FCG Finnish Consulting Group Oy SONKAJÄRVEN KUNTA Kirkonkylä Asemakaavan muutos Kaavaselostus, ehdotus 9.11.2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus I 9.11.2010 Asemakaavan muutos SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettuympäristö... 4 3.1.4 Tekninen huolto... 4 3.1.5 Liikenne ja ympäristöhäiriöt... 5 3.1.6 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireille tulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 10 4.6 Kaavan rakenne... 10 4.6.1 Mitoitus... 10 4.6.2 Palvelut... 11 4.7 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 4.8 Aluevaraukset... 11 4.8.1 Korttelialueet... 11 4.8.2 Muut alueet... 14 4.8.3 Kunnallistekniikka... 14 4.9 Kaavan vaikutukset... 14 4.9.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 14 4.9.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 4.9.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset... 15 4.9.5 Taloudelliset vaikutukset... 15 4.10 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 4.11 Ympäristön häiriötekijät... 15 4.12 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 4.13 Nimistö 16 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 5.2 Toteutuksen seuranta... 16
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus II 9.11.2010 Asemakaavan muutos Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaiheen lausunnot Vastine luonnoksen lausuntoihin Kaavakartta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 1 (14) SONKAJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Sonkajärven kirkonkylän osaa kortteleista 32, 35, 39, 40, 47 ja 56 sekä urheilu-, puisto- ja katualuetta. Alueiden sijainnit ilmenevät oheisesta kuvasta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Sonkajärven kirkonkylän osaa kortteleista 32, 35, 39, 40, 47 ja 56 sekä urheilu-, lähivirkisty sekä maa- ja metsätalous-, puisto- ja katualuetta. KÄSITTELYVAIHEET: Nähtävillä 12.5.- 11.6.2010 pp.kk.- pp.kk.2010 Khall Kvalt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue käsittää neljä erillistä aluetta, jotka sijoittuvat Sonkäjärven kirkonkylän eripuolille. Alueiden sijainti ilmenee oheisesta kuvasta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 2 (14) Kuva1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan on nimetty sen korttelin perusteella, jonka osaa muutos koskee. Asemakaavan tavoitteena on: - Urheilukentän alueen asemakaavaa muutetaan, jotta alueen rakennusoikeutta voidaan nostaa jäähallin rakentamisen johdosta. - Korttelissa 32 tarkistetaan rakennuspaikkojen rajauksia, rakennusoikeutta sekä kaavamääräyksiä. - Korttelissa 35 tarkistetaan rakennuspaikkojen rajauksia, rakennusoikeutta sekä kaavamääräyksiä. - Korttelin 39 rakennuspaikan 6 käyttötarkoitus muutetaan nykyisen käytön mukaisesti. - Kortteliin 40 ollaan suunnittelemassa palveluasuntoja, mikä vaatii kaavamuutosta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 3 (14) - Korttelin 47 maanomistajan tavoitteena on, että rakennuspaikalle voidaan rakentaa asuinkerrostalo. - Korttelin 56 alueelle on rakennettu uusi katuyhteys, jonka johdosta teollisuusalue halutaan jakaa pienemmiksi rakennuspaikoiksi. 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavalla on tehty seuraavat muutoksen: - Urheilukentän alueen asemakaavaa on muutettu siten, että VU-alueelle on osoitettu 6000 k-m² rakennusoikeutta liikuntahallia, jäähallia ym. toimintoja varten olemassa olevan tilanteen mukaisesti. - Korttelissa 32 on tarkastettu terveyskeskuksen rakennusoikeus sekä lämpökeskuksen aluerajaus. - Korttelissa 35 on siirretty rakennuspaikkojen 2 ja 1 välistä rajaa sekä tarkennettu rakennuspaikan 5 määräystä olevan käytön mukaan. - Korttelin 39 rakennuspaikan 6 käyttötarkoitus on muutettu nykyisen käytön mukaisesti. - Kortteliin 40 rakennuspaikkojen rajausta on muutettu rakenteilla olevan Mosaiikki hankkeen