Tehot irti viljelyalueiden monimuotoisuudesta ja luonnonhoidosta Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO-Plus talouspäivä, Turku, 9.4.2013 Kuvat Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita. Leikekuvien lähteet mainittu kuvan yhteydessä.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää Monimuotoisuuden monta muotoa Joka tilalta löytyy monimuotoisuuden edistämiseen mahdollisuuksia Hyödyt hallitusta hoitamattomuudesta Monimuotoisuus nykyisen ympäristötuen valossa Monimuotoisuuden markkinahyödyt pari tuotteistamisesimerkkiä Maatalouden tuottamat ekosysteemipalvelut Esityksen rakenne
Luonnon- ja riistahoitosäätiön Luonnonhoitoa ja kestävää käyttöä Luonnonarvojen säilyttämistä arkiluonnossa toimintaperiaatteet Luonnon- ja riistanhoitosäätiö tekee yhteistyötä luonnonvara-alan eri toimijoiden kanssa, tarjoaa neuvontaa ja avustusta elinympäristönhoitotoimiin, sekä pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon riistan ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
Luonnonsuojelua vai luonnonhoitoa?
Metsien maan pellot Suomen maa-alasta n. 6,5 % on peltoa Kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia (vs. perinnebiotoopien uhanalaiset lajit ¼ kaikista uhanalaisista) Valtavat alueelliset vaihtelut (lounaassa kuntia, joissa pelto% lähempänä 50%!) Peltojen osuus maapinta-alasta http://www.luonnontila.fi
Miksi luontoa ja sen monimuotoisuutta sitten pitäisi hoitaa? 1) Eettiset syyt ja luonnon itsearvo 2) Evoluution miljoonien vuosien vanhaa kehitystyötä ei pitäisi päästä katoamaan 3) Indikaattoriarvo 4) Taloudellinen hyöty yksittäisistä lajeista ja niiden verkostoista 5) Tulevaan varautuminen 6) Ihmisen henkinen ja fyysinen hyvinvointi on selkeästi kiinni ympäristön tilasta
Monimuotoisuuden monet tasot maatilalla 1) Viljelykasvien sisäinen monimuotoisuus 2) Ekosysteemin (=peltoympäristön) monimuotoisuus 3) Viljelymaiseman alueellinen monimuotoisuus Maatalousympäristöjen optimitoiminta monimuotoisuuden kaikilla tasoilla takaa tuotantovarmuuden
Hupeneeko monimuotoisuus ponnisteluista huolimatta luontoarvoiltaan arvokas maatalousmaa Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2010.
Luontoarvoiltaan arvokas maatalousmaa Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2011.
Ei meidän tilalla ole ku tasasta peltoa ja metsää vai onko sittenkin muuta? Lähde: Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Lappi Kimmo Härjämäki, Anni Karhunen 2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2010:
Pellon ja metsän rajapinnat Pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä lähes joka tilalla!
Metsäsaareke Reunavyöhyke Hakamaa Suojavyöhyke
Hallittu hoitamattomuus Maisematason monimuotoisuus vaikuttaa hyötyeliöitä lisäävästi tuholaismäärää laskevasti Ruohomaisen kasvillisuuden (niityt, pientareet) monimuotoisuus tärkeintä luontaisten vihollisten kannalta Tarjoaa isommillekin eliöille suojapaikan peltotöiden ajaksi Saattaa ehkäistä rikkakasvien tai vieraslajien leviämistä pellonlaitoja pitkin
IPM (Integroitu kasvinsuojelu) Hyödynnetään ekologisia vuorovaikutuksia tuholaisten hallinnassa Toistensa kanssa yhteensopivien hallintamenetelmien yhteensovittamista tasapainoiseksi kasvintuhoojien hallintakokonaisuudeksi Ottaa huomioon tuottajan, yhteiskunnan ja elinympäristön näkökohdat
Missä tuhohyönteisten luontaiset viholliset asuvat? Esimerkiksi rapsikuoriaisia torjuvat loispistiäiset tarvitsevat muninta-aikaa siitepölyä. Parhaita ravinnonlähteitä ovat varhainkukkiva pajut ja raita. Mitä enemmän siitepölyravintoa on, sitä nopeammin ne lisääntyvät ja etsivät rapsikuoriaisia loisittavaksi Ellei näitä ravintokasveja lohkon laidoilta löydy jää luontaisen torjunnan hyöty heikoksi ja on tartuttava torjunta-ainepurkkiin
Rapsikuoriaisten loispistiäiskannasta huolehtiminen Pellon muokkaus rypsin puinnin jälkeen tappaa 75% loispistiäisyksilöistä viljelykierron fyysinen sijoittelu: mitä lähempänä edellisen vuoden rypsilohko on, sitä parempi Kansantajuista tietoa näistä keinoista on niukasti!
