Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2018 VALVONTAOHJELMIA 1:2015
Dnro 507/05.00.00.03/2015 Päiväys 23.1.2015 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5978-39-1 (pdf) Helsinki 2015 2
KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2018 Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Julkaisun päivämäärä 23.1.2015 Dnro Dnro 507/05.00.00.03/2015 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) edistää ohjauksen ja valvonnan keinoin oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran toimivallasta on säädetty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetussa laissa (669/2008). Valtakunnallisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena Valvira on laatinut tämän sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Valvontaohjelman laadinnassa on pyritty tunnistamaan koko ohjelmakaudelle 2015 2018 ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Koska toimintaympäristössä on lähitulevaisuudessa tapahtumassa suuria muutoksia, valvontakohteet on määritelty tarkasti vasta vuodelle 2015. Myöhempien vuosien osalta valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tilanteen edellyttämällä tavalla. Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä tulee näkymään myös tämän valvontaohjelman vuosittain valittavissa valvontakohteissa. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa.. Avainsanat (asiasanat): sosiaali- ja terveydenhuolto, potilas- ja asiakasturvallisuus, valvontaohjelma, omavalvonta, palvelurakenne, palvelujen saatavuus ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5978-39-1 (pdf) 3
Sisällys Osa I Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta 7 1. Valvonnan tarkoitus ja valvontaohjelman sisältö... 7 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen murroksessa... 8 3. Ohjelmakauden teema: Suunnitelmaperusteinen valvonta muuttuvassa toimintaympäristössä... 9 3.1. Palvelurakenne, palvelujen saatavuus, sisältö ja laatu valvonnan kohteina... 9 3.2. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti... 10 3.3. Suunnitelmaperusteisen valvonnan tietopohja... 10 3.4. Suunnitelmaperusteisen valvonnan menetelmät... 10 3.5. Valvontaohjelmaan liittyvä tiedottaminen... 12 4. Valvontaohjelman seuranta ja arviointi sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi... 13 Osa II Valvonnan kohteet 2015... 14 1. Johdanto... 14 2. Omavalvonta... 14 3. Palvelujen rakenteiden valvonta... 15 4. Palvelujen saatavuuden valvonta... 15 4.1. Ensihoito... 15 4.2. Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat... 17 4.3. Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat... 19 4.4. Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 22 5 Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta... 23 Osa III Valvonnan suuntaviivoja vuosille 2016 2018... 30 4
Esipuhe Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto ja niihin liittyvä palvelujärjestelmä ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteuttamista. Tämän Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyössä valmistellun sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä suunnitelmaperusteisen valvonnan vaikuttavuutta suuntaamalla valvontaa riskinarvioinnin perusteella valittuihin valvontakohteisiin. Valvontaohjelmaa laadittaessa pyrkimyksenä on ollut tunnistaa koko ohjelmakaudelle 2015 2018 ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Toimintaympäristössä lähitulevaisuudessa tapahtuvien suurten muutosten vuoksi valvontakohteet on kuitenkin määritelty tarkasti vasta vuodelle 2015. Muiden vuosien osalta valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tilanteen edellyttämällä tavalla. Keskeisiä muutoksia on tulossa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain, kuntalain, hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman sekä mahdollisesti uuden hallitusohjelman myötä. Sosiaalihuollon palvelujen kannalta keskeisin lakiuudistus on sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Meneillään olevien uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä tulee näkymään myös tämän valvontaohjelman vuosittain valittavissa valvonnan kohteissa. Jatkossa suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan yhä enemmän integroitujen palvelujen ja teemojen suuntaan. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilasja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa. Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Keskeisimpiä näistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukanaan tuomat muutokset palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin ja - tapoihin ja niissä erityisesti hoito- ja hoivaprosessien liittymäpintojen saumattomaan toimintaan. Lisäksi sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja tulevan vammaispalveluja koskevan lain taustalla oleva tavoite korostaa siirtymistä laitoshoidosta yksilölliseen asumiseen sekä avohuollon palveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Palvelujen saatavuuden osalta huomiota kiinnitetään koko valvontaohjelmakauden ajan erityisesti eri asiakasryhmien kotiin vietäviin palveluihin. Uudistukset merkitsevät myös asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamista. Palvelujen sisällön ja laadun val- 5
vonnassa korostuu omavalvonta ensisijaisena valvonnan menetelmä. Valvontaohjelmakaudella omavalvonnan kehittymistä ensisijaiseksi ja vaikuttavaksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi tuetaan erityisesti ohjauksella. Helsingissä tammikuun 23. päivänä 2015 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6
