Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO YLEISTÄ Tavoitteet Identiteetti, kieli ja kulttuuri Vähemmistö- ja etujärjestötyö Järjestön kehittämistoiminta Lapsi- ja perhetoiminta Tiedotus ja viestintä ORGANISAATIO Jäsenet ja jäsenyhdistykset Jäsenmäärän kehitys Piirit ja yhdistysten jäsenmäärät Liiton hallinto-organisaatio Edustukset RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL:n kunniajäsenet RSKL:n ansiomerkit Karhun Kannu Liittotoimisto ERITYISLIITTOJEN TOIMINTA Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi YHTEISKUNTA- JA KUNTAKONTAKTIT, KUNTA- JA JÄRJESTÖKÄYNNIT JA MUU KENTTÄTOIMINTA LIITTEET

3 1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO YLEISTÄ Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet nyt tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Liiton ja jäsenjärjestöjen edustajat ovat toimineet kaikkien ruotsinsuomalaisten edustajina kohdatessaan Ruotsin julkisten tahojen edustajia ja täten osallistuneet kaikkien hyväksi tehtävään yhteistyöhön! Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on kuluneen vuoden aikana ollut yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Aktiivisten jäsenjärjestöjen aloitteellisuutta ja toimintaa tukemalla liitto on edesauttanut 8 uuden kunnan liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen vuoden 2012 aikana. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle on tullut paljon ehdotuksia ja meihin on kohdistunut odotuksia ja niitä on myös otettu huomioon. Uusien ideoiden kanavointi rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet ole olleet kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat tiettyjä vaatimuksia varojen käytön suhteen. Vuoden 2012 aikana olemme toivottaneet kaikki ruotsinsuomalaiset tervetulleiksi mukaan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana Ruotsin kulttuuriperintöä. Olemme toimineet osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö, järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. Vuoden 2012 kehitysparlamentti toteutettiin järjestämällä 3

4 valtakunnallinen ruotsinsuomalainen lapsi- ja nuorisoparlamentti Ruotsin valtiopäivien Förstakammarsalen salissa. Tilaisuus antoi nuorille mahdollisuuden tutustua valtiopäivien toimintaan ja tavata poliittisia päättäjiä. Liitto saattoi näin informoida päättäjiä ja SVT:n kautta televisioidun ohjelman avulla koko kansaa kansallisten vähemmistöjen ja erityisesti ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja yleisistä vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana eri yhteiskuntasektoreilla Ruotsissa muun muassa suorien viranomais- ja kulttuuriyhteyksien ja poliittisten kontaktien kautta. Vähemmistö- ja etujärjestö-roolia liitto toteuttaa osittain myös valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan jäsenenä ja vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on myös vuonna 2012 ollut suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Toimintavuoden aikana liitto on työskennellyt vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja talousohjelman toteuttamiseksi. Toimintavuoden 2012 painopisteet ovat olleet: 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistöpoliittinen työ 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystoiminta. 5. Viestintä ja markkinointi Identiteetti, kieli ja kulttuuri Suomeksi! Pidetään suomen kieli pinnalla Ruotsissa! RSKL on valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Identiteetti- ja kulttuurijärjestönä järjestössämme on monipuolista toimintaa niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, mutta samalla erityispiirteenä on yhteisöllisyys, jossa toiminta yltää sukupolvien yli. Ruotsinsuomalaisten kulttuuri ja sen edellytyksien vahvistaminen luovat edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vähemmistölaissakin korostuvat suomen kielen elvytys ja suomenkielisen kulttuurin merkitys. Toimintavuoden aikana Suomeksi! projekti jatkui. Sen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää suomen kieltä ja kulttuuria lähtökohtana ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Kaikkein tärkeintä liiton vähemmistötyössä on motivoida ja aktivoida ruotsinsuomalaista vähemmistöä sisältä päin, mikä tapahtui laajan vähemmistöpoliittisen työn ja suomen kielen ja kulttuurin yhteistyönä. 4

5 Suomeksi! projektin tavoitteet ja työtavat Projektin tavoitteet olivat Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä merkitys Kiinnittää erityistä huomiota toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja lapsiperheisiin Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa. Suomeksi! projektin avainsanoja olivat avoimuus, yhteistyö, uudet toiminnat, uudet tekijät sekä toimintaan kohdistuvat kielelliset ja laadulliset vaatimukset. Osa projektin toiminnasta oli liiton olemassa olevaa toimintaa, sen vahvistamista ja profilointia ja osa oli uutta toimintaa. Suomeksi! työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Seija Sjöstedt, suomen kielen asiantuntijana FT Paula Ehrnebo, kulttuuritoiminnan vastaavana Pirkko Karjalainen, tiedottajana Matti J Korhonen sekä liiton toimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Työryhmä piti vuoden aikana kolme kokousta. Projektin eri tehtävissä ovat toimintakauden aikana olleet kevätkauden ajan kulttuurituottaja Lina Puranen (Mukulat), tanssija Majula Drammeh (äitiyslomittaja syyskauden, Mukulat), ent. kirjastonhoitaja Heli Henriksson Vasara (kirjallisuus ja pohjoismainen kirjastoviikko) sekä graafinen suunnittelija Kai Kangassalo (projektin kotisivu, logo, esitteet, power point -esittelyt ym.). Suomeksi! projekti sai avustuksen Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä projektiavustuksia Ruotsista. Mukulat toiminta sai yhteensä kruunua tukea paikallisiin työpajoihin ja lastentapahtumiin Vähemmistö- ja etujärjestötyö Vähemmistötyö Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm. suomenkielistä henkilökuntaa vanhustenhoitoon. Vähemmistölain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä hallintoalueeseen. 5