Peltotiekarttoja tuholaisten luontaisille vihollisille Luontaisten vihollisten liikkumiskyvyllä ja mahdollisuuksilla on merkittävä rooli tuholaiskantojen kurissapitämisen kannalta Esimerkiksi maakiitäjäisten leviäminen kevätviljapellolle keväällä voi kestää viikkoja Talvehtivat piennaralueilla tai nurmilla, josta viljojen orastumisen myötä leviävät pellolle. Eivät juuri leviä ennen kirvojen saapumista yli 25 m pientareelta pellolle päin etäämmällä ei luontaisia vihollisia kirvojen kannankehitys rajatonta PETOPENKKA Lähde: Game & Wildlife Conservation Trust. http://www.gwct.org.uk/
Viljelijän tärkeimmät ystävät? Jos pölyttäjähyönteiset yhtäkkiä katoavat maailmasta on ihmisellä muutama vuosi elinaikaa (Einstein) Pölyttäjähyönteisten tuottamaksi arvoksi maataloustuotteiden maailmankaupan kokonaisarvosta on arvioitu ~ 10 % (TEEB 2009) Mehiläistarhausta on pidetty hunajantuotannon sivutuotteena, mutta tilanne on muuttumassa paitsi että Maatilan Pellervossa 1/1979 kysyttiin, onko pölytyksen arvo hunajan arvoa suurempi Biologiseen torjuntaan avuksi (harmaahomeen biologisen torjuntasieni-itiön kuljettajana)
Monimuotoisuus osana maatalouden ympäristötukea
Monimuotoisuus ympäristötuen perusosassa Pidetään pellot avoimina ja viljelymaisema hoidettuna sekä asuin- ja tuotantorakennusten ympäristöt siisteinä ja hoidettuina Maatilan maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuuskohteita tulee ylläpitää. (monipuoliset pellon ja metsän reunavyöhykkeet, yksittäispuut, puukujanteet, lähteet, purot ja kosteikot) ei kasvinsuojeluaineita ei lannoitteiden käyttöä tai paljaaksi hakkuulla. Tarvittaessa peltoteiden pientareet voidaan niittää. Talviaikaan kasvipeitteisten peltolohkojen hoidossa tulisi ottaa huomioon lintujen ja riistan talvehtimisen edistäminen. Monimuotoisuuskartoitus
Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit - myös ympäristötuessa http://www.luonnontila.fi http://oulu.ouka.fi/ymparisto/lintuatlas/perper.htm piirros: Hanna Aalto
Monimuotoisuuspiennar Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuuspiennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi ympäristötuen heikoiten tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla
Monimuotoisuuspientareen edut Byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin) Ravinnekulkeumien vähentäminen Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu (esim. kulkeminen koneilla jolloin pellon tiivistyminen vähenee) suojaa riistalle Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille
Monimuotoisuuspiennar
Luonnonhoitopellot Nurmi-LHP 170 /ha Tuet 2013, B-alue Kotieläintila Kasvinviljelytila Tilatuki 201 201 LFA-tuki 200 200 LFA-lisäosa 100 20 (Luomutuki) LHPnurmi/monimuotoisuus 170/300 170/300 Monimuotoisuus-LHP = maisema-/niitty-/riista-lhp 300 /ha YHTEENSÄ 671/801 611/741
LHP -riista MUISTA: Vuonna 2013 annettavien ympäristötukisitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta peltoalasta on koko sitoumuskauden ajan ensimmäisestä sitoumusvuodesta lähtien vähintään 5 prosenttia, kuitenkin vähintään 0,5 hehtaaria, on luonnonhoitopeltoa. Lähde :Ympäristötuen sitoumusehdot 2013. Kuva Sakari Mykrä
Muutamia poimintoja LHP-tutkimuksista Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=138540&la n=fi
Luonnonhoitopeltojen pinta-alat Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=138540&la n=fi
LHP-peltojen osuus peltoalasta Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=138540&lan=fi
Monimuotoisuus ympäristötuen lisätoimissa Toimenpidevalikoima luonnon monimuotoisuuden edistämiseen marginaalinen useaan muuhun EU-maahan nähden Suoraan monimuotoisuutta lisäävät: talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, viherlannoitusnurmet Toisaalta kukaan ei kiellä toteuttamasta omaa kekseliäisyyttä esim. sängen korkeuden säätely peltolintuja varten, kerääjä- ja aluskasvikokeilut omatoimisesti, riistaelinympäristöjen lisääminen, linnunpöntöt jne.
