Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt."

Transkriptio

1 Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

2 Tärkeitä vuosilukuja 1983: Maa- ja metsätalousministeriön kotieläinten geeniainestoimikunnan mietintö 1992: YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio De Janeirossa, Brasiliassa 2004: Maa- ja metsätalousministeriön kansallinen eläingeenivaraohjelma 2007: Eläingeenivarojen globaali toimintasuunnitelma MTT Agrifood Research Finland

3 Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma kertoo, mitä pitää tehdä Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma MMM:n julkaisuja 17/2004 Koordinaatio: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) MMM:n Geenivaraneuvottelukunta Kansallinen eläingeenivarastrategia koskee: hevosta, kanaa, koiraa, lammasta, mehiläistä, nautaa, poroa, sikaa, turkiseläimiä ja vuohta Suomen kansalliset eläingeenivarat 1) Paikalliset alkuperäisrodut 2) Suomeen vakiintuneet alkuperältään tuontirodut 3) Rodut, joiden kehitys perustuu tuontiin

4 Tavoitteet: 1) uhanalaiset alkuperäisrodut eivät kuole sukupuuttoon. 2) alkuperäisrotuja ylläpidetään taloudellisesti kestävällä tavalla. 3) geneettinen vaihtelu säilyy kotieläinroduissa mahdollisimman laajana. 4) kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on huomioitu jalostusohjelmissa. 5) kotieläingenetiikkaan, jalostukseen ja kotieläingeenivaroihin liittyvää osaamista ja tietoutta ylläpidetään ja vahvistetaan.

5 Taulukko tavoitteista Rotu In situ Ex situ (pitkäaikainen) Päävastuullinen organisaatio Suomenhevonen 25 oriitta x 100 sperma-annosta Suomen Hippos Maatiaiskana Tilayhteistyö 10 kantaa x 10 kukkoa x 100 sperma-annosta MTT Suomenlammas Pelson lampola 50 pässiä x 200 sperma-annosta ProAgria Kainuunharmas Pelson lampola 25 pässiä x 200 sperma-annosta ProAgria Ahvenanmaanlammas 25 pässiä x 200 sperma-annosta ProAgria Suomenvuohi 25 pukkia x 200 sperma-annosta ProAgria

6 Rotu In situ Ex situ (pitkäaikainen) Päävastuullinen organisaatio Itäsuomenkarja Kainuun ammattiopisto Ahlmanin ammattiopisto Alkioita 25 lehmää x 8 alkiota 25 sonnia x 200 sperma-annosta MTT, FABA Pohjoissuomenkarja Pelson vankilatila Alkioita 25 lehmää x 8 alkiota 25 sonnia x 200 sperma-annosta MTT, FABA Länsisuomenkarja Ahlmanin ammattiopisto Alkioita 25 lehmää x 8 alkiota 25 sonnia x 200 sperma-annosta MTT, FABA

7 Tiedotus kasvattaa asian osaamista ja ymmärtämistä MTT Agrifood Research Finland

8 Tutkimusta geenivarojen kehityksen ja merkityksen selvittämiseksi MTT Agrifood Research Finland

9 Tutkimusta kesytyshistorian selvittämiseksi Mol. Biol. Evol. 23(9): MTT Agrifood Research Finland

10 FinnARCH Suomalaista arkeologista genetiikkaa Yhteistyö: MTT, Turun yliopisto Arkeologia, Helsingin yliopisto Ajoituslaboratorio, Tukholman yliopisto, Tallinnan yliopisto Tutkitaan pronssi-, rautakautisia ja keskiaikaisia lampaita ja nautoja Mistäs mie kyytön sain, Kustas harmo lammas löytyi? MTT Agrifood Research Finland

11 Tutkimusta rotuihin liittyvien suojeluarvojen selvittämiseksi MTT Agrifood Research Finland

12 TULEVAT HAASTEET JA SUUNNAT Geenivarannon säilyttäminen hyötykäytön kautta Uudet eläinlajit ja rodut mukaan ohjelmaan; vanhojen suojelusuunnitelmien tarkennukset Perimän erikoisuuksien kartoittaminen uusimmilla genomin tutkimusmenetelmillä MTT Agrifood Research Finland

