POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 5/2012 Selvitysmiehiltä esitys pohjoisen palvelurakenteeksi Paperinen resepti poistuu käytöstä Päivystys uudistetaan

-20% Tällä kupongilla STUDIO ja rakennekäsittelyistä! ULEÅBORG Tervetuloa! voimassa 31.1.13 asti väreistä, leikkauksista ripsienpidennys 80 e Kastellin STUDIO ULEÅBORGApteekki Torikatu 42, Oulu p.044 5533 098 www.studiouleaborg.fi UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su 10-18 kastellin.apteekki@apteekit.net www.kastellinapteekki.fi kki i www.kastellinapteekki.fi Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM 0400 881 717 maattaolavi@gmail.com Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo 8.00 12.00, 14.00 15.45 2 Pohjanpiiri 5/2012

Pääkirjoitus Tulevan vuoden toiminnasta Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri KUVA ANTTI SUISTOLA Terveydenhuoltolaki, joka tuli voimaan toukokuussa 2011, ja siihen liittyvät asetukset edellyttävät meiltä toiminnallisia muutoksia. Olemme jo tänä vuonna aloittaneet perusterveydenhuollon yksikön toiminnan, ja olemme perustaneet erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi järjestämissuunnitelman laadintaa sairaanhoitopiirin kuntien kanssa ja tutkimustoimikunta vastaa nyt tutkimukseen kohdistuvan erityisvaltionosuuden jaosta erityisvastuualueen tutkimusryhmille. Terveydenhuoltolaki edellyttää meidän laativan myös järjestämissopimuksen yhdessä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Järjestämissopimuksessa sovitaan mm. työnjaosta, päivystyksen järjestämisestä ja yhteisistä tukipalveluista. Osana taustatyötä olemme tehneet selvitystä lääkäri- ja hoitohenkilöstön määrän kehityksestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne vaikuttaa todella huolestuttavalta, ja meidän pitää varautua resurssien vajaukseen kehittämällä työnjakoa ammattiryhmien kesken ja tarkastelemalla palvelurakenteita niin, että pystymme turvaamaan laatuvaatimuksia vastaavan päivystystoiminnan. Uusien lääketieteellisten menetelmien kustannusvaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Ne ovat useimmiten kalliita ja leviävät nopeasti laajalle tehokkaiden myyntitoimien ja tiedon nopean liikkuvuuden vuoksi jo ennen kuin niiden tehokkuus, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus on osoitettu. Päätös teknologian käyttöönotosta on aiemmin ollut sairaala-, yksikkö- tai jopa lääkärikohtaista, mutta terveydenhuoltolaki edellyttää nyt, että uusien menetelmien käyttöönotosta sovitaan erityisvastuualueittain. Olemme jo valtakunnallisesti linjanneet yhteistä prosessia, jossa arvioinnin pohjana käytetään ns. mini-hta menetelmää. Jatkossa erityisvastuualueilla arviointiprosessista vastaavat arviointiylilääkärit. Ensihoidon järjestäminen siirtyy ensi vuoden alussa sairaanhoitopiirin vastuulle. Sitä varten valmistelimme asetuksen mukaisen palvelutasopäätöksen, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa. Kuntatalouden muuttunut tilanne kuitenkin edellyttää palvelutason uudelleen tarkastelua ja tason noston varovaisempaa askellusta. Valtuusto käsittelee korjattua esitystä vuoden 2013 osalta vielä marraskuussa. Ensihoidon kustannustason nousua on kritisoitu vahvasti. Vertailupohjana on ollut kuntien antamat tiedot vuoden 2010 kustannuksista, johon on kuitenkin lisättävä yleinen kustannustason nousu ja selkeä palvelutason parannus. Kritiikkiä on tullut myös kustannusten yhteisvastuullisuudesta huolimatta siitä, että palvelu ei ole enää kuntakohtaista vaan alueellista. Ensihoitoyksiköt on pyritty sijoittamaan niin, että ne palvelevat mahdollisimman suurta osaa väestöstä riippumatta kuntarajoista. Kustannusjaosta tultaneenkin tekemään erillinen päätös, jossa jako pohjautuu osin aiempiin kustannuksiin. Kaiken kaikkiaan tilanne on hyvin hankala, koska jouduimme keskeyttämään kilpailutuksen ja nyt neuvottelemaan hyvin tiiviillä aikataululla erilliset sopimukset palvelun turvaamiseksi ensi vuonna. Ensihoidon lisäksi asetukseen pohjautuu myös selkäydinvammaisten potilaiden hoidon keskittäminen kolmeen keskukseen Suomessa: Ouluun, Tampereelle ja Helsinkiin. Asiaa on valmisteltu huolellisesti sekä meillä että valtakunnallisessa työryhmässä ja tältä pohjalta laajennamme kuntoutuksen yksikön toimintaa. Tärkeäksi kehityshankkeeksi koko sairaanhoitopiirin alueella on myös koettu palliatiivisen hoidon kehittäminen. Toimintaa on suunniteltu kuntien kanssa yhdessä KYTKE-hankkeessa valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Tavoitteena onkin käynnistää palliatiivisen yksikön toiminta ensi vuoden aikana tukipalveluista vapautuvan resurssin myötä. Syksy on ollut tiivis ja täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Käytetäänpä vapaa-aika rentoutumiseen ja pimenevistä illoista nauttimiseen! n 5/2012 4/2012 Pohjanpiiri 3

Sisältö Pääkirjoitus: Tulevan vuoden toiminnasta...3 KanTa-hanke etenee: Paperit pois...5 Päivystys uudistetaan...8 Ensihoidon järjestämistä tarkennetaan...9 Ulkoistamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin... 9 Työhyvinvointivalmentajaksi kouluttautuminen innosti käytännöntoimiin...10 Induktiotila edustaa leikkausten terävintä kärkeä...12 Selvitysmiesten esitys Pohjois-Suomen palvelurakenteeksi: Yhteistoiminta-alueet ja yhteinen ERVA...14 Erva-alueen kuulumisia Keski-Pohjanmaalta...16 Tukitoiminnasta ydintoiminnaksi...17 Tulosalue-esittely: Mielenterveyshäiriöiden hoitotulokset hyviä tunnistaminen kangertelee...18 Ramppa kalakattaa...20 OuluHealthin tavoitteena 700 uutta työpaikkaa...21 Medicongress pohtiyhteistyötä ja tulevaisuutta...22 Joka kolmas kuntatyöntekijä eläkkeelle 10 vuoden sisällä...22 Ministeri Risikko: Sosiaali- ja terveysalan työtekijöiden riittävyys turvattava...23 Hoitoala kiinnosti Eteenpäin-messuilla...25 Peltolan sairaala oli merkittävä alueellinen yhteistyöhanke...26 Psykiatrian klinikan Peltolan alueen peruskorjaukset saatu päätökseen...28 Hankinnat tehdään tarvelähtöisesti...29 Polje paikallasi ja edisty...30 5 18 Kokeellinen kirurgia vie lääketiedettä eteenpäin...31 AY-asiat: Klik-klik...32 Jos minulta kysytään, niin: Tulevaisuuden sairaala 2030...34 Hoitotyön tutkimuksessa yhteistyö työelämän kanssa on tarpeen...35 Pohjanpiiri 37. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) 315 2011 Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi (08) 315 4173 Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi 0400 582 588 Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi 0500 582 588 Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi 045 679 3427 Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi (08) 315 3545 Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi (08) 315 3545 Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi 040 702 7268 Antti Suistola, PPSHP antti.suistola@ppshp.fi 0400 305 613 Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi 040 8474 263 Graafikot Paula Mäntyniemi, Erweko Sinikka Nurmi, Erweko Marika Määttä, Erweko Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi (08) 315 4698 Ilmoitukset Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com 0400 881 717 Pohjanpiiri ilmestyy v. 2012 Nro 6 14.12. Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina mäki

KanTa-hanke etenee Paperit pois Paperiset reseptit poistuvat käytöstä ensi vuoden aikana myös Pohjois-Pohjanmaalla, kun sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön. Sähköisen potilasarkiston käyttöönotto vie vielä muutaman vuoden. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki 5/2012 Pohjanpiiri 5