Erityistuet, ympäristötuen vaikuttavimmat toimenpiteet Perinnebiotoopit, suojavyöhykkeet, kosteikot ja luonnon monimuotoisuus Tutkimukset (MYTVAS, Malmi) osoittaneet suojavyöhykkeet ja perinnebiotoopin hoidon positiivisimmin ympäristöä kohentaneiksi toimenpiteiksi Toimenpiteet alihyödynnettyjä tarpeeseen nähden: Paperityöt Tukitaso Maatalouden alueellisen tuotantorakenteen sopimattomuus Tiedon puute tai ennakkoluulot Valvonta Vuokramaiden kasvava määrä
Monikäyttöiset kosteikot
Kaalimaa vaatii kuivina kausina kovaa sadetusta. Tähänhän kohtaan voisi perustaa kosteikon, josta saisi kasteluvettä kuivatusvesien kierrätystä parhaimmillaan
Monimuotoisuuden markkinahyödyt muutamia esimerkkitapauksia
Maaseutuyrittäjän mahdollisuudet luonnonhoidossa Maisemaurakointi Koneurakointi (niitto, kosteikkojen kaivuu) Energiapuun korjuu ja myynti Pölyttäjäpalvelut ja luontainen kasvintuhoojatorjunta Luonnonrauha, matkailu, green care Peltodiilit
Hyöty, ilo ja eurot irti monimuotoisuudesta Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Perinnebiotoopit Kylät Natura-alueet Alkuperäislajit ja lajikkeet Pohjoisen luonnon markkina-arvo
Sekalaidunnusta Natura-alueella
Riistaelinympäristöjen hoito Monella tilalla luonnonhoidon motivaation taustalla Kosteikot Luonnonhoitopellot Metsäelinympäristöt Tarjoaa laajan kentän hoitaa luonnon monimuotoisuutta ja kytkeä siihen monipuolisia palveluita Esimerkki Kauhajoki
Monimuotoisuus tuotteistettu alusta loppuun Kauhajoen Kainastolla konsepti koko kylän hyväksi Kuvat Sakari Mykrä
Ja tämä kaikki oli puhetta maatalouden tuottamista EKOSYSTEEMIPALVELUISTA
Ekosysteemipalvelut maataloudessa Maailmalta maatalouden ekosyst.palveluiden tuottamisesta tarjottavista maksuista muutamia esimerkkejä (hiilen sidonta, pölytyspalvelut, uhanalaisten lajien hoito) Maataloudessa edelleen nykyisten tukijärjestelmien kautta vaikeaa? Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita. Primmer et al. 2012. Suomen ympäristö 39/2012
Suomennettu lähteestä: Managing water in agriculture for food production and other ecosystem services Agricultural Water Management, Volume 97, Issue 4, April 2010, Pages 512-519 Line J. Gordon, C. Max Finlayson, Malin Falkenmark Ekosysteemipalvelut maataloudessa tilojen vaihtoehtoisia malleja tulevaisuudessa? VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Puu Puu Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut
WWW.LUONTOJARIISTA.FI Muuta nurmiasiaa Kiitos kuulijoille! Onko yli 5 v. ikäisellä nurmella riski muuttua pysyväksi nurmeksi ja onko tämä vältettävissä 3 v. viherlannoitusnurmet mahdollisiksi Tuotantonurmien uudet nimikkeet yksinkertaisemmiksi: rehuntuotanto, siementuotanto, erikoisnurmet (energia-, siirto-, yms.) Nurmien jaottelu: nurmipalkokasvit, nurmiheinät, sekakasvustot -> merkitys esim. viherryttämisessä, jos vaatimukseksi tulee tietty määrä eri kasvilajeja Kimmo Härjämäki kimmo@luontojariista.fi 044 5585 015