Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset yl Seppo Rytky
Kliininen neurofysiologia Oma erikoisala Suomessa v:sta 1966 n.70 erikoislääkäriä 7:ssä muussa Euroopan maassa erikoisalana Laboratorioita kaikissa keskussairaaloissa ja yksityislaboratorioita yliopistopaikkakunnilla Palveluja suoraan kaikille erikoisaloille ja perusterveydenhuoltoon Pohjois-Suomi el-virat: OYS 4 el, Oulu privaatti 3 el, Rovaniemi 1 el, Kajaani 1 el, Kemi 1 el ja Kokkola 1 el
KNF-laboratorion henkilökunta Lääkärit 5 Hoitajat 9 Fyysikot 2 Osastonsihteerit 2
KNF-tutkimukset ENMG EEG, videoeeg, tehorekisteröinnit Unitutkimukset: unipolygrafia, univiivetesti (MSLT) SEP= somatosensory evoked potentials MEP= motor evoked potentials, NBS= navigoitu aivostimulaatio VEP= visual evoked potentials BAEP= brainstem auditory evoked potentials MMN= mismatch negativity, kognitiotutkimukset
Kliininen neurofysiologia Keskeiset tutkimukset OYS 2009 EEG: 2139 kpl ENMG: 2375 kpl Herätepotentiaalit: kuulo-, tunto-, näkö- ja motoriset radat: 453 kpl Unitutkimukset: 342 kpl Botuliinihoidot / lihastunnistukset Kylmälämpötuntotestit Kognitiiviset herätepotentiaalit Leikkauksenaikaiset monitoroinnit Autonomisen hermoston tutkimukset Lihasbiopsiat
ENMG-tutkimusten tilaajat
EEG-tutkimusten tilaajat
EP-tutkimusten tilaajat
Odotusajat tutkimuksiin EEG ENMG/herätteet Unipolygrafia < 1 vk 1-3 kk 2kk
Tutkimusten hintoja 2009 EEG 179 Unidepr. EEG 236 ENMG tav. 201 SEP/VEP 156/177 Unipolygrafia 291/469
Hermosolun toimintaperiaate Hermo sisältää tuhansia yksittäisiä hermoaksoneja (tunto- ja/tai liikehermon) erilaisten sidekudoskalvojen ympäröimänä Osassa aksoneita on myeliinituppi hermon ympärillä = paksut säikeet aktiopotentiaali etenee nopeasti tupessa olevia Ranvierin noduksia myöten nämä hermot välittävät liiketoimintoja ja asentoinformaatiota välittävää syvätuntoa ja osin kosketustuntoa näitä mittaamme johtonopeusmittauksissa Osassa aksoneita ei ole myeliinituppea = ohuet säikeet niissä impulssi etenee pitkin hermoa hitaasti nämä välitttävät kipua, kylmän ja lämmön aistimuksia ja autonomisen hermoston impulsseja näitä emme pysty mittaamaan johtonopeusmittauksessa
Hermosolun toimintaperiaate Hermosolun kalvopotentiaali: perusta tiedonsiirrolle Hermosolun sisällä ja ympäröivässä nestetilassa sähköisesti varautuneiden ionien konsentraatio on erilainen: Na +, Cl - ja Ca ++ -ioneja on enemmän ulkopuolella ja K + ioneja sisäpuolella Na + -K + -pumppu siirtää aktiivisesti Na + -ioneja ulos solusta ja K + -ioneja solun sisään: seurauksena on negatiivinen varaus solun sisällä Hermosolu Tämä kalvojännite on kaikissa soluissa, kuitenkin vain hermo- ja lihassoluissa kalvopotentiaalin muutokset toimivat viestinviejinä Kalvopotentiaali
Hermosolun toimintaperiaate Mikä tahansa kynnysarvon ylittävä stimulus voi saada aikaan aktiopotentiaalin hermosolussa (hermosynapsista tuleva aktivaatio, reseptorista tuleva informaatio, mekaaninen ärsytys tai sähköinen ärsytys kuten johtonopeusmittauksessa) Lepotila Kerran synnyttyään aktiopotentiaali etenee hermossa molempiin suuntiin sen päästä päähän Aktiopotentiaali depolarisaatio
Hermosolun toimintaperiaate Myeliinitupen ansiosta aktiopotentiaali etenee hyppäyksittäin eli saltatorisesti