perusteella. - Korttelin 47 rakennuspaikkaa 5 on laajennettu ja jaettu kahdeksi rakennuspaikaksi. Kallenkuja on muutettu osin Pihakaduksi. - Korttelin 56 alueelle rakennetun uuden katuyhteys perusteella vanha iso rakennuspaikka on jaettu pienempiin rakennuspaikkoihin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 21,75 hehtaarin suuruinen. Alue on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta. Urheilualueella on urheilukenttä, liikuntahalli, jäähalli, huoltotiloja sekä katsomorakenteita. Kortteliin 32 sijoittuu terveyskeskus, lämpövoimalaitos sekä matkahuollon ja ns. Kehypajan rakennus sekä ns. Neuvola, jossa on mm. kahvila ja vuokrattavia huoneistoja. Korttelissa 35 on palveluasuntoja, Ortodoksinen kirkko ja asuinkerrostalo. Korttelissa 39 ja 40 palveluasuntoja sekä vanha koulukeskusta. Korttelissa 56 on Finndomon talotehtaan tuotantolaitoksia.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 4 (14) 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on lähes kokonaisuudessa rakennettua aluetta. 3.1.3 Rakennettuympäristö 3.1.4 Tekninen huolto Kaava-alue on kokonaisuudessa rakennettua aluetta. Alueella on kolme arvokasta rakennuskohdetta, jotka on osoitettu Pohjois- Savon maakuntakaavaehdotuksessa maakunnallisesti arvokkaiksi. Entinen Osuuspankki Vuonna 1928 osuuskassa rakennutti oman liike- ja asuintalonsa. Rakennuksessa on säilynyt alkuperäisten ikkunoiden ja ulkooven lisäksi mm. näiden rappauksellamuotoillut kehysprofiloinnit. Sisääntuloporras kadulle on uusittu. Rakennusajalleen tyypillisesti talo sijaitsee kiinni katulinjassa ja on kaksikerroksinen. Katukerros on edelleen varattu liiketiloiksi ja yläkerta asuinhuoneiksi Tiilestä muurattu ja rapattu, julkisivusommittelultaan ankaran symmetrinen klassismia edustava rakennus on aikoinaan ollut kirkonkylällä varmasti kunnioitusta herättävä. Osuuspankki lopetti toimintansa rakennuksessa v. 1962. Sonkajärven kirkonkylään v. 1961 valmistunut ortodoksinen rukoushuone on hyvä esimerkki arkkitehti Ilmari Ahosen töiksi helposti tunnistettavista monista ortodoksirukoushuoneista, joille oli muita suunnittelijoita selvemmin ominaista 1950-luvun rakennusaiheiden ja -tekniikan soveltaminen ortodoksiliturgian vaatimaan tilaohjelmaan. Osaa Ahosen piirustuksista käytettiin tyyppipiirustusten tavoin useamman kirkon rakentamisen, kuten Sonkajärven rukoushuoneen, joka on kopio vuotta aiemmin valmistuneesta Maaningan kirkonkylän rukoushuoneesta. Näiden Ilmari Ahosen suunnittelemien kohteiden yhteisinä piirteinä oli yleensä jyrkähkö kourutiilellä katettu katto, sileällä pystylaudoituksella verhoillut ulkoseinät ja tasasivuisten, kuusikulmaisten ikkunoiden käyttö. Ikkunoiden sommittelu julkisivuissa on hyvin harkittua. Usein keinona luoda rauhallinen ja tasapainoinen julkisivu oli yhden pienen ikkunan sijoittaminen toiselle pitkälle sivulle (vrt. Sonkajärven rukoushuoneen takajulkisivu). Sonkajärven kirkonkylän ortodoksisen rukoushuoneen pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Sivuiltaan avoin kellotorni on sijoitettu runkohuoneen katonharjan jatkoksi sisäänkäynnin yläpuolelle kuten Rautalammin ortodoksikirkossa. Kummassakin rakennuksessa on myös sisäänkäyntiportaikko suojattu kellotornin alaosan viistoilla seinäkkeillä. Rukoushuoneen valaistus on poikkeuksellisesti ratkaistu kattoikkunoilla. Sonkajärven apteekkari siloisen apteekin rakennutti kirkkoa vastapäätä 1920- luvulla hirsirunkoisen talon (entinen apteekki). Jo 1940-luvulla talo oli siirtynyt kunnan omistukseen kunnanvirastoksi. Ennen uuden kirjaston valmistumista 1990-luvulla talo oli kunnankirjaston tiloina. Nykyisin kunnan omistamaa rakennusta käytetään mm. harraste- ja toimintatiloina. Talon rakennushistoriallista merkittävyyttä vähentää siihen tehdyt tyyliin sopimattomat muutokset. Muita merkittäviä tai vanhoja rakennuksia kaava-alueella ei ole. Alueen tiestö on rakennettu ja vesihuolto on valmiina.