Kansallinen terveysarkisto, KanTa, on mittava tietojärjestelmähanke, joka koostuu sähköisestä lääkemääräyksestä eli ereseptistä, sähköisestä potilastietojen arkistosta eli earkistosta sekä kansalaisten mahdollisuudesta katsoa omia hoito- ja lääkitystietojaan internetin kautta. KanTaa rakennetaan sosiaalija terveysministeriön linjausten mukaisesti siten, että terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa hankkeen operatiivisesta ohjauksesta sekä koodistosta ja Kela teknisestä toteutuksesta. Lisäksi on perustettu lukuisia alueellisia työryhmiä suunnittelua ja käyttöönottoa varten. Erikoissuunnittelija Tellervo Alanärä THL:stä sanoo, että ereseptin pitäisi olla kaikkien julkisen terveydenhuollon yksiköidenkäytössä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja yksityisen terveydenhuollon yksiköiden käytössä vuoden kuluttua siitä. Sähköisen potilastietoarkiston käyttöönotto on porrastettu samalla tavalla. Julkisessa terveydenhuollossa sen pitäisi olla kaikkien käytössä vuoden 2014 elokuussa ja yksityisellä puolella vuoden 2015 elokuussa. Teknistä ja toiminnallista kehittämistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri KanTa-aluehankkeen aluekoordinaattori Jukka Rantanen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla sekä ereseptin että earkiston käyttöönotto tapahtuu määriteltyjen aikataulujen loppumetreillä. Emme ole toimineet muita hitaammin ja jääneet jälkeen, vaan teimme harkitusti tällaisen ratkaisun. Yksi syy oli se, että halusimme nähdä, miten uuden Oulun perustamisen kanssa käy, Rantanen sanoo. Hän painottaa, että nyt ei olla luomassa uusia tietojärjestelmiä vaan ereseptiä ja earkistoa käytetään olemassa olevien sähköisten potilastietojärjestelmien ja apteekkijärjestelmien kautta. Kela on toteuttanut KanTa-palvelun, jonne organisaatiot liittävät potilas- tai apteekkitietojärjestelmänsä. Terveydenhuollon ja apteekkien tietojärjestelmiin on pitänyt tämän takia tehdä teknisiä muutoksia, joiden toteuttaminen ja testaaminen vie aikaa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttämässä Esko-potilastietojärjestelmässä jouduttiin uusimaan lääkeosio kokonaan. Tellervo Alanärä muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään teknisestä säätämisestä. Myös toimintaprosesseja on pitänyt tarkastella ja yhdenmukaistaa. Esimerkiksi reseptien uusimisessa on ollut monenlaisia käytäntöjä, jotka on pitänyt ottaa huomioon ereseptiin siirryttäessä. On myös pitänyt määritellä kansallisesti yhtenäisiä toimintamalleja esimerkiksi sille, miten kodinhoitaja toimii, kun asiakkaan resepti pitää uusia. Kokonaislääkitys paremmin haltuun eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa Kelan ylläpitämään valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Apteekit tallentavat reseptikeskukseen merkinnät lääkkeiden toimittamisesta. ereseptin käyttöönotto alkoi Turusta vuonna 2010, ja tämän vuoden lokakuussa oli kirjoitettu hieman yli kolme miljoonaa sähköistä reseptiä. Kaikki Suomen apteekit pystyvät jo toimittamaan lääkkeet sähköisellä reseptillä. ereseptin avulla voidaan hallita potilaan kokonaislääkitystä paremmin, kun tiedot määrätyistä ja toimitetuista lääkkeistä ovat saatavissa siitä riippumatta, missä potilas hakeutuu hoitoon ja missä lääkkeitä on aiemmin määrätty ja mistä niitä on ostettu. Sähköistä reseptiä ei myöskään voi väärentää tai hukata. Jukka Rantasen mukaan paperisesta reseptistä ei päästä kokonaan eroon. Potilas voi toistaiseksi kieltäytyä ereseptistä, jolloin hänelle kirjoitetaan paperiresepti. Puhelinresepti ja paperiresepti tulevat lisäksi säilymään varalla poikkeustilanteita varten, hän selvittää. ereseptin käytön alueellisia toimintamallikoulutuksia on jo järjestetty. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön koulutukset käynnistyvät ensi vuoden alusta. Apteekkiin riittää Kelakortti Potilas voi hakea sähköisesti kirjoitetun lääkkeen mistä tahansa apteekista. Apteekki tarkistaa reseptikeskuksesta, mitä lääkkeitä potilaalle on määrätty. Potilaan pitää todistaa henkilöllisyytensä esimerkiksi ajokortin avulla, mutta muuten hänellä ei välttämättä tarvitse olla mukanaan muuta kuin Kela-kortti. Asiointia nopeuttaa, jos potilaalla on mukanaan lääkärin tulostama potilasohje. Ohje tulostetaan ja annetaan potilaan mukaan aina. Siihen on merkitty lääkkeiden lisäksi myös niiden annosteluohje, jota ei siis enää kirjoiteta apteekissa kuten paperisen reseptin aikana. Lääkärin on kirjoitettava ohje lääkkeen annostelusta sellaisella kielellä, että potilas sen ymmärtää. Lääketieteellistä ammattislangia ei saa käyttää, ei myöskään lyhenteitä, Jukka Rantanen sanoo. STM valmistelee sähköistä reseptiä koskevan lain muuttamista. Tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa lupamenettelyjä, joiden perusteella terveydenhuollon organisaatioissa voidaan käsitellä ja katsoa potilaan tietoja. Jukka Rantasen mukaan tilanne on haasteellinen ereseptin käyttöönottokoulutuksessa. Henkilökuntaa voidaan ohjeistaa vain voimassa olevan lain mukaiseen toimintaan, joten edessä on uusi perehdyttämiskierros, kun laki muuttuu. ereseptin käyttöönoton myötä terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään Väestörekisterikeskuksen myöntämän varmennekortin käyttöä. Kaikki tallentavat yhteiseen arkistoon Sähköinen potilaskertomus on käytössä suomalaisessa terveydenhuollossa jokseenkin kattavasti. Ongelma on erilaisten järjestelmien ja niiden eri versioiden suuri määrä ja se, että tieto ei siirry järjestelmästä toiseen. Tiedonsiirtoyhteyden rakentaminen kaikkien järjestelmien välillä olisi ollut suunnaton ellei jopa mahdoton tehtävä. Siksi Suomessa alettiin kehittää kansallista potilastietojen sähköistä arkistoa, earkistoa. Se toimii siten, että jokainen järjestelmä tallettaa potilastietoa standardoidussa ja tietoturvallisessa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen arkistoon, josta muut potilastietojärjestelmät pystyvät sitä lukemaan ja noutamaan. Tässä mallissa jokainen järjestelmä velvoitetaan rakentamaan yhteys arkistoon sen sijaan, että jokainen rakentaisi yhteyden kaikkiin muihin järjestelmiin. Sähköinen arkisto tekee mahdolliseksi sen, että hoitohenkilökunta voi saada tarvitsemansa oleellisen tiedon ajasta ja paikasta riippumatta. Terveydenhuollon yksiköt tuottavat ja käsittelevät hoitotilanteissa valtavan määrän tietoa eikä sitä kaikkea ole mielekästä tallentaa kansalliseen arkistoon. earkisto on keskeisten potilastietojen, palvelutapahtumien ja hoitojaksojen tietovarasto. Yksittäinen lääkäri tai toimintayksikkö ei vie tietoja arkistoon erikseen vaan ne kirjataan normaaliin tapaan sähköiseen potilaskertomukseen. Järjestelmä hoitaa tietojen siirtämisen earkistoon, Tellervo Alanärä kertoo. Oleellinen tieto koosteena Keskitetyn arkiston ilmeinen uhka on tiedon valtava määrä. Sitä ker- 6 Pohjanpiiri 5/2012