6 Joulukuussa 2012 tehdyn Ruotsin hallituksen päätöksen mukaisesti suomen kielen hallintoalueeseen liittyi helmikuun 2013 alusta kahdeksan uutta kuntaa ja Taalainmaan maakäräjät. Nämä uudet jäsenet mukaan lukien vuoden 2012 lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului seuraavat 48 kuntaa: Borlänge, Borås, Botkyrka, Enköping, Eskilstuna, Finspång, Gävle, Göteborg, Haaparanta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Jällivaara, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Luulaja, Motala, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Tukholma, Uddevalla, Upplands-Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Uumaja, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker, Östhammar ja Ylitornio. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat Gävleborgin, Itä-Götanmaan, Norrbottenin, Södermanlandin, Tukholman, Upplannin, Taalainmaan, Västerbottenin, Västmanlandin ja Örebron maakäräjät sekä Länsi-Götanmaan alue. Liiton toiminta Liitto on tehnyt aktiivisesti etujärjestötyötä suomen kielen aseman hyväksi niin valtiollisella tasolla laajasti suhteessa eri yhteiskuntasektoreihin kuin yleisesti Euroopan neuvoston tasolla. Tavoitteena on, että Ruotsi nostaisi Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten tasoaan suomen kielen osalta Ruotsissa. Liitto on toiminut aktiivisesti jäsenistönsä ja ruotsinsuomalaisten edustajana Ruotsin yhteiskunnan eri sektoreilla ja politiikan aloilla sekä järjestönä ylläpitänyt ja tukenut ruotsinsuomalaisten suhteita Suomeen. Osapuolten yhteisfoorumi Partsgemensamt Forum RSKL on Ruotsin Nuorisohallituksen toimesta ja liiton hakemuksen nojalla valittu edustamaan Ruotsin kansalaisjärjestöjä Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen Osapuolten yhteisfoorumissa Partsgemensamt forum PGF. PGF pohjautuu Ruotsin kansalaisyhteiskuntapolitiikkaan ja osallistuminen sisältää aktiivista ja yleisluontoista työtä järjestöjen toimintaedellytysten ja toiminta - ehtojen parissa sekä yhteiskunnan eri osa-alueita kattavaa analyysiä järjestönäkökulmasta. Ulkosuomalaisparlamentti Liiton edustajat osallistuivat aktiivisesti Helsingissä järjestettyyn Ulkosuomalaisparlamenttiin. Liiton Suomeksi! hanke sai laajaa kannatusta. Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt valittiin Ulkosuomalaisparlamentin Pohjois-Euroopan varapuhemieheksi. Vuoden 2012 Ulkosuomalaisparlamentin antamien virikkeiden pohjalta RSKL:ssä ja RSE:ssä käynnistettiin uusien hankkeiden valmistelu seuraavaa Ulkosuomalaisparlamenttia varten. Kulttuuripolitiikka Liitto on nostanut esiin tarpeen toimia aktiivisesti kulttuuripolitiikan alalla Ruotsin alueellistetun kulttuurirahoituksen ja sitä tukevan kulttuuripolitiikan myötä. Tähän liittyen on piirejä ja seuroja innostettu toimimaan aktiivisesti ja luomaan kontakteja oman alueen kulttuurilaitoksiin erityisesti suomen kielen hallintoalueella. 6

7 Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikan alalla liitto on aktiivisesti ajanut suomen kielen ja suomenkielisten opettajien ja esikoulunopettajien koulutusten käynnistämistä. Liitto jätti oman lähetevastauksen kansallisten vähemmistöjen opettajankoulutusta koskevaan lausuntokierrokseen. Liitto on ollut kirjeitse yhteydessä useampaan kuntaan koskien äidinkielenopetuksen puutteita ja heikosti toteutuvaa suomenkielisen esikoulun lakisääteistä tarjontaa. Myös mediayhteyksien kautta on nostettu esiin suomenkielisen koulutuksen ja opetuksen puutteita ja alan kehitystarpeita Ruotsissa. Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikan alalla liitto on tukenut eläkeläisten aloitteita suomenkielisten vanhustenhoidon peruspalveluiden lisäämiseksi ja kehittämiseksi, tähän liittyen myös kasvava henkilökunnan koulutustarve. Vähemmistöpolitiikka Liitto on osallistunut aktiivisesti vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon Ruotsin integraatioministeri Erik Ullenhagin kanssa. Liitto on osallistunut aktiivisesti neuvonpitoihin Tukholman lääninhallituksen kanssa, jolla on Ruotsin hallituksen antama koko maata kattava vähemmistölakia koskeva seuranta- ja toimeenpanotehtävä. Neuvonpitoon Ruotsin eri kouluviranomaisten kanssa ja dialogikokouksiin Ruotsin julkisen palvelun mediaan kuuluvan koulutusradio ja -tv UR:n kanssa on osallistuttu aktiivisesti. Liiton esikouluverkosto on kutsuttu UR:n referenssiryhmäksi. Liiton jäsenistön kautta on neuvonpitoon osallistuttu maakäräjätasolla Norrbottenissa ja Västerbottenissa sekä erityisen laajasti Länsi-Götanmaan alueella. Myös Sörmlannissa on käynnistymässä alueellinen vähemmistölain mukainen neuvonpito. Västmanlandin maakäräjillä on kontakteja vähemmistön kanssa. Liitto kartoitti suomenkielisen vanhustenhoidon tilannetta ja vähemmistölain mukaisen neuvonpidon toteutumista kahdella eri kyselykartoituksella. Useiden kymmenien vastausten perusteella saadun kuvan mukaan liitto on vienyt eteenpäin seurojen näkemyksiä yhteiskunnan päättäjille. Kyselykartoituksen kysymykset on pyynnöstä luovutettu Tukholman läänin lääninhallitukselle edelleen Saamekäräjien käyttöön vastaavien kyselyjen toteuttamiseksi saamelaisten parissa. Kyselykartoitusten tulokset (kuntakohtaiset, vastaukset nimettöminä) on luovutettu Tukholman lääninhallituksen käyttöön tukemaan vähemmistölain mukaista seurantaa. Liitto ja Suomen Tukholman instituutti kutsuivat hallintoaluekuntien suomenkieliset tiedottajat/koordinaattorit yhteiseen tiedotuskokoukseen Tukholmaan 14. maaliskuuta Seminaariin osallistui myös Tukholman läänin lääninhallituksen yksikköpäällikkö Lennart Rohdin. Liitto osallistui aktiivisesti Suomen suurlähetystön ja Tukholman lääninhallituksen järjestämään kansallisten vähemmistöjen vanhustenhoitoa koskevaan seminaariin toukokuussa Liitto tiedotti jäsenistölleen sekä muille ruotsinsuomalaisille vähemmistölaista, koulutti luottamushenkilöitään sen sisällöstä ja toimi sen toteutumiseksi. Nuorisoparlamenttiin liittyneen tiedotuksen kohderyhminä olivat myös Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitto ja sen jäsenet sekä Ruotsin valtiopäivien valtiopäiväedustajat ja laaja yleisö SVT:n lähettämien parlamenttiohjelmien kautta. 7