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 5 (14) 3.1.5 Liikenne ja ympäristöhäiriöt 3.1.6 Pohjavesi 3.1.7 Maanomistus Rutakontien liikennemäärä on noin 2300 ajoneuvoa vuorokaudessa (2007). Liikenteen lisäksi muuta ympäristöhäiriötä alueella ei ole. Kaava-alueen pohjoispäätä sivuaa Jakomäen I-luokan pohjavesialue (0876201). Kaava-alue on alueita kunnan ja yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriö Ylä-Savon maakuntakaava. Kaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Pohjois-Savon liitto on parhaillaan laatimassa Pohjois-Savon maakuntakaavaa. Kaavaehdotus on nähtävillä 8.3.- 4.5.2010. Kaavan tavoitteena on kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Kaavaehdotuksessa alue on taajamatoimintojen aluetta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 6 (14) Kuva 2: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksesta Yleiskaava Alueella ei ole voima olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava ilmenee oheisista kuvista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 7 (14)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 8 (14) Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sonkajärven rakennusjärjestyksen 18.3.2001 5. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Sonkajärven numeerista pohjakarttaa. Pohjakartta on tarkastettu 2009. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 9 (14) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnalla on ollut tarve kehittää urheilualuetta ja rakentaa palvelutalo vanhan koulukeskuksen paikalle. Teollisuusalueelle on rakennettu uusi katu, jonka olasta kaava on päivitetty. Korttelin yksityinen maanomistaja on tuonut esittänyt alueen maankäytön tehostamista ja uuden kerrostalon sijoittamista alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavasuunnittelu käynnistettiin elokuussa 2009. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Keskeisimmät osalliset ovat naapurikiinteistöjen maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt, alueen loma-asukkaat, Sonkajärven kunnan tekninen toimi, Savon Voima Oy, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon Liitto. 4.3.2 Vireille tulo Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan Sonkajärven kunnan kotisivuilla www.sonkajarvi.fi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yhtä aikaa kaavan valmisteluaineiston kanssa nähtäville. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 12.5. 11.6.2010 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2010 välisen ajan. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella kaavaa on muutettu seuraavasti: - Pistotie-nimi on siirretty oikeaan kohtaan - Vanhaa apteekkia ei ole osoitettu sr-kohteeksi, koska rakennus on vuorattu miniriittilevyillä ja ikkunarakenteet eivät ole alkuperäiset. - Pohjavesialueen rajausta on korjattu. - VU-alue on merkitty YU- alueeksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 10 (14) - Kaavaselostus tarkennettu. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ajantasaistaa kaavaa, mahdollistaa palvelutalon rakentaminen, tutkia kerrostalon sijoittamista kortteliin 47 sekä huomioida tehty kadunrakentaminen. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Tavoitteena on sovittaa lisärakentaminen ympäristöön sopivaksi. Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Liikenne olisi alueella toimivaa ja liikenneturvallisuus säilyisi. Kunnan osalta rakentamisen toivotaan tapahtuvan vain välttämättömiin tarpeisiin ja eikä aiheuta hoitokuluja. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Lisärakentaminen ei saa aiheuttaa haitallisia näkymiä ja ympäristöhäiriöitä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaava on laadittu olevan tilanteen, vireillä olevien hankkeiden ja esitettyjen tarpeiden mukaisesti. 4.6 Kaavan rakenne 4.6.1 Mitoitus Voimassa olevan kaavan rakennetta ei ole muutettu. Teollisuusalueelle on toteutettu uusi katuyhteys, joka helpottaa talotehtaan logistiikkaa. Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 103411k-m2. Aluevaraukset ja niiden pinta-alat rakennusoikeus ilmenee oheista kuvasta. Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] AK 0,6364 2788 0,44 AL 0,6757 3977 0,59 AO 0,1263 379 0,30 AR-1 0,2714 814 0,30 ET 0,1696 Katu 1,8568 LP 0,0629 M 0,5716
