rotuja. Ensimmäinen rotuyhdistys 1898 Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys. Ensimmäinen kantakirjattu eläin KESKIKOKOISEEN, KARVALTAAN HALLAVAN PUNASEEN TAHI HALLAVAN JA VALKOISEN KIRJAVAAN, SELVÄPIIRTEISESTI LYPSYTYYLISEEN JA HIENORAKENTEISEEN LYPSYELÄIMEEN 2
Suomenkarjan kulttuurihistoria Tuotanto-ominaisuudet jalostuksessa Kasvava kansallistunne; huomioon Jalostusperusteissa ylpeys, rakkaus ja isänmaallisuus. Maatiaisjalostusyhdistykset yhdistettiin. Maidontuotannon Länsisuomenkarja Suomen kotieläinjalostusyhdistys Maatiaiskarjanäyttelyissä merkitys kasvaa vahvimmin edustettuna perustettiin itäsuomenkarja parhaiten edustettuna. Toimenpide-ehdotus Näyttelyissä sovittiin jalostusperiaatteista. Ylituotanto eläinrotujen Kansallinen Karjataudeista johtuen geenivarojen täydellinen tuontikielto Kilpailuitilanne maatiasrotujen välillä. Tapporahat Eläingeenivarojen eläingeenivaraohjelma talteenotoksi Ay-rotu levittäytyi itään ja pohjoiseen säilytykseen huomio 1500 1600 1700 1800 Nälkävuodet 1900 1920 1940 1960 1970 1980 1990 2004 Yksityiset toivat ulkomailta jalostuseläimiä Valtio toi rotueläimiä ulkomailta kotimaisen karjakannan parantamiseksi Maatiaiskarjalla puolesta puhujia kehityskykyinen maatiaiskarja muodostaa yhtenäisen pääoman, jonka väheneminen tai hävittäminen kalvaa maan parhaan tulolähteen juuria 1870-luvulla puhtaaseen siitokseen perustuvia jalostusperiaatteita Tanskasta Ay-rodun kasvatus herrojen harrastus, erikoisuuden tavoittelua ja epäisänmaallista. Maatiasirotujen kasvatus vanhoillista ja jälkeenjäänyttä Itäsuomenkarjaa, pohjoissuomenkarjaa ja länsisuomenkarjaa ryhdyttiin jalostamaan omina rotuinaan Friisiläisten ja maatiasrotujen risteyttäminen Karjalan luovutukset ja Lapin evakuointi sirottelivat itäsuomenkarjan ja pohjoissuomenkarjan ympäri Suomea Vankilatilat Maatiaisten suomenkarjan kasvattamiseen säilytyspaikoiksi maatalouden ympäristötuen erityistukea Savon Sanomat keräsivät kyyttömuistoja Muistipankkiin http://www.savonsanomat.fi/teemat/muistipankki/ Kylällämme oli pääasiassa pieniä tiloja. Kun lehmät olivat metsälaitumilla, piti niiden ympärillä olla aidat ja teillä portit. Niinpä Petäjäjärven kylätiellä kotoani Uitonsiltaan maantielle (matkaa 3,5 km) oli enimmillään kymmenen porttia. Itäsuomenkarja oli elämän ylläpitäjänä ja maidontuottajana niukkoihin oloihin mitä parhain. Kun karjan rehunsaanti koostui pääasiassa oman pellon tuotteista, joutui usein keväällä, kesää odottaessa, niin ihmiset kuin karjakin venymään kestokyvyn rajoille saakka. Siihen tehtävään oli kyyttö kaikessa vaatimattomuudessaan suorastaan taivaanlahja. 3
Itäsuomenkarjan säilyttäminen FAO:n tilastot osoittavat paikallisten rotujen sukupuuton 4
Alkuperäisrotujen ja niiden suojelun monet arvot (Soini K. & Partanen U. 2009) ITÄSUOMENKARJAN SUOJELUTOIMENPITEITÄ ENSIMMÄISET KARTOITUKSET 1980-LUVULLA: 25 PUHDASROTUISTA LEHMÄÄ LISÄÄ KARJOJA LÖYTYI MYÖHEMMIN SEITSEMÄN 1960-LUVUN KEINOSIEMENNYSSONNIA SUOJELUKARJAKSI 1985 SUKEVAN VANKILAN MAATILA, ISKOLA. LAKKAUTETTIIN. KYYTTÖJEN ELÄVÄT GEENIPANKIT KAINUUN AMM.OPISTOSSA KAJAANISSA JA AHLMANIN AMM.OPISTOSSA TAMPEREELLA. KEINOSIEMENNYSSONNEJA NYT 50 ALKIOITA PAKASTETTU KOEPUTKIHEDELMÖITYS MENETELMÄÄN HYÖDYNNETTY 5
GLOBAALI TOIMINTASUUNNITELMA Global Plan of Action The first International Technical Conference on Animal Genetic Resources for Food and Agriculture, 3. 7. syyskuuta 2007 Interlaken, Sveitsi Toimintaohjeita, miten eläingeenivarat saadaan turvattua. Toimintaohjelmassa korostetaan eläingeenivarojen suojelua niiden hyötykäytön kautta. Mitkä toimenpiteet turvaavat parhaiten alkuperäisnautojen ja lampaiden tulevaisuuden? Takamaa H. & Soini K. 2007 Kotimaisten rotujen kasvattajien näkemykset k 6
Itäsuomenkarjan tuotteistaminen, brändääminen Mitä on brändääminen? Brändääminen = muodostaa brändiksi, tehdä tuotteesta brändi mm. mainonnalla Brändi = yleisön mielikuva tuotteesta, tuotekuva; tavaramerkki, tuotenimi Brändi on merkitty nimi, joka tunnetaan jossakin kohderyhmässä ja joka erottaa sen muista merkityistä nimistä. Se voi olla minkä tahansa organisaation, yrityksen, tuotteen, tuoteryhmän, palvelun, projektin, tuotannon tai vaikkapa henkilön merkitty nimi. Brändin kehittämisen keskiöön asettuvat viestintä, design, markkinointi, markkinointiviestintä ja myynti, mutta nykyään ilman muuta myös insinööri- ja businessosaaminen, tietohallinto, internet- ja mobiiliosaaminen sekä juridiikka, arkkitehtuuri, sisustusarkkitehtuuri, sosiologia, psykologia, semiotiikka, kulttuuriantropologia ja niin edelleen. 7
Itäsuomenkarjan brändäämisen haasteet Logistiikka tuottaja-jatkojalostaja-asiakas, tuotteen tt hinta Luutuneet asenteet, vertaa Muistipankki, alhainen keskituotos, pienet teuraspainot Mielletään hyvin marginaaliseksi Rotua ei enää tunneta Jatkossa entistä suurempia tiloja. Onko niissä sijaa itäsuomenkarjalle? Itäsuomenkarjan brändäämisen vahvuudet Kulttuurihistoria, Kaskikansan metsälehmä Lähiruoka PK-yrittäjän ammattitaito yrityksen menestyksen ratkaiseva tekijä Toimijoiden verkostoituminen 8
Fingerpori, Helsingin Sanomat 2.4.2011 Suomen Lehmä -Brändin rakennus tutkimuksen avulla MTT:n tutkimushanke, rahoittajana Suomen Kulttuurirahasto Ruokinnan optimointi rodulle sopivaksi Genomin tutkiminen uusimmilla laboratorio- menetelmillä Miksi maito juustoutuu hyvin ja mikä on sen biokemiallinen arvo. Juustonteon optimointi, tuotekehitys. Tuotannon ekologisen jalanjäljen mittaaminen Green Care 9
Itäsuomenkarjan ominaisuuksia Eri rotujen maidon rasvapitoisuus (%) MTT:n maidon prosessointiominaisuus - tutkimuksessa Rasva % AY HOL ISK LSK PSK Keskiarvo 4,1 3,7 5,0 4,5 4,3 Min 3,1 1,6 3,4 2,6 2,5 Max 5,7 5,5 7,3 7,9 5,9 STD 0,6 1,1 0,9 1,1 1,6 10
Eri rotujen maidon valkuaispitoisuus (%) MTT:n maidon prosessointiominaisuus - tutkimuksessa Proteiini % AY HOL ISK LSK PSK Keskiarvo 3,3 3,1 3,4 3,5 3.3 Min 2,9 2,7 2,9 3,0 3,0 Max 40 4,0 36 3,6 39 3,9 41 4,1 36 3,6 STD 0,2 0,2 0,3 0,3 0,2 Juoksettuman kiinteys (mm) a18min AY HOL ISK LSK PSK Keskiarvo 8,53 7,86 12,59 11,39 12,07 Max 15,73 13,81 21,36 18,97 18,63 STD 2,92 4,48 4,55 4,83 2,42 MTT:ssä tehty koe viittaa siihen, että suomenkarjan maito on laadukkaampaa juuston teon kannalta kuin ayrshiren tai holsteinin maito. Suomenkarjan maidon juoksettuma on ollut hyvä ja se on kestänyt käsittelyt paremmin kuin ayrshiren tai holsteinin maito. 11
