Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittohallituksen vuosikokous 19. 22.4.2012 1

Sisällysluettelo I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2011... 3 1. Yleistä... 3 1.1 Tavoitteet... 3 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri... 4 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö... 8 1.4 Järjestön kehittämistoiminta... 10 1.5 Tiedotus ja viestintä... 12 2. Sosiaalipoliittinen toiminta... 14 3. Pohjoismainen toiminta... 15 4. Koulutus ja kansansivistys... 15 5. Tasa-arvo... 16 6. Talous... 16 II Organisaatio... 17 1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset... 17 2. Piirit ja jäsenmäärät... 17 3. Liiton hallinto-organisaatio... 20 4. Edustukset... 23 5. RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä... 26 6. RSKL:n kunniajäsenet... 27 7. RSKL:n ansiomerkit 2011... 27 8. Karhun Kannu... 27 9. Liittotoimisto... 27 III Erityisliittojen toiminta... 28 1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT... 28 2. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU... 30 3. Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE... 31 4. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi... 34 2

I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2011 1. Yleistä 1.1 Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu- ja harrastusjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana Ruotsissa. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa osittain valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenenä ja vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Liittokokous Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous pidettiin 3. 4. kesäkuuta laivalla Tukholma-Helsinki linjalla. Kokouksessa valittiin liiton uusi johto ja tehtiin joukkojärjestön tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Integraatioministeri Erik Ullenhag välitti Ruotsin valtiovallan tervehdyksen liittokokoukselle Tukholmassa. Liittohallituksen esitys talous- ja toimintaohjelman vuosille 2012-2015 hyväksyttiin sekä jäsenmaksuosuudet ja jäsenmaksut vuosille 2012-2015 päätettiin. Kokouksessa päätettiin vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset ja tilinpäätökset Liittokokous päätti myöntää tilli- ja vastuuvapauden liittohallitukselle ajoille 2009-01-01 -- 2009-12-31 ja 2010-01-01-- 2010-12-31 Liittokokous päätti myös tarkistaa liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjä liittohallituksen esitysten mukaisesti. Liittokokous vahvisti myös Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset, Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu, Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi erityisliittojen sääntömuutokset. Lisäksi liittokokous antoi julkilausuman osoitettuna ministereille Erik Ullenhag, Jan Björklund ja Göran Hägglund sekä Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitolle. Liittokokous katsoi, että hallituksen ja hallintoviranomaisten pitää ryhtyä toimiin vahvistaakseen ruotsinsuomalaisten asemaa ja oikeuksia: 3

että hallitus nostaa tasoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan artiklassa 8 Koulutus ja sitoutua antamaan ruotsinsuomalaisille lapsille oikeuden opetukseen suomenkielellä peruskoulussa että hallitus nostaa tasoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan artiklassa 13 Talous- ja yhteiskuntaelämä ja sitoutua antamaan oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon Suomen kielellä. että hallitus kiireellisesti poistaa rajoitukset oikeudesta suomen opetukseen äidinkielenä perus- ja lukiokoulussa että hallitus kiiruhtaa suomenkielen opettajakoulutusta ja että tuleva opettajakoulutus äidinkielen opettajakoulutuksen lisäksi kattaa myös esikoulu- ja luokanopettajakoulutuksen että kouluvirasto tiedottaa ruotsinsuomalaisia vanhempia oikeudesta äidinkielen opetukseen esikoulussa koululain mukaan, joka astuu voimaan 1. heinäkuuta 2011 että oikeus esikouluun kokonaan tai osittain suomeksi koko maassa olisi mukana seuraavassa vähemmistöpoliittisessa askeleessa että hallitus tarkistaa asetusta (2005:765) valtion tuesta kansallisille vähemmistöille ja ryhtyy toimiin lopettaakseen Ruotsinsuomalaisten keskusliittoon kohdistuvan valtiontuen pienentymisen että Ruotsin Kunnat ja Maakäräjät (Sveriges Kommuner och Landsting, SKL), samoin maakäräjät ryhtyvät toimiin, jotta neuvonpito tapahtuu vähemmistölain mukaan myös käytännössä. 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri RSKL on valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Identiteetti- ja kulttuurijärjestönä järjestössämme on monipuolista toimintaa niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, mutta samalla erityispiirteenä on yhteisöllisyys, jossa toiminta yltää sukupolvien yli. Ruotsinsuomalaisten kulttuuri ja sen edellytyksien vahvistaminen luovat edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vähemmistölaissakin korostuvat suomen kielen elvytys ja suomenkielisen kulttuurin merkitys. Toimintavuoden aikana aloitettiin Suomeksi projekti, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää suomen kieltä ja kulttuuria lähtökohtana ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Kaikkein tärkeintä liiton vähemmistötyössä on motivoida ja aktivoida ruotsinsuomalaista vähemmistöä sisältä päin, mikä tapahtui laajan vähemmistöpoliittisen työn ja suomen kielen ja kulttuurin yhteistyönä. Suomeksi projektin tavoitteet ja työtavat Projektin tavoitteet olivat Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä merkitys Kiinnittää erityistä huomiota toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja lapsiperheisiin Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa. Suomeksi projektin avainsanoja olivat avoimuus, yhteistyö, uudet toiminnat, uudet tekijät sekä toimintaan kohdistuvat kielelliset ja laadulliset vaatimukset. Osa projektin toiminnasta oli liiton olevaa toimintaa, sen vahvistamista ja profilointia ja osa oli uutta toimintaa. 4