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 11 (14) PA 0,8810 2979 0,34 Pihakatu. 0,0561 T 8,7433 69946 0,80 VL 0,5165 Y 0,1786 536 0,30 YK 0,1593 319 0,20 YS 1,3872 8323 0,60 YU 4,1433 6000 0,040 4.6.2 Palvelut Alueelle tullaan rakentamaan sosiaalipalveluita ja kaava-alueella on jo urheilupalveluista. 4.7 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kaukomaisemaan. Lähimaisemassa alueen rakentaminen ei muuta merkittävästi maisemaa. 4.8 Aluevaraukset 4.8.1 Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Kaavalla on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka kortteliin 47. Uusi kerrostalo tiivistää taajaan rakennetta ja soveltuu alueelle, koska lähistöllä on jo olemassa olevia kerrostaloja ja taajaman palvelut ovat aivan läheisyydessä. Uuden kerrostalon kerrosluku on II. Korttelialuetta on laajennettu puistoalueelle, joka on poitettu kaavasta. Korttelin 35 AK-rakennuspaikan rajausta on hiukan muutettu. AK-alueiden pinta-ala on 0,6364ha ja rakennusoikeus 2788 k-m². Keskimääräinen tonttitehokkuus e = 0,44. AR-1 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Sotaveteraanien palveluasuntojen rakennuspaikka on osoitettu ARmerkinnällä. Alueelle saa rakentaa vammaisen ja vanhusten asuin- ja palvelutalon. AR-alueen pinta-ala on 0,2714 ha ja rakennusoikeus 814 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 0,30. AO Erillispientalojen korttelialue. Korttelissa 35 oleva omakotitalo on merkitty AO-alueeksi. Tältä osin kaavan ei ole tullut muutosta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 12 (14) AR-alueen pinta-ala on 0,1263 ha ja rakennusoikeus 379 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 0,30. AL Asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue. AL- alueiksi on merkitty korttelin 32 rakennuspaikat 4 ja 5 sekä korttelin 47 rakennuspaikka 1 olevan kaavan mukaisesti. AL- alueiden pinta-ala on 0,6757 ha ja rakennusoikeus 3977 k-m². Keskimääräinen tonttitehokkuus e = 0,57. Korttelissa 47 oleva vanha Osuuspankin talo on merkitty suojelukohteeksi. Merkintää koskeva määräys on: Rakennushistoriallisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaustai muutostyötä, jotka turmelevat rakennuksen rakennushistoriallista tai historiallista arvoa. Havainnekuva PA Palvelurakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa vammaisten ja vanhusten asuin- ja palvelutaloja Korttelissa 39 palveluasunnot on osoitettu PA- alueeksi voimassa olevan kaavan AR- alueen asemesta. Korttelin 40 PA- aluetta on laajennettu sekä rakennuspaikkojen rajausta vireillä olevan rakennushankkeen sekä olevien palveluasuntojen johdosta. PA- alueiden pinta-ala on 0,3356 ha ja rakennusoikeus 1342 k-m². Keskimääräinen tonttitehokkuus e = 0,40.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 13 (14) Havainnekuva Y Yleisten rakennusten korttelialue Rakennuspaikalla on kunnan omistama kiinteistö, jota on tarkoitus kehittää sosiaalipuolen erilaisia tarpeita varten. YS Sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Terveyskeskuksen tontti on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti YSalueeksi. Rakennusoikeutta on nostettu toteutuneen tilanteen mukaisesti. YS- alueen pinta-ala on 1,3872 ha ja rakennusoikeus 83232 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 0,60. YK Kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue Ortodoksinen rukoushuoneen