Hermojohtonopeusmittausten rajoitus ENeG mittaa vain paksuimpien säikeiden johtuvuutta kylmä-, lämpö-, kipu- ja autonomisen hermoston ohuiden säikeiden vasteet eivät esiin tavallisissa mittauksissa
Elektroneuromyografia, ENMG Hermoratamittaus Elektroneurografia, ENeG: hermon johtonopeusmittaus Elektromyografia, EMG: lihaksen sähköisen aktiviteetin tutkimus
ENMG-laitteisto Stimulaattori Suorakaidepulssi 0,1-1ms, max 100mA Vahvistin Vahvistaa iholta mitattavan potentiaalin analyyseja varten Keskiarvoistus Pieniä vasteita mitattaessa useita peräkkäisiä vasteita summataan satunnaiset häiriöt vähenevät Audiovisuaalinen tulkinta Mitattava signaali näytölle ja samanaikaisesti kaiuttimiin
ENMG = elektroneuromyografia Hermoratamittaus Kaksi osaa 1) elektroneurografia eli hermon johtonopeusmittaus sensorinen ja motorinen hermo erikseen 2) elektromyografia eli lihaksen sähköisen toiminnan tutkimus Mukana myös kipupiirros, potilaan haastattelu ja tarvittavassa määrin kliinistä statustakin Käytännössä enemmän erikoislääkärin konsultaatio kuin laboratoriomittaus
Motorinen hermojohtonopeusmittaus Ärsyke liikehermoon useasta kohdasta pintastimulaatiolla Mitataan lihaksen sähköinen vaste pintaelektrodein
Motorinen hermojohtonopeusmittaus
Sensorinen hermojohtonopeusmittaus Ärsyke tuntohermoon pintaelektrodein Hermovasteen mittaus ihon pinnalta
Sensorinen hermojohtonopeusmittaus
Hermovauriotyypit 1) Myeliinituppi ehjä: normaali johtonopeus = > 40 m/s 2) Myeliinitupen vaurio: johtonopeus hidastunut = demyelinoiva vaurio 3) Aksonien määrä normaali: vasteen koko normaali 4) Aksonien määrä vähentynyt: vaste madaltunut = aksonaalinen vaurio
Hermovauriotyypit Myeliinivaurio Paikallisesti pinteissä ja polyneuropatioissa yleistynyt Aktiopotentiaalin paikallinen hidastuminen Johtumiskatkos kun vaurio riittävän voimakas
Hermopinne A. Lievä pinne: Myeliini alkaa vaurioitua pinnekohdasta B. Kohtalainen pinne: myeliinituppi vaurioituu ja hermosäie osittain demyelinoituu: johtonopeus paikallisesti hidastunut C. Vahva vaurio: aksoneitakin tuhoutunut: johtonopeus hidastunut, vaste vaimentunut ja neulaemg poikkeavuudet esiin D. Vaurion jälkitila: myeliinituppi ei korjaudu ennalleen jää lievä paikallinen hidastuma
Hermovauriotyypit Johtumiskatkos Kliinisesti voi olla tuntopuutosta ja lihasheikkoutta Täydellinen toipuminen viikoista 4 kk:een Ulnarishermossa 70 %:n johtumiskatkos kyynärpäässä
Hermovauriotyypit Aksonivaurio Tuntopuutosta ja/tai lihasheikkoutta Toipuminen hidasta, osittaisissa vaurioissa kaksivaiheista: a) kollateraalinen versominen kk:a b) aksonien uuskasvu (1-3 mm/vrk) x kk-1-2 v kuvassa vasteen vahva-asteinen madaltuma kyynärpään aksonivaurion asteelle yltävässä pinteessä
Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus
Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus Neulan mittaavan pinnan koko ratkaisee, kuinka laajaa aluetta lihaksen sisällä tutkitaan Tavallinen EMG: CNEMG: mittaa yhden motorisen yksikön noin 5-10 lihassyyn toimintaa Hermolihasliitoksen tutkimus: yksisyyemg: SFEMG: mittaa motorisen yksikön yksittäisten lihassyiden toimintaa
Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus Tutkitaan lihaksesta neulalla motorisen yksikön sähköisen aktiivisuuden avulla ko. hermon ja lihaksen toimintaa ja vaurioita