8 Vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon on annettu tukea sekä seurojen aloitteesta että liiton yleisen tiedottamisen kautta muun muassa kotisivulla sekä Ruotsin Suomalainen ja Ruotsi.se -lehtien kautta. Liiton 55-vuotista taivalta juhlistaneen Sverigefinnarna en del av Sveriges historia och framtid seminaarin (19. lokakuuta 2012) kautta tavoitettiin vaikutusvaltaisia tahoja. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Ruotsin Kirkon ja Suomen Tukholman instituutin kanssa. Seminaariohjelma liitteenä. Liitto tuki aktiivisesti jäsenseurojen menestyksekästä toimintaa kuntien liittymiseksi hallintoalueeseen. Hallintoalueeseen liittymistä valmisteltiin vuoden 2012 lopussa vieläkin useassa kunnassa. Liiton kanta on se, että kaikkien Ruotsin kuntien tulisi kuulua hallintoalueeseen, jotta ruotsinsuomalaisilla olisi Ruotsissa samat oikeudet asuinpaikasta riippumatta. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja vähemmistölaista useilla yhdistysten ja piirien järjestämillä kursseilla ja kokouksissa. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten työtä kuntien liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen, yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä hallintoviranomaisten kanssa. Liitto koulutti mm. liiton johtajuuskoulutuksessa ja piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään vähemmistölaista. Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin, joissa ei ole liiton jäsenyhdistystä. Nackaan ja Sigtunaan perustettiin toimintavuoden aikana yhdistykset, jotka ovat liittyneet RSKL:n jäseneksi. Työ yhdistyksen perustamiseksi jatkui Ylitorniossa ja Tierpissä. Demokratiaprojekti ja nuorisoparlamentti Lokakuussa 2012 järjestetyn Ruotsinsuomalaisen lapsi- ja nuorisoparlamentin yhteydessä informoitiin laajasti suomeksi ja ruotsiksi vähemmistölaista ja kansallisten vähemmistöjen kielellisistä oikeuksista sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Sivusto luotiin varta vasten tukemaan nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja järjestötoimintaan. Valtiopäivätalon Förstakammarsalen-salissa pidetty päätapahtuma kyselytunteineen ja paneelidebatteineen on ollut nähtävissä SVT Play palvelun kautta hakusanoilla sverigefinska ungdomsparlamentet. Liitto päätti jatkaa nuorisoparlamentin myötä käynnistynyttä demokratiaprojektia, jonka tavoitteena oli yleisen ja paikallisen vähemmistöpoliittisen toiminnan tukeminen. Demokratiaprojektin jatkovaiheisiin on nuorilla itsellään laajat vaikutusmahdollisuudet. 8

9 Kansansivistystyö ja yhteistyö ABF:n kanssa RSKL on Ruotsin työväen sivistysliitto ABF:n jäsen. RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri on ABF:n liittohallituksen varajäsen. ABF - tilastotietoja vuosilta Vuosi Toiminta kokonaisuudessaan/tuntia , Kaikki osallistujat Kaikki tilaisuudet Opintopiirit/tuntia Kulttuuri/tuntia Muu kansansivistystyö/tuntia Tanssi, teatteri, yhdistystieto, kuorolaulu. Vuoden 2011 aikana runsaat ihmistä osallistui RSKL:n ja sen jäsenseurojen järjestämiin opinto- ja kulttuuritilaisuuksiin, joita ABF on tukenut. Huom. Vuoden 2012 tilastotiedot saadaan ABF:stä tiedoksi myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Liitto on käynnistänyt yhteistoiminnan kehittämisdialogin ABF:n kanssa järjestötietouden, suomen kielen kurssien ja erityisesti demokraattiseen vaikuttamiseen ja vähemmistölain toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä erityisesti modernin tietotekniikan avulla. Liitto on aktiivisesti huomioinut Haaparannalla sijaitsevan SveFi kansankorkeakoulun että Axevallan kansankorkeakoulun roolia ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön koulutusresurssina. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin osallistuttiin. Täysistunnolle osoitettiin kirje koskien yhteistyötä järjestöjen kautta ruotsinsuomalaisten hyväksi ja muun muassa lasten ja nuorten demokraattisten oikeuksien tukemiseksi. Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin osana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan toimintaa. 9