Osa I Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta 1. Valvonnan tarkoitus ja valvontaohjelman sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Viime kädessä kyse on yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto ja niihin liittyvä palvelujärjestelmä on keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteuttamista. Tämän suunnitelmaperusteisen valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä valvonnan vaikuttavuutta suuntaamalla valvontaa riskinarvioinnin perusteella valittuihin valvontakohteisiin. Valvontaohjelmaa laadittaessa pyrkimyksenä on ollut tunnistaa koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Meneillään olevien palvelujärjestelmän ja lainsäädännön muutosten laajuudesta johtuen valvontaohjelman toiseen osaan sisältyviä valvonnankohteita päivitetään vuosittain muutosten edetessä. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja muuttuvassa lainsäädännöllisessä tilanteessa siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa. Palveluntuottajien ja järjestäjien omavalvonnalla on ennakollisessa valvonnassa ratkaiseva merkitys. Valvontaohjelmakaudella omavalvonnan kehittymistä vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi tuetaan erityisesti ohjauksella. Valvontaohjelma koostuu kolmesta osasta. Valvontaohjelman ensimmäinen osa Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta muodostaa viitekehyksen seuraaville osille, jotka koskevat valvontakohteita ja suuntaviivoja tuleville vuosille. Valvontaohjelmaa tuleekin lukea kokonaisuutena. Valvontaohjelman toinen osa sisältää valvonnan seuraavan vuoden kohteet. Osassa II selvitetään yksityiskohtaisemmin, miten valvontaa toteutetaan, kuvaamalla esimerkiksi kyseisen sisältöalueen valvonnassa hyödynnettävää valvontamenetelmää ja valvontakriteereitä. Valvontaohjelman toinen osa päivitetään vuosittain, ja se sisältää kunkin vuoden valvontakohteet. Valvontakohteista päätetään edellisen vuoden kuluessa. Valvontaohjelman kolmas osa sisältää suuntaviivoja vuosien 2016 2018 suunnitelmaperusteisen valvonnan kohteista. Suuntaviivat täsmentyvät valvontaohjelmakauden edessä. Osan III suuntaviivoja voidaan riskiarvioinnin pohjalta tarpeen mukaan muuttaa. Valvontaohjelma on suunnattu erityisesti palveluntuottajille ja -järjestäjille. Siinä kuvataan valtakunnallisen suunnitelmaperusteisen valvonnan toteuttamista. Tavoitteena on avoimesti kertoa mihin ja miten valtakunnallista suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan valvontaohjelmakaudella. Valvontaohjelma ei sisällä tyhjentävää kuvausta kaikesta valvovien viran- 7
omaisten toiminnasta. Valvontaohjelmassa ei myöskään referoida lainsäädäntöä. Kussakin valvontakohteita kuvaavassa taulukossa kuitenkin tuodaan esille mihin lainsäädökseen valvonta perustuu. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen murroksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on murroksessa. Meneillään olevat uudistukset tulevat merkittävästi vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen sekä kuntien tehtäviin. Keskeisiä muutoksia on tulossa muun muassa kuntalain, hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman sekä valvontaohjelman valmistumisajankohtana eduskunnan käsittelyssä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain myötä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Suunnitelmaperusteisella valvonnalla tuetaan tämän tavoitteen toteutumista. Hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla pyritään vähentämään kuntien velvoitteita. Ohjelmalla tuetaan monialaisten toimintamallien kehittämistä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valvontaohjelman kannalta merkittäviä rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyviä hankkeita ovat muun muassa toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle, päivystysasetuksen uudistaminen, laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation syventäminen sekä erityisesti normiluonteisten suositusten purkaminen. Kuntakokeiluja koskevan lain tarkoituksena on poistaa poikkihallinnollisten toimintamallien toteutumisen lakisääteisiä ja ohjauskäytännöstä johtuvia esteitä ja tukea toimintamallien toteutumista. Laki on voimassa vuoden 2016 loppuun. Kokeiluun osallistuvien kuntien valvonta kehitetään indikaattoriperusteiseksi, ja jos menetelmä nähdään toimivana, se voidaan vakiinnuttaa laajemminkin. Tämä kehittämistyö vaikuttaa jatkossa viranomaisvalvonnan kohdentamiseen ja valvonnan menetelmiin. Kokeilulain voimassa ollessa kuntien kanssa tehdyissä sopimuksissa määriteltyjä kokeilukohteita valvotaan kokeiluhankkeessa laadittujen indikaattorien pohjalta. Muilta osin käytetään valvontaohjelmaa. Sosiaalihuollon palvelujen kannalta keskeisin lakiuudistus on sosiaalihuoltolain uudistus. Uudistuksen tavoitteina on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa sekä turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Tämä tarkoittaa laitoksissa asumisen ja huostaanoton minimoimista ja avohuollon tehokasta kehittämistä. Laissa säädetään myös suunnitelmallisen omavalvonnan käynnistämisestä kaikissa sosiaalihuollon palveluissa. Meneillään olevien uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Jatkossa myös valvontaa suunnataan yhä enemmän integroitujen palvelujen ja teemojen suuntaan. Koska monet keskeiset lainsäädäntöhankkeet ovat kuitenkin valvontaohjelmaa valmisteltaessa vielä kesken, jakaantuu valvontaohjelma kahteen kauteen. Vuonna 2015 valvontaa kohdennetaan vielä eriytetysti terveyden- ja sosiaalihuoltoon. Vuosien 2016 2018 valvonta perustuu pidemmälle menevään sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja uusiin sote-rakenteisiin. 8