13 Geenivarannon säilyttäminen hyötykäytön kautta MTT Agrifood Research Finland

14 Tuottajien näkemyksen mukaan tukijärjestelmän kehittäminen ja hyödyntäminen tuotantoeläiminä ovat paras turva alkuperäisrotujen säilymiselle Lähde: Karja, M. & Lilja, T. (toim.) Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Maa- ja elintarviketalous

15 Alkuperäiskarjan brändääminen Anu Osva MTT Agrifood Research Finland

16 MTT Agrifood Research Finland

17 Uudet eläinlajit ja rodut mukaan ohjelmaan; vanhojen suojelusuunnitelmien tarkennukset MTT Agrifood Research Finland

18 Pohjolan tummamehiläinen Apis mellifera mellifera NordGen - Pohjoismaiden Geenivarakeskuksen kanssa käynnissä oleva pohjoismainen yhteishanke tummanmehiläisen tilanteen kartoittamiseksi ja suojeluohjelman kehittämiseksi. MTT Agrifood Research Finland

19 Kotimaiset koirarodut

20 Perimän erikoisuuksien kartoittaminen uusimmilla genomin tutkimusmenetelmillä MTT Agrifood Research Finland

21 Uuden sukupolven genomin tutkimusteknologia Next generation technologies Illumina:n SNP (perimän pistemutaatioiden) tutkimiseen käytettävät BeadChipit MTT Agrifood Research Finland

22 SOMICS Genetics, Genomics and Evolution of Prolific Breeds of Domestic Sheep (Ovis aries) Hedelmällisten lammasrotujen genetiikka, genomiikka ja evoluutio Suomen Akatemian rahoittama hanke Hankkeen kesto syyskuu 2011 elokuu 2016 Nykyisten genomin tutkimusmenetelmien monipuolinen hyödyntäminen Vertaillaan rotuja, joilla korkea hedelmällisyys ja rotuja, joilla alhainen hedelmällisyys Yhteistyössä Kiinan tiedeakatemian, Venäjän maataloustieteellisen akatemian ja HY:n kanssa. MTT Agrifood Research Finland

23 PALJON ONNEA KALLELLE!

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Alkuperäiseläinten kasvattaminen Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

1 Laidunnusseminaari Ahlman. Natural Resources Institute Finland

1 Laidunnusseminaari Ahlman. Natural Resources Institute Finland 1 Laidunnusseminaari 11.1.2018 Ahlman Kansallisen geenivaraohjelman tavoitteet 1) turvataan uhanalaisten alkuperäisrotujen olomassaolo 2) edistetään alkuperäisrotujen taloudellisesti kestävää käyttöä 3)

Lisätiedot

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa

Lisätiedot

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Historiaa Maailman ensimmäiset alkionsiirtovarsat syntyivät 1970 luvun alussa Kaupalliset alkionsiirrot

Lisätiedot

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. KOTIELÄINTUET 2015 Lähde: Mavi, MMM 11.3.2015 Muutoksia vuodelle 2015 Kotieläintilan korotukset: Ympäristökorvausjärjestelmässä ei kotieläintilan määritelmää LHK:ssa kotieläintiloille 60 /ha lisä; eläintiheydessä

Lisätiedot

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen 25.5. 2012 Taustaa Tieto geenivarojen arvosta maataloudessa voi auttaa säilyttämisen kohdentamisessa

Lisätiedot

SOPIMUS ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMINEN

SOPIMUS ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMINEN SOPIMUS ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMINEN ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 218 Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään

Lisätiedot

Suomaisten alkuperäis- eli maatiaisrotujen

Suomaisten alkuperäis- eli maatiaisrotujen katsaukset TAINA LILJA YTM, tutkija, Luonnonvarakeskus Jokioinen Erityistuen merkitys alkuperäisrotujen kasvattajille Suomaisten alkuperäis- eli maatiaisrotujen alamäki alkoi maataloustuotannon modernisoitumisesta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät

Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat sitoutuneet ohjelman

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma 15 vuotta suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaa Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma Historia lyhyesti ja katsaus nykytilanteeseen Mervi Honkatukia ja Tiina Tuovinen Kuva: Tatu Saastamoinen Kesäseminaari

Lisätiedot

Maatiaisperunaopastus perinnetiloilla. Annamari Ilola (Metsähallitus) ja Fatih Kayaanan (MTT)

Maatiaisperunaopastus perinnetiloilla. Annamari Ilola (Metsähallitus) ja Fatih Kayaanan (MTT) Maatiaisperunaopastus perinnetiloilla Annamari Ilola (Metsähallitus) ja Fatih Kayaanan (MTT) Metsähallituksen perinnetilat Korteniemi ja Kovero Annamari Ilola, Metsähallitus Perinnetilojen tarkoitus Kulttuurimaiseman

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti

Lisätiedot

Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma

Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma 1 Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö Julkaisuaika 2004 Tekijät Eläingeenivaratyöryhmä Julkaisun nimi Tiivistelmä Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma

Lisätiedot

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki ProAgria Pirkanmaa Kaie Ahlskog Lammasyritysneuvoja Parainen, 18.01.2011 Tuotantoseuranta, jalostus Kaie Ahlskog ProAgria Pirkanmaa, Lammasyritysneuvoja: Uusimaa ja

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia 25.10.2014 MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi 1 Honkatukia Säilytysohjelma osa maa- ja metsätalousministeriön kansallista eläingeenivaraohjelmaa Tavoitteena turvata alkuperäisen ja uhanalaisen

Lisätiedot

Eläinjalostuslainsäädäntö Vuohiseminaari Ylitarkastaja Sanna Varjus Evira / Eläinten hyvinvointi ja tunnistaminen

Eläinjalostuslainsäädäntö Vuohiseminaari Ylitarkastaja Sanna Varjus Evira / Eläinten hyvinvointi ja tunnistaminen Eläinjalostuslainsäädäntö Vuohiseminaari 9.3.2018 Ylitarkastaja Sanna Varjus Evira / Eläinten hyvinvointi ja tunnistaminen Eläinjalostustoiminta Kantakirjaus on vapaaehtoinen ns. laadun tae Eläinten jalostusta

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019

Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019 Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.1.2019 ja 18.1.2019 Vuosi 2019 alkuperäisrotujen kasvattamista koskevissa sopimuksissa Uusia sopimuksia ei

Lisätiedot

SOPIMUS ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMINEN

SOPIMUS ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMINEN SOPIMUS ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMINEN ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 218 Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään

Lisätiedot

Eläin. Geenivarat. Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman tiedotelehti

Eläin. Geenivarat. Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman tiedotelehti Eläin Geenivarat 2012 Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman tiedotelehti Tämä vuoden 2012 Eläingeenivarat-lehti esittelee suomalaisia lammasrotuja. Samalla se on toistaiseksi viimeinen eläimiin keskittyvä

Lisätiedot

ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA Viimeinen hakupäivä on

ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA Viimeinen hakupäivä on ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA 2015 Viimeinen hakupäivä on 30.4.2015 1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet Ympäristösopimus voidaan tehdä hakijan tai hänen perheenjäsenensä

Lisätiedot

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA Yrjö Tuunanen Yrjö Tuunanen Mitä geenivarat ovat ja miksi niitä suojellaan? Teijo Nikkanen Viljelykasvien, kotieläinten ja metsäpuiden geenivaroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Alkuperäisrotujen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. kasvattaminen

Alkuperäisrotujen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. kasvattaminen Alkuperäisrotujen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET kasvattaminen 2007 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maatalouden ympäristötukijärjestelmä perustuu

Lisätiedot

Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla

Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla Katsauksia ALUE JA YMPÄRISTÖ Taina Lilja Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla Johdanto Nykyaikaisen kansainvälistyneen kotieläintuotannon

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05 Pvm Dnro 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa Kotieläinten jalostusaineksen polveutumistodistuksista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Geenivarat. Eläin. Maatiaiskanan säilytysohjelma 10 vuotta 6-11 Maatiaiseläimiä tuotteistetaan 12-17 Sukevan karja muutti 18-20 1 / 2008.