Suomeksi työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Seija Sjöstedt, suomen kielen asiantuntijana Paula Ehrnebo, kulttuuritoiminnan vastaavana Pirkko Karjalainen, tiedottajana Matti J Korhonen sekä liiton toimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Työryhmä piti vuoden aikana neljä kokousta. Projektin eri tehtävissä ovat toimintakauden aikana olleet kulttuurituottaja Lina Puranen (Mukulat), ent. kirjastonhoitaja Heli Henriksson Vasara (kirjallisuus ja pohjoismainen kirjastoviikko) sekä graafinen suunnittelija Kai Kangassalo (projektin kotisivu, logo, esitteet, power point- esittelyt ym). Yhteistyö Kauden aikana sovittiin yhteistyöstä Axevallan kansankorkeakoulun, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun, Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan, Suomen instituutin, Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien liiton, Tammen Kirjakaupan, Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun sekä Föreningen Nordenin kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneiksi tulivat liikuntaliitto ja teatteriliitto. Projektiin saatiin erilaista tukea tai avustuksia Ruotsalais-Suomalaiselta Kulttuurirahastolta, Kielineuvostosta, Tukholman kaupungilta, Kulttuurineuvostosta, Suomi-seura ry:stä, Suomen instituutista, Tammen Kirjakaupasta, Finnkirja ja Viking Lineltä. Projektille haettiin sekä Suomen että Ruotsin hallitukselta erityistä avustusta kaksivuotiskaudelle. RSKL:n ja projektin edustajat kävivät esittelemässä hanketta Suomessa kulttuuriministerille ja Ruotsissa vähemmistöministerille. Avustusanomuksiin ei saatu vastausta toimintakauden aikana. Tiedotus ja markkinointi Suomeksi projektille tehtiin logo, jota käytettiin kaikissa projektin tapahtumissa ja tiedotteissa. Hankittiin kaksi roll-upsia, joita käytettiin rinnan RSKL:n esittelymateriaalin kanssa. Järjestettiin kaksi lehdistötiedotustilaisuutta; Tukholmassa 14.2. ja Helsingissä, Ruotsin suurlähetystössä, 23.3. Projektin kotisivu avattiin kevätkaudella ja siellä esiteltiin hanke ja sen toiminnot sekä kerättiin tunnettujen henkilöiden lausuntoja Suomeksi projektista sekä koottiin luennoitsijapankki ym. Ministeri Ullenhag vieraili RSKL:n liittokokouksessa kesäkuussa 2011. 5

Suomeksi projektille tehtiin molemmilla kielillä esitteet, joiden teksteistä vastasivat Matti J Korhonen ja Paula Ehrnebo. Projektin esittelyseminaari pidettiin Tukholmassa, Suomen instituutissa, 19.2.2011. Tilaisuuteen osallistui 30 seurojen, piirien sekä yhteistyökumppaneiden edustajaa. Erityisluennon suomen kielestä piti Paula Ehrnebo. Kulttuuritoimintaa Opintoliitto ABF:n tilastojen mukaan järjestössämme pidettiin yli 30 000 opinto- ja kulttuuritoiminnan tuntia. Osanottajamerkintojä näissä toiminnoissa oli yli 28 000. Kulttuuriharrastustoiminta elää siis vahvana yhdistyksissä. Seurojen opintokerho- ja kurssimateriaaleina olivat käytettävissä aineistot Suomalaisten historia Ruotsissa Teatteriharrastajien opas Kaskenpoltto Aineistoa vähemmistöjen kielellisistä ja kulttuurillisista oikeuksista Kirjallisuutta eri kulttuurialoista Lasten toiminnan materiaalia Liiton kansantanssin ja kansanmusiikin työryhmään kuuluivat Pirkko Karjalainen, Irene Ala- Jukuri, Markku Plaketti ja Pekka Takula. Työryhmä vastasi ohjelmisto- ja musiikkikursseista, jotka järjestettiin Axevallan kansankorkeakoululla 22.-25.9.2011. Kouluttajana toimi työryhmän jäsenten lisäksi Antti Savilampi. Kurssilla käytiin lävitse Nordlek 2012 ohjelma, joka on myös liitotn Kesäjuhlan 2012 ohjelma. Liiton uudistunut Kesäfestivaali pidettiin 17.-19.6.2011 Torshällassa. Tapahtuman isäntäseura oli Torshällan Suomalainen Seura. Monipuolinen ohjelma ja järjestelyt olivat huippuluokkaa. Seurasta osallistui noin 40 vapaaehtoista järjestelyihin. Ruotsinsuomalaisia esiintyjiä oli satoja, tämän lisäksi mukana oli kymmeniä vieraita. Kesäfestivaalissa oli myös Suomeksi projekti mukana ja esillä. Yhteistyötapahtumia Teatteriliiton ja Suomeksi projektin yhteistyönä järjestettiin 1.-3.4. Hallundassa Teatterifestivaali. Siellä esiintyi seitsemän harrastajateatteriryhmää, vieraina olivat Topi Mikkola, Darya ja Kuutamo-orkesteri sekä Sannamari patjas ja Lauri Antila. Liikuntaliiton ja Suomeksi projektin yhteistyönä järjestettiin 13.-15.5. Västeråsissa tapahtuma Hyvinvoinnin lähteillä, joka oli perhetapahtuma. Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen Seuran kanssa projekti vastasi Suomesta tulevasta Satuviulut vierailusta, joka oli 9.4. Tukholmassa. Turussa heinäkuun alussa järjestetyssä ulkosuomalaistapahtumassa Suomi sydämessä liiton työvaliokunta ja hallituksen kulttuurivastaava edustivat liittoa ja esittelivät mm Suomeksi projektia. Syyskaudella aloitettiin yhteistyö Suomen Elämäntarinayhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten tarinankerronnan harrastajien kanssa tavoitteena järjestää ruotsinsuomalaisten tarinankerronnan mestaruuskilpailu alkuvuodesta 2012. Syyskaudella tehtiin sopimus projektin ja Tikkurilan Teatterin kanssa Ansa ja Tauno toiminnan aloittamisesta. Kyseessä on vanhuksille tarkoitettu, heidän elämäntarinoihinsa perustuva, soveltavan teatterin kerhotoiminta. Syyskuun YksiKaksi suomalaisessa filmiviikossa oli projekti Suomeksi yhtenä yhteistyökumppanina. 6

