Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)

Transkriptio

1

2 Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa eikä se kuulu täydentävien ehtojen piiriin. Korvaus on 400 /lajke/vuosi Korvausta maksetaan maatiaislajikkeista, uhanalaisista vanhoista kauppalajikkeista ja niiden muuntuneista kannoista. Ennen sopimuksen tekemistä lajikkeen on oltava hyväksytty siemenkauppalain (728/2000) 5 :ssä tarkoitettuun Suomen kansalliseen lajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena. Hyväksytyt lajikkeet on lueteltu Eviran julkaisemassa Suomen kansallisessa kasvilajikeluettelossa alkuperäiskasvilajikkeena. Viljelijän on varastoitava ja säilytettävä vähintään kahden vuoden siementarvetta vastaava määrä alkuperäiskasvin kylvökelpoista siementä maatilalla. Viisivuotisen sopimuksen sopimuskausi ja -vuosi alkavat 1 päivänä toukokuuta ja päättyvät huhtikuun 30 päivänä. Sopimus on tehty, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen.

3 Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Sopimus ei pysy voimassa, jos sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökorvauksen vuosittaista maksua ei haeta, paitsi jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut ylivoimaisesta esteestä. Alkuperäiskasvilajikkeen ylläpitoa koskeva sopimus voidaan siirtää mikäli sopimuksen ehdot täyttyvät myös uudella korvauksen hakijalla. Siirtotapauksissa jatkavan korvauksen saajan on noudatettava kyseessä olevaa sopimusta sen jäljellä oleva sopimusaika. Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Muuttamista on haettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 3 luvussa säädettyä menettelyä noudattaen. Lomake: 214 Hakemus + hakuohje Sitoumusehdot, julkaisu viikolla 13-14

4 2 geenipankkisäilytystukea 1) alkuperäiseläinten perimän säilytys 2) alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Sopimukset ovat kansallisen eläingeenivaraohjelman ja kasvigeenivaraohjelman koordinaattorin haettavissa (Luonnonvarakeskus). 1)Toimenpiteen tavoitteena on turvata suomalaisten alkuperäisrotujen geenivarojen pitkäaikainen säilytys geenipankissa. Geenipankissa säilytetään uhanalaisten eläinrotujen perimä, joko alkioina ja sperma-annoksina. Sperman ja alkioiden keräys, pakastaminen ja varastojen ja tietojen ylläpito ostetaan keinosiemennysorganisaatioilta tai eläinlääkäreiltä. 2) Toimenpiteellä edistetään kansallisesti arvokkaiden maa- ja puutarhatalouden kasvien ja pohjoisten maatiaislajikkeiden kasvullisesti lisättävien geenivarakasvien sekä Suomen pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden turvallista säilytystä ja ylläpitoa in situ (paikassa) -viljelyllä. Korvauksen saaja voi antaa ylläpidon ulkopuoliselle taholle ja korvata in situ -kasvatuksesta aiheutuvia kustannuksia ylläpitäjille. Ylläpitäjiä voivat olla esim. yksityiset henkilöt, yhdistykset tai yhteisöt. Tehdään viiden vuoden sopimukset. Sopimus tehdään suunnitelman perusteella ja kustannukset maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Maksetaan vuosittainen korvaus hyväksytyn maksatushakemuksen perusteella. Lomakkeet sopimuksen hakemiselle ja maksun hakemiselle tehdään Maaseutuvirastossa ja toimitetaan hakijalle. Sopimusten haku on syksyllä 2015.

5 Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien eläinten yksilömäärää sekä varmistetaan mahdollisimman laajan geneettisen perimän säilyminen. Korvauksen hakijan tarvitsee olla aktiiviviljelijä, mutta ympäristösitoumusta ei tarvitse olla. Myöskään pinta-alaa ei vaadita. Sopimukseen hyväksyttävät eläimet Ympäristösopimus voidaan tehdä itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan, suomenvuohien, suomenlampaiden, ahvenanmaanlampaiden ja kainuunharmaslampaiden, suomenhevosten ja maatiaiskanojen kasvattamisesta kyseisen rodun lisäämiseksi. Viljelijän on sitouduttava kasvattamaan maatilallaan sopimuksessa mainitun eläinmäärän samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä. Sopimuseläinten on oltava puhdasrotuisia. Nautojen, lampaiden ja vuohien on oltava vähintään vuoden ikäisiä ja kanojen ja kukkojen vähintään puolen vuoden ikäisiä sopimuskauden alussa. Suomenhevosten tulee olla sopimuskauden alkaessa hevosrekisteriin merkitty siitostamma, joka on varsonut, astutettu tai keinosiemennetty edellisenä vuonna tai kantakirjattu ori.