Kolme vaihetta: 1) lepovaihe (ylin rivi), 2 lihaksen kevyt aktivaatio (keskirivi) ja 3) maksimaalinen aktivaatio (alarivi) A: terve levossa ei toimintaa aktivoituna lihaspotentiaalit normaaleja ja niitä on runsaasti B: osittainen tuore aksonivaurio (3 vk 3 kk) levossa spontaanitoimintaa, lihaspotentiaalit normaaleja, mutta niiden määrä on vähentynyt C: täydellinen tuore hermovaurio levossa runsas spontaanitoiminta, muu toiminta poissa D: Vanha hermovaurio (> 1 v) levossa ei spontaanitoimintaa lihaspotentiaalit suuria ja niitä on vähän Elektromyografia
Elektromyografia Motorisen yksikköpotentiaalin muutokset eri sairauksissa: A. normaali keskikokoinen, B. vanha hermovaurio (> 1 v) iso, C. toipuva hermovaurio (3-6 kk vauriosta): polyfaasinen, D. lihastauti: pieni yksikköpotentiaali
ENMG-tutkimuksen ajoitus Päivystystutkimus Täydellisen hermokatkeaman epäily leikkausta suunnitellaan Normaali tutkimus 1-2 kk vauriosta: silloin proksimaalisissakin vaurioissa esiin spontaanitoiminta (= tuoreen aksonivaurion löydös) Kontrollitutkimus 3-4 kk vauriosta, ensimmäiset toipumisen merkit näkyvät Loppulausunto Lievissä vaurioissa 1 v kuluttua, vaikeammissa, etenkin proksimaalissa ja iäkkään henkilön vaurioissa > 2 v
ENMG-tutkimuksen käyttö 1. Ensimmäinen tutkimus Hermo- tai lihassairauden todentaminen Vauriopaikka Vaurioaste Vauriotyyppi Ennuste: demyelinoivissa vaurioissa hyvä toipuminen, aksonaalisissa hidas ja paraneminen usein osittaista 2. Kontrollikäynti Toipumisen käynnistyminen? Hoitovaste tulehduksellissa hermo- ja lihassairauksissa
Tavallisimmat hermopinteet Canalis carpii Ulnarispinteet ranteessa ja kyynärpäässä Radialispinteet olkavarressa (ja kyynärvarressa) Suprascapularis Thoracicus longus Peroneuspinne polvitaipeessa Mortonin metatarsalgia Meralgia paresthetica
YLEISIMMÄT LÖYDOKSET ENMG- TUTKIMUKSISSA TYKS KNF-laboratorio normaali löydös 47 % pääosin sairaalapotilaita Hermovaurioista: Lanneselän hermojuurivaurio 22 % Canalis carpi 20 % Polyneuropatia 9 % Ulnarisvaurio 8 % Kaularangan hermojuurivaurio 8 % Pleksus brachialis-vaurio 6 % Mortonin metatarsalgia 5 % Radialisvaurio 5 % EMG Laboratorio Oulu normaali löydös 40 % pääosin tk-potilaita Hermovaurioista: Canalis carpi 42 % L5-juurivaurio 10 % Mortonin metatarsalgia 6 % Ulnarisvaurio 5 % C7-juurivaurio 5 % Polyneuropatia 5 % S1-juurivaurio 5 % 36
HERMOPINTEEN VAIKUTUS HERMON RAKENTEESEEN JA MITTAUSTULOKSIIN A. Lievä pinne: Myeliini alkaa vaurioitua pinnekohdasta B. Kohtalainen pinne: myeliinituppi vaurioituu ja hermosäie osittain demyelinoituu: johtonopeus paikallisesti hidastunut C. Vahva vaurio: aksoneitakin tuhoutunut: johtonopeus hidastunut, vaste vaimentunut ja neulaemg poikkeavuudet esiin D. Vaurion jälkitila: myeliinituppi ei korjaudu ennalleen jää lievä paikallinen hidastuma 37
CANALIS CARPI-SYNDROOMA -ANATOMIA 38
CANALIS CARPI-SYNDROOMA ANATOMIA Pinne transversaaliligamentin alla luisessa kanavassa, jossa medianus-hermo ja sormien jänteet kulkevat; paineennousu kanavassa johtaa iskemiaan ja hermovaurioon 39
CANALIS CARPI-SYNDROOMA yleisin hermopinne: esiintyvyys 3% käsipuutuminen yölliset heräämiset sormien tikustelu lisäksi voi olla kipua (ranne-niska), puristusvoiman heikkoutta, tavaroiden tipahtelua tenniskyynärpäässä ja tension neck-syndroomassa taustalla voi olla karpaalitunnelisyndrooma 40