Suomen kieli ja kirjallisuus Suomeksi projekti ja kansankorkeakoulujen kesken neuvoteltiin yhteistyöstä suomen kielen kurssien ja opetuksen lisäämiseksi. Molemmat kansankorkeakoulut ovat tarjonneet palveluja esimerkiksi hallintoalueeseen kuuluville kunnille, jotta tiettyjen ammattiryhmien suomen kielen taitoa vahvistetaan. Osa Axevallan suomen kielen ja kirjallisuuden kurssilaisista. Haaparannan koulun suomen kielen etäopetuksesta on tiedotettu. Koulu järjesti ns. Suomeksi päivät 3.-4.9.. Axevallan koululla järjestettiin 17.-19.8. Elvytyspaketti nykysuomen, ruotsinsuomen ja kirjallisuuden kurssi, johon osallistui 20 henkilöä. Axevallan Kesän yhteydessä järjestettiin myös suomen kielen ja kirjallisuuden seminaari kesätapahtumaan osallistuville. Työryhmä jätti avustusanomuksia voidakseen koota käytännönläheisen suomen kielen oppaan toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia varten. Todettiin, ettei päästä alkuun toimintavuoden aikana, joten toteutus jätettiin vuodelle 2012. Kursseja Suomeksi projekti järjesti seuraavat kurssit toimintavuoden aikana: 29.1. Tukholmassa järjestettiin lastenkerhojen ohjaajien ja järjestäjien ideointipäivä sekä kerhomateriaalin esittely. 26.-27.3. Eskilstunassa järjestettiin leiriohjaajien kurssi, tavoitteena oli vahvistaa suomenkielisen toiminnan toteuttamista, työtapoja ym. Leiritoiminnassa. 16.-17.4. Tukholmassa/risteilynä pidettiin Lintujärven Leirin ohjaajien suunnittelu- ja koulutuspäivät. 1.-2.10. Tukholmassa järjestettiin lastenkerhojen vetäjille, esikouluhenkilökunnalle ym. Kädentaitojen/ askartelukurssi. Lapset Suomeksi toiminnan tärkeimmät kohderyhmä on ollut lapset ja lapsiperheet. Projektissa toimi osa-aikaisessa palkkauksessa kulttuurituottaja Lina Puranen, joka keskittyi työssään lastenkulttuuriin. Tästä kehittyi Mukulatfesti toiminta, joka on kaksikielistä toimintaa ruotsinsuomalaisille lapsille ja lapsiperheille. Tähän reseptiin kuuluivat kulttuuritapahtumat ja lasten omat työpajat. Toimintavuoden aikana järjestettiin Mukulatfest Tukholman kulttuuritalossa. Yleisöä oli paikalla 550-600 henkilöä. Syyskaudella jatkettiin suunnitelmia vuodelle 2012 ja tavoitteena on viedä tapahtuma ainakin Haaparantaan, Göteborgiin ja Mälarinlaaksoon. Mukulatfest on hyvä tapa nostaa esiin ruotsinsuomalaisten lasten kielelliset ja kulttuuritarpeet ja tehdä näitä kysymyksiä tunnetuiksi. 7

Mukulatfestin workshoppeja. Lintujärven Leiri pidettiin 11.-16.6. Axevallassa. Leiriin osallistui 50 peruskouluikäistä lasta yhdessä 11 ohjaajan kanssa. Leiritoiminnan tarkoituksena oli vahvistaa lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Ohjaajat olivat sekä ruotsinsuomalaisia että suomalaisia. Iltahämärissä lukuprojekti järjestettiin ensimmäistä kertaa. Lukemista lapsille hankkeeseen liittyi Suomeksi projektin kirjapaketti, joka lahjoitettiin 30 seuralle. Kirjat olivat Koirien Kalevala, Patu ja Tatu sekä Holmöläistarinat. Lukuviikko järjestettiin yhtä aikaa pohjoisemaisen kirjastoviikon aikana. Projekti tehtiin yhteistyössä Föreningen Nordenin kanssa. RSKL tuki uusia lastenkerhoja antamalla niille alkuavustuksen. Paikallisia lastenkerhoja on toiminut vuoden aikana 30 eri seurassa. Tenavat kerhot ovat pääasiassa alle kouluikäisille lapsille ja perustuvat suomenkieliseen toimintaan, joka on pääasiassa kulttuuria. Kerhojen vetäjinä toimivat lasten vanhemmat tai isovanhemmat. Joillakin paikkakunnilla toimii vielä ns. Lauantaikerhoja, mutta osanottajat ovat usein hieman vanhempia ja vetäjinä toimivat seurojen ohjaajat tai paikkakunnan opettajat. Liitto tuki Göteborgin Ruotsinsuomalaisen koulun valtakunnallista urheilutapahtumaa antamalla osanottajille palkintoja. 1.3 Vähemmistö ja etujärjestötyö Yleistä Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan 1.1.2010. Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm. suomenkielistä henkilökuntaa vanhustenhoidossa. Vähemmistölain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä hallintoalueeseen. Helmikuun alusta suomen kielen hallintoalueeseen liitettiin kuusi uutta kuntaa ja Gävleborgin maakäräjät. Vuoden 2011 lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului seuraavat 32 kuntaa: Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Gällivare, Gävle, Göteborg, Haaparanta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Tukholma, Umeå, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat Gävleborgin, Itägötanmaan, Norrbottenin, Södermanlandin, Tukholman, Uplannin, Västerbottenin, Västmanlandin ja Örebron maakäräjät sekä Länsi-Götanmaan alue. 8