tyy nopeasti niin paljon, että oleellisen tiedon löytäminen käy vaikeaksi ja tiedon etsimiseen alkaa mennä liikaa aikaa. Tämän välttämiseksi earkistoon tulee tiedonhallintapalvelu, joka koostaa potilaan tiedot niitä hakevalle siten, että oleellinen tieto on luettavissa yhdellä silmäyksellä. Tällaista oleellista tietoa ovat esimerkiksi lääkitys, diagnoosi ja laboratoriotulokset. Järjestelmä noutaa näitä koskevan tiedon palvelutapahtumista ja tekee niistä koosteen. Tiedonhallintapalvelulla varustetun earkiston odotetaan parantavan hoidon laatua, lisäävän potilasturvallisuutta ja vähentävän päällekkäisiä tutkimuksia. Myös hoitavan yksikön tehokkuuden odotetaan parantuvan. Tiedonhallintapalveluun on tulossa myös älykkäitä toimintoja. Sellaisia ovat ohjeet siitä, mitä kannattaisi tehdä, huomautukset sopimattomilta vaikuttavista hoidoista tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista, Jukka Rantanen kertoo. Tietojen katselu toimii jo Terveydenhuollon palveluita käyttävälle Kansallinen terveysarkisto merkitsee sitä, että hoidon läpinäkyvyys lisääntyy, kun omaa lääkitystä ja hoitoa koskevat tiedot on mahdollista tarkistaa internetin välityksellä. Tämä omien tietojen katselu toimii jo, mutta nähtävänä on toistaiseksi vain omaa lääkitystä koskevaa tietoa niillä alueilla, joilla eresepti on jo käytössä. Hoitoa koskevaa tietoa päästään katsomaan, kun earkistoa aletaan ottaa käyttöön. Katselupalvelun kautta kansalainen voi tulostaa itselleen yhteenvedon lääkemääräyksistä, tarkistaa, mihin terveydenhuollon yksiköihin hänen tietojaan on luovutettu, antaa suostumuksia tai kieltoja tietojen luovuttamiseen. Omien tietojen katselupalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.kanta.fi n Oulun Rotuaarin Apteekki on jo toimittanut jonkin verran sähköisellä reseptillä määrättyjä lääkkeitä. 5/2012 Pohjanpiiri 7

Päivystys uudistetaan Päivystyksen uudistus parantaa ja yhtenäistää hoidon laatua sekä keskittää toimintoja ja lisää kustannuksia. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Tiina Mäki Päivystystoimintaa halutaan kehittää. Asiaa on pohjustettu kahdella sosiaali- ja terveysministeriön sekä yhdellä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportilla. Lisäksi ministeriö on käynyt keskusteluja terveydenhuollon toimijoiden ja ammattilaisten kanssa. Valmistelun tuloksena on syntynyt ehdotus asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Ehdotus on ollut alkusyksyn aikana lausuntokierroksella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka sanoo, että tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää päivystystoiminnan laatua ja potilasturvallisuutta. Järjestämisvastuisiin ei päivystyksen uudistamisen yhteydessä puututa. Yhtenäistäminen tarkoittaa sitä, että määritellään valtakunnallisesti, millainen palveluiden taso päivystysyksiköissä pitää olla. Millainen on esimerkiksi yksikön laboratorio-, kuvantamis- tai tehohoitovalmius. Lisäksi on tarkoitus velvoittaa terveydenhuollon yksiköt suunnittelemaan tietyt toiminnot ERVA-alueittain. Tämä vaatimus koskee esimerkiksi kardiologian päivystystä, Oukka selvittää. Uudistus aiheuttaa kustannuspaineita Aino-Liisa Oukan mukaan päivystyksen laadun kehittäminen johtaa siihen, että osa hoidosta keskitetään. Esimerkiksi vaikeissa leikkauksissa voidaan ylläpitää laatua vain siten, että toimenpiteitä on riittävästi. Pienet volyymit eivät kehitä tai edes ylläpidä osaamista. Esimerkiksi yöajan leikkaustoiminta keskittynee nykyistä harvempiin yksiköihin. Myös synnytysten keskittäminen jatkunee. Uudistus synnyttää kustannuspaineita. Ne yksiköt, joihin keskittämisen myötä tulee lisää volyymia, joutuvat investoimaan ja hankkimaan lisää henkilökuntaa. Parhaassa tapauksessa kustannukset vain siirtyvät yksiköstä toiseen, mutta todennäköistä on, että myös kokonaiskustannukset nousevat. Ministeriö haluaisi toteuttaa uudistuksen vuoden 2014 aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri esittää siirtymäaikoja siltä osin kuin tarvitaan investointeja. Saavutettavuus tärkeää Oulun yliopistollisen sairaalan ERVA-alueella on soviteltu työnjakoa, ensihoitoa ja päivystyspisteiden sijaintia ja valmiutta hyvässä yhteisymmärryksessä jo useita vuosia. Työvälineenä on käytetty muun muassa ERVA-strategiaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kiinnittää päivystysasetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa huomiota pohjoisen Suomen erityisolosuhteisiin. OYS:n ERVA-alue muodostuu viidestä sairaanhoitopiiristä. Alue on maantieteellisesti laaja, puolet Suomen pinta-alasta, mutta harvaan asuttu. Matkat ovat pitkiä sekä kilometreissä että ajallisesti. Me joudumme päivystystä kehittäessämme kiinnittämään huomiota palveluiden saavutet- 8 Pohjanpiiri 5/2012

Päivystysasetuksen terminologia on huojuvaa ja tulkinnanvaraista. Tekstissä käytetään esimerkiksi termejä välittömästi saatavilla, oltava valmius, nopea saatavuus, hoitoon perehtynyt lääkäri, hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. Niihin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kaipaa täsmennystä. tavuuteen. Pelkästään väestöpohjaan ja toimenpidevolyymeihin perustuvat laatukriteerit eivät olisi oikeudenmukaisia, Aino- Liisa Oukka painottaa. Sairaanhoitopiirin toteaa lausunnossaan, että myös vaatimus virkalääkärin saatavuudesta kaikkina vuorokaudenaikoina on ongelmallinen pohjoisessa Suomessa. Maakuntakeskuksista kaukana olevissa yksiköissä päivystyksessä joudutaan turvautumaan ainakin osittain ostopalveluihin, koska oman henkilökunnan päivystysrasitus nousisi liian korkeaksi. Myös päivystysrinkien määrän lisääntyminen tulee tuottamaan ongelmia. Erityisesti se koskee kirurgiaa, jossa pitää olla päivystysrinki erikseen sekä pehmytkudoskirurgialle että kovalle kirurgialle, Oukka sanoo. n Ensihoidon järjestämistä tarkennetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tarkentaa ensihoidon järjestämistä koskevia päätöksiään. Sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontuu päättämään asiasta 13.11 järjestettävässä ylimääräisessä kokouksessa. Asian ottaminen uuteen käsittelyyn johtuu sairaanhoitoiirin jäsenkunnilta tulleesta palautteesta, jonka mukaan kustannustaso nousee liian korkeaksi. Hallitus esittää, että valtuusto tekee uuden palvelutasopäätöksen, joka koskee vain vuotta 2013. Kilpailutukseen ja neuvotteluihin pelastuslaitosten kanssa perustunut ensihoidon palveluiden hankinta on keskeytetty. Palveluiden tuottamisesta vuodelle 2013 neuvotellaan pelastuslaitosten ja kilpailutuksen voittaneiden yksityisten tuottajien kanssa. Palvelutasoa ei nos- tettaisi niin paljon kuin aikaisemmassa palvelutasopäätöksessä määriteltiin. Palvelutasopäätös ja kustannusten jako vuosille 2014 2018 valmistellaan ja esitetään valtuuston päätettäväksi myöhemmin. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille terveydenhuoltolain määräysten perusteella ensi vuoden alusta. n Ulkoistamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan terveyspalveluiden ulkoistamisen trendi on laantumassa. Etenkin päivystys- ja vastaanottopalvelut halutaan pitää aiempaa enemmän julkisen sektorin omana tuotantona. Vastaajista 66 % oli sitä mieltä, että ajanvarauksellinen vastaanottotoiminta on tehtävä julkisen sektorin omana tuotantona. Lisäksi 38 % vastaajista piti tärkeänä, että päivystys toteutetaan julkisen sektorin omana tuotantona. Perusterveydenhuollosta vastaavat johtajat suhtautuvat ulkoistamiseen kriittisemmin kuin vastaavassa kyselyssä vuosi sitten. Palvelut kokonaan ulkoistavien kuntien osuus on laskenut. Viime vuoteen verrattuna useampi johtaja haluaa kunnan tuottavan palvelut itse. Vastaajien mukaan kunnat ovat joutuneet ulkoistamaan palveluita enemmän kuin olisi suotavaa. Terveydenhuollon johtajien näkemykset toiminnan järjestämisestä poikkeavat aiempaa useammin poliittisesta tahtotilasta ja kunnan tai kuntayhtymän strategisesta näkemyksestä (vuoden 2011 tutkimuksessa 12 %, nyt 30 %). Lisäksi 33 % vastaajista on joutunut esimerkiksi poliittisista syistä tekemään oman näkökulmansa vastaisesti päätöksiä, joiden uskoi olevan vahingollisia kuntalaisille kokonaisuuden näkökulmasta. Valtaosa (63 %) Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton perusterveydenhuollon kyselytutkimukseen vastanneista koki 20 000 hengen väestöpohjan riittävän perusterveydenhuollon palveluiden järjestämiseen.. n 5/2012 Pohjanpiiri 9

Työhyvinvointivalmentajaksi kouluttautuminen innosti käytännöntoimiin Työhyvinvointi on monisyinen asia. Avoimesti puhumalla ongelmakohdat nostetaan pintaan ja niitä päästään käsittelemään. Työhyvinvoinnin laiminlyönti näkyy paitsi työntekijöiden jaksamisessa myös työn tuottavuudessa ja tuloksessa. Teksti ja kuva: Liisa Ahlstén Mitä työhyvinvointi on? Sitäkö, että töissä on hirveän hauskaa ja kerran vuodessa on virkistyspäivä? Ravitsemisjohtaja Kaisu Suvanto tunnustaa ajatelleensa näin ennen kuin lähti kouluttautumaan työhyvinvointivalmentajaksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakouluun Synergokseen. Siellä hän havahtui huomaamaan, että työhyvinvointi on jotakin aivan muuta. Samaan koulutukseen osallistui myös silloin tietohallinnossa työskennellyt ja syyskuussa työhyvinvointipalveluissa henkilöstösuunnittelijana aloittanut Ulla Sutelainen, joka teki Kaisu Suvannon kanssa yhdessä koulutukseen kuuluvan työhyvinvointisuunnitelman sairaanhoitopiirin ravintopalvelujen Oulun yksiköille. Työhyvinvointisuunnitelmaa he pohjustivat kyselyllä, jolla he halusivat selvittää, miten sairaanhoitopiirin ravintopalveluissa työskentelevät oman työyhteisönsä näkevät ja onko siellä havaittavissa professori Marja-Liisa Ulla Sutelainen ja Kaisu Suvanto pääsivät kumpikin käyttämään työhyvinvointisuunnitelmassa hyväkseen omaa ammatillista erityisosaamistaan, Ulla suunnittelijan ja Kaisu ravitsemisjohtajan osaamista. Mankan kirjoissaan mainitsemia työyhteisön ongelmia. Mankan arvion mukaan lyhyet, 1 3 päivän, poissaolot tulevat työnantajille kaikista kalleimmiksi. Kuitenkin jopa puolet tai ainakin kolmannes poissaoloista johtuu organisaatiosta. Syinä voivat olla esimerkiksi johtamisongelmat, työyhteisön huono henki ja liian kiireinen työtahti. Työhyvinvointi sen sijaan näkyy suoraan tuloslaskelmissa vähentyneinä poissaoloina ja eläkekustannuksina. Tätä taustaa vasten keskityimme työssämme ryhmähengen ja esimiestyön osa-alueisiin, he kertovat suunnitelmansa taustasta. Otimme kohteeksi PPSHP:n ravintopalvelujen Oulun yksiköt, ravintokeskuksen ja kahviot. OYS:n ravintokeskus tuottaa päivittäin noin 5000 annosta noin 75 työntekijän panoksella. Sairaanhoitopiirin ravintopalveluihin kuuluu lisäksi toimipisteet Oulaisissa ja Ylivieskassa. Kehittämiskohteita valittiin aluksi kolme Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli todella hyvä, kahviossa jopa 110 prosenttia, koska sijaisetkin halusivat vastata kyselyyn. OYS:n ravintokeskuksessa vastausprosentti oli 75. Lisäksi kolmeen avoimeen kysymykseen tuli runsaasti vastauksia, Ulla 10 Pohjanpiiri 5/2012

Työhyvinvointi koostuu hyvästä johtamisesta, organisaation ja työyhteisön toimivuudesta, työn hallinnasta ja ammatillisesta osaamisesta, työntekijöiden psykologisesta pääomasta. Kehittämistyö vaatii onnistukseen sitoutunutta esimiestä. Manka 1999, 2006 Sutelainen kertoo. Hyvää vastausprosenttia saattaa selittää se että Ulla Sutelainen oli ravintopalveluista käsin katsottuna ulkopuolinen ja vastaukset osoitettiin hänelle anonyymisti. Työhyvinvointisuunnitelman tekeminen nimenomaan ravintopalveluyksikössä oli ajankohtainen ja työssä keskityttiin ryhmähengen ja esimiestyön osatekijöihin. Työkaluina oli webropolkysely, seinäpaneeli sekä palaverit henkilöstön kanssa. Kyselyssä esiin nousseista kehittämiskohteista valittiin kolme osa-aluetta. Ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi nostettiin työpistekohtaiset tiedotuspalaverit, joita ravintokeskuksessa oli hauskasti ruvettu kutsumaan pystypalavereiksi. Kyselyn mukaan niitä ei pidetty riittävän usein. Lisäksi henkilöstö toivoi etukäteen tietoa käsiteltävistä asioista ja lisää avointa keskustelua. Nyt, noin puoli vuotta kyselyn toteuttamisesta pystypalaverit toimivat huomattavasti paremmin ja niissä työpisteissä, missä pystypalaverikäytäntöä ei aiemmin ollut, sellaiset on otettu käyttöön. Palaverien sisältö on entistä monipuolisempi. Pystypalaverien kautta avoimmuus ja vuorovaikutus ovat myös lisääntyneet, Kaisu Suvanto kertoo. Toisena kehittämiskohteena esiin nousi lyhytaikaisten sijaisten perehdytys. Äkilliset poissaolot kuormittavat vakituista henkilökuntaa, jos ei ole olemassa käytäntöä, jolla pystytään nopeasti perehdyttämään sijainen, niin että hän pystyy omalla työpanoksellaan tulemaan mukaan tuotantoketjuun. Perehdytystä työstävä työryhmä on aloittanut työnsä. Tuotantoprosessissa on tietyt paikat, joissa sijaisen on helppo aloittaa, mutta käytänteiden luominen on tältä osion vielä kesken, Kaisu Suvanto toteaa. Kolmanneksi kehittämiskohteeksi valittiin avoimmuuden lisääminen. Jatkossa henkilöstöä halutaan rohkaista osallistumaan, vaikuttamaan ja keskustelemaan. Pystypalaverit ovat tässäkin mielessä osoittaneet toimivuutensa. Ne ovat Kaisu Suvannon mukaan lisänneet työyhteisön vuorovaikutusta ja avoimmuutta. Psykologista pääomaa kehittämällä lisää työhyvinvointia Kyselyssä esiin nousseiden asioiden perusteella voidaan vetää samansuuntaisia johtopäätöksiä kuin Synergos työhyvinvoinnin määritelmässään. Sen mukaan työhyvinvointi koostuu hyvästä johtamisesta, organisaation ja työyhteisön toimivuudesta, työn hallinnasta ja ammatillisesta osaamisesta, työntekijöiden psykologisesta pääomasta sekä terveydestä ja fyysisestä kunnosta. Mitä ns. psykologisella pääomalla sitten tarkoitetaan? Kaisu Suvanto kertoo, että se muodostuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, sitkeydestä, optimismista ja joustavuudesta. Se on opittavissa, se ei siis ole mikään synnynnäinen ominaisuus. Jos me pystyisimme tällaisia ominaisuuksia itsessämme kasvattamaan, moni asia työpaikalla on paljon helpompaa. Esimerkiksi joustavuudella ja optimismilla pääsemme helpommin monen asian yli tai kun törmäyskursseja tulee, pääsisimme niistäkin rakentavalla tavalla eteenpäin, hän kuvailee psykologisen pääoman käsitettä. Tavoitteena on luopua mielen lempipuuhista: arvostelusta, vertaamisesta, tuomitsemisesta, syyllistämisestä ja hyökkäämisestä ja siirtyä ammatilliseen vuorovaikutukseen, jossa nähdään asiat asioina, Ulla Sutelainen jatkaa käsitteen määrittelyä. Käytännön toimiin Työhyvinvointimääritelmän mukaan johtamisen pitää olla osallistuvaa ja kannustavaa, mutta työyhteisön johtajaa tai päällikköä ei kovin helposti mielletä työhyvinvointikouluttajaksi. Kaisu Suvanto ei ole tätä kuitenkaan kokenut ongelmaksi. Hän on huomannut, että kun pistää itsensä likoon, myös muut innostuvat. Kaisu Suvanto kertoo, että hän on saanut olla mukana ravintoloiden ja kahvioiden yhteisessä pystypalaverissa. Uutta tässä on se, että hän ei ole niissä aikaisemmin ollut mukana ja myös se, että ravintolat ja kahviot järjestivät ensimmäisen kerran yhteisen palaverin. Kun asioita lähdetän pohtimaan yhdessä, syntyy uusia ideoita ja löydetään uusia tapoja kehittää työtä. Kaisu Suvannolla on tuntuma, että työyhteisössä on alkanut oikeasti tapahtua myönteisiä muutoksia. Arviointia on tarkoitus tehdä vapaasti osastopalavereissa keskustellen ja ensi keväänä toteutettavalla uudella kyselyllä. Työhyvinvointiasiat ovatkin nykyään yksi käsiteltävä asia ravintohuollon osastopalavereissa. Ulla Sutelainen ja Kaisu Suvanto ovat tyytyväisiä ja kiitollisia hyvästä vastausprosentista ja toteavat, että tästä on työyhteisössä hyvä jatkaa. Lisäksi he toivovat, että työyhteisössä osattaisiin iloita onnistumista, niin omasta kuin muiden. Se tarkoittaa sitä, että jätetään negatiivisuus takaalalle. Yhdessä tekemisen kokemus lisää viihtyvyyttä ja antaa hyviä tuloksia. n 5/2012 Pohjanpiiri 11