10 Etujärjestötyö ja yhteiskuntasuhteet sekä toiminnan vaikuttavuus Asiantuntijaorganisaatio Vähemmistölain mukainen asema kansallisena vähemmistönä on edistänyt ruotsinsuomalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Remissi-instanssina toimiminen ja lähetevastausten laatiminen on tärkeä osa liiton vaikuttamistyötä, jolla vahvistetaan liiton roolia ruotsinsuomalaisena asiantuntijaorganisaationa. Liiton puoleen on käännytty eri viranomaisten, medioiden ja esimerkiksi tavallisten peruskoulujen taholta ja kysytty tietoa ruotsinsuomalaisesta kansallisesta vähemmistöstä. Liiton rooli asiantuntijaorganisaationa on ollut kasvusuunnassa, koska esimerkiksi vähemmistölain mukaisiin kuntakontakteihin pyydetään liitosta neuvoja ja osallistumista. Myös jotkut kunnat ovat ottaneet yhteyttä liittoon ja pyytäneet tietoja ja opastusta ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi, jos kunnassa ei esimerkiksi ole aktiivista Suomi-seuraa. RSKL on päämiehenä tutkimusprojektissa (EPN, Diaarinumero 2012/718 31/5) Kuinka tasa-arvoinen on suomalainen nainen/mies kotona? Tutkimus toteutetaan eettisen toimikunnan (Etikprövningsnämnd) hyväksynnän jälkeen yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin kanssa. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan syksyllä Osapuolten yhteisfoorumi - Partsgemensamt forum Laajoja yhteiskuntasuhteita Ruotsin keskeisiin järjestöihin ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan ja kulttuuripolitiikan vaikuttajiin liitto saa osallistumalla Osapuolten yhteisfoorumin toimintaan, joka on Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen keskustelu- ja neuvonpitofoorumi. RSKL on valittu mainitun foorumin jäseneksi tuomaan esille kansallisten vähemmistöjen näkökulmaa. Vuoden aikana on pidetty neljä varsinaista sekä useita valmistelevia Osapuolten yhteisfoorumin kokousta. Liiton edustaja on tavannut foorumissa muun muassa virkamiehiä opetus-, kulttuuri-, elinkeino- ja työmarkkinaministeriöstä sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitosta. Liiton edustaja on tavannut ministeri Nyamko Sabunin ja keskustellut ministerin kanssa ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön tasa-arvohankkeista. Liitto on osallistunut näytteillepanijana Forum för det civila samhället -tapahtumaan Tukholman Fryshuset -talossa kesäkuussa Tilaisuuteen osallistui muun muassa ministeri Sabuni sekä useita valtiopäivien kulttuurivaliokunnan edustajia. Liiton edustajat tapasivat Nuorisohallituksen pääjohtajan ja saivat myös uusia kunta- ja järjestökontakteja. Liiton aloitteesta järjestettiin kesäkuun tapahtumassa seminaari aiheesta kansallisten vähemmistöjen nuorten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa. Kaksi liiton nuorta edustajaa osallistui aktiivisesti seminaariin. 10

11 Näkyvyyttä isojen tapahtumien kautta Vuoden 2012 aikana järjestetyissä isoissa tapahtumissa kuten Torshällan Kesäfestivaalissa, Axevallan kesässä, Mukulat-tapahtumissa, Lintujärven leirillä sekä isoissa johtajuuskoulutuksissa ja lapsi- ja nuorisoparlamentissa on tavoitettu ja saatettu yhteen tuhansia ruotsinsuomalaisia. Aktiivisen järjestöväen lisäksi tapahtumiin osallistui myös äskettäin seuratoiminnasta ja ruotsinsuomalaisuudesta kiinnostuneita henkilöitä, joita on inspiroitu mukaan jäsenjärjestöjemme toimintaan. Esimerkkinä tästä ovat Lastentoiminnan ideapäivät ja Suomen kielen virikepäivä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että vähemmistölakia ja siihen liittyvää kuntien neuvonpitovelvoitetta ja ruotsinsuomalaisten kielellisiä oikeuksia on tehty tunnetuksi. Esimerkkeinä toimintatavoista ovat tiedottaminen kotisivun kautta liiton tuottaman pienen roll-upnäyttelyn kierrättäminen eri tapahtumissa ja vähemmistöoikeuksia ja liiton vähemmistöpoliittisia pyrkimyksiä kuvaavien esitteiden jakaminen. Suomalais-ugrilainen maailmankongressi 2012 Liiton edustaja osallistui suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin Unkarin Siófokissa syyskuussa Kongressissa liiton edustaja sai mahdollisuuden nostaa ruotsinsuomalaisten kieli- ja koulutuskysymykset Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin tasolle muun muassa siksi, että Ruotsinsuomalaisen lapsi- ja nuorisoparlamentin järjestelyihin oli saatu tukea Euroopan unionin Ung och Aktiv nuorisotoimintaohjelmasta. Kansallisen vähemmistön nuorille suunnatun demokratia- ja kieli-informaation tarve on laaja ja Siófokin kongressin kautta liitto on saanut tärkeitä kontakteja Suomesta ja muualta Euroopasta oman ruotsinsuomalaisen kieli- ja vähemmistöpoliittisen työn tueksi. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma osallistuivat maailmankongressiin. Seuraava suomalais-ugrilainen maailmankongressi järjestetään Lahdessa kesäkuussa Liiton edustajalla oli tilaisuus esittää liiton tervehdys Suomen eduskunnan puhemiehelle ja kertoa syksyn 2012 lapsi- ja nuorisoparlamentista, joka pidetään Ruotsin valtiopäivätalossa. Liite: RSKL:n puheenvuoro maailmankongressissa (esitettiin englanniksi ja osittain venäjäksi). Ruotsinsuomalaisten päivä Ruotsinsuomalaisten päivä juurtuu vähitellen ruotsinsuomalaisten juhlaperinteeseen. Vuoden 2012 ruotsinsuomalaisten päivää juhlistettiin kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Ruotsia. Ruotsin kansallispäivä 6.6. Ruotsin kansallispäivän juhlinta on perinteenä vielä varsin nuori koko Ruotsissa, mutta ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi Tukholmassa ja muilla paikkakunnilla osallistuneet kansallispäivän juhlintaan. Liitto osallistui järjestäjänä yhteistyössä Tukholman Suomalaisen Seuran ja Tukholman Ruotsinsuomalaisen Koulun sekä Uuden Teatterin kanssa Tukholman kaupungin kansallispäivän ohjelmaan Rålambshovin puistossa