Liiton toiminta Liitto tiedotti jäsenistölleen vähemmistölaista, koulutti luottamushenkilöitään sen sisällöstä ja toimi sen toteutumiseksi. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja vähemmistölaista useilla yhdistysten ja piirien järjestämillä kursseilla ja kokouksissa. Luottamushenkilöt ja poliitikot tapasivat mm. Borlängessä. Luulajassa, Kramforsissa, Motalassa, Finnspångissa, Norrköpingissä, Gävlessä, Gislavedissä, Sundsvallissa. Pajalassa och Övertorneåssa mm. koskien neuvonpitoa. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten työtä kuntien liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen, yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä hallintoviranomaisten kanssa. Liitto koulutti mm. piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään vähemmistölaista. Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin missä ei ole liiton jäsenyhdistystä. Yhdistys perustettiin Pajalassa ja Sigtunassa toimintavuoden aikana. Työ yhdistyksen perustamiseksi käynnistettiin Övertorneåssa ja Tierpissä ja jatkui Nackassa. Liitto päätti vuoden aikana vähemmistöprojektin, jonka tavoitteena oli paikallisen vähemmistöpoliittisen toiminnan tukeminen. Vuosi 2011 oli vaalivuosi Suomessa ja keskusliitto oli järjestämässä Ruotsin radion Sisuradion, Suomen Tukholman suurlähetystön ja Suomen Tukholman instituutin kanssa vaalikeskustelun, jossa oli edustajat kaikista eduskuntapuolueista, Suomen Instituutissa 31. maaliskuuta 2011. Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin 26. 27.3.2011 osallistuttiin. Täysistunnolle jätettiin aloite koskien Suomeksi -projektin tukemisesta. Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin mm: 26.1.2011 Konferenssi neuvonpidosta kansallisten vähemmistöjen ja hallintoviranomaisten välillä Suomen Tukholman Instituutissa 24.2.2011 Konferenssi neuvonpidosta kansallisten vähemmistöjen ja hallintoviranomaisten välillä, Kulturens Hus, Luulaja 1.3.2011 Neuvonpito Integraatioministeri Erik Ullenhagin kanssa 7.3.2011 Seminaari käytännön vähemmistöpolitiikasta Suomen Tukholman suurlähetystössä 10.3.2011 Palaveri Tukholman läänin läänihallituksen kanssa 10.5.2011 Neuvonpito Tukholman lääninhallituksen kanssa 26.5.2011 Teemakonferenssi Esikoulu kansallisille vähemmistöille Eskilstunassa 10.5.2011 Neuvonpito Rikspolisstyrelsenin kanssa 23.5.2011 Neuvonpito tulevaisuuden ihmisoikeustyöstä Ruotsissa 4.10.2011 Kokous minoritet.se:n ja saamen kielikeskuksen kanssa Tukholmassa 19.10.2011 Neuvonpito Tukholman lääninhallituksen kanssa 19.10.2011 Neuvonpito Kouluviraston, Korkeakouluviraston, Erityispedagogisen kouluviraston ja Kouluasioiden valvontaviraston kanssa 2.11.2011 Neuvonpito tulevaisuuden ihmisoikeustyöstä Ruotsissa 9

Liitto jatkoi työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset erityisliiton kanssa. Toimintavuoden aikana RSKL jatkoi ruotsinsuomalaisille tärkeiden instituutioiden esim. Suomen kulttuuri-instituutin ja Ruotsinsuomalaisten arkiston tukemista. Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antavaan työryhmään on osallistuttu. Lisäksi liitto toimi ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän hyväksi Ruotsinsuomalaisessa Kulttuuriyhdistyksessä, mikä toimii Uuden teatterin päämiehenä. Vuoden 2011 aikana liitto oli edelleen jäsen Centrum mot rasism -järjestössä. 1.4 Järjestön kehittämistoiminta RSKL:n kehitystoiminta jatkui toimintakauden aikana ja se oli tärkeä osa järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Vähemmistötyö ja järjestöllinen kehitystyö kulkivat käsi kädessä. Läheinen yhteistyö hallintoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa sekä niiden alueella asuvien ruotsinsuomalaisten kanssa synnytti tarpeen uusien paikallisyhdistysten perustamisesta. Liiton asiantuntemusta käytettiin selvitettäessä seuratoiminnan lähtökohtia sekä perustettaessa uusia yhdistyksiä. Uudet seurat ovat luonteeltaan usein suomen kieleen, kulttuuriin ja lasten etujen ajamiseen keskittyviä yhdistyksiä. On myös hyvin myönteistä, että toimintavuoden aikana liiton jäsenluvun lasku pysähtyi. Kehitystoiminnasta vastasi liittohallituksessa I varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist sekä liittohallituksen jäsen Juha Sarajärvi liittokokoukseen asti. Kehitystoiminnan painopistealueet Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Piirien vähemmistöverkosto, kaksi henkilöä piiriä kohden, sekä liiton puheenjohtajisto ja kehitystyöryhmä ovat jatkaneet yhteistyötä vähemmistöasiain edistämiseksi eri puolilla Ruotsia. Erityisesti liiton puheenjohtajat ovat tehneet lukuisia seura- ja kuntakäyntejä, joissa on pohjustettu kunnan hakeutumista hallintoalueeseen, luotu toimintastrategiaa seuroissa, tiedotettu, neuvottu ja neuvoteltu. Liitto ja piirit pitivät yhteiset vähemmistöasiain koulutuspäivät 5.-6.2.2011 Västeråsissa. Samassa yhteydessä Seppo Remes esitteli kirjoittamansa, liiton tilaaman koulutusmateriaalin Yhdistysten talous. Keskusteltiin piirien alueen ajankohtaisista vähemmistöasioista, erityisesti paikallisen neuvonpidon järjestämisestä ja seurojen roolista siinä. Toinen piirit liitto tapaaminen järjestettiin 11. 12.10. lyhytristeilynä. Aiheet käsittelivät liittokokouksen jälkeistä tilannetta ja vuoden 2012 toimintaa sekä ajankohtaista vähemmistöpoliittista tilannetta ja projekteja. Vähemmistökysymykset ovat olleet myös piirien omien kurssien yhtenä keskeisenä aiheena. Liiton järjestämät hallintoaluekuntien tiedottajien/koordinaattoreiden tapaamiset ovat muun sisältönsä lisäksi merkittäviä paikallisen seuratoiminnan vahvistajia ja tiedotuskanavia. Vuoden 2011 tapaaminen järjestettiin 8.-9.9. lyhytristeilynä. Siihen osallistui 20 kuntien työntekijää sekä liiton puheenjohtaja ja toimitsijat. 10

Tullaan tutummaksi Tullaan tutummaksi seurakäynnit tähtäävät seurojen ja liiton säännöllisten kontaktien ja dialogin lisäämiseen tavoitteena keskustella ajankohtaisista kysymyksistä sekä tulevaisuuden haasteista. Kukin liittohallituksen jäsen pyrki tekemään ainakin kolme seurakäyntiä vuoden aikana. Useimpien kohdalla käyntejä oli huomattavasti enemmän. Erilaisten prosessien käynnistäminen vaati montakin käyntiä samalla seudulla. Koulutus Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat Voitto Visuri, Sinikka Lindquist, Seija Sjöstedt, Pirkko Karjalainen ja Jouni Slagner sekä liiton toimitsijat. Kehitysparlamentti pidettiin 29.-30.10. Seurojen ja piirien edustajia oli paikalla 40. Parlamentin aiheet olivat Viestintä ja Suomenkielinen aikuiskoulutus Ruotsissa. Mika Lahdensivu luennoi viestinnän mahdollisuuksista tässä ajassa, jäsen-, järjestö- ja mediaviestinnän haasteista digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median ajassa, osallistumisen muodonmuutoksesta järjestöviestinnän ja vaikuttamisen avulla sekä havainnoista ruotsinsuomalaisen yhteisöviestinnän hankkeista ja haasteista. Seppo Remes luennoi aikuiskoulutuksesta käsitellen Ruotsin opintoliittoja ja kansankorkeakouluja, erityisesti keskusteltiin Axevallasta ruotsinsuomalaisten kouluna sekä RSKL:stä ABF:n jäsenenä. Seuratoiminnan kehittämisen edellytyksiin liittyivät uudet opetusmateriaalit Yhdistyksen talous (Seppo Remes) ja Vaalivaliokunnan toiminta (Mauno Rahikainen). Liitto järjesti 21. 22.5. Axevallassa kurssin Tietokone järjestötyössä. Kouluttajana toimi Kai Kangassalo, kurssille osallistui 14 henkilöä. Nuorempia nuijan varteen Nuorempia nuijan varteen on tulevaisuuteen tähtäävä seurojen kanssa tehtävä hanke, jonka tarkoituksena on tavoittaa enemmän 2. ja 3. polven ruotsinsuomalaisia sekä heitä kiinnostavaan toimintaan että seurojen aktiivisiksi toimijoiksi. Seurojen johtokuntien ikärakennetta pyritään tasapainottamaan. Toimintavuoden aikana perehdyttiin olemassa oleviin nuorempaa sukupolvea mukaansaaviin ratkaisuihin, joita yhdistyksissä oli. Näitä olivat ainakin Hällefors ja Motala. Aihe oli esillä myös liittokokouksessa. Liittokokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin Juha Sarajärvi hallituksen nuorisotoiminnan vastuuhenkilöksi. 1.4.1 Jäsenkehitys Keskusliiton yhteinen jäsenmäärä 31. joulukuuta 2010 oli 13 335 jäsentä 123 jäsenyhdistyksessä. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 5 uutta jäsenyhdistystä: 2011-01-25 Åkesbergan Suomi-Seura - Tukholman piiri (286) 2011-04-09 Solnan Suomi-Seura - Tukholman piiri (287) 2011-08-09 Teatteri Ilona Göteborgin ja Bohusinläänin piiri (288) 2011-09-16 Pajalan Suomi-Seura Pohjois-Ruotsin piiri (289) 2011-09-16 Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys Länsi-Göötanmaan piiri (290) 67 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 991 jäsenellä ja 68 yhdistystä laski jäsenmääränsä yhteensä 872 jäsenellä. 11

Jäsenmäärä nousi yhdistyksissä yhdellä jäsenellä eli 0,01 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 431 jäsentä eli 6,6 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 26-64 vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 26 64 -vuotiaat. Ikäryhmä 2011 2010 2009 11-10 11-10 % 0-6 naiset 125 109 102 16 14,7% 0-6 miehet 133 149 159-16 -10,7% 0-6 yhteensä 258 258 261 0 0,0% 7-15 naiset 221 219 234 2 0,9% 7-15 miehet 252 243 267 9 3,7% 7-15 yhteensä 473 462 501 11 2,4% 16-25 naiset 207 219 249-12 -5,5% 16-25 miehet 274 274 303 0 0,0% 16-25 yhteensä 481 493 552-12 -2,4% 26-64 naiset 2943 3 156 3 405-213 -6,7% 26-64 miehet 2224 2 440 2 686-216 -8,9% 26-64 yhteensä 5167 5 596 6 082-429 -7,7% Yli 64 naiset 3938 3 628 3 504 310 8,5% Yli 64 miehet 3019 2 898 2 814 121 4,2% Yli 64 yhteensä 6957 6 526 6 314 431 6,6% Yhteensä naiset 7434 7 331 7465 103 1,4% Yhteensä miehet 5902 6 004 6202-102 -1,7% Jäsenet yhteensä 13336 13 335 13 710 1 0,01% 1.5 Tiedotus ja viestintä 1.5.1 RSKL -lehti RSKL -lehden kahdeskymmeneskuudes vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi neljännen vuoden ruotsi.se - lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2011 aikana jäsentalouksiin seuraavasti: 1/2011 8 380 kpl 2/2011 8 942 kpl 3/2011 7 298 kpl 4/2011 7 997 kpl Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista. 1.5.2 RSKL:n kotisivu, www.rskl.se RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2011 aikana sivustolla oli 47 192 kävijää, kun sivustolla oli 2010vuonna 38 515 kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin sivustoihin on myös päivitetty. 12

1.5.3 Yhteiskirjeet ja ilmoittelu Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille. 1.5.4 Suomen Televisio - TV Finland Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa. Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 26 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Upsalan digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet. Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin. Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta 2008 31/3 2014 tietyin varauksin 21. maaliskuuhun 2011 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2012 saakka. TV Finland on ollut saatavilla ComHemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa. Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana. Lähetystunteja vuonna 2011 oli 5 523 (-28), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) 4 953tuntia (89,7 %) ja MTV3:n osuus 570 tuntia (10,3 %). Taukojen aikana lähetetään teksti-tv:n sivuja tai taukomusiikkia. Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat 1 368 27,6% Asiaohjelma 931 18,8% Draamaohjelma /Elokuvat 686 13,9% Viihdeohjelma /leikki 313 6,3% Musiikkiohjelma 107 2,2% Urheiluohjelma 350 7,1% Opetus- ja tiedeohjelmat 8 0,2% Lastenohjelma 438 8,8% Uutiset 744 15,0% Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet) 7 0,1% Yhteensä 4 953 100,0% Vuoden 2010/2011 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa 26 kerran sopimukseen ajalle 1.1. 31.12.2011 digitaalisista maaverkkolähetyksistä. 13

Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Upsalan lähettimien käyttöönoton jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista. Teracom lähettää TV Finlandin ohjelmat kanavanippu viidessä (MUX 5) kolmelta pääasemalta Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad ja kahdeksalta lisälähettimeltä Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg, Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet, Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen. TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin 1.9.2007 siirrettiin kaikki ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle. Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE FST5:n kanavilta ole voitu vielä esittää TV Finlandissa. Neuvottelut jatkuvat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin kattavat suomalaiset lähettimet Tornionlaaksossa pienemmän maantieteellisen alueen Norrbottenissa. 2. Sosiaalipoliittinen toiminta RSKL jatkoi työtä jäsenistönsä hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi. Liitto toimi Euroopan neuvoston sopimusten tason nostamiseksi mm. koskien omakielistä terveydenhoitoa. Liitto valvoi hallintoaluekuntien sosiaalipalvelujen saatavuutta ja kehitystä suomen kielellä. Liitto toimi sekä yhteiskunnan että ruotsinsuomalaisten ylläpitämien terveysja hyvinvointipalvelujen ja hoitomuotojen käynnistämiseksi/kehittämiseksi. Erityisesti seurattiin ns. vapaavalintaan perustuvien suomenkielisten palvelujen kehitystä sosiaalipalvelun sekä terveyden- ja sairaanhoidon piirissä. Liitto kannusti ruotsinsuomalaisia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä käynnistämään kyseisten alojen palveluja sekä järjestämään yhdessä kansankorkeakoulujen kanssa koulutusta kiinnostuneille. Liitto tiedotti avustuksista ja projekteista sekä kannusti ruotsinsuomalaisia hakemaan niitä. Toiminta Etujärjestötyötä sosiaalipoliittisissa kysymyksissä tehtiin edelleen yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa. RSKL oli yhdessä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa yhteydessä Sosiaalihallitukseen 27.1. Neuvonpidossa otettiin esiin mm. suomenkielisen hoidon tarve, erityisesti vanhusten ja vammaisten hoidon tarve ja omaishoitajien tilanne. Lisäksi peräänkuulutettiin informaatiomateriaalia suomenkielellä, mm. tilastotietoa ruotsinsuomalaisten tilanteesta terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen piirissä ja suomenkielistä tiedotusta Sosiaalihallituksen kotisivulla. Sosiaalihallituksen terveyden- ja sairaanhoidon sektoreille sekä sosiaalitoimelle suunnattu taskukokoinen esite kansallisista vähemmistöistä valmistui toimintavuoden aikana ja sitä tilattiin liittotoimistoon. Valtion kansanterveysvirastoon oltiin edelleen yhteydessä yhdessä Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kanssa koskien raporttia Hur mår Sveriges nationella minoriteter? Vuonna 2010 Ruotsin hallituksen toimeksiannosta tehty kartoitus kansallisten vähemmistöjen terveydentilasta osoitti jälleen kerran, että Suomessa syntyneiden terveydentila on huonompi kuin kantaväestön. Koskien toimenpiteitä kartoitukseen liittyen Keskusliitto esitti, että viiteryhmä täytyy käynnistää uudelleen. Suomen sosiaaliministeri Juha Rehula vieraili Tukholmassa 9.2. RSKL esitti yhdessä RSE:n kanssa ministerille kysymyksiä Ruotsista Suomeen hoitoon hakeutumisesta. 14

Tukholman Lääninhallituksen järjestämään teemakonferenssiin Förskola för nationella minoriteter osallistuttiin 26.5. Eskilstunassa. Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto julkaistiin 1.9. RSKL:n edustaja osallistui päivittämisestä vastanneeseen työryhmään. Verkostot Liitto on osallistunut aktiivisesti suomenkielisen esikouluhenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden verkostojen tapaamisiin. Näitten kokousten aikana tiedotettiin uudesta vähemmistölaista ja sen merkityksestä yleensä ja erityisesti hallintoalueen kunnille. Tapaamisten aikana keskusteltiin myös niistä toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ruotsinsuomalaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja käyttävät oikeuksiaan samoin kuin ottavat osaa uuden vähemmistölain oikeuttamiin neuvonpitoryhmiin. Keskusliitto otti esikouluverkostoon kuuluvien suomenkielisten esikoulujen/osastojen rekrytointiongelmat tuntien eri yhteyksissään viranomaisiin esille suomenkielisten esikoulunopettajien ja äidinkielenpedagogien koulutustarpeen. Suomenkielisten sosiaalityöntekijöiden verkoston kokoukset vuonna 2011: 7. syyskuuta. Suomenkielisen esikouluverkoston kokoukset vuonna 2011: 1. helmikuuta, 10. toukokuuta ja 27. syyskuuta. Kaikki yllämainitut kokoukset pidettiin RSKL:n liittotoimistolla. Tukitoiminta Suomesta muuttaneille Liitto jatkoi yhteistyötä Suomi-Seura ry:n kanssa ja tiedotti Suomesta muuttaneille henkilöille mm. suomenkielisistä esikouluista, vapaakouluista, suomenkielisestä järjestötoiminnasta sekä asumiseen sekä työmarkkinoihin liittyvistä kysymyksistä. 3. Pohjoismainen toiminta Liiton edustaja toimi edelleen Ulkosuomalaisparlamentin puheenjohtajistossa ja Siirtolaisinstituuttisäätiön valtuuskunnan kokoukseen osallistuttiin Turussa. 4. Koulutus ja kansansivistys Liitto tuki suomenkielisten esikoulujen ja vapaakoulujen toimintaa, tiedotti niistä vanhemmille sekä toimi uusien esikouluryhmien perustamiseksi. Myös oikeudesta äidinkielen tukeen esikouluissa ja opetukseen perus- ja lukiokouluissa tiedotettiin. Liitto tuki ja käynnisti useita lasten lauantaikouluja yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa lasten identiteetin ja suomen kielen kehittämiseksi. Liitto toimi edelleen Axevallan kansankorkeakoulun päämiehenä. Keskusliitto oli jäsenenä Föreningen för Sverigefinska Folkhögskolan i Haparanda, mikä toimii Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun päämiehenä. Koulujen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä ja ruotsinsuomalaisten asemaa kansallisena vähemmistönä. Molemmat koulut ovat tärkeitä suomenkielisiä kulttuurikeskuksia. Liiton edustaja osallistui Koulutusradio UR:n ruotsinsuomalaisia koskevan dialogi- ja yhteistyöryhmän kokouksiin ja välitti tietoa ohjelmista. Liitto tuki jäsenjärjestöjensä opintotoimintaa, tiedotti suomenkielisistä opintoaineistoista ja välitti osaa niistä. 15

5. Tasa arvo Liiton toiminnan lähtökohtana ovat sukupuolten välinen tasa-arvo järjestön kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyössä Foorumin kanssa tasa-arvo projektia Tasa-arvoa myös niille naisille, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa. Tämän tasa-arvoprojektin loppuraportti jätettiin Nuorisohallitukselle 28.6.2011. 6. Talous Liiton talous on tasapainossa. Tästä huolimatta liitto noudatti edelleen säästölinjaa kaikessa toiminnassaan. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsen KFO -työnantajajärjestössä. 16

II Organisaatio 1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2011-01-01-2011-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 13 336. Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä. 2. Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Piirit Yhdistyksiä: Jäseniä: 11-10 11-10 % Tukholma 21 1994 163 +8,9 % S-Ö-piiri 17 1637-78 -4,5 % Etelä-Ruotsi 9 974-52 -5,1 % Länsi-Götanmaa 22 2704-29 -1,1 % Örebro-Vermlanti 8 956-1 -0,1 % Västmanlanti 9 1704-36 -2,1 % Etelä-Norrlanti 10 1032 19 1,9 % Norra-Sverige 13 1091-41 -2,8 % Göteborgin ja Bohusin 13 942 51 5,7 % Keski-Norrlanti 3 302 5 1,7 % Yhteensä 2011 125 13336 1 0,01 % Yhdistysten jäsenmäärä 31.12.2011 Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä 11-10 11-10 % Bergsjön Suomi-Seura 190 11 6,1% Bergslagenin Suomi-Seura 81-6 -6,9% Bodenin Suomi seura 16 0 0,0% Borlängen Suomi-Seura 166-13 -7,3% Boråsin Suomi-Seura 406-6 -1,5% Bålstan Suomalainen Yhdistys 175-16 -8,4% Club 2000 37-5 -11,9% Dance Time 13-25 -65,8% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys 100 39 63,9% Eläkeläisseura Hoijakka 31-4 -11,4% Eläkeläisten tukiyhdistys 24 1 4,3% Eläkeläisyhdistys Aura 39-4 -9,3% Eläkeläisyhdistys Koski 70-2 -2,8% Eläkeläisyhdistys Sisu 64 0 0,0% Eläkeläisyhdistys Tähti 155 4 2,6% Eläkeläisyhdistys Vipinä 75-4 -5,1% Emmabodan Suomi Seura 25-9 -26,5% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo 177-13 -6,8% Eskilstunan Suomi-Seura 323 4 1,3% Fagerstan Suomalainen Seura 385 35 10,0% Finlandia Seura 88-12 -12,0% Finska ALRO 61-5 -7,6% Finspångin Suomi Seura 124-18 -12,7% Gimon Suomi-Seura 83 4 5,1% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 93 10 12,0% Gislavedin Suomi Seura 204 13 6,8% Grängesbergin Suomi Kerho 53 0 0,0% 17

Gällivaaran Suomi Kerho 86 3 3,6% Gävlen Suomalainen Kerho 220 8 3,8% Götan Suomi-Seura 98-21 -17,6% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 132 53 67,1% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset 51-5 -8,9% Haaparannan Suomalainen Seura 122 4 3,4% Hallstahammarin Suomalainen Seura 168 0 0,0% Haningen Ruotsinsuomalaiset 25 20 400,0% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura 92 5 5,7% Herrljungan Suomi Seura 33-4 -10,8% Hoforsin Suomi-Seura 173 18 11,6% Huddingen Suomalainen Seura 98 2 2,1% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura 56-3 -5,1% Huskvarnan Suomi Seura 56 9 19,1% Hälleforsin Suomi Seura 163-2 -1,2% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys 76-11 -12,6% Härrydan Suomi Seura 51 1 2,0% Jönköpingin Suomi Seura 144-9 -5,9% Kalixin Pirteät 75-3 -3,8% Karlskogan Suomi Seura 230-5 -2,1% Karlstadin Suomalainen Seura 46-16 -25,8% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" 52 1 2,0% Kirunan Suomalaisten Kerho 116-4 -3,3% Kirunan Suomenkielisten Eläkeläisyhdistys 15 0 0,0% Klubi 13 16-9 -36,0% Kolsvan Suomalaiset Seura 160-2 -1,2% Kramforsin Suomi-Seura 86 15 21,1% Kulttuuri 75 364-6 -1,6% Kulttuuri Klubi, Södertälje 91 7 8,3% Köpingin Pesäpallo 18-2 -10,0% Köpingin Suomalainen Yhdistys 179-9 -4,8% Landskronan Suomiyhdistys 90 0 0,0% Lidingön Suomalainen Seura 44 3 7,3% Lillan Suomi Klubi 28 3 12,0% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura 45-5 -10,0% Lundin Suomi-Seura 37-1 -2,6% Luulajan Suomi-Seura 184-26 -12,4% Malmön Suomi Yhdistys 146 2 1,4% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys 34 34 100,0% Mariestadin Suomi Seura 251-10 -3,8% Markin Suomi Seura 112-20 -15,2% Motalan Suomi Seura 289 22 8,2% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 114 6 5,6% Norrköpingin Suomi-Seura 26-11 -29,7% Nybron Suomi Seura 35-5 -12,5% Nyköpingin Suomi-Seura 97-8 -7,6% Nynäshamnin Suomalainen Seura 45 1 2,3% Olofströmin Suomi Seura 241-16 -6,2% Oskarshamnin Suomi Seura 21-2 -8,7% 18