Induktiotila edustaa leikkausten terävintä kärkeä Oulun Yliopistollisen Sairaalan avohoitotalon induktiotila otettiin käyttöön avohoitotalon avauduttua keväällä 2011. Sen yhteydessä käyttöönotettu teknologia edustaa edelleen alansa huippua. Teksti: Jaakko Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Induktiotilat leikkaussalien yhteydessä eivät ole Suomessa vielä kovin yleisiä, vaikka ne muualla maailmalla sitä ovat. OYS:n tiloissa on nyt käytössä kaksi erillistä induktiotilaa, avohoitotalon induktiotila ja Keskusleikkausosaston lokakuussa käyttöön otettu induktiotila. Induktiotilassa potilas valmistellaan leikkausta varten niin pitkälle kuin on mahdollista viemättä potilasta itse leikkaussaliin. Kun silloinen OYKS rakennettiin, jokaisen leikkaussalin yhteydessä oli etutila, jota kutsuttiin induktioksi. Siellä potilaat nukutettiin ennen leikkaussaliin siirtämistä, muut leikkausvalmistelut tehtiin vasta leikkaussalissa. Vähitellen nämä vanhat induktiotilat otettiin muuhun käyttöön ja induktio poistui käytöstä. Toinen vaikuttava tekijä induktion poisjääntiin oli se, ettei anestesiamonitorointi ollut niin intensiivistä kuin nykyään, osastonylilääkäri Tuula Kangas-Saarela kertoo. Anestesiahoitaja Elise Takkusen mukaan OYS:n induktiotilois- 12 Pohjanpiiri 5/2012

Anestesiahoitaja Elise Takkunen valmistelemassa potilasta leikkausta varten. sa käytettävä teknologia on ainakin Suomessa, ellei peräti maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa. Kun potilas otetaan vastaan ja lopullinen leikkauspäätös on tehty, potilas otetaan induktiotilaan, jossa hänet valmistellaan leikkausta varten. Siellä asetetaan mahdolliset kanyylit ja suoritetaan puudutus jota valvoo hoitaja ja anestesialääkäri, Takkunen kertoo. Potilaan valvonta on siirtynyt mobiiliaikaan Kun potilas on kytketty valvontalaitteisiin induktiotilassa, häntä ei tarvitse enää irrottaa niistä leikkaussaliin siirrettäessä. Sen sijaan laitteistosta irrotetaan nk. mokkula, joka siirtyy potilaan mukana leikkaussaliin, jossa se kytketään leikkaussalin monitoreihin. Tämä vähentää aikaa leikkaussalissa. Kaiken kaikkiaan induktiotilan käyttö optimoi ajankäyttöä. Esimerkiksi syyskuussa meillä oli 56 induktiopotilasta, ja kokonaisuudessaan tämän vuoden aikana 401 induktiopotilasta. Jos nämä kaikki potilaat valmisteltaisiin leikkaukseen vasta leikkaussalissa, niin potilaita voitaisiin hoitaa huomattavasti vähemmän. Lisäksi tällä toiminnalla ajan lisäksi säästetään myös kuluissa, koska leikkaussaliaika on kallista, Kangas-Saarela toteaa. Kaikissa leikkauksissa induktiotilaa ei tietenkään voida käyttää. Kangas-Saarela tähdentää, että esimerkiksi vatsaontelon tähystyksissä induktiotilan käytöstä ei ole hyötyä. Näissä leikkauksissa potilas nukutetaan suoraan, ja kirurgi laittaa tarvittavat puudutukset paikallisesti. Potilaan valmisteluun vaikuttaa kuitenkin eniten potilaan perusterveydentila. Toimintatapojen muutosten välissä vanhanaikaisesta induktiosta nykyaikaiseen induktiotilan käyttöön heräämöä käytettiin potilaan valmisteluun aina mahdollisuuksien mukaan. Edelleenkin hoitotilanteesta riippuen potilas valmistellaan joskus vasta leikkaussalissa. Induktiotilassa on yleensä yksi, kiireisimpinä aikoina kaksi hoitajaa, jotka valmistelevat potilaita leikkauksiin ja juuri ennen leikkausta leikkaukseen osallistuva anestesialääkäri, eli toiminta on tällä tavalla paljon joustavampaa ja tehokkaampaa. Kaikki mitä voidaan tehdä salin ulkopuolella kannattaa siellä tehdä, Takkunen kertoo. Työrauha mahdollistaa opettelun Induktiotilan käytöllä saadaan myös opetuksellista hyötyä. Koska OYS on opetussairaala, väistämättä myös kokemattomammat lääkärit tekevät puudutuksia. Näissä tapauksissa induktiotilan suhteellisesta kiireettömyydestä on apua työssä oppimiseen. Kun työskennellään leikkaussalin ulkopuolella on mahdollista opettaa nuorempia, ja he saavat tehdä omaan tahtiinsa ilman, että leikkaushenkilökunta odottaa turhautuneena. Meilläkään monet lääkärit eivät ole ikinä tehneet ultraäänipuudutusta. Opetustilanteessa ei saisi olla kiire. Nykyään olisi aika mahdoton ajatus, että leikkaussaliaikaa käytettäisiin harjoitteluun, Kangas-Saarela sanoo. Kaiken kaikkiaan toimintatapojen muutos induktiotilan käyttöönoton myötä on henkilökunnan keskuudessa ollut erittäin pidetty uudistus, jota ilman Kangas-Saarelan mukaan olisi vaikea enää tulla toimeen. n Kärsitkö kivusta? Medifysistä saat apua. uutta! Rentouttava NeuRosoNic-menetelmä tutustumistarjous 25 e/kerta joulukuun loppuun asti Kiviharjunlenkki 4 90220 Oulu p. 020 7424 400 www.medifys.fi 5/2012 Pohjanpiiri 13

