Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus ja ICT ICTexpo 20.3.2013 Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Koulutus ja konsultointi Oy 19.3.2013 Page 1
FCG Finnish Consulting Group Oy Kotimaan tytäryhtiöt 1.7.2012 alkaen FCG Koulutus ja konsultointi Oy tj Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tj Kim Jolkkonen FCG Tietojohtaminen Oy tj Aija Tuimala FCG International Oy tj Anette Vaini-Antila N. 700 työntekijää Liikevaihto 2012 n. 67 milj. Kv-liiketoiminnan osuus merkittävä Kehityskonsultointi Terveydenhuollon ICT Koulutusvienti 19.3.2013 Page 2
9,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen muutos, %, vuosina 1998-2012 8,0 7,0 7,2 7,9 6,0 5,0 4,0 5,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 4,2 4,2 5,4 5,0 3,0 2,9 2,8 2,0 1,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Lähde: Tilastokeskus Kuntien toimintamenot kasvoivat keskimäärin 5,3% vuosina 2000-2010, verotulot 3,6% 19.3.2013 Page 3
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012).
3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 0,0 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. )
20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
Muuttuva väestörakenne lisää hyvinvointipalveluiden kysyntää - ja menoja euroa 20000 15000 10000 5000 0 0-2 3-6 7-17 18-40 41-64 65-74 75-84 85- Ikäryhmät Lähde: Stakes; Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin vuonna 2006 19.3.2013 Page 7
Terveydenhuollon menot kasvaneet reaalisesti noin kolmanneksen 2000-luvulla 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: THL / MP Bruttokansantuote, 1990=100 Terveydenhuolto 19.3.2013 Page 8
Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy noin 600 000 henkilöllä Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä vähenee noin 100 000 henkilöllä Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Väestönmuutos 2009-2030, ennuste Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Väestönmuutos 2009-2030, ennuste 19.3.2013 Page 9 Sähköiset palvelut Liikkuvat palvelut Etäpalvelut
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100) Menoerä 2009 M 2010 2020 2030 SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 - lasten päivähoito 2560 100 106 104 - vanhainkodit 974 100 141 204 - kotipalvelut 741 100 133 182 - palveluasuminen (arvio) 730 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 - Perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 - esiopetus 305 100 108 108 - perusopetus 4122 100 104 108 - lukiokoulutus 641 100 89 96 - ammatillinen koulutus 1467 100 95 98 - ammattikorkeakoulut 471 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 19.3.2013 Page 10
Yksityisen ja julkisen sektorin laajuus 15 mrd. euron terveydenhuolto Lääkkeet 2,5 mrd. eresepti Vanhusten laitoshuolto 0,5 mrd. kotona asumisen tuki, tehokas kotihoito (vrt. kirjaaminen) Matkat yms. 1 mrd. logistiikka, kuljetusten yhdistely Työterveyshuolto 0,7 mrd. Yksityisen sektorin tuotanto n. 2 mrd. Julkisen sektorin tuotanto n. 8 mrd. Erittäin merkittävä: apteekit, silmälasit, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto, ensihoito, erikoislääkärikäynnit, fysioterapia Merkittävä: laboratoriot ja kuvantaminen, yleislääkärikäynnit, vuokratyö Kasvava: toimenpiteet, sairaalahoito Lähde: HUS 19.3.2013 Page 11