12 Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on tehty yhteistyötä kuntien suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellisen tuen saaminen hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta ja edistetty ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista. Vähemmistölain mukainen neuvonpito Järjestön edustajia on koulutettu ja kannustettu osallistumaan vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon ja dialogeihin kunnissa, alueilla ja valtion tasolla. Erityisesti on korostettu sitä, että järjestön edustajien tulee ottaa esille laaja ja kaikkia ruotsinsuomalaisia koskeva näkökulma eikä ainoastaan oman organisaation jäsenten tarpeet, kun osallistutaan neuvonpitoon kuntien tai muiden päättäjätahojen kanssa. Ruotsinsuomalainen lapsi- ja nuorisoparlamentti sekä esi- ja jälkiparlamentti lokakuuta 2012 Liiton järjestämä EU-rahoitteinen tilaisuus Ruotsin valtiopäivätalossa, johon lähetettiin kutsut nuorille sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliiton kautta että suoraan kaikkiin Ruotsin kuntiin. Kutsujen yhteydessä on tiedotettu sekä kuntiin että järjestökenttään vähemmistölain olemassaolosta ja velvollisuudesta noudattaa vähemmistölakia. Kutsut julkaistiin myös lehti-ilmoituksissa ja sähköpostitse. Henkilökohtaisesti kutsuttiin erityisesti RSN:n edustajat yhteistyöhön ja osallistujiksi. Esiparlamentin tervehdyspuheen piti Tukholman kunnanvaltuuston puheenjohtaja Margareta Björk. Ruotsin valtiopäivien puhemies Per Westerberg esitti tervehdyspuheen Förstakammarsalen-salissa järjestetyssä parlamentissa Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman tervehdys kuultiin videoituna. Nuoria osallistujia tuli yli 20 eri kunnan alueelta ja muutama nuori oli nimetty oman kuntansa viralliseksi edustajaksi. Länsi-Göötanmaan aluehallinnon, Boråsin kunnan, Haningen kunnan, Valtiopäivien ruotsalaissuomalaisen yhdistyksen ja viiden eri valtiopäiväpuolueen valtiopäiväedustajat toimivat alustajina ja keskustelivat nuorten kanssa kansallisen vähemmistön kysymyksistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista. Intregraatioministeri Erik Ullenhag osallistui paneelikeskusteluun yhdessä viiden eri puolueen valtiopäiväedustajan kanssa. Liitteenä parlamentin ruotsinkieliset keskustelupöytäkirjat. 12

13 Ulkosuomalaisparlamentti USP Helsingissä lokakuuta 2012 Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt valittiin USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemieheksi ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen valittiin RSKL:n liittohallituksen jäsen Pirkko Karjalainen Skövdestä. Liiton edustaja Seija Sjöstedt on osallistunut USP:n valmistelukokouksiin. Liiton johto kiitti henkilökohtaisesti Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaa tuesta ja videotervehdyksen lähettämisestä RSKL:n järjestämään ruotsinsuomalaiseen lapsi- ja nuorisoparlamenttiin Ruotsin valtiopäivätalossa. Suomen tasavallan presidentin valtiovierailu Ruotsiin huhtikuussa 2012 Liiton johto tapasi henkilökohtaisesti Suomen tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, ja informoi häntä ajankohtaisista suomen kieleen ja ruotsinsuomalaisiin liittyvistä kysymyksistä. Liiton puheenjohtaja ja toimitsija osallistuivat lisäksi valtiovierailun yhteydessä järjestettyyn ruotsinsuomalaisten vähemmistöasemaa koskevaan seminaarimuotoiseen informaatiotilaisuuteen Suomen Tukholman instituutissa. Suomen suurlähetystö ja Suomen Göteborgin kunniakonsulaatti Liiton johdolla on ollut useita tapaamisia Suomen suurlähettilään kanssa ja liiton johtoa ja edustajia on osallistunut eri tilaisuuksiin luennoitsijana, asiantuntijana ja vieraana Suomen Tukholman suurlähetystössä. Liiton edustajilla on ollut lukuisia kontakteja Suomen kunniakonsulaattiin Göteborgissa. Suomen presidentinvaalit 2012 RSKL:n jäsenseurat ovat tarjonneet tiloja vaalien ennakkoäänestyspaikoiksi lukuisilla eri paikkakunnilla. Seurojen ja liiton edustajat ovat toimineet vaalien toimitsijoina. Suomen itsenäisyyspäivä Liiton edustajat ovat osallistuneet Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle Tukholmassa ja Göteborgissa sijaitsevan Suomen kunniakonsulaatin järjestämälle itsenäisyyspäivän vastaanotolle Suomen Itsenäisyyspäivän arvokas juhlinta on ruotsinsuomalaisten tärkeintä kulttuuriperinnettä ja kunnianosoitus Itsenäisen Suomen kalliille historialle. Järjestön eri jäsenten järjestämät lukuisat perinteikkäät itsenäisyyspäivän juhlat ovat tärkeitä suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaista identiteettiä vahvistavia tilaisuuksia. Opintoliitto ABF Liitto ja sen jäsenseurat ovat ABF-opintoliiton neljänneksi suurin tapahtumien ja opintokerhojen järjestäjä. 13