CANALIS CARPI-SYNDROOMA naiset:miehet 2:1 altistaa: käden runsas käyttö, raskaus, tenosynoviitit, hypotyreoosi, rannemurtumat, amyloidoosi, akromegalia, pitkälle edenneessä taudissa thenaratrofia, lihasheikkous, tuntohäiriöt Phalenin testi 60 %:lla positiivinen; Tinellin koe < 50 %:lla positiivinen ja joskus terveilläkin plus 41
CANALIS CARPI-SYNDROOMA thenaratrofia 42
CANALIS CARPI-SYNDROOMA Potilaiden oirepiirroksia: sininen puutuminen, punainen kipu 43
CANALIS CARPI-SYNDROOMA Sensorisen hermojohtonopeuden mittaus herkin diagnostinen mittari 44
CANALIS CARPI-SYNDROOMA Myös motorinen johtonopeus usein paikallisesti hidastunut ahtauman kohdalla 45
CANALIS CARPI-SYNDROOMA konservatiivinen hoito (esim. DM, raskaus) rasituksen välttäminen, ranteen lastoitus, anti-inflammatooriset analgeetit kortikosteroidi-injektiot useimmiten pinnekirurgia (ligamentin diskisio, myös tähystysoperaatioin) 46
CANALIS CARPI-SYNDROOMA Rannekanava avattuna tiimalasikaventuma esiin 47
CANALIS CARPI-SYNDROOMA Suomessa selvissäkin tapauksissa yleensä ENMG-varmistus (auttaa residiivien arvioinnissa) Niska-käsivaivaisella, jolla puutumista, yöheräämisiä ja etenkin jos fysioterapiasta ei apua, canalis carpii voi olla mukana oireistossa 48
CANALIS CARPI-SYNDROOMA ENMG:n osuvuus 95 % normaali ENMG: lyhyt anamneesi ja nuori potilas, joskus leikataan ilman löydöstä 49
N. ULNARIKSEN PINNETILAT useimmiten kyynärpää: joko sulcus nervii ulnariksessa tai kubitaalitunnelissa paikallinen johtumiskatkos ja motorisen johtonopeuden hidastuminen kyynärpään kohdalla neula-emg muutokset ulnariksen hermottamissa lihaksissa 50
ULNARISVAURIO KYYNÄRPÄÄSSÄ Potilaan oirepiirros 51
VAIKEA ULNARISVAURIO Claw-hand lihasatrofian pohjalta ns. haukankäsi kuvassa selvä interosseusatrofia ja pikkusormen ja nimettömän flexio 52
NERVUS ULNARIKSEN PINNE KYYNÄRPÄÄSSÄ Motorinen johtonopeusmittaus herkin mittari: kuvassa kyynärpään kohdalla paikallinen hidastuma (31 m/s norm > 45 m/s) ja konduktioblokki (vaste kyynärpään yläpuolelta stimuloituna alentunut 30 %:iin) 53
N. ULNARIKSEN PINNETILOJEN HOITO Ranne: lepo ja pakkoasennon lopettaminen usein riittävät ganglio voi vaatia operaation Kyynärpää: hermoa ärsyttävien liikkeiden lopettaminen ja kyynärvarren koukistusasennon estäminen (yölasta) voivat riittää jos oireet jatkuvat tai tulee atrofioita leikkaukseen 54
N. RADIALIKSEN PINTEET Motorinen haara posteriorinen interosseuspinne Saturday evening paresis Sensorinen haara joskus pinne kyynärvarressa useimmiten kuitenkin ulkoinen vamma ranteessa (de Quervainin tenosynovectomia) 55
LAUANTAI-ILLAN HALVAUS (vastaava vaurio myös olkaluun murtumien yhteydessä) radialisvaurio hermon kiertäessä olkavarressa humeruksen ranne ja sormet roikkuvat tunnottomuutta peukalohangassa ENMG löytää hyvin ja varmistaa, että vaurio vain radialishermossa yleensä spontaani toipuminen selvissä tapauksissa ei edes tarvita ENMG:tä 56
PERONEUSVAURIO jalkaterän roikkuminen ja säären-jalkaterän vaihteleva puutuminen vauriopaikka voi olla: keskushermosto, juuri, iskiasrunko, polvitaive, sääri ja varpaiden osalta jalkateräkin - KNF apuun tasodiagnostiikassa 57
PERONEUSVAURIO anatomia 58
PERONEUSVAURIO tunnottomuusalue 59