Selvitysmiesten esitys Pohjois-Suomen palvelurakenteeksi Yhteistoiminta-alueet ja yhteinen ERVA Selvitysmiehet, lääkintöneuvos Lauri Nuutinen ja lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen esittävät, että Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa yhteistoimintaalueiden avulla ja että toimintaa rahoittaa ja koordinoi yhteistoiminta-alueiden muodostama Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue, OYS-ERVA. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Selvitysmiesten ehdotukset ovat syntyneet Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien tilaamassa selvityshankkeessa, jota on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksen raporttiluonnosta käsiteltiin ERVA-alueen kuntapäättäjien kokouksessa 16.10. Raportti menee lausunnolle alueen kuntiin. Selvityshanke käynnistyi tämän vuoden maaliskuussa tilanteessa, jossa oletettiin, että valtioneuvoston linjaukset palvelurakenneuudistuksesta olisivat tiedossa, kun selvitysmiesten ehdotuksia käsitellään. Olimme alun perin varautuneet esittämään jatkosuunnittelua varten konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten tulisi edetä. Päätimme siirtää näitä ehdotuksia odottamaan valtakunnallisia linjauksia, Tuomo Pääkkönen sanoo. Muilta osin hän pitää raportin julkaisemisajankohtaa perusteltuna. Tämä selvityshanke on pelkistettynä palveluiden turvaamisoperaatio. Meidän on pystyttävä itse esittämään, mitä alueellamme pitää tehdä. Menetämme pelin, jos jäämme pelkästään odottamaan, mitä lainsäätäjä sanoo ja millaisiin ratkaisuihin se kansallisella tasolla pakottaa. Uudistus kahdessa vaiheessa Selvitysmiehet esittävät, että palvelurakenne uudistettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe olisi yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. Se voitaisiin heidän mielestään toteuttaa nykyisten sairaanhoitopiirien rajojen pohjalta. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Länsi-Pohja muodostaisivat kukin oman yhteistoimintaalueensa, joka huolehtisi alueen sosiaali- ja terveyspalveluista lukuun ottamatta kuntien vastuulle jäävää päivähoitoa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa, Lauri Nuutinen sanoo. Pohjois-Pohjanmaalla palvelurakennetta selkeytettäisiin yhdis- 14 Pohjanpiiri 5/2012

Lauri Nuutinen (vas.) ja Tuomo Pääkkönen kiteyttävät Pohjois- Suomen tilanteen näin: vuoteen 2030 mennessä palvelutarve lisääntyy 50 prosentilla samaan aikaan, kun käytettävissä oleva työvoima vähenee 30 prosentilla. tämällä nykyisiä kuntayhtymiä. Nuutisen ja Pääkkösen mukaan nopein ratkaisu voisi olla Oulun pohjoisen ja Oulun eteläisen yhteistoiminta-alueen muodostaminen sairaanhoitopiirin nykyisen kuntaneuvottelumallin mukaisesti. Kunnat ovat tässä avainasemassa, yhteistoiminta-alueista sopiminen on kuntien tehtävä, selvitysmiehet sanovat. Yhteistoiminta-alueet voivat toimia joko vastuukunta- tai kuntayhtymäperiaatteella. Selvitysmiesten raportti herätti kuntapäättäjien tapaamisessa vilkkaan keskustelun. Uudistuksen toinen vaihe olisi perustaa Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueiden yhdessä omistama OYS-erityisvastuualue. Se olisi kaikkien Pohjois-Suomen kuntien eikä nykyiseen tapaan yksin Pohjois-Pohjanmaan kuntien ohjauksessa, ja se koordinoisi toimintaa järjestäjä-rahoittajana. Uudet sote-alueet vuoden 2016 alusta Aluekokeiluhankkeen raportissa esitetään, että kaikilla Pohjois- Suomen yhteistoiminta-alueilla olisi sama rahoitusratkaisu. Selvitysmiesten ensisijainen vaihtoehto on maksujen kerääminen kunnilta asukasluvun mukaan ja sosiaali- ja terveysministeriön valtionosuuksien ohjaaminen suoraan palvelujen järjestäjälle. Nuutinen ja Pääkkönen toteavat kuitenkin, että uuteen rahoitusmalliin siirtyminen edellyttää parin vuoden siirtymäaikaa. Raporttiin sisältyy myös esitys siirtymisestä jatkossa yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään, jossa kansaneläkelaitoksen Kela-rahoitus ohjataan OYS-ERVAlle. Kainuu voisi toimia kokeilualueena muuten paitsi työterveyshuollon osalta. Oulun kaupunki on puolestaan ilmaissut kiinnostuksensa työterveyshuollon järjestelyihin. Hankkeelle haetaan nyt jatkohanketta, jossa käynnistettäisiin yhteistoiminta-alueiden suunnittelu ja muodostaminen niin, että ne voisivat käynnistää toimintansa viimeistään 1.1.2016. ERVAkokonaisuutta on tarkoitus suunnitella sote-alueiden suunnittelun rinnalla niin, että sen toiminta alkaisi 1.1.2018. Nykyiset väestöpohjat liian pieniä Tätä juttua kirjoitettaessa kuntavaalien ennakkoäänestys oli käynnissä ja varsinaiseen vaalipäivään oli aikaa viikko. Yksi kuuma vaaliteema oli sote-uudistus. Erimielisyyttä oli erityisesti siitä, mikä olisi riittävä väestöpohja palvelui- den järjestämiselle. Selvitysmiehet kuvaavat nykyistä järjestelmää kansainvälisesti ainutlaatuiseksi. Suomessa terveydenhuollon palveluiden rahoittaja-tilaajia on 342 ja muissa EU-maissa 1 30. Rahoittajan väestöpohja Suomessa on keskimäärin 15.500 asukasta, kun se muualla EU:ssa on vähintään 400.000. Palveluiden tilaajan väestöpohja on Suomessa keskimäärin tuo samainen 15.500 asukasta, kun se muualla EU:ssa on vähintään 300.000. Nykykäsityksen mukaan suomalaisen rahoitusjärjestelmän väestöpohja on liian pieni. Rahoittaja-järjestäjäorganisaatioiden tulisi olla vähintään 200.000 asukkaan väestöpohjaan perustuvia, Lauri Nuutinen ja Tuomo Pääkkönen kirjoittavat raportissaan. n 5/2012 Pohjanpiiri 15

Erva-alueen kuulumisia Keski-Pohjanmaan kuulumisia Sateinen kesä on kääntynyt sateiseksi syksyksi. Valtakunnassa eletään taloudellisen matalapaineen oloissa. Kunta- ja palvelurakennetta samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyjä valmistellaan, valmista vain ei oikein näytä tulevan. Valtuustoehdokkaat esittelevät lehdissä omia näkemyksiään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä niin täällä kuin muuallakin on siirrytty kesän hieman rauhallisemmasta ajasta syksyn vilkkaimpaan työn pyörteeseen. Yleisesti voi todeta, että keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista järjestelyistä on vilkastumassa ja toiveet yhteisen näkemyksen löytymisestä näyttäisivät viriävän. Konkreettisena keskustelu etenee järjestämissuunnitelman valmisteluna ja siinä erityisesti hoitoketjujen työstämisessä. Kuntayhtymässä peruspalvelujen puolella kunnat ovat löytämässä yhteisen sävelen ikääntyneiden asumispalvelujen organisoinnista samoin kuin terveyskeskuksen osastojen sijainnista. Euro näyttää olevan väkevä konsultti tässäkin asiassa. Koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta merkittävä asia on päihdekeskuksen rakentaminen sairaalan tontille psykiatrian yksikön ja Kokkolan terveyskeskuksen väliin. Päihdekeskukseen, joka on Kokkolan kaupungin toimintaa ja jonka toimintaa tulee pyörittämään yksityinen Ventus-kartano yhdistys, tulee selviämisasema, katkaisuhoito-yksikkö, A-klinikka ja päihdekuntoutusyksikkö sekä lisäksi Kokkolan terveyskeskuksen psykiatristen sairaanhoitajien tilat. Ensihoito on ollut kuuma peruna täällä niin kuin muuallakin. Keskustelun kärjessä ovat tässä- 16 Pohjanpiiri 5/2012 Erva-alue kin asiassa kustannukset, mutta sen lisäksi vahvoja näkemyksiä esitetään myös palvelujen tuottamistavasta. Askel kerrallaan eri näkemykset ovat kuitenkin lähentymässä toisiaan. Yhteisymmärrys on siitä, että vuosi 2013 mennään nykyisellä mallilla: Kanta-Kokkolassa pelastuslaitos ja muissa kunnissa yksityiset yrittäjät. Tulevien vuosien mallia vielä hiotaan. Muutoin keskussairaalassa jatketaan valitun strategian mukaisesti avohopainotteisen, päivystävän sairaalan toimintaedellytysten luomista ja toiminnan kehittämistä. Peruskorjausohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuodeosastot saatiin peruskorjattua viime kevääseen mennessä ja nyt vuorossa ovat poliklinikkatilat. Alkamassa on kirurgian poliklinikan ja kuntoutusyksikön tilojen saneeraus. Edessä ovat medisiinisen poliklinikan peruskorjaukset. Siinä tulevat yhdistymään sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikat sekä tuleva medisiininen päiväsairaala. Sairaalan toiminnassa on tietoisena tavoitteena ollut ostopalvelutyöntekijöiden osuuden vähentäminen. Myönteistä kehitystä onkin tapahtunut, mutta joillakin erikoisaloilla on vielä lääkäriniukkuutta. Sopimusten määrä on kuitenkin voitu vähentää ja samalla onneksi myös ostetun vaativan hoidon kustannusten kasvu näyttäisi pysähtyvän. Osaajien riittävyys kaikissa alueen sairaaloissa on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen tavoite ja haaste. Kaikille ERVA-toimijoille Oikein Hyvää syksyn jatkoa ja Yhdessä tekemisen mieltä! n Hannu Pajunpää Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli Erva-alueeseen kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. OYS:n Erva-alueella asuu noin 735 000 henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta.