Valvira ja aluehallintovirastot osallistuvat jo vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain toimeenpanoon. Aluehallintovirastojen erityisenä tehtävänä on hallituksen esityksen mukaisesti kutsua koolle sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamiseksi ensimmäinen edustajainkokous viimeistään toukokuussa 2015. 3. Ohjelmakauden teema: Suunnitelmaperusteinen valvonta muuttuvassa toimintaympäristössä 3.1. Palvelurakenne, palvelujen saatavuus, sisältö ja laatu valvonnan kohteina Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Keskeisiä näistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukanaan tuomat muutokset palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin sekä sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja vammaispalveluja koskevan lain taustalla oleva tavoite siirtymisestä laitosvaltaisesta hoidosta yksilölliseen asumiseen ja kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Uudistukset merkitsevät myös asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamista. Palvelujen saatavuuden osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kotiin vietäviin palveluihin, joita 2015 valvotaan erityisesti osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Kotiin vietävät palvelut ovat viranomaisvalvonnan kohteena koko valvontaohjelmakauden ajan. Yksi palvelujen saatavuuden valvonnan menetelmä on määräaikojen valvonta. Ensi vaiheessa määräaikavalvonta kohdistuu erityisesti toimeentulotukeen, lastensuojeluun sekä terveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyyn, joissa on joko lakisääteinen tai muutoin vakiintunut tiedonkeruu. Määräaikojen toteutumista valvotaan myös osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Palvelujen sisällön ja laadun valvonnassa korostuu omavalvonnan merkitys. Omavalvonta on ensisijainen laadun ja sisällön valvonnan menetelmä. Omavalvonnan valvonta painottuu alkuvaiheessa suunnitelmallisen omavalvonnan käyttöönoton tukemiseen, ohjaukseen sekä koulutukseen. Omavalvonnan toimivuuden valvonnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten epäkohtiin on puututtu. Ohjelmakaudella kiinnitetään erityistä huomiota myös itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja rajoituskeinojen käytön vähentämiseen. Palvelujen sisältöä ja laatua voidaan valvoa myös tiedonkeruiden perustella. Tällöin tietoa kerätään valvontakohteeseen liittyvistä indikaattoreista. Valvontatoimiin ei kuitenkaan yleensä ryhdytä yksittäisen indikaattorin perusteella vaan valvontatoimia harkittaessa sovelletaan kokonaisharkintaa, joka perustuu valvontakohdekohtaisiin puuttumiskriteereihin. Edellytyksenä valvontatoimien käynnistämiselle on, että useamman valvontakriteerin tai - indikaattorin osalta saadut tiedot viittaavat ongelmiin. Voi kuitenkin ilmetä tilanteita, joissa yksittäinen valvontakriteeri voi olla niin merkittävä, että jo sen ylittymisen perusteella voidaan ryhtyä valvontatoimiin. Valvontakritee- 9
reiden merkitystä kunkin valvontakohteen osalta avataan tarkemmin Osassa II. 3.2. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti Suunnitelmaperusteista valvontaa kehitetään entistä ennakoivampaan suuntaan. Viranomaisvalvonnan painopiste on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan keskeisten strategisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan riskinarvioinnin perusteella niihin kohteisiin, joissa sille on valvontaviranomaisten kokemuksen valossa eniten tarvetta. Palveluntuottajien valvontahistoria on tällöin olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Suunnitelmaperusteista valvontaa on syytä jatkaa niiden palveluntuottajien osalta, joissa puutteita on todettu toistuvasti. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun palveluntuottajan on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Valvontaohjelman toisessa osassa määritellään ne valvonnan kohteet vuodelle 2015, joihin on katsottu tarpeelliseksi kohdistaa valtakunnallista suunnitelmaperusteista viranomaisvalvontaa. Muiden lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden valvonta jatkuu valvontaohjelman rinnalla muiden valvontakeinojen, kuten ohjauksen, lupahallinnon ja jälkikäteisen valvonnan, avulla. Lisäksi aluehallintovirastot voivat toteuttaa omalla alueellaan muutakin suunnitelmallista valvontaa esimerkiksi ohjauskäyntien muodossa. 3.3. Suunnitelmaperusteisen valvonnan tietopohja Suunnitelmaperusteisen valvonnan tiedonkeruu on parhaillaan muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mahdollisuudet toimittaa tietoa valvonnan pohjaksi riippuvat voimassa olevasta lainsäädännöstä, jossa määritellään mm. millaista tietoa on mahdollista antaa valvontaviranomaisille. Lainsäädännössä on myös asetettu tiedonkeruuvelvoitteita esimerkiksi toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoihin liittyen. Valviran tai aluehallintovirastojen omien erilliskyselyjen toteuttaminen ei käytettävissä olevin resurssein ole useinkaan vaihtoehto eikä valvovien viranomaisten perustehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevassa hallituksen esityksessä asetetaan sosiaali- ja terveysalueiden (myöhemmin sotealueet) tehtäväksi monipuolisen tiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Ehdotuksen merkitystä ja kerättävän tiedon soveltuvuutta valvonnan tietopohjaksi voidaan käytännössä arvioida vasta myöhemmin. Valvontaohjelmakaudella kehitetään suunnitelmaperusteisen valvonnan tiedonkeruuta. Tavoitteena on, että valvonnan (mukaan lukien omavalvonta) tueksi on saatavilla oikea-aikaista ja kattavaa tietoa, joka on kerätty osana muuta tietojen tuottamista ilman erillistä valvontaa varten toteutettua tiedonkeruuta. Valtakunnallisesti on määriteltävä ne tiedot, joita tarvitaan yhdenmukaisesti koko maasta. Lisäksi tulee olla selkeästi säädetty, kenen vastuulla on tiedon käsittely, ja miten valvovat viranomaiset saavat tiedot käyttöönsä. 3.4. Suunnitelmaperusteisen valvonnan menetelmät Valvontaohjelman vuosittaisia valvontakohteita koskevassa osassa selvitetään tarkemmin millaisin menetelmin kyseisen valvontakohteen valvontaa suoritetaan. Nämä valvonnan menetelmät esitellään alla tiiviisti. Valvontamenetelmien listaus ja kuvaus eivät ole tyhjentäviä. 10