14 Vierailuja liittotoimistossa Nuorisohallitus / tasa-arvotyön hankkeiden virkamiehet maaliskuussa Oriveden opisto ja Etäopisto joulukuussa Partsgemensamt Forum / kansalaisjärjestöjen kokous elokuussa Suomen pakolaisapu yhdistyshautomo marraskuussa Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto / Finska nu hankkeen koordinaattori Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen toimeksiannosta Ruotsia koskevaa kulttuuriselvitystä tehnyt Ann Sandelin syksyllä Uppsalan yliopiston Hugo Valentin Centrumin johtaja Satu Gröndahl osallistui kulttuuriverkoston tapaamiseen keväällä Lisäksi lukuisia muita kokous- ja asiantuntijavieraita ja tutustujia ja yhteydenottoja eri järjestöistä, yliopistoista, mediayhtiöistä ja muilta tahoilta Ruotsista ja Suomesta. Medianäkyvyys Liitto on vuoden 2012 aikana tuonut mediassa esille toimintaansa, tavoitteitaan ja kannanottojaan. Esimerkkejä medianäkyvyydestä: Liiton tiedotussivut Ruotsin Suomalainen lehdessä sekä painetussa Ruotsi.se julkaisussa. Liiton johdon antamat haastattelut Sisuradiolle, SVT:n uutisille, Ruotsin radion ruotsin- ja suomenkielisille aluetoimituksille eri puolilla maata ja Ruotsin tietotoimisto TT:lle. Ruotsinsuomalaisen lapsi- ja nuorisoparlamentin oma sivusto on tavoittanut kohderyhmää ja antaa suomen- ja ruotsinkielistä perusinformaatiota vähemmistökysymyksistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Ruotsinsuomalainen lapsi- ja nuorisoparlamentti televisioitu SVT Forumin kautta ja nähtävissä SVT Play palvelussa. Muita mediakontakteja ovat järjestön edustajat vaalineet eri tapahtumien ja kokousten yhteydessä sekä valtakunnallisissa että alueellisissa ja paikallisissa mediakontakteissa. Suomesta tuleviin erilaisiin lehdistön haastattelupyyntöihin ja tiedusteluihin on vastattu tapauskohtaisesti ja annetaan ruotsinsuomalaisia koskevaa tietoja ja ehdotetaan haastateltavia eri puolilta maata. Tiedottaminen sosiaalisten medioiden kautta on kehitysvaiheessa. Lapsi- ja nuorisoparlamentista tiedotettiin myös sivuston ja sitä kautta facebookin kautta. Seurojen, piirien ja liittojen järjestötoimintaan liittyvien facebook-ryhmien toimintaa on kannatettu liitosta liketoiminnon avulla. IT-osaamisen kehittämiseksi on käynnistetty kehitystyö, joka jatkuu vuonna Järjestön kehittämistoiminta RSKL:n kehitystoiminta jatkui toimintakauden aikana ja se oli tärkeä osa järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Vähemmistötyö ja järjestöllinen kehitystyö kulkivat käsi kädessä. Liiton asiantuntemusta käytettiin selvitettäessä seuratoiminnan lähtökohtia sekä perustettaessa uusia yhdistyksiä. Uudet seurat ovat luonteeltaan usein suomen kieleen, kulttuuriin ja lasten etujen ajamiseen keskittyviä yhdistyksiä. 14

15 Kehitystoiminnasta vastasi liittohallituksessa 1. varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist. Nuorisotoiminnan kehittämistyöhön liittohallitus nimesi vastaavaksi Juha Sarajärven. Kehitystoiminnan painopistealueet: Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Piirien vähemmistöverkosto, kaksi henkilöä piiriä kohden, sekä liiton puheenjohtajisto ja kehitystyöryhmä ovat jatkaneet yhteistyötä vähemmistöasiain edistämiseksi eri puolilla Ruotsia. Erityisesti liiton puheenjohtajat ovat tehneet lukuisia seura- ja kuntakäyntejä, joissa on pohjustettu kunnan hakeutumista hallintoalueeseen, luotu toimintastrategiaa seuroissa, tiedotettu, neuvottu ja neuvoteltu. Tullaan tutummaksi Tullaan tutummaksi seurakäynnit tähtäävät seurojen ja liiton säännöllisten kontaktien ja dialogin lisäämiseen tavoitteena keskustella ajankohtaisista kysymyksistä sekä tulevaisuuden haasteista. Kukin liittohallituksen jäsen pyrki tekemään ainakin kolme seurakäyntiä vuoden aikana. Useimpien kohdalla käyntejä oli huomattavasti enemmän. Erilaisten prosessien käynnistäminen vaati montakin käyntiä samalla seudulla. Koulutus Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat sekä luottamushenkilöt että toimitsijat. Liitto ja piirit pitivät yhteisiä tapaamisia toiminnan kehittämiseksi kahdesti vuoden aikana. Erityisliittojen ja keskusliiton puheenjohtajistot tapasivat syyskuussa toiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Kehitysparlamentin sijasta järjestettiin nuorisoparlamentti, juhlavuoden vähemmistöpoliittinen seminaari sekä suomen kielen virikepäivä lokakuussa. Nuorempia nuijan varteen Nuorempia nuijan varteen on tulevaisuuteen tähtäävä seurojen kanssa tehtävä hanke, jonka tarkoituksena on tavoittaa enemmän 2. ja 3. polven ruotsinsuomalaisia sekä heitä kiinnostavaan toimintaan että seurojen aktiivisiksi toimijoiksi. Seurojen johtokuntien ikärakennetta pyritään tasapainottamaan. Toimintavuoden aikana järjestettiin nuorisotyön ideapalaveri Mariestadissa toukokuussa. Sen jälkeen, lokakuussa, pidettiin lapsi- ja nuorisoparlamentti, joka avasi tietä tulevalle kehitykselle Lapsi- ja perhetoiminta Mukulat toimintatapahtumat 30.3 Workshop Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa; animaatio, lavastus, sanakirja, taittoukko, tanssi 31.3 Barnens Kulturhus, Tukholman Kulttuuritalossa; askartelua ja lukunurkka 15