PERONEUS COMMUNIS-VAURIO POLVITAIPEESSA tunnottomuusalue vaihtelee 60
PERONEUSVAURIO ENMG-diagnoosi: polvitaipeessa paikallinen vaurio (konduktioblokki) 61
POLVITAIPEEN PERONEUSVAURION HOITO yleensä kompression ja venytyksen välttäminen ja konservatiivinen hoito joskus pinnekirurgia (jos toipuminen ei ala 3-4 kk vauriosta tai vaurio on etenevä) 62
Radikulopatia vai canalis carpii? C6- ja C7-radikulopatia niskakipu säteillen käteen akuutissa raju kipu, kroonisessa lievempi C6 - tunnottomuutta peukalopainotteisesti C7 - tunnottomuutta etusormipainotteisesti joskus vain tunnottomuus sormessa kuten canalis carpiissa käden puistelu ei kuitenkaan auta käden voimattomuutta MRI kliinisen tutkimisen lisäksi ensisijainen tutkimus ENMG tuntohermomittaukset normaalilöydöksin ko. juurten hermottamissa lihaksissa poikkeavia löydöksiä CCS C6 C7
Kaularangan radikulopatiat 10 % radikulopatioista C7-juuri 60-70 % C6-juuri 19-25 % C8-juuri 4-10 % C5-juuri 2-12 %
Radikulopatia = juurivaurio Hermojuuren dermatomin tuntopuutos parempi vaurion paikantaja kuin kipu Selvä tuntopuutos vain selvissä juurivauriossa
Oirepiirroksia C6-radikulopatia C7-
Oirepiirroksia L5-radikulopatia
Oirepiirroksia S1-radikulopatia
ENMG radikulopatioissa Vaurion esiintyminen Mikä juuri Tuore, toipuva vai vanha vaurio Akuutti vaurio: MRI: selvä löydös: ei ENMG:tä Krooninen vaurio: paljon MRImuutoksia: ENMG:lla mikä on aktiivia vauriota Radikulopatioissa ENMG on poikkeava 70-80 %:ssa
ENMG:n ja MRI:n sensitiivisyys ja spesifisyys ENMG sensitiivisyys possible 29 % probable 40 % definite 72 % spesifisyys 86 % MRI sensitiivisyys possible 57 % probable 53 % definite 60 % spesifisyys 50 % OYS KNF-laboratorion ja fysiatrian aineisto
Lumbosakraaliset radikulopatiat 62-90% radikulopatioista L5 ja S1 juurivauriot tavallisimmat kompressio juuriaukossa ja/tai ydinkanavassa anatominen muutos ei kerro luotettavasti vaurioitunutta juurta esim. L4/5 välin prolapsi lateraalinen->l4 posterolateraalinen->l5 juuri sentraalinen->s1
Johtumisnopeudet ja f-aalto Motorinen vaste voi vaimeta ja DL pidetä sekä lievästi johtonopeuskin hidastua selvintä vahvaasteisissa vaurioissa esim. cauda equina vaurioissa Näin lähinnä Ulnariksen (C8) ja peroneus profunduksen (L5) ja joskus myös tibialiksen (S1) osalta Amplitudin lasku selvimmin esiin akuutissa vaiheessa = aksonivaurion mitta reinnervaation myötä amplitudi nousee F-aalto Ei spesifinen juurivauriolle sekä servikaalisessa että lumbosakraalisessa radikulopatissa vain 10-20 %:lla poikkeavuuksia lyhyellä matkalla oleva demyelinaatio ei mittauksessa esiin Poikkeavuuden rajat laveat 2SD-puoliero peroneuksen minimilatenssille 3.0 ms ja esiintulolle 9 kpl A-vasteita terveilläkin etenkin alaraajoissa peroneus 14 %, medianus ja ulnaris 2 % - ikä lisää
H-refleksi ja radikulopatia S1-refleksi Vastaa akillesrefleksiä Jos akillerefleksi poissa H- refleksi harvoin esiin Akillesrefleksi esiin, H- refleksi voi olla poikkeava > 2 ms:n puoliero ja > 2,5 kertainen amplitudipuoliero merkittävä Radikulopatiassa amplitudiero useimmin esiin S1-radikulopatioissa 85 %:lla poikkeava