3.4.1. Omavalvonta ensisijaisena menetelmänä sisällön ja laadun valvonnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Työnantajan vastuulla on valvoa toimintayksikkönsä tiloja, siellä työskentelevän henkilökunnan osaamista sekä laitteiden toimintaa. Vain työnantajalla on mahdollisuus organisoida ja ohjeistaa toimintansa, seurata ja arvioida sitä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin välittömästi sekä varmistaa palvelujen saatavuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus ajoissa. Valvontaohjelman toimeenpanossa keskitytään erityisesti valvontaohjelmakauden alkupuolella tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa. Tavoitteena on varmistaa omavalvonnan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa. Lisäksi omavalvonnan valtakunnallisen tietopohjan kehittämiseen on panostettava. Yksityisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajilla on lakisääteinen velvollisuus kirjallisen omavalvontasuunnitelman tekemiseen. Vuoden 2015 alusta velvollisuus ulottuu myös julkisiin vanhuspalveluihin. Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Myös vuoden 2015 alusta voimaan tullut muutos muistutusmenettelyn ensisijaisuudesta kanteluun nähden korostaa omavalvonnan merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukaan sekä palvelujen järjestämis- että tuottamisvastuussa olevien on laadittava omavalvontaohjelma. Ehdotuksen mukaan siitä voidaan antaa tarkempia määräyksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valvontaviranomaiset järjestävät alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä, joiden ohjelmaan voidaan sisällyttää myös omavalvontaohjelman laadintaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirastot ja Valvira arvioivat omavalvonnan toteutumista jälkikäteisen valvonnan, suunnitelmaperusteisen valvonnan ja tarkastuskäyntien yhteydessä. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaisiin käytäntöihin omavalvonnan tukemisessa ja valvonnassa. 3.4.2. Ohjaus- ja arviointikäynnit ehkäisevät jälkikäteistä puuttumisen tarvetta Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat ennakollista, ohjaukseen painottuvaa ja vuorovaikutuksellista valvontaa järjestämällä alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä jokaisen aluehallintoviraston alueella. Käynneillä kerrotaan valvontaohjelmasta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa ja omavalvonnan suunnittelusta. Käynnit toteutetaan Valviran ja aluehallintovirastojen resurssit huomioiden. Yhteisten ohjaus- ja arviointikäyntien lisäksi aluehallintovirastot toteuttavat omia ohjauskäyntejään. Aluehallintovirastot toteuttavat pääsääntöisesti valvontaohjelmaan liittyvät ohjaus- ja arviointikäynnit alueillaan ja Valvira koordinoi valtakunnallisesti käyntien suunnittelua ja toteuttamista. Suunnittelu ja toteutus tehdään aluehallintovirastojen ja Valviran tiiviinä yhteistyönä. Käynneillä painotetaan yhteisesti sovittuja aiheita, joissa on erityisesti katsottu tarvittavan ohjausta. 11
Esille nostettavissa aiheissa on mahdollista ottaa huomioon myös alueellisesti esiin tulleita erityiskysymyksiä, jotka eivät välttämättä konkretisoidu jokaisen aluehallintoviraston alueella. Käynneillä painottuvat vuorovaikutuksellisuus ja kentän sekä valvontaviranomaisten välinen tiedonvaihto. Ohjaus- ja arviointikäynnit mahdollistavat myös hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen, ja voivat osaltaan parantaa kuntien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Käyntien tavoitteena on löytää yhteisymmärrys mahdollisista kehittämiskohteista. Tilaisuuksissa voidaan käsitellä yleisellä tasolla anonyymisti myös ennalta ilmoittamattomilla tarkastuskäynneillä tehtyjä havaintoja. Näin käynneistä syntynyt tieto saadaan kaikkien toimijoiden käyttöön. Lisäksi voidaan käsitellä anonyymisti jälkikäteisen valvonnan, tuomioistuinten tai ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja. 3.4.3. Valtakunnallisiin tiedonkeruisiin perustuva valvonta Suunnitelmaperusteisen valvonnan pohjana käytetään palvelunjärjestäjille ja tuottajille suunnattuja tiedonkeruita. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukaan sosiaali- ja terveysalueiden tehtävänä on hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen sekä toimintaa ja taloutta koskevien tietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Osana järjestämislain toimeenpanon tukemista ja valvontaa on selvitettävä, miten tämä vaikuttaa tiedonkeruuseen perustuvaan valvontaan. Erityisesti tiedonkeruuseen perustuvassa valvonnassa, jossa saatetaan kerätä yksityiskohtaistakin tietoa, on tärkeä huomata, että harkittaessa valvontatoimenpiteisiin ryhtymistä sovelletaan kokonaisharkintaa. Kokonaisharkinta perustuu valvontakohdekohtaisiin puuttumiskriteereihin siten, että yhden kriteerin pohjalta ei yleensä vielä ryhdytä valvontatoimenpiteisiin. Edellytyksenä valvontatoimien käynnistämiselle sen sijaan useimmiten on, että useamman valvontakriteerin tai -indikaattorin osalta saadut tiedot viittaavat ongelmiin. Voi kuitenkin ilmetä tilanteita, joissa yksittäinen valvontakriteeri on niin merkittävä, että jo sen ylittymisen perusteella voidaan ryhtyä valvontatoimiin. 3.4.4. Valvonta- ja tarkastuskäynnit mahdollisia perustellusta syystä Valvovat viranomaiset voivat perustellusta syystä tehdä tarkastuskäynnin toimintayksikköön. Vuoden 2015 aikana aluehallintovirastot ja Valvira toteuttavat osana ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa pistokoemaisia ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Yllätystarkastukset tehdään yhtäaikaisesti ympäri maata ja ne kohdistuvat toimintayksiköihin, joissa on seurantatietojen tai muun valvontatiedon perusteella syytä epäillä sellaisia puutteita, että tarkastuksen tekemiselle on perusteltu syy. Tarkastuksen tekeminen ennalta ilmoittamatta edellyttää lisäksi, että ennalta ilmoittaminen voisi vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumisen. Tarkastuskäynnillä havainnoidaan toimintayksikön toimintaa ja arvioidaan tilannetta yksikössä. Myöhemmin yllätystarkastuksia voitaisiin tehdä muussakin kuin vanhustenhuollon valvonnassa. 3.5. Valvontaohjelmaan liittyvä tiedottaminen Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat valvontaa aikaisempaa vuorovaikutteisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä kuntien päättäjien kanssa. Näin valvonta saadaan entistä läpinäkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi. Kansalais- ja kuluttajaviestinnän ohella huomiota kiinnitetään myös päättäjille suunnattuun viestintään. 12
Lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen ja valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että valvonta on mahdollisimman läpinäkyvää. Suunnitelmallinen, säännöllinen ja monipuolinen viestintä on yksi keino valvonnan läpinäkyvyyden kehittämiseksi. Viestittäviä aiheita ovat esimerkiksi vuosittaiset valvontatiedot ja tilastot, valvonnassa esiin nousseet havainnot, tiedonkeruiden tulokset ja niiden pohjalta toteutetut valvontatoimet. Valvontaohjeiden päivittämisen yhteydessä viestitään muun muassa kunkin vuoden valvonnan kohteista. Viestinnän avulla voidaan lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja ehkäistä epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä ennakolta. Valviran strategisen viestintäsuunnitelman mukaisesti viestinnän painoalueita ovat vuosina 2014 ja 2015 valvonnan menettelytavat sekä valvontatoimien tulosten seuranta, analysointi ja valvonnan vaikuttavuuden arviointi. Avoimella viestinnällä voidaan parantaa myös omavalvonnan toimivuutta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, työntekijät, asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa sekä muut sidosryhmät ja tiedotusvälineet, ymmärtävät mihin omavalvonnalla pyritään, mikä on omavalvonnan suhde viranomaisvalvontaan ja miten omavalvonta edistää hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumista. Valvira kehittää valvontaohjelmakauden aikana verkkosivujaan palvelemaan entistä paremmin tiedontarpeita. 4. Valvontaohjelman seuranta ja arviointi sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi Valvontaohjelman toimeenpanoa seurataan jatkuvasti valvontatoimenpiteiden edetessä. Seurannasta saatuja tietoja hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvontaohjelman vuosittaisten valvontakohteiden määrittelemisessä ja seuraavan valvontaohjelman laadinnassa. Valvontaohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain muun muassa osana Valviran ja STM:n välisen tulos-sopimuksen toteutumisen arviointia sekä osana aluehallintovirastojen ja valtiovarainministeriön välisen tulossopimuksen toteutumisen arviointia. Ohjelmakauden lopussa arvioidaan perusteellisemmin valvontaohjelman toimeenpano sekä tavoitteiden toteutuminen. Valvira kehittää valvonnan vaikuttavuuden arviointia tavoitteenaan luoda arviointimalli, jonka avulla voidaan suunnitelmallisesti riskinarviointiin perustuen ennakoida ja kohdentaa valvovien viranomaisten valvontatyötä, ja samalla tuottaa tärkeää tietoa valvonnan vaikuttavuudesta, mukaan lukien omavalvonnan vaikuttavuus. 13
Osa II Valvonnan kohteet 2015 1. Johdanto Suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan vuosittain riskinarvioinnin perusteella valituille valvontakohteille. Vuosittaiset valvonnan kohteet esitellään valvontaohjelman vuosittain päivittyvässä Osassa II. Ohjelmakaudella valvontaa suunnataan erityisesti palvelurakenteen, palvelujen saatavuuden sekä sisällön ja laadun valvontaan. Mitä pidemmälle valvontaohjelmakausi etenee, sitä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio korostuu. Valvontaohjelmakauden ensimmäisenä vuonna valvontaa kohdennetaan vielä sisältöaluekohtaisesti erityisesti niiltä osin kuin kyse on jo aiempien vuosien valvonnan kohteista. Vuoden 2015 valvonnan kohteiksi on riskinarvioinnin perusteella valittu seuraavat: 1) Ensihoito 2) Hoitoon pääsyn enimmäisajat 3) Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat 4) Lasten ja nuorten ehkäisevät terveydenhuollon palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5) Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Palvelujen saatavuuden ensisijaisena valvonnan menetelmänä käytetään vuonna 2015 määräaikojen valvontaa. Valvonta kohdistuu toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoihin sekä terveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuuden enimmäisaikoihin. Määräaikoja valvotaan myös osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Omavalvonta on palvelujen laadun ja sisällön ensisijainen valvontamuoto. Vuonna 2015 valvontaa kohdistetaan laadun ja sisällön osalta myös lasten ja nuorten ehkäiseviin terveydenhuollon palveluihin. Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonnassa ovat mukana kaikki kolme valvontaohjelmakauden valvonnan keskeistä kohdetta eli palvelujen rakenteiden, saatavuuden sekä sisällön ja laadun valvonta. Lain toimeenpanoa on vuosina 2013 2014 valvottu osana erityistä seurantahanketta, jonka STM on antanut Valviran ja THL:n tehtäväksi. Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa käsitellään erikseen. 2. Omavalvonta Valvontaohjelman toimeenpanossa keskitytään vuonna 2015 tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Tavoitteena on varmistaa omavalvonnan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaisiin käytäntöihin omavalvonnan tukemisessa ja valvonnassa. Omavalvonnan tilanne selvitetään aina, kun toimintayksikköön kohdistetaan jälkikäteistä tai suunnitelmaperusteista valvontaa. 14