Geenivarat. Eläin. Maatiaiskanan säilytysohjelma 10 vuotta 6-11 Maatiaiseläimiä tuotteistetaan 12-17 Sukevan karja muutti 18-20 1 / 2008. Geenivarat 1/2008 Geenivarat 1 / 2008 Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman tiedotelehti Maatiaiskanan säilytysohjelma 10 vuotta 6-11 Maatiaiseläimiä tuotteistetaan 12-17 Sukevan karja muutti 18-20

Lisätiedot

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Juha Kantanen juha.kantanen@luke.fi Tuotteistaminen osa alkuperäisten eläinrotujen suojelutyötä Kotieläinten geenien monimuotoisuuden ylläpito; torjutaan geenikatoa.

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

- edistää maa- ja metsätalouden geenivarojen kestävää käyttöä

- edistää maa- ja metsätalouden geenivarojen kestävää käyttöä ASETTAMISPÄÄTÖS 114603 1 (5) 20.2.2012 MMM055:00/2011 GEENIVARANEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut geenivaraneuvottelukunnan toimikaudeksi 1.3.2012-31.12.2016.

Lisätiedot

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien

Lisätiedot

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ JA SEN MAHDOLLISUUDET

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ JA SEN MAHDOLLISUUDET EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ JA SEN MAHDOLLISUUDET Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti Suomen lehmästä EU-nimisuojattu brändi, Ahlmanin koulu 7.6.2013, Tampere Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

SUOMENKARJAN JA SUOMENLAMPAAN SUOJELUN OHJAUSKEINOT

SUOMENKARJAN JA SUOMENLAMPAAN SUOJELUN OHJAUSKEINOT SUOMENKARJAN JA SUOMENLAMPAAN SUOJELUN OHJAUSKEINOT Miia Karja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroekologia Toukokuu 2011 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot

Lisätiedot

Eläinlajit/ Djurslag. Koulutuksen kohderyhmä/ Utbildningens målgrupp. Yhteystiedot/ Kontaktuppgifter. Koulutuksen järjestäjä/ Utbildningsarrangör

Eläinlajit/ Djurslag. Koulutuksen kohderyhmä/ Utbildningens målgrupp. Yhteystiedot/ Kontaktuppgifter. Koulutuksen järjestäjä/ Utbildningsarrangör Kaupallisten eläinkuljetusten kuljettajien ja hoitajien koulutusta järjestäviä tahoja/ Instanser som anordnar utbildning för förare och skötare för kommersiella djurtrasporter Tässä listassa ei ole kaikkia

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA Geenivarat hyötykäyttöön: ratkaisut tuote- ja palveluketjun kehittämiseksi (ALKU -hanke) Heli Lindeberg Suomenkarja -tapaaminen 4.8.2016, Ruovesi Hankkeen aktiiviset tutkijat

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 17.10.2014 2014/0032(COD) LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Elina Kiviharju, FT MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori KASVIGEENIVARAOHJELMA MMM:n nimittämä työryhmä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

POHJOISEUROOPPALAISTEN LYHYTHÄNTÄLAMPAIDEN MOLEKYYLIGENEETTINEN VAIHTELU

POHJOISEUROOPPALAISTEN LYHYTHÄNTÄLAMPAIDEN MOLEKYYLIGENEETTINEN VAIHTELU POHJOISEUROOPPALAISTEN LYHYTHÄNTÄLAMPAIDEN MOLEKYYLIGENEETTINEN VAIHTELU Terhi Luukkonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 2018 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Ei- tuotannolliset investoinnit Ympäristösopimukset, luomu

Ei- tuotannolliset investoinnit Ympäristösopimukset, luomu Ei- tuotannolliset investoinnit Ympäristösopimukset, luomu Sopivia kosteikkojen paikkoja: 2 17.2.2016 17.2.2016 Ei-tuotannollisten investointien korvaus Kosteikkoinvestointi (pääsääntöisesti vesiensuojelukosteikkoja)

Lisätiedot

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila.