Tukitoiminnasta ydintoiminnaksi Taloushallinnon palvelukeskus Monetra Oy:n toimitilat ovat Arkistokatu 4:ssä, toimitusjohtaja Päivi Pitkänen esittelee. Sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin yhdessä omistama taloushallinnon palvelukeskus tähtää laatuun, tehokkuuteen ja säästöihin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Martti Ahlstén Viime toukokuussa toimintansa aloittanut Monetra Oy on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Oulun kaupungin omistama talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, jossa yhdistyvät maksuliikenne, kirjanpito sekä osto- ja myyntireskontrapalvelut, palkanlaskenta ja palkkakirjanpito sekä matkahallintapalvelut, kertoo toimitusjohtaja Päivi Pitkänen. Sairaanhoitopiirin talouden suunnittelu ja hallinnointi, ns. strateginen työ, pysyvät edelleen sen omina toimintoina. Palvelukeskus hoitaa, palkanlaskentaan, kirjanpitoon, maksuliikenteeseen ja matkustushallintoon kuuluvat rutiinityöt. Viimeisten 4 5 vuoden aikana monet kunnat ja muut julkiset toimijat ovat siirtäneet taloushallintoa palvelukeskusten hoidettavaksi. Monetra syntyi Päivi Pitkäsen mukaan tähän tarpeeseen. Moneteralle palkka- ja taloushallinto on ydinliiketoimintaa, toisin kuin sairaanhoitopiirille tai kunnille, joille se on tukitoiminto. Siksi yhtiön intressissä on palkka- ja taloushallinnon laadun ja tehokkuuden lisääminen, säästöt sekä palvelun kehittäminen. Oulun kaupungin ja liitoskuntien, Kiimingin, Oulunsalon, Yli-Iin ja Haukiputaan sekä sairaanhoitopiirin taloushallinnon henkilöstöä siirtyi Monetraan vanhoina työntekijöinä. Kaikkiaan henkilökuntaa on tällä hetkellä noin 110, joista 80 prosenttia tuli Oulun kaupungilta ja liitoskunnista ja 20 prosenttia sairaanhoitopiiristä. Asiakkaat ovat myös omistajia Noin puolet henkilökunnasta työskentelee palkkalaskennan tehtävissä maksaen palkat noin 20 000 henkilölle. Toinen puoli henkilöstöstämme on taloushallinnon tehtävissä, Päivi Pitkänen kertoo. Monetra on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka asiakkaat ovat myös sen omistajia. Myös uusista asiakkaista tulee aina yhtiön osakkaita. Näin kunnat ja muut julkiset toimijat voivat ilman kilpailutusta ostaa Monetran palveluita ja pääsevät samalla myös vaikuttamaan yhtiössä mm. hinnoitteluun. Tavoitteena kuitenkin on hinnoitella palvelut niin, että yhtiö päätyy tilinpäätöksessään nolla-tulokseen. Päivi Pitkänen on käynyt henkilökohtaiset keskustelut jo miltei kaikkien työntekijöidensä kanssa. Monille ajatus tutusta työyhteisöstä lähtemisestä ja siirtymisestä uuden yrityksen palvelukseen oli aluksi shokki, mutta keskustelujen perusteella hänellä on muodos- tunut kuva hyvästä työtyytyväisyydestä. Muutos on lopulta koettu ihan positiivisena, vaikka jokaisella on tietenkin oma tapansa käsitellä muutosta. Hänellä itsellään on turvallinen olo ja hän tietää mihin suuntaan aikoo yritystä luotsata. n Monetrassa työskentelee tällä hetkellä noin 110 taloushallinnon ammattilaista. 5/2012 Pohjanpiiri 17

Tulosalue-esittely Mielenterveyshäiriöiden hoitotulokset Mielenterveyshäiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta niistä aiheutuva työkyvyttömyys sen sijaan on lisääntynyt koko ajan. Sairastuneelle keskittymistä vaativa aivotyö on usein liian raskasta. Osa-aikatyöllä työhön paluuta voitaisiin ainakin jossain määrin helpottaa. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja väestössä on paljon toteutumatonta psykiatrisen hoidon tarvetta. Joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyshäiriötä ja sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Psyykkisten häiriöiden aiheuttamat suorat hoitoon ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovatkin siksi mittavia, psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento sanoo. Masennus on paljon puhuttu ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Professori Matti Isohannin mukaan mielenterveyshäiriöt sinällään eivät ole lisääntyneet, mutta työelämässä tapahtuneet muutokset vaikuttavat siihen, että masentunut ei useinkaan ole enää työkykyinen. Käsillä tekemisen sijasta työ tehdään nyt korvien välissä ja sellaiseen, keskittymistä vaativaan, työhön, masentunut ei useinkaan kykene. Masennusoireet tulevat kuitenkin monesti hiipien, aivan kuin anemia. Siihen tottuu niin, ettei osaa lähteä hakemaan apua ajoissa. Hoidon aloittaminen viivästyy monesti myös siksi, että perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon hoitojärjestelmä ei tunnista masennusta. Se on sääli, koska hoitotulokset ovat kuitenkin hyviä, osastonylilääkäri, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualuejohtaja Liisa Kantojärvi toteaa. Avohoitopainotteisuus valtakunnallisessa suunnitelmassa Psykiatrinen hoito on Outi Saarennon mukaan vuorovaikutuskeskeistä ja siten siihen tarvitaan ihmisiä. Hoito ja korjaava vuorovaikutus vaativat erityisosaamista ja pitkäjänteisyyttä. Hoito on moniportaista ja monimuotoista. Valtakunnallinen Mieli 2009 Toimintaterapeutti Oili Tolonen tietää että kokkaus käy myös terapiasta. -suunnitelma korostaa avohoidon ja perusterveydenhuollon ensisijaisuutta ja varhaista puuttumista. OYS:n tehtävänä onkin auttaa alueen kuntia mielen- 18 Pohjanpiiri 5/2012