Aluehallintovirastot ja Valvira arvioivat omavalvonnan toteutumista jälkikäteisen ja suunnitelmaperusteisen valvonnan sekä tarkastuskäyntien yhteydessä. Omavalvonnan toteutumista valvotaan palvelun laadun lopputuloksen perusteella. Palvelujen sisällössä, laadussa ja asiakasturvallisuudessa esiin tulleet epäkohdat huomioidaan, ja palveluntuottajaa ohjataan määräajassa korjaamaan tilanne omavalvonnan avulla. Samalla palveluntuottaja velvoitetaan raportoimaan valvontaviranomaiselle toiminnassaan tekemistään muutoksista. Valvontaohjelman liitteissä 1-3 nostetaan esille joitakin vuoden 2015 terveydenhuollon valvontakohteisiin liittyviä, riskinarvioinnissa esille tulleita osa-alueita, joiden asianmukaisuudesta palveluntuottajan tulee omavalvonnan keinoin huolehtia. Listaus ei ole tyhjentävä. Myöhemmin valvontaohjelmakaudella voidaan samantapaisia listauksia julkaista myös sosiaalihuollon valvontakohteiden osalta. Ikääntyvien palvelujen osalta myös omavalvonnan kautta valvottavat seikat sisältyvät valvontaohjelman taulukkoon 10. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja seurannasta. Lisätietoja ja ohjeistusta omavalvonnasta löytyy Valviran verkkosivuilta. 3. Palvelujen rakenteiden valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin suunnitellaan monia uudistuksia, joiden tavoitteena on edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Koska säädösvalmistelu on monilta osin vielä kesken, palvelurakenteiden laajempaa suunnitelmaperusteista valvontaa täsmennetään vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2015 palvelujen rakenteet ovat kuitenkin esillä osana ensihoidon ja vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. 4. Palvelujen saatavuuden valvonta Palvelujen saatavuus on toinen valvontaohjelmakauden keskeisistä osaalueista. Koko valvontaohjelmakauden aikana huomiota kiinnitetään kotiin vietäviin palveluihin. Vuonna 2015 valvotaan erityisesti enimmäis- ja määräaikojen toteutumista valvonnan kohdistuessa kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen sekä toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen noudattamiseen. Myös vanhuspalveluissa valvotaan määräaikojen toteutumista. 4.1. Ensihoito Sairaanhoitopiirin on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Toiminnan erityispiirteiden sekä meneillään olevien laajojen muutosten, ensihoidon kehittymisen ja ensihoitoasetuksen vaatimusten vuoksi ensihoidon sisältöön sekä laatuun ja potilasturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. STM on julkaissut 2014 suosituksen laadusta ja potilasturvallisuudesta ensihoidossa ja päivystyksessä (Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä: suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, STM 2014:7). Vuonna 2015 voimaan tuleva päivystysasetus keskittää perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysverkon sairaaloiden yhteydessä toimiviin yhteispäivystyspisteisiin. Päivystyksen keskittämisen seurauksena ensihoidon henkilöstön osaamistarpeet lisääntyvät ja kuljetusmatkat ja 15
ajat pidentyvät. Uusi järjestämislaki siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun viidelle sote-alueelle. Jo nykyisin ensihoidon toiminnan ohjaus on osin viidellä erityisvastuualueella. Järjestämislain vaikutuksia ensihoitopalvelun järjestämiseen ja tuottamiseen on vaikea toistaiseksi tarkemmin arvioida. Valvira ja aluehallintovirastot saavat tietoa ensihoitopalvelusta sekä sen riskikohteista mm. hallintokanteluiden ja valvoville viranomaisille tehtyjen ilmoitusten sekä tiedotusvälineiden ja julkisen keskustelun kautta. Systemaattista valtakunnallista tietoa ensihoitopalvelun tilanteesta ja tilannekuvasta ennen tai jälkeen ensihoidon järjestämisvastuun siirtymistä sairaanhoitopiireille ei ole ollut. Valvira ja aluehallintovirastot selvittivät ensihoitopalvelun tilannetta kesällä 2014 toteutetulla kyselyllä, jotta ensihoidon järjestämisestä, toteutumisesta sekä mahdollisista riskeistä ja kriittisistä kohdista saadaan kattava tilannekuva. Kyselyä on hyödynnetty valvontaohjelman valmistelussa. Alla olevissa taulukoissa kuvataan ensihoidon viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 1 mukaiset ensihoitoa koskevat omavalvontasuositukset. Sairaanhoitopiirit Taulukko 1. Sairaanhoitopiirien järjestämä ensihoito Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet ja niiden toteutuminen (A ja B-tehtävät) Laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelma Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet ja toteumat ovat asianmukaiset Ensihoito on sisällytetty sairaanhoitopiirin laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan tai ensihoidolla on oma suunnitelma sairaanhoitopiirissä Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet tai toteumat ovat olennaisesti alhaisemmat kuin muissa sairaanhoitopiireissä (A ja B- tehtävät). Tavoittamisaikatavoitteet eivät toteudu sairaanhoitopiirissä. *) Laadunhallintaja potilasturvallisuussuunnitelma on palveluntuottajakohtainen tai suunnitelmaa ei Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Tiedonkeruu 2014 Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako AVIt Valvira Säännös Ohjaus, alueelliset ohjaus- ja arviointikäynnit (shp- ja ERVAtaso) Terveydenhuoltolaki 39 STM asetus 340/2011 4 Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 8 ole *) Valvovat viranomaiset linjaavat tarkemmat valvonnan puuttumiskriteerit sairaanhoitopiirikohtaisten tulosten perusteella. 16
Ensihoitokeskus / Yliopistosairaanhoitopiirit Taulukko 2. Yliopistosairaanhoitopiirit ensihoitokeskuksen toiminnan valvonta Terveystoimen hälytysohjeet Järjestämissopimus (ensihoidon kokonaisuus) Järjestämissopimuksessa on sovittu ensihoitokeskuksen tehtävien ja toiminnan järjestämisestä Ensihoitokeskus on sovittanut yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Järjestämissopimuksessa ei ole sovittu ensihoitokeskuksen tehtävien ja toiminnan järjestämisestä Ensihoitokeskus ei ole yhteensovittanut Hätäkeskuslaitokselle annettavia terveystoimen hälytysohjeita Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Säännös Selvityspyyntö AVI Terveydenhuoltolaki 43 ja 46 Selvityspyyntö AVI Terveydenhuoltolaki 46 4.2. Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat Kiireettömään hoitoon pääsyä on valvottu suunnitelmallisesti vuodesta 2007 lähtien. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että väestö saa tarpeenmukaisen hoidon viimeistään säännösten edellyttämissä enimmäisajoissa. Systemaattinen ja tehokas valvonta edellyttää kattavaa ja ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn toteutumisesta terveydenhuollon toimintayksiköissä. Perusterveydenhuollon tiedonkeruun muuttuessa AvoHILMO -pohjaiseksi (perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus) keväällä 2014 saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, missä ajassa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle terveyskeskuksen eri toimintayksiköissä on päässyt. Riskinarviointi hoitoon pääsyn kokonaisuudessa perustuu ensisijaisesti THL:n julkaisemiin valtakunnallisiin seurantatietoihin, valvonnan kautta kertyneeseen tietoon ja käytännön kokemukseen sekä julkisuuden kautta esille nousseisiin seikkoihin hoitoon pääsyn ongelmakohdista. Alla olevissa taulukoissa kuvataan kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 2 mukaiset hoitoon pääsyä koskevat omavalvontasuositukset. 17
Taulukko 3. Perusterveydenhuoltoon kohdistuva valvonta (perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja YTHS) Hoitoon pääsyn toteutuminen perusterveydenhuollossa Hoitoon pääsyn toteutuminen suun terveydenhuollossa Lääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään 3 kk:n enimmäisajassa hoidon tarpeen arvioinnista Terveyskeskuksessa on lääkärin vastaanotolle yli 90 pv odottaneita *) Hammaslääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään 6 kk enimmäisajassa hoidon tarpeen arvioinnista Terveyskeskuksessa on hammaslääkärin vastaanotolle yli 180 pv odottaneita *) AvoHIL- MO (maalis- ja syyskuun lopun tilanne) AvoHIL- MO (maalis- ja syyskuun lopun Toimenpide /menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Säännös Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 51 Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 51 tilanne) *) Valvovat viranomaiset linjaavat tarkemmin perusterveydenhuollon ja suunterveydenhuollon valvonnan puuttumiskriteerit syksyn 2014 AvoHILMO-tulosten valmistumisen jälkeen. Taulukko 4. Erikoissairaanhoitoon (sairaanhoitopiirit ja kuntien erikoissairaanhoito) kohdistuva valvonta Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen Hoidon järjestäminen lasten ja nuorten MTpalveluissa Hoidon järjestäminen muilla erikoisaloilla Lähetteet on käsitelty kolmen viikon kuluessa niiden saapumisesta Hoito järjestetään viimeistään 3 kk:n enimmäisajassa Hoito järjestetään viimeistään 6 kk:n enimmäisajassa > 5 % lähetteistä JA yli 10 lähetettä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään yli 3 vk:n määräajassa > 4 potilasta /10 000 asukasta on odottanut hoitoa yli 3 kk TAI erikoisalakohtaisesti yli 3 kk odottaneita on yli 5 % JA absoluuttisesti vähintään 10 potilasta > 4 potilasta /10 000 asukasta on odottanut hoitoa yli 6 kk TAI erikoisalakohtaisesti yli 6 kk odottaneita on yli 5 % JA absoluuttisesti vähintään 10 potilasta THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu Toimenpide/ menetelmä Selvityspyyntö Selvityspyyntö Selvityspyyntö Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira (shp) AVIt (kunnat) Säännös Terveydenhuoltolaki 52 ja 53 :t Valvira (shp) AVIt (kunnat) Terveydenhuoltolaki 53 Valvira (shp) AVIt (kunnat) Terveydenhuoltolaki 52 18
4.3. Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Toimeentulotukihakemusten käsittelyn määräaikojen ja vireille tulleiden lastensuojeluasioiden sekä lastensuojelun tarpeen arviointiin liittyvien määräaikojen tiedonkeruut ja määräaikojen valvonta ovat nykylainsäädännön mukaan samanlaisia prosesseja, joten ne käsitellään valvontaohjelmassa yhdessä. Toimeentulotuen määräaikojen ja lastensuojelun määräaikojen valvonnan toimeenpanoa kuvataan tarkemmin Valviran verkkosivuilla. THL kerää toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen toteutumista koskevat tiedot kunnilta kaksi kertaa vuodessa tehtävillä valtakunnallisilla kyselyillä. Tiedonkeruuvelvoitteesta on säädetty laissa. Ensisijaisesti määräaikojen toteutumisen valvonnasta vastaavat kunnat omavalvonnan avulla. Kunnassa on oltava seurantajärjestelmä, jolla kunta seuraa luotettavalla tavalla määräaikojen toteutumista ja kunnassa on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos lakisääteiset määräajat uhkaavat ylittyä. Viivytyksetön käsittely on turvattava kaikissa tilanteissa muun muassa tehokkailla työjärjestelyillä ja huolehtimalla siitä, että henkilöstöä on riittävästi. Lakisääteisten määräaikojen tiedonkeruuseen perustuvassa valvonnassa valvontaviranomaisten lähtökohtana on, että tiedonkeruussa kunnan itse antama tieto määräajan ylityksestä on sellaisenaan valvontatoimien perusteena. Näin ollen ylitykseen liittyvistä syistä ei lähetetä erillistä selvityspyyntöä kunnalle. Näin menettelemällä halutaan nopeuttaa valvontaprosessia. Ennen ratkaisun tekemistä kuntaa kuullaan antamalla sille mahdollisuus antaa selityksensä mm. siitä, millaisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt asian korjaamiseksi. Taulukko 5. Toimeentulotuen määräaikoihin kohdistuva valvonta Vireille tulleiden toimeentulotukihakemusten käsittely laissa säädetyn määräajan puitteissa Vireille tulleet toimeentulotukihakemukset käsitellään viimeistään 7 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa vireille tulleista toimeentulotukihakemuksista on käsitelty 8-9 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa vireille tulleista toimeentulotukihakemukista on käsitelty 10 arkipäivässä tai sen yli niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Toimeentulotukilaki 14 a Toimeentulotukilaki 14 b 19