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Hei hevosenomistaja, Oulun yliopistossa käynnistämme Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa tutkimusta Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia suomenhevosen

Lisätiedot

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman säännöt poikastuottajille ja säilyttäjille

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman säännöt poikastuottajille ja säilyttäjille Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman säännöt poikastuottajille ja säilyttäjille Julkaisija: Kansallinen eläingeenivaraohjelma MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19.4.2010

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

KOTIELÄINTEN GEENIEN TALTEENOTON KANSAINVÄLINEN KEHITYSKAARI

KOTIELÄINTEN GEENIEN TALTEENOTON KANSAINVÄLINEN KEHITYSKAARI 1 KOTIELÄINTEN GEENIEN TALTEENOTON KANSAINVÄLINEN KEHITYSKAARI Maailman kotieläintuotanto perustuu n. 40 eläinlajiin Niiden perinnöllisestä muuntelusta n. puolet rotujen välistä Rodut = ruoantuotannon

Lisätiedot

I Ensin kerättiin palaute mikä toimi ja mikä ei nykyisen kauden geenivaratoimenpiteissä.

I Ensin kerättiin palaute mikä toimi ja mikä ei nykyisen kauden geenivaratoimenpiteissä. Kooste CAP Geenivaratyöpajasta 28.1.2019 Osallistujia: 34 henkilö, jotka tulivat mm. - Lukesta, ProAgiasta, rotujärjestöistä, Ruokavirastosta, MMM:stä, YM:stä, yksityisiä toimijoita, viljelijöitä, MTK:sta.

Lisätiedot

EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET

EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen huhtikuussa 2015 13.4.2015 1 EU:n eläinpalkkiot Vanhat

Lisätiedot

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11. Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinjalostustoiminnasta, eläinsuojelulain muuttamisesta ja hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen KOTIELÄINTALOUDEN TUET 2015 - Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Kotieläintukikoulutus 10.4.2015 Laitila SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDENTUKI

Lisätiedot

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke 2015-2016 ETU-yhteistyöryhmäkokous 27.4.2016, Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.2.2014 COM(2014) 5 final 2014/0032 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unionin sisäisessä kaupassa ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelmat vuodet TOIMINTASUUNNITELMA Rodun jalostuksellisen tason edistäminen

Toimintasuunnitelmat vuodet TOIMINTASUUNNITELMA Rodun jalostuksellisen tason edistäminen Toimintasuunnitelmat vuodet 2005-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1. Rodun jalostuksellisen tason edistäminen Holstein Klubi seuraa tiiviisti jalostuksen palvelutarjontaa ja tapahtumia. Tarvittaessa pidämme

Lisätiedot

A B C ELMAN ELÄINHALLIN KOULULAISKYSYMYKSET Ali-Ollin Alpakkatila, OSASTO 3 a Miksi kutsutaan alpakkavauvaa? a) varsa b) vasa c) kili

A B C ELMAN ELÄINHALLIN KOULULAISKYSYMYKSET Ali-Ollin Alpakkatila, OSASTO 3 a Miksi kutsutaan alpakkavauvaa? a) varsa b) vasa c) kili ELMAN ELÄINHALLIN KOULULAISKYSYMYKSET 2017 Ali-Ollin Alpakkatila, OSASTO 3 a 25 1. Miksi kutsutaan alpakkavauvaa? a) varsa b) vasa c) kili 2. Mitä alpakka syö? a) heinää b) lihapullia c) oksia 3. Minkä

Lisätiedot

L 109. virallinen lehti. Euroopan unionin. Lainsäädäntö. Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

L 109. virallinen lehti. Euroopan unionin. Lainsäädäntö. Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset Euroopan unionin virallinen lehti L 109 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 60. vuosikerta 26. huhtikuuta 2017 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission

Lisätiedot

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja ProAgria Etelä-Savo vuosikokous 26.4.2018 Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja Maija Puurunen

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tässä tiedotteessa 1 / 21 esitellään aluksi uusi eläingeenivaraohjelman koordinaattorimme, MMM Terhi Nikkonen. Terhi on aloittanut vuoden

Lisätiedot

Eläintuet 2015-2019. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 23.3.2015