16 21.4 A Finntastic Evening Tukholman Suomi-instituutissa; tanssia ja ikkunamaalausta 19.5 Mukulatfest Tukholman Kulttuuritalossa; Anna Järvinen, Paukkumaissi, askartelua, salainen valokuva-automaatti, lukunurkka. Esillä Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa lavastusworkshopissa tehdyt tuotokset sekä animaatiot. 2.6 Mukulatfest Haaparannassa yhteistyössä SveFin kanssa; Darya ja kuutamoduo, loruja/lauluja/leikkejä, taidepaja, animaatiotyöpaja 16.6 RSKL:n Lintujärvenleiri Axevallassa; animaatio ja sarjakuva Mukulatfest Grand, Uppsala; Anna Järvinen, Ipana Impro, tanssi, taidetyöpaja, laulu/leikki Mukulatfest Kulttuuritalo Haninge; askartelu ja tanssi Mukulatfest Kulttuuritalo Borås; salainen valokuva-automaatti, tanssi, lyhytelokuvia, Anna Järvinen Lasten lukukuu Marraskuu on ruotsinsuomalaisten lasten Lukukuu, se järjestettiin samaan aikaan pohjoismaisen kirjastoviikon lukuprojektin kanssa. Aamunkoitteessa ja iltahämärissä lapsille ääneen luettava kirja oli pohjoismainen valinta: Hyppelihiiri Myökki Pyökkimetsässä. Projekti osti 30 kirjaa saamallaan erityisavustuksella ja kirjat jaettiin lapsiryhmille ja ohjaajille eri puolille maata. Muita luettavia kirjoja olivat Hölmöläistarinat sekä Koirien Kalevala. Suomeksi! projekti osallistui näyttelyllä ja toimintansa markkinoinnilla Ruotsinsuomalaisiin kirjamessuihin marraskuussa. Messuilla nähtiin runo-tanssiesitys Hämärä tanssii, joka toteutettiin Kulttuurineuvostolta saadulla Suomeksi!-rahoituksella. Lapsitoiminnan ideapäivä Tämä kerhonohjaajien ja lasten toiminnan järjestäjien päivä järjestettiin liittotoimistossa ja sieltä syntyivät ajatukset mm. vanhempien lauantaista, joiden sisältö käsittäisi vähemmistö- ja kielitietoutta. Kouluttajana toimi Heli Blomberg. Anna-Maija Vaimala esitteli Suomeksi! projektin häneltä tilaaman opaskirjasen Ideaopas suomiseurojen lastenkerhoille. Suomen kielen ja kirjallisuuden elvytyspaketti Axevallan koululla järjestettiin elokuussa toisen kerran Elvytyspaketti nykysuomen, ruotsinsuomen ja kirjallisuuden kurssi, johon osallistui 22 henkilöä. Kurssiin osallistui hallintoalueen tiedottajia, kirjastonhoitajia, kirjoittajia ja seurojen kulttuuriaktiiveja. Sovittiin, että kesän 2013 kirjallisuusteema painottuisi lastenkirjallisuuteen ja mahdollisesti saataisiin mukaan kirjailijavierailu. Mielenkiintoista oli, että Axevallan kansankorkeakoulu selvästi vahvisti päätöksiensä kautta koulun ruotsinsuomalaista profiilia. Suomeksi! projektin kotisivulla tiedotettiin erilaisista suomen kielen opintojen mahdollisuuksista. 16

17 Kirjoittaminen ja kertominen korostuivat vuoden aikana myös teatteriliiton näytelmäkirjoittajien etäkurssin ja tarinankerronnan Ruotsin mestaruuden järjestämisen kautta. Kielileirit Liiton Lintujärven Leiri järjestettiin Axevallassa Mukana oli 59 lasta ja 10 ohjaajaa. Leirin tarkoituksena on vahvistaa suomen kieltä monipuolisen toiminnan avulla. Kolme piirijärjestöä, useat seurat sekä eläkeläisliitto järjestävät tasokkaita kieli- ja kulttuurileirejä. Todettiin, että on selvää tarvetta järjestää leiritoiminnan kehittämiskoulutusta. Suomeksi! projektia esiteltiin mm. Suomen kielen virikepäivänä 20. lokakuuta 2012 Tukholman Suomi-instituutissa, esittelijänä toimi FT Paula Ehrnebo. Mukulat toiminnan profiilista on vastannut Linnéa Puranen Tiedotus ja viestintä RSKL-lehti RSKL -lehden kahdeskymmenesseitsämäs vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi ruotsi.se - lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2012 aikana jäsentalouksiin seuraavasti: 1/ kpl 2/ kpl 3/ kpl 4/ kpl Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista. RSKL:n kotisivu, RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2012 aikana sivustolla oli kävijää, kun sivustolla vuonna 2011 oli kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin sivustoihin on myös päivitetty. Yhteiskirjeet ja ilmoittelu Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille. 17

18 Suomen Televisio - TV Finland Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa. Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 26 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Uppsalan digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet. Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin. Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta / tietyin varauksin 21. maaliskuuhun 2012 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2013 saakka. TV Finland on ollut saatavilla Comhemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa. Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana. Lähetystunteja vuonna 2012 oli (+86), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) tuntia (92,0 %) ja MTV3:n osuus 449 tuntia (8,0 %). Taukojen aikana lähetettiin uutisikkunaa tuntia ja YLE Puheen radio-ohjelmaa. Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat ,7% Asiaohjelma ,1% Draamaohjelma /Elokuvat ,1% Viihdeohjelma /leikki 322 6,2% Musiikkiohjelma 133 2,6% Urheiluohjelma ,1% Opetus- ja tiedeohjelmat 38 0,7% Lastenohjelma 442 8,6% Uutiset ,7% Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet) 7 0,1% Yhteensä ,0% 18

19 Vuoden 2011/2012 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa 27 kerran sopimukseen ajalle digitaalisista maaverkkolähetyksistä. Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Uppsalan lähettimien käyttöönoton jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista. Teracom lähettää TV Finlandin ohjelmat kanavanippu viidessä (MUX 5) kolmelta pääasemalta Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad ja kahdeksalta lisälähettimeltä Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg, Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet, Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen. TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin siirrettiin kaikki ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle. Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE Fem kanavilta ole voitu vielä esittää TV Finlandissa. MTV3:n jäätyä pois koosteesta vuoden 2012 lopussa tulee koosteeseen myös ohjelmia YLE Teemasta ja YLE Femmasta. 2 ORGANISAATIO 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä Jäsenmäärän kehitys Keskusliiton jäsenmäärä oli yhteensä jäsentä 123 yhdistyksessä. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 4 uutta jäsenyhdistystä: Märstan Suomalaiset Eläkeläiset - Tukholman piiri (291) Nykvarnin Suomalaiset - Tukholman piiri (292) Sigtunan Suomi - Seura - Tukholman piiri (293) Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys - Tukholman piiri (294) 19

20 56 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 426 jäsenellä ja 67 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 828 jäsenellä. Yhteisjäsenmäärä laski yhdistyksissä 551 jäsenellä eli 4,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 233 jäsentä eli 3,3 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotiaat. Ikäryhmä % 0-6 naiset ,4% 0-6 miehet ,8% 0-6 yhteensä ,2% 7-15 naiset ,9% 7-15 miehet ,3% 7-15 yhteensä ,2% naiset ,7% miehet ,6% yhteensä ,7% naiset ,2% miehet ,5% yhteensä ,2% Yli 64 naiset ,5% Yli 64 miehet ,9% Yli 64 yhteensä ,3% Yhteensä naiset ,2% Yhteensä miehet ,3% Jäsenet yhteensä ,1% 20