rakennuspaikka on merkitty YK-alueeksi. Rukoushuone on merkki rakennussuojelukohteeksi. Suojelumääräys on: Rakennushistoriallisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostyötä, jotka turmelevat rakennuksen rakennushistoriallista tai historiallista arvoa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 14 (14) YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Urheilualueen rakennusoikeutta on nostettu kaksinkertaiseksi rakennetun jäähallin johdosta. Alueen rakennusoikeus on 6000 k-m². Alueen rajaukseen ei ole tehty muutosta. Alueelle on osoitettu rakennuspaikat liikuntahallia, jäähallia ja huoltorakennusta varten. T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Kortteliin 56 on osoitettu uusi katu ja muutettu rakennuspaikkajakoa. Alueen pinta-ala on pienentynyt kadun ja osoitetun M-alueen johdosta. T- alueen pinta-ala on 8,7617 ha ja rakennusoikeus 69946 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 0,80. 4.8.2 Muut alueet Uuden teollisuusaluetta palvelevan kadun eteläpuolelle on osoitettu uusi VLalue. Taivallahdentien varrella oleva LP-alueeseen ei ole tullut muutosta. Kirkonkylän lämpövoimalaitoksen alue (ET) on rajattu toteutuneen tilanteen mukaisesti. Aluetta on laajennettu länteen noin 12 m. Osa Kallenkujasta on merkitty pihakaduksi. Kirkonkylän pohjoisosaan sijoittuva Jalkomäen pohjavesialue (0876201) on merkitty kaavan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. 4.8.3 Kunnallistekniikka Kaava-alueella olevat viemärit ja vesijohdot on osoitettu. Katualueiden rajauksia ei ole muutettu. Uutta katualuetta on osoitettu noin 650 m. 4.9 Kaavan vaikutukset 4.9.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lisärakentaminen on osoitettu siten, että ne eivät sijoitu tulvariskialueelle. Kaavalla ei muodostu merkittäviä katto- ym. pintoja, joten sade- ja sulamisvedet eivät tule merkittävästi lisääntymään kaavamuutoksen vaikutuksesta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 15 (14) 4.9.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on kokonaan rakennettu. Kaava ei edellytä olevien rakennusten purkamista. Kaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta rakennetulle ympäristölle, koska kaava mahdollistaa lisärakentamisen olevan rakentamisen läheisyyteen. Korttelin 56 osalta hulevedet ovat suhteellisen suuret voimakkaiden sateiden aikana. Uuden katualueen osoittamisen johdosta hulevedet voidaan koota keskitetysti alueelta etelään johtavaa avo-ojaan. Koska matkaa lähimpää vesistöön on noin 4,5 km ja osa on melko leveä, ei hulevesistä aiheudu ongelmaa. 4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen toteutuminen ei vaikuta luonnonympäristöön, koska kaavamuutos koskee jo ennestään rakentamiseen kaavoitettua aluetta. 4.9.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset panostaa kirkonkylän alueen kehittämiseen. Urheilu- ja sosiaalipalveluiden lisääntyminen ja teollisuuden toimintaedellytysten tukeminen lisää asumisviihtyvyyttä. Rakentaminen ja paikallisten palveluiden käyttö turvaa omalta osaltaan Sonkajärven palvelutarjonnan. 4.9.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia kunnalle, koska uusi katualue on jo rakentunut. Rakennusoikeuden nouseminen koituu korttelissa 47 maanomistajan eduksi. 4.10 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 4.11 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa ympäristöhäiriöitä. 4.12 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus 16 (14) 4.13 Nimistö Asemakaavalla ei ole vaikutusta nimikkeistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan havainne kuva on liitteenä. 5.2 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta rakennuslupaprosessin yhteydessä. Kuopiossa 9.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuopion aluetoimisto Timo Leskinen aluepäällikkö Lilian Savolainen, arkkitehti suunnittelija