6 Korvaukset eläinyksiköltä Eläin Euroa vuodessa/ey Itä-, pohjois- ja länsisuomenkarja 530 Suomenhevonen 300 Suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunlammas 300 Suomenvuohi 300 Maatiaiskanat ja -kukot 300 e/tila

7 Sopimusehdot Alkuperäiseläinten kasvattaminen Sopimuseläimiä on käytettävä sopimuskauden aikana vuosittain siitokseen. Siitokseen on käytettävä ainoastaan samaan rotuun kuuluvaa puhdasrotuista eläintä. Hevosten ja nautojen on tuotettava jälkeläisiä vähintään kahdesti sopimuskauden aikana Lampaiden ja vuohien on tuotettava jälkeläisiä väh kolme kertaa sopimuskauden aikana Kanojen on tuotettava jälkeläisiä vuosittain sopimuskauden aikana Sopimuseläimillä on oltava todistus, josta ilmenee polveutuminen. Todistuksen voi antaa: itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan osalta Faba Jalostus, suomenlampaan ja kainuunharmaslampaan osalta ProAgria Keskusten liitto, ahvenanmaanlampaan osalta Föreningen Ålandsfår rf, suomen vuohen osalta ProAgria Keskusten liitto, suomenhevosen osalta Suomen Hippos ry maatiaiskanan osalta Luonnonvarakeskus. Vuohien osalta polveutumistodistus on oltava vuonna 2014 sekä sen jälkeen syntyneillä eläimillä. Tätä aikaisemmin syntyneiden eläinten osalta riittää viljelijän oma ilmoitus (lomake 218L)

8 Eläinten vähimmäismäärät ja ey:t sopimusta tehtäessä: o lampaat ja vuohet, vähintään 5 kpl yli 1v. eläintä, 0.9 eläinyksikköä, o Naudat,vähintään 1-2 eläintä riippuen siitä onko naudan ikä 1v. vai 2v.,1.0 eläinyksikkö o Hevoset vähintään 2 eläintä, 2.0 eläinyksikköä o Maatiaiskanat vähintään 20 eläintä Eri alkuperäiseläinlajeista tehdään erilliset sopimukset, saman eläinlajin eri alkuperäisrodut voidaan tehdä samoille sopimuksille. Ely-keskuksissa tehdään naudoista yksilöidyt sopimukset, muista eläinlajeista ryhmäsopimukset Alkuperäisrotujen kasvattamisesta tehdään sopimus Ely-keskuksen kanssa. Sopimus voidaan tehdä sekä uros että naaraspuolisista eläimistä, joiden on oltava yksilöityjä ja kuuluttava ministeriön hyväksymään tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään josta ilmenee eläinten polveutuminen. Viljelijä sitoutuu pitämään sopimuksen mukaisen eläinmäärän koko sopimuskauden ajan. Sopimuksen eläinmäärää voi lisätä sopimuskauden aikana viljelijän hakemuksesta 2. ja 3. sopimusvuotena. Jos eläinmäärää kasvatetaan tämän jälkeen, niistä on tehtävä uusi sopimus. Viisivuotinen sopimuskausi alkaa 1.5.

9 Sopimuksen hakemisen yhteydessä toimitettavat liitteet: Rotupuhtaustodistus/polveutumistodistus vaaditaan liitteeksi (kuten viime kaudella). Vuonna 2014 tai jälkeen syntyneiltä suomenvuohilta vaaditaan rekisteriin perustuva polveutumistodistus (ProAgrian WebVuohi). Aikaisemmin syntyneille suomenvuohille riittää viljelijän oma ilmoitus (218L). Rekisterin 1. käyttöönottovuosi! Naudoista, lampaista ja vuohista on pidettävä ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista eläinluetteloa. Myös hevosista ja siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa/eläinluetteloa Sopimus laidunnuksesta, tarpeen vaatiessa (jos eläimiä laidunnetaan toisen hallinnassa olevalla alalla) Sopimukseen haettujen eläinten tulee olla hakijan hallinnassa koko sopimuskauden ajan.

10 Ennen sopimuskauden loppua, korvauksensaaja toimittaa Ely-keskukseen selvityksen siitä, että sopimuseläintä on käytetty sopimuskaudella kyseisen rodun lisäämiseen. (kuten viime kaudella lomake 254 tai polveutumisrekisterin pitäjän listaus) Jos eläin kuolee tai se poistetaan sopimuskauden aikana, se on korvattava viivytyksettä toisella sopimusehdot täyttävällä saman rotuisella eläimellä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Suomenhevosen voi korvata myös korvausvuonna varsonut, astutettu, keinosiemennetty tamma tai kantakirjattu ori. Tiedot (myös polveutumistodistus) korvaavasta eläimestä toimitetaan ELY keskukseen viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun korvaava eläin on tullut maatilalle. Lomakkeet: 218 Hakemus + hakuohje + 218L (suomenvuohen polveutumistiedot, 2013 ja aikaisemmin syntyneet) Sopimusehdot 218E Hakemus eläinmäärän lisäämiseksi 254 (ilmoitus sopimuseläimen käytöstä lisäämiseen, sopimuskauden lopulla)

11

12 - valvonta muuttuu: valvonta eläinlajin mukaan - ensimmäiset valvonnat kesäkuulla toinen valvonta elokuussa - valvontapöytäkirja päivitetty versio vanhassa tukisovelluksessa - hallinnolliset valvonnat lokakuussa

13 Valvottava: Alkuperäiseläinten kasvattaminen - uutena pöytäkirjalla; aktiiviviljelijä - rekisteröityminen eläinten pitäjäksi (ei hevosilla) - sopimus (ja vuosittainen maksuhakemus) - tilalla olevien sopimuseläinten lukumäärä - korvamerkintä - eläinrekisterin ja eläinluettelon/kirjanpidon tiedot - osto- ja myyntitositteet

14 - rotupuhtaustodistukset - korvaavuudet - pitopaikka - eläinten ikä - poikiminen/karitsointi - eläinten rotu - sukupuoli Hallinnollinen valvonta: - sopimuksella olevat naudat, lampaat, vuohet ovat tilan hallinnassa ja rekisteröity asianmukaisesti sopimuseläinten (nauta, lammas, vuohi) lukumäärä vastaa vähintään rekisteriin ilmoitettua määrää