21 2.1.2 Piirit ja yhdistysten jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Piirit Yhdistyksiä: Jäseniä: % Tukholma ,8 % S-Ö-piiri ,1 % Etelä-Ruotsi ,8 % Länsi-Götanmaa ,9 % Örebro-Vermlanti ,8 % Västmanlanti ,9 % Etelä-Norrlanti ,3 % Norra-Sverige ,5 % Göteborgin ja Bohusin ,5 % Yhteensä ,1 % Yhdistysten jäsenmäärä Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä % Bergsjön Suomi-Seura ,8% Bergslagenin Suomi-Seura ,2% Bodenin Suomi seura ,5% Borlängen Suomi-Seura ,6% Boråsin Suomi-Seura ,1% Bålstan Suomalainen Yhdistys ,1% Club ,5% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,0% Eläkeläisseura Hoijakka ,2% Eläkeläisten tukiyhdistys ,8% Eläkeläisyhdistys Aura ,7% Eläkeläisyhdistys Sisu ,8% Eläkeläisyhdistys Tähti ,5% Eläkeläisyhdistys Vipinä ,7% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,6% Eskilstunan Suomi-Seura ,4% 21

22 Fagerstan Suomalainen Seura ,8% Finlandia Seura ,0% Finska ALRO ,2% Finspångin Suomi Seura ,1% Gimon Suomi-Seura ,8% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,7% Gislavedin Suomi Seura ,3% Grängesbergin Suomi Kerho ,7% Gällivaaran Suomi Kerho ,3% Gävlen Suomalainen Kerho ,5% Götan Suomi-Seura ,1% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,8% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset ,9% Haaparannan Suomalainen Seura ,3% Hallstahammarin Suomalainen Seura ,3% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura ,3% Herrljungan Suomi Seura ,0% Hoforsin Suomi-Seura ,0% Huddingen Suomalainen Seura ,1% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,1% Huskvarnan Suomi Seura ,7% Hälleforsin Suomi Seura ,5% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,8% Härrydan Suomi Seura ,9% Jönköpingin Suomi Seura ,4% Kalixin Pirteät ,3% 22

23 Karlskogan Suomi Seura ,8% Karlstadin Suomalainen Seura ,3% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" ,5% Kirunan Suomalaisten Kerho ,9% Klubi ,3% Kolsvan Suomalaiset Seura ,4% Kramforsin Suomi-Seura ,3% Kulttuuri ,3% Kulttuuri Klubi, Södertälje ,4% Köpingin Pesäpallo ,0% Köpingin Suomalainen Yhdistys ,4% Landskronan Suomiyhdistys ,0% Lidingön Suomalainen Seura ,2% Lillan Suomi Klubi ,6% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura ,2% Lundin Suomi-Seura ,1% Luulajan Suomi-Seura ,3% Malmön Suomi Yhdistys ,9% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys ,5% Mariestadin Suomi Seura ,8% Markin Suomi Seura ,9% Motalan Suomi Seura ,2% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset ,0% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,9% Nackan Ruotsinsuomalainen yhdistys ,0% Norrköpingin Suomi-Seura ,1% Nybron Suomi Seura ,7% 23

24 Nykvarnin Suomalaiset ,0% Nyköpingin Suomi-Seura ,2% Nynäshamnin Suomalainen Seura ,1% Olofströmin Suomi Seura ,3% Oskarshamnin Suomi Seura ,5% Oxelösundin Suomi Seura ,0% Pajalan Suomi-Seura ,9% Partillen Suomi-Seura ,3% Piteån Suomi Seura ,8% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,6% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura ,6% Saanko Luvan Seuratanssijat ,3% Skellefteån seudun Suomi-Seura ,6% Skinnskattebergin Suomi Seura ,4% Skutskärin Suomi-Seura ,0% Skövden Suomi-Seura ,0% Smedjebackenin Suomi-Seura ,7% Solnan Suomi Seura ,0% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset ,1% Sundsvallin Suomi Seura ,3% Suomalainen Kulttuuriseura ,3% Suomi Seura Kaleva ,3% Suomi Seura Katajaiset ,4% Suomi Seura Kristinehamn ,5% Suran Suomi Seura ,0% Sydänystävät-yhdistys ,9% Söderhamnin Suomi-Seura ,3% 24

25 Teatteri Ilona 8 0 0,0% Torshällan Suomalainen Seura ,8% Tranemon Suomi Seura ,5% Trelleborgin Suomi-Seura ,0% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät ,0% Trollhättanin Suomi-Seura ,2% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura ,9% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" ,9% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset ,8% Tukholman Suomalainen Seura ,5% Tullinge-Tumba Suomi-Seura ,5% Tyresön Suomi Seura ,1% Uddevallan Suomi-Seura ,8% Ulricehamnin Suomi Seura ,0% Upplands Väsbyn Suomi Seura ,5% Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys ,5% Uumajan Suomalainen Kerho ,5% Vetter Kipinä ,4% Virsbon Suomi Seura ,3% Vårgårdan Suomalainen Seura ,9% Värnamon Suomi-Seura ,9% Åkerin Suomi Seura ,6% Åkersbergan Suomi Seura ,6% Åstorpin Suomi Seura ,0% Örebron Suomalainen Seura ,4% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset ,8% Kaikki yhdistykset ,1% 25

26 2.2 Liiton hallinto-organisaatio Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liitohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen. Varajäsenet: Sirpa Kyllönen, Lovisa Jakobsson ja Aune Laakkonen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset helmikuuta, huhtikuuta, 17. elokuuta ja marraskuuta. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2012 aikana 11 kokousta. Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano on liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Marja-Leena Tiitinen Anni Vartiainen Eine Pekkala Hannele Oikarinen Anneli Rantanen Kari Koskela Erkki Seppäläinen Risto Huovinen Irmeli Parkkinen Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff, puheenjohtaja Erkki Ojalehto Hannele Kumpulainen Irma Larsson Pirkko Ervasti Arja Tamminen Usko Rudanko 26