Polyneuropatiat Oireet riippuvat, mitkä hermosäikeet ovat vaurioituneet: 1) paksut säikeet: puutuminen, tunnottomuus, lihasheikkous, 2) ohuet säikeet: kipu, palelu ja autonomiset häiriöt 70 %:lla vaurioita kaikissa säikeissä Yleisimmät tunto-oireet ääriosiin painottuneet puutumiset ja kivut, jotka pahimmillaan levossa Lihasheikkous Löydökset: tuntopuutokset, lihasheikkous, (lihasatrofiat) autonomiset häiriöt (hikoiluhäiriöitä, iho- ja kynsimuutoksia) Erotusdiagnostiikka: vaskulaarinen klaudikaatio spinaalistenoosi levottomat jalat
Polyneuropatia
ENMG:n merkitys Polyneuropatian todentaminen Vaikeusaste Tyyppi (aksonivaurio, demyelinoiva vaurio, sensorinen, motorinen, sensomotorinen...) Ennuste, esim. AIDP:ssa melko hyvin ennakoitavissa
Polyneuropatia Vaurion tyypitys ENMG:llä kertoo etiologiasta Sekamuotoinen symmetrinen sensomotorinen polyneuropatia diabetes? Aksonaalinen polyneuropatia alkoholi? Tyypilliset löydökset monissa perinnöllisissä neuropatioissa Tulehdukselliset tai autoimmuunipohjaiset neuropatiat (AIDP, CIDP, multifokaalinen motorinen neuropatia) Toksiset neuropatiat esim. vinkristiinineuropatiassa ominaiset löydökset
Levottomat jalat -oireyhtymä Jalkojen parestesiat/dysestesiat liittyneenä tarpeeseen liikutella jalkoja Oireet pahenevat levossa liikkuminen/liikuttaminen helpottaa esim. auto välillä pysäytettävä ja käveltävä Oireet pahenevat illalla ja yöllä usein käytävä kävelemässä ennen kuin oire rauhoittuu
Ohuiden säikeiden polyneuropatia Oireina kylmän, lämmön ja kivun hyper/parestesiat ja autonomisen hermoston häiriöitä; etiologiana esim. amyloidoosi, sarkoidoosi ja diabeteskin ENMG normaali vaikka kivut usein kovia; kliinisestikin paksujen säikeiden toiminta (kosketus, asento) kunnossa Kuvassa potilaan oirepiirros Ei tunnottomuutta vain kipua
Terminen tuntokynnystesti Testaa ohuiden säikeiden toimintaa: lämpiävä anturi iholle: kylmä/lämmin/kivun tunnistus kuvassa terveen käden lämpökipukynnys 15 astetta Käyttö 1) Ohuiden säikeiden polyneuropatian diagnostiikkaan oireina kylmän, lämmön ja kivun hyper/parestesiat ja autonomisen hermoston häiriöitä 2) Kipupotilaiden diagnostiikkaan
Terminen tuntokynnystesti kuumakipukynnys, vas. jalkapohjassa krooninen kipu Oik:sta jalkapohjasta kuumakipukynnys 17.9º Vas:sta oireisesta jalkapohjasta kuumakipukynnys 7.2 º = herkistymä (p=0.001)
ENMG ja lihastaudit Tavanomaiset hermojohtonopeusmittaukset ok EMG: poikkeava Onko spesifiseen etiologiaan viittaavaa: dystrofiat, polymyosiitit, myotoniat Polymyosiiteissa myös hoitovasteen seuranta: aktiivi tauti = runsas spontaanitoiminta Ionikanavataudeissa rasitustestit
Hermolihasliitoksen taudit ja ENMG Myastenia gravis ja myasteeninen syndrooma: molemmissa lihasvoima alentunut Hitaassa toistostimulaatiossa (3 Hz) molemmissa nopea vasteen vaimentuma mutta nopeassa toistostimulaatiossa (10-20 Hz) myasteenisessa syndroomassa nousu Yksisyy EMG:ssä: poikkeva huojunta molemmissa (B)
Yleistä ENMG-tutkimuksista Canalis carpii on yleinen! Lähete tutkimukseen: selkeä kysymyksenasettelu selkeä vastaus Paras tutkimusajankohta: 1-2 kk vauriosta, kun kaikki EMG-muutokset esiin; jos epäilet totaalia hermovauriota tutkimus kuitenkin heti päivystyksenä Ei ole poissulkututkimus: lievissä vaurioissa ENMG voi olla normaali: canalis carpi-syndroomassa 95 %:lla poikkeava löydös ja radikulopatioissa 70-80 %:ssa; distaaliset ja pinnassa oleva hermovauriot hyvin esiin, mutta proksimaaliset syvällä olevat huonommin