Taulukko 6. Lastensuojelun määräaikoihin kohdistuva valvonta Taulukkoa sovelletaan siihen asti, kunnes uusi sosiaalihuoltolaki ja sen yhteydessä voimaan tulevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan. Vireille tulleiden lastensuojeluasioiden ratkaiseminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Vireille tulleet lastensuojeluasiat ratkaistaan viimeistään 7 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Lastensuojelutarpeen selvitykset valmistuvat viimeistään 3 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa vireille tulleista lastensuojeluasioista on ratkaistu 8 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa vireille tulleista lastensuojeluasioista on ratkaistu yli 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistunut yli 3 mutta alle 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistunut 4 tai yli 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira / AVIt Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Lastensuojelulaki 26 Lastensuojelulaki 27 a Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 27 Lastensuojelulaki 27 a 20
Taulukko 7. Lastensuojelun määräaikoihin kohdistuva valvonta (Perustuu ehdotukseen lastensuojelulain osittaisuudistuksesta osana sosiaalihuoltolain uudistusta.) Taulukkoa sovelletaan siitä lähtien, kun lakimuutokset tulevat voimaan 1.4.2015. Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja SHL 36 :n mukaisten Palvelutarpeen arviointien Laissa säädetyt palvelutarpeen arviointien ja niiden yh- määräajat eivät ja niiden yhteydessä teydessä selvitettävi- toteudu: selvitettävien lastensuojelutarteydessä en lastensuojelutarpeen peen arviointien käsittelyn arviointien käsittely aloitetaan viipeen aloittaminen meistään 7 arkipäivän laissa säädetyn määräajan kuluessa niiden vireil- puitteissa le tulosta SHL 36 :n mukaisten palveluarpeen arviointien ja niiden yhteydessä selvitettävien lastensuojelutarpeen arviointien käsittelyn valmistuminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Palvelutarpeen arviointien ja niiden yhteydessä selvitettävien lastensuojelutarpeen arviointien käsittely valmistuu viimeistään 3 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista aloitettu 8 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista aloitettu yli 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista valmistunut yli 3 mutta alle 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista valmistunut 4 tai yli 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ Menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Työnjako Valvira / AVIt Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 26 Lastensuojelulaki 27 a LsL 26 Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 27 a 21
4.4. Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyspalvelujen painopistettä on kansallisten linjausten mukaan siirretty ennakoivaan, ehkäisevään toimintaan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä varhaisen tuen järjestämiseen. Näiden palvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluja on valvottu suunnitelmallisesti vuodesta 2012 lähtien. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaista kuntien velvollisuutta edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ei ole aiemmin suunnitelmallisesti valvottu. Tiedonkeruiden, selvitysten ja valvonnasta saadun tiedon mukaan kuntien välillä on edelleen eroja lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen ja terveystarkastusten järjestämisessä. Erityisesti laajojen koko perheiden hyvinvointia käsittelevien terveystarkastusten laadullisessa ja sisällöllisessä toteuttamisessa on puutteita. Myös opiskelijoiden terveydenhuollon ja sairaanhoidon kokonaisuus ei toistaiseksi toteudu asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Ongelmia on muun muassa opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa. Alla olevassa taulukossa kuvataan ehkäisevien terveyspalvelujen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 3 mukaiset ehkäiseviä terveyspalveluja koskevat omavalvontasuositukset. 22
Taulukko 8. Ehkäisevien terveyspalvelujen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen valvonta Laajat määräaikaiset terveystarkastukset Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuuden toteutuminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kaikki seitsemän laajaa määräaikaista terveystarkastusta järjestetään asetuksen mukaisesti (myös sisällöllisesti) Opiskelijoiden terveydenhuolto ja sairaanhoito muodostaa asetuksen mukaisen kokonaisuuden Valtuustolle raportoidaan väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain. Hyvinvointikertomus valmistellaan valtuustokausittain Laajoja terveystarkastuksia järjestetään vähemmän kuin seitsemän tai laaja terveystarkastus ei toteudu valtakunnallisten kriteereiden mukaisesti: 1) th ja lääkärin tarkastus, 2) koko perheen hyvinvointiarvio, 3) lastentarhanopettajan/opettajan tekemä hyvinvointiarvio (HUOM. vanhemman lupa) Opiskelijoiden terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa ei järjestetä asetuksen mukaisena yhtenäisenä kokonaisuutena opiskeluterveydenhuollossa (palvelukokonaisuuteen sisältyvät erityisesti suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdesekä seksuaaliterveyspalvelut) Valtuustolle ei raportoida väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain. Hyvinvointikertomusta ei valmistella valtuustokausittain Vuoden 2014 hyvinvointiraportti. Hyvinvointikertomus (valtuustokauden 2012-2015 aikana) Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako AVIt Valvira, AVIt AVIt Säännös AvoHIL- MO (tarkastusten määrät). Riskiperusteisesti (kohdennetusti) selvitetään laajan terveystarkastuksen ohjeistus ja kriteereiden 1-3 mukainen järjestäminen. AvoHIL- MOn episoditiedot (th, avosh, sth, mt- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyspalvelut) Selvityspyyntö, arviointija ohjauskäynti Valtioneuvoston asetus 338/2011 7 ja 9 Ohjauskirje, vuorovaikutteiset ohjausja koulutustilaisuudet, selvityspyyntö Valtioneuvoston asetus 338/2011 17 Selvityspyyntö (kunnista kerätään hyvinvointiraportit) Terveydenhuoltolaki 11 ja 12 23