hyviä tunnistaminen kangertelee Psykiatrian tulosalue Työntekijöitä n. 500 Avohoitokäyntejä n. 32 500 / vuosi Hoitojaksoja n. 1600 / vuosi Hoidossa olleita potilaita n. 5100 / vuosi Tuloalueen johtaja Outi Saarento Tulosalueen ylihoitaja Tuukikki Kronqvist Musiikkiterapeutti Ilpo Tuovinen käyttää musiikkiterapiaa hoitomuotona etenkin nuorten kanssa. Vastuualueet: Aikuispsykiatria Lastenpsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Toiminnan tuki terveysstrategioiden laatimisessa ja tarjota konsultaatioapua, etäpoliklinikkatoimintaa, työnohjausta ja koulutusta. Tulosalue vastaa alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisestä. Erityisen tärkeäksi nähdään toimivan hoidonporrastuksen, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen muiden toimijoiden ja psykiatrian tulosalueen välillä. Myönteisenä kehityksenä on nähtävissä, että isoissa terveyskeskuksissa tehdään lääkäreiden kesken työnjakoa. Jotkut lääkäreistä ottavat vastuulleen mielenterveyspotilaiden hoidon. Koulutusta ja konsultaatiota olemme heille tarjonneen mm. videoneuvottelujen kautta. Siinä OYS on ollut valtakunnallisestikin edelläkävijänä, Outi Saarento toteaa. Pohjois-Pohjanmaalla painopiste nuorissa ja lapsissa Psykiatrian tulosalue tarjoaa psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa, oikeuspsykiatrisia tutkimuksia sekä muita hoitoon liittyviä palveluita sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sovitusti koko ER- VA-alueelle, vakuutuslaitoksille ja oikeuslaitokselle. Tulevaisuudessa lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tulee korostumaan väestön ikääntymisestä huolimatta. Syynä tähän on se, että Pohjois-Pohjanmaan väestössä on paljon lapsia ja nuoria. Lastenpsykiatriassa etäpoliklinikkatoiminta on aktiivista ja toimii hyvin. Sitä kautta viemme osaamista kuntatasolle oppilashuoltoon, perheneuvoloihin ja terveyskeskuksiin. Syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tukeminen toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi on tärkeää paitsi taloudellisesti, myös ennen kaikkea inhimillisesti, lastenpsykiatrian professori, Hanna Ebeling sanoo. Psykiatriassa suurin rakenteellinen muutos tarkoittaa nimenomaan avohoitoon siirtymistä. Sairaalajaksot ovat nykyään lyhykäisiä. Perinteinen keskusteluhoito ei sovi kaikille, vaan myös psykiatriset hoidot ovat täsmähoitoja, esimerkiksi masentuneille on tarjolla sähköhoitoa. Avohoidossa käytetään mm. musiikkija taideterapiaa, osastonylilääkäri, aikuispsykiatrian vastuualuejohtaja Arja Mainio kuvailee tämänhetkisiä hoitomahdollisuuksia. Yleissairaala psykiatrian puolella taas voidaan antaa psyykkistä tukea esimerkiksi henkilölle, joka käy läpi sitä, minkälaista on hengittää toisen ihmisen keuhkoilla, Liisa Kantojärvi täydentää. Leimautumisen pelko vähentynyt muttei kokonaan hävinnyt Peltolan sairaala-alueella ja Heikinharjun sairaalassa on enimmillään ollut psykiatrisia sairaansijoja yhteensä noin 1000. Avohoitopainotteisuus näkyy psykiatrian tulosalueella, niin että sairaansijoja on tätä nykyä enää vain 143. Peltolan sairaala-alueella toimivien Oulun kaupungin osastojen 3 ja 4 on suunniteltu siirtyvän osaksi tulosalueen toimintaa syksyllä 2013. Lopullista sinettiä ei vielä ole lyöty, mutta toimintaa suunnitellaan kuitenkin jo tältä pohjalta. Tarkoituksena on välttää päällekkäisyyttä ja muodostaa entistä toimivampi osastoryhmä. Vaikka asenteet mielenterveysongelmista kärsivä kohtaan ovat pikkuhiljaa muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmaksi, leimautumisen pelko elää. Kovin heloposti kukaan ei kerro käyvänsä psykiatrin vastaanotolla tai terapiassa. Työ- ja opiskelukykyä tukevien kuntoutuspsykoterapioiden määrät kasvavat koko ajan. Mutta työhön paluuta helpottavan osapäiväraha-mahdollisuuden käyttö on edelleen turhan vaatimatonta. Tarjoamalla sairastuneelle osa-aikatyötä voitaisiin lopullista eläkkeelle siirtymistä siirtää ainakin jonkin verran myöhäisemmäksi. Tulosalueen toimintaa kehitetään jatkuvasti. Psykiatrisen päivystyksen kehittäminen sai vuonna 2011 sairaanhoitopiirin laatupalkinnon. Sähköhoidon käyttöä on Outi Saarennon mukaan kehitetty ja laajennettu tänä vuonna myös polikliiniseksi toiminnaksi ja videoneuvotteluita käytetään liki päivittäin potilaiden hoidossa, konsultaatioissa ja koulutuksissa. n 5/2012 Pohjanpiiri 19

Tikulla silimään vanhoja muistellen Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysio terapeutti, joka ollut työssä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. Ramppa kalakattaa Moltii Läänillä töisä. Kesä 1972 oli hirveen kuuma ja kesälläki tarvittiin pöllejä uunin ruuaksi. Rekat niitä ajjaa jyrryytti monena päivänä kunnes pöllilanssi oli taas oorningissa, komia rivi koivupuuta, lähes tukkeja ne oli. Sanottiin että kovin on harvinaista kunnammiehen hiki mutta kyllä sillä lanssipinolla hiki virtas, tosin moltiin valtion palakkalistoilla sillon, olihan se Läänänsairaala muistaakseni valtion laitos. Nii ja kyllä se hiki irtos joskus siinä kattilan eesäki ku piti niitä isoja pöllejä ängätä pokaralla pessään. Tuo pokara lienee joillekki outo työkalu, minäpä yritän kuvvailla sitä. Soon semmonen noin 35 cm pitkässä puuvarressa oleva metallinen kuovinnokkanen, tukkiin iskettävä tarttumisväline jolla saatiin tukit ja pöllit liikkumaan, oliko selevästi sanottu? Ku meet guukleen niin pokarahakusalla sen kuvan näät. Semmonen pokaran piikki puras kerran mua käjestä, on arpi vieläki muistona Läänisairaalan pöllilanssilta. Rexan kans me ne polttopuut autosta pinnoon ja pinosta kärryyn hiissasimma. Muutaman päivän hirmuhelteitten aikaan piti pikkufiiatilla käyä Isterin rannassa uimasa, joskus usiasti päiväsä. Ei siihen ollu mittää luppaa vaan ei tuota ollu kukkaa kieltänykkää. Kyllä ne konemestarit Iivari, jota pelekäksi Iiksiki sanottii ja Lenkkerin Topi, tiesivät meijän uintireissut. Kyllä me tolokusti työmmä tehtiin jos nyt ei sattunu rapula olemaan, sillon se vähä huhhuilutti. Ei me työaikana kalijoteltu mutta joskus kyllä ilimesty lämppärin kellariin putkien taka tyhyjiä pulloja, kuka lie tuonu tyhyjät pullosa kotua sinne jemmaan, en tiiä. Ommulla omat aavistukset että vois se olla toisinki se asia, nimittäin että oisivatki olleet tuuesa täysiä ne pullot mutta jotenki ouvosti sitte haitunu se neste, entuota varma oo ku en nähäny mutta päättelin sen siitä ku oli joskus se meno semmosta rehvkkaan rentoo joillaki, nimiä en muista. Oli se ylleensäkki 60-70 luvuilla se työmoraali semmosta löysänsorttia. Ne jotka oli rakennuksilla siihenaikaan töisä muistavat sen aivan varmasti. Kuulu olleen muurarit ja maalarit jotenki juoppua sakkia, liekkö perrää? Siihen aikaan kerrottiin juttua ku erä isä toiselle miehelle kertoili pojistaan jotta yks on muurarina Oulun Rakennuksella, toinen maalari Tönningillä ja on se kolomaski ihan juoppo. Minäki olin pikkusen aikaa jossain harijottelijana raksalla, ei ollu mun ala. Oli se kivvaa aikaa se, jotenki tulle mieleen laulu those were the days, se Hopkingin Maryn esittämä. Mutta elämä jatku Läänillä Iin ja Topin löysäsä valavonnasa, Katiskan Kaukon polttama tuhti sätkänsavukiehkura kohosi ilmoille ja uuninluukusta pöllinpaloritinä kantautui korviin Näitä muisteli Raimo Karhu, Ramppa, vastuuyksiköstä M1430, varastonhoitaja evp. Jos haluat tarjota muistelmiasi Pohjan piiriin, ota yhteyttä toimitukseen sähköpostilla martti.ahlsten@verbi.fi tai puhelimella 0500 582 588 20 Pohjanpiiri 5/2012