Maidon kaseiiniproteiineissa rotujen välisiä eroja Kappakaseiinin A-, B- ja E-tyyppi B:n yleisyys (%) eri nautaroduilla: Islanninkarja 76% Ruotsin tunturirotu 71% Lapinlehmä (PSK) 71% Itäsuomenkarja (ISK) 57% Jersey 49% Länsisuomenkarja (LSK) 31% Holstein 14% Suomenayrshire 8% Maidon rasvahapot Tyydyttyneet rasvahapot ( kova rasva ) Tyydyttymättömät rasvahapot ( pehmeä rasva ) Suositusten mukaan rasvojen kokonaismäärästä tulisi olla 2/3 pehmeää ja enintään 1/3 kovaa rasvaa. Kokonaisuudessaan rasvaa tulisi olla 25-35 % päivittäisestä energiasta. LDL-kolesteroli li ( paha kolesteroli ) li ) Omega 3-rasvahapot Omega 6-rasvahapot 12
Yhteenveto rasvahappotutkimuksista Itäsuomenkarjan maidossa keskimäärin korkeampi rasvapitoisuus Itäsuomenkarjan maidossa vähemmän tyydytteneitä rasvahappoja (lisäävät seerumin LDLkolesterolipitoisuutta) Itäsuomenkarjan maidossa omega3/omega6 pitoisuuksien suhde enemmän suositustenmukainen Vaatii pitkäaikaisemman seurannan tulosten varmistamiseksi! i i! Alkuperäiskarjojen maidossa useita hyviä ominaisuuksia Esimerkkejä kotimaasta Kyyttö-Armas 13
Mouhijärven Herkkujuustola Lahtuan tila Pentti Ukkosen kyyttökarja Ruovedellä Juustomyymälät, ravintolat Tampereella, Helsingissä Saloniemen juustola, Laitila Riitta Saloniemi http://www.lailanet.fi/saloniemenjuustola/ t l i t l / Raaka-aineina itäsuomenkarjan ja länsisuomenkarjan maito, suomenvuohen maito (lehmän- ja vuohenmaitojuustot, raakamaito) 14
Raija Kauppinen, Sotkamo Piccolo-systems oy Vuokattiopistontie 9, 88010 Vuokatti Kyytön maidosta munajuustoa, myynti Kajaanissa, Helsingissä, Kuopiossa ja Sotkamossa Kainuulaista kyytönlihaa Tarja Tervo ja Jyrki Kemppainen, Männikköläntila, Sotkamo 30 kyyttösonnia kylmäpihatossa kasvussa, myös muita rotuja mm. aberdeen angus-rotua Kasvatetaan 19-20 kk ikäisiksi Purkkilihana myynnissä Helsingissä, Helsinki- Vantaan lentokentällä, Sotkamossa mieto, hieman riistan makuun vivahtava, lihassyyt ohuita, lihassa ei maistu ensimmäisenä rasvan maku 15
Eat&Joy Maatilatori, Helsinki Pientuottajien tuotteita Eat&Joy Maatilatori t i keskittyy kitt pohjoisiin, sesongin huippumakuihin ja mahdollisimman prosessoimattomaan täysruokaan lähi- ja luomutuotantoon. Kyytön maidosta tehtyjä juustoja Esimerkkejä ulkomailta 16
http://www.urfe.no/ Ostavat ja välittävät Norjan alkuperäisrotuisten nautojen lihaa asiakkaille. Yhteistyö Norjan suurimman teurastamon Gilden kanssa. Laatuvaatimukset Rotupuhtausvaatimus Laidunnusvaatimus Teurasruhon laatuvaatimukset Eläinten luonnonmukainen kasvatus http://www.therarebreedmeatcompany.co.uk We as farmers will either be farming the cattle ourselves or be buying directly from a tight network of local producers All of the livestock that we rear or buy has been reared in a totally free range and stress free environment The nature of these rare breeds is that they are non -commercial in today s farming practises due to the fact that they need longer time to mature and do not grow to the same size,or as quickly as the commercial continental cross breed cattle. It is this slow growing nature that ensures that the meat has far more flavour than the large continental breeds and why it is renowned by many of the top chefs. 17