Eläintuet 2015-2019. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 23.3.2015 Eläintuet 2015-2019 Yleistä: kansalliset + eu:n tuet - Palauta lomake 184 (osallistuminen nautalammas- ja vuohieläinten tukijärjestelmään) tai täytä ilmoitus vipu-palvelussa viimeistään 30.4.2015 - Osallistuminen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2014/0032(COD) 28.5.2015 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jalostuseläinten

Lisätiedot

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. 25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson

Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson Esityksen sisältö Henkilöesittely Yritysesittely Esimerkkejä Turun tehtaalta Prosessit Lean Automaatio Vesa Ohlsson Turun yksikön päällikkö 36 v., DI

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT. Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama

Lisätiedot

Ohjeet puutarhakasvien keräyslomakkeeseen

Ohjeet puutarhakasvien keräyslomakkeeseen Ohjeet puutarhakasvien keräyslomakkeeseen Yleistä Puutarhakasvien keräyslomakkeen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kiinnostus paikallisten kasvikantojen keräämiseksi on lisääntynyt museoiden,

Lisätiedot

Nautojen keinosiemennyskoulutus Suomessa ja Euroopassa

Nautojen keinosiemennyskoulutus Suomessa ja Euroopassa Nautojen keinosiemennyskoulutus Suomessa ja Euroopassa Opinnäytetyö Kaisa Finnilä ja Anne Ullgren Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Iisalmen yksikkö OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2

Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2 Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2008 Islannin lyhythäntäinen lammas KUVA: ASKELL THORISSON Muutama sana matkan varrelle,... 2 Elävän kulttuuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen käyvät

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 12.1. 12.00 14.00 E=mc 2 Päärakennus, sali 1 (2. krs), Fabianinkatu 33 Puheenjohtaja: professori Keijo Kajantie (Helsingin yliopisto)

KESKIVIIKKO 12.1. 12.00 14.00 E=mc 2 Päärakennus, sali 1 (2. krs), Fabianinkatu 33 Puheenjohtaja: professori Keijo Kajantie (Helsingin yliopisto) KESKIVIIKKO 12.1. 12.00 14.00 E=mc 2 Päärakennus, sali 1 (2. krs), Fabianinkatu 33 Puheenjohtaja: professori Keijo Kajantie (Helsingin yliopisto) Professori Jukka Maalampi (Jyväskylän yliopisto): Suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus. Terhi Vahlsten, Faba osk.

Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus. Terhi Vahlsten, Faba osk. Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus Terhi Vahlsten, Faba osk. Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys, ISK Perustamiskokous 3.9.1898 Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto oli kantakirjaus Kirjattiin mm. tyyppi,

Lisätiedot

Paneeli 7 biotieteet II

Paneeli 7 biotieteet II Paneeli 7 biotieteet II Tieteenalat: Web of Science luokat: ANDROLOGY (SCI) BIOCHEMICAL RESEARCH METHODS (SCI) BIOCHEMISTRY & MOLECULAR BIOLOGY (SCI) CELL BIOLOGY (SCI) DEVELOPMENTAL BIOLOGY (SCI) GENETICS

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Jakutianhevonen Sakkyryrissa. Kuva: Anu Osva.

Jakutianhevonen Sakkyryrissa. Kuva: Anu Osva. Jakutianhevonen Sakkyryrissa. Kuva: Anu Osva. 1230 KATSAUS Juha Kantanen Hevonen, nauta ja poro muokkautuivat arktisiksi kotieläimiksi Yleinen mielikuva on, että arktisen alueen kotieläintuotanto perustuu

Lisätiedot

Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista

Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista Heli Fitzgerald SYKE Nagoya työryhmä kokous 11.12.2014 Geenivaralainsäädännön valmistelua koskeva keskustelutilaisuus 15.12.2014 Sisältö Geenivarojen

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Lampaiden tuet

Lampaiden tuet Lampaiden tuet 2017-2018 Milla Alanco-Ollqvist erityisasiantuntija lammas ja vuohitilat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa Lähteet: Elyn ja Mavin diapohjat ja sitoumusehdot

Lisätiedot