Oxelösundin Suomi Seura 106-1 -0,9% Pajalan Suomi-Seura 44 44 100,0% Partillen Suomi-Seura 60-2 -3,2% Piteån Suomi Seura 71 2 2,9% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka 66-23 -25,8% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura 72 3 4,3% Saanko Luvan Seuratanssijat 75 1 1,4% Skellefteån seudun Suomi-Seura 76 7 10,1% Skinnskattebergin Suomi Seura 119 1 0,8% Skutskärin Suomi-Seura 88-2 -2,2% Skövden Suomi-Seura 317 4 1,3% Smedjebackenin Suomi-Seura 51-14 -21,5% Solnan Suomi Seura 20 20 100,0% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset 32-6 -15,8% Sundsvallin Suomi Seura 171-4 -2,3% Suomalainen Kulttuuriseura 69 7 11,3% Suomi Seura Kaleva 36 1 2,9% Suomi Seura Katajaiset 421-31 -6,9% Suomi Seura Kristinehamn 65 3 4,8% Suran Suomi Seura 150 14 10,3% Sydänystävät-yhdistys 26 1 4,0% Söderhamnin Suomi-Seura 80-9 -10,1% Teatteri Ilona 8 8 100,0% Torshällan Suomalainen Seura 182 3 1,7% Tranemon Suomi Seura 44-28 -38,9% Trelleborgin Suomi-Seura 158-6 -3,7% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät 83 7 9,2% Trollhättanin Suomi-Seura 148 41 38,3% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura 113 5 4,6% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" 62 6 10,7% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset 36-10 -21,7% Tukholman Suomalainen Seura 206 16 8,4% Tullinge-Tumba Suomi-Seura 237 11 4,9% Tyresön Suomi Seura 171-8 -4,5% Uddevallan Suomi-Seura 87-6 -6,5% Ulricehamnin Suomi Seura 42-8 -16,0% Upplands Väsbyn Suomi Seura 122-33 -21,3% Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys 134 56 71,8% Uumajan Suomalainen Kerho 166 12 7,8% Vetter Kipinä 72 11 18,0% Virsbon Suomi Seura 104-42 -28,8% Vårgårdan Suomalainen Seura 34 0 0,0% Värnamon Suomi-Seura 35-7 -16,7% Åkerin Suomi Seura 96-24 -20,0% Åkersbergan Suomi Seura 108 108 100,0% Åstorpin Suomi Seura 83-8 -8,8% Örebron Suomalainen Seura 146 23 18,7% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset 45-6 -11,8% Suorat jäsenet 1-1 -50,0% Kaikki yhdistykset 2011 13336 1 0,01% 19

3. Liiton hallinto organisaatio 3.1 Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana ennen liittokokousta toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. 3.2 Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli ennen liittokokousta seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen. Varajäsenet: Mia-Maria Kallio, Ritva Koivunen-Heino ja Timo Korvanen. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen ja Erkki Lahti (2011-07-02 saakka). Varajäsenet: Sirpa Kyllönen, Lovisa Jakobsson ja Aune Laakkonen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset: 12. - 13. helmikuuta, 9. 10. huhtikuuta, 2.kesäkuuta, 19. 20.elokuuta, 10.- 12. syyskuuta, 5. - 6. marraskuuta ja 8.joulukuuta (Per Capsulam). 3.3 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli ennen liittokokousta: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2011 aikana 9 kokousta. 20

3.4 Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano oli ennen liittokokousta seuraava: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Aune Laakkonen Maija Hakanen Heikki Marttila Saini Karman Voitto Heikura Erkki Lahti Pentti Panula Risto Huovinen Irmeli Piippo Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff Outi Siltala, puheenjohtaja Anne-Maj Pellonharju Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä Usko Rudanko Martti Knuutila Jorma Hänninen Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano on liittokokouksen jälkeen seuraava: Marja-Leena Tiitinen Anni Vartiainen Eine Pekkala Hannele Oikarinen Anneli Rantanen Kari Koskela Erkki Seppäläinen Risto Huovinen Irmeli Parkkinen Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff, puheenjohtaja Erkki Ojalehto Hannele Kumpulainen Irma Larsson Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä (2011-07-07 saakka) Usko Rudanko 3.5 Erityisliitot 3.5.1 RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Ulla Posti ja varapuheenjohtajana Kaisa Lamu. Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Anneli Hänninen Esko Kallioniemi Ritva Järvinen Riitta Kilpinen Eino Björn Rauni Virtanen Onni Mustonen Seija Ylitalo Raimo Tamminen Mauri Karjalainen 3.5.2 RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Hallituksen kokoonpano oli ennen RSHT:n edustajakokousta seuraava: Puheenjohtaja: Osmo Holappa, varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Anita Bemerstam ja Hanna Kivimäki. Varajäsenet: Seija Själander ja Kaisa Lilja. Hallituksen kokoonpano on RSHT:n edustajakokouksen jälkeen seuraava: Puheenjohtaja: Osmo Holappa Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Aulikki Salama, Jarno Ovaska ja Kai Mara Varajäsenet: Seija Själander ja Tapio Tamminen 21

3.5.3 RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu RSLU:n hallituksen kokoonpano oli toimintavuoden 2011 seuraava: Puheenjohtaja: Teuvo Nevala Muut jäsenet: Pirkko Ervasti, Seppo Pesonen, Juhani Haapasaari ja Hannele Virranniemi sekä varajäsen Niina Frölid. 3.5.5 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava ennen edustajakokousta: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio Hallituksen varsinaiset jäsenet: Eine Pekkala, Ritva Sorsa ja Mia Kallio Varajäsenet: Tarja Backman ja Ana Sampakoski Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli edustajakokouksen jälkeen seuraava: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Eine Pekkala Hallituksen varsinaiset jäsenet: Tarja Backman, Ana Sampakoski ja Mia Kallio Varajäsenet: Ritva Sorsa ja Paula Ehrnebo 3.6 Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina liittokokoukseen asti toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. RSKL:n tilintarkastajina liittokokouksen jälkeen toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. 3.7 Liittohallituksen apuelimet Liittohallituksen apuelimet olivat ennen liittokokousta: Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Parminder Virdi ja muina jäseninä ovat Outi Siltala ja Birgit Selmosson sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Eläkeläisasiat 22

Liittohallituksen eläkeläisasioiden yhdyshenkilö on Ritva Koivunen Heino. Liittohallituksen apuelimet olivat liittokokouksen jälkeen: Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastaava liittohallituksessa on Voitto Visuri Suomeksi työryhmä Seija Sjöstedt puheenjohtaja, Pirkko Karjalainen, Matti J Korhonen, Paula Ehrnebo sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. 4. Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. RSKL:n edustajat ennen liittokokousta olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Säätiön hallitus 2009-2012: Puheenjohtaja Voitto Visuri (alkaen 2009-04-04), (varajäsen Pentti Panula) Muut jäsenet: Merja Olkinuora, varapuheenjohtaja, (varajäsen Liisa Kirjavainen Hyväri) Aira Rajavuori Ludvigsen, (varajäsen Pirkko Karjalainen) Kai Kangassalo, (Juha Sarajärvi) Seppo Remes, (varajäsen Erkki Jokinen) UKK-stipendirahasto 2009-2011 RSKL:n edustajat johtokunnassa 2009-2011 ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula Fomin (Aune Laakkonen) ja Merja Olkinuora Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä 2010-2012 Helena Kivisaari 23