Jos maamme terveydenhuolto olisi ollut vuonna 2009 suhteellisesti yhtä paljon BKT:sta kuin muissa Pohjoismaissa, niin menot verrattuna Tanskaan 4,0 Ruotsiin 1,4 Islantiin 0,9 Norjaan 0,7 mrd. toteutunutta suuremmat Jottei totuus unohtuisi Kansantaloutemme kasvu ratkaisee pitkälti myös terveydenhuollon rahoituksen ja toimintamahdollisuudet Henkilöstön saatavuus ja ammattitaito Talouden ohella terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä kysymyksiä 19.3.2013 Page 12
Hoidetaanko terveyttä vai sairautta? Keskeinen kysymys: Miten ihmiset saadaan muuttamaan elämäntapojaan? Hyvinvointi aiheuttaa pahoinvointia ylipaino, lihavuus, vähäinen omin jaloin liikkuminen, ylensyönti ja ylenjuonti diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet suora vaikutus myös työurien pituuteen Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot suuria yli puolet selittyy tupakoinnin, alkoholin käytön, ravinnon ja liikkumisen eroilla Terveydenedistäminen ei ole tuottanut toivottuja tuloksia terveydenedistämisen menetelmät eivät samalla tasolla kuin sairauksien tutkimiset, hoidot, lääkitys, Väestö luottaa liikaa terveydenhuoltojärjestelmän kykyyn hoitaa terveysongelmat Uudet ongelmat, kuten masentuneisuus, kasvaneet merkittäviksi kansantaudeiksi suora vaikutus myös työurien pituuteen Väite: Kansan terveys paranee ensisijaisesti terveyskeskusten ja sairaaloiden ulkopuolella 19.3.2013 Page 13
ICT:n avulla tehokkuutta vaan kuka vastaa kokonaisuudesta? 19.3.2013 Page 14
Yhden luukun periaate? 19.3.2013 Page 15
Asiakas keskiöön? Monessa palvelussa reilusti alle puolet työajasta jää varsinaiseen asiakastyöhön. Tiedon prosessointiin, turhaan touhuamiseen ja virheiden korjaamiseen käytetään paljon enemmän aikaa. Merkittävästi parempia tuloksia saadaan vähemmällä ihmistyöllä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tämä onnistuu kuitenkin vasta, kun samanaikaisesti laitetaan kuntoon organisaatio- ja henkilöstörakenteet, palvelumallit, toimintatavat, johtaminen ja kannusteet. - Raili Mäkitalo, VM Tekniikka hoitakoon rutiinit 19.3.2013 Page 16
Lahden Palvelukonsepti -selvitys Kuntoutuksen jonohoitajan tehtäväkentän sähköistäminen Ajanvarauspalvelujen (varaukset, aikojen muuttaminen ja peruminen) sähköistäminen Nettiohjeita ja neuvontaa Palveluseteli ja maksusitoumus sähköisiksi Tiedonkulku (lab, rtg, sairauskertomus) YPK:een ja sieltä Lahteen E-terveyskioski ja Terveystaltio (ennaltaehkäisevää neuvontapalvelua mobiililaitteen välityksellä) Pitkäaikaisen sairauden (esim. diabeteksen ja astman) hoidon sähköinen seuranta ja omahoidon toteuttaminen (esim. hoitosuunnitelma) Omien perustietojen ja terveystietojen katselu ja muokkaus sähköisesti ja tiedon siirto suoraan sähköiseen sairauskertomukseen Teknologian laaja hyödyntäminen esim. uusissa sairaaloissa ja palvelutaloissa Videohoivapalvelut (SKYPE yms.) ja hyvinvointitelevisio (myös yksiköihin) Omaisten ja työntekijöiden välinen yhteistyö sähköisin menetelmin Jaksohoidon varaaminen ja yhteistyö osaston kanssa Asiakasmaksujen määrittely Sosiaaliset vertaisryhmät (sairaus, odottavat äidit, omaishoitajat yms. asiakaskohderyhmät) Tiedon integrointi ja uudenlainen yhdistely yli sektorirajojen (esim. karttapalvelun tiedot) Sähköiset esitietolomakkeet ja nekin jo osittain valmiiksi täytettynä Automaattiset ilmoitukset eri toimijoille sisäänkirjatessa ja kotiutuesssa sairaalaan / laitoksiin Asiakastyytyväisyyskyselyt Hakemusten seuraaminen vireillepanosta edelleen toimenpiteisiin Toimeentulotuen ennakkolaskenta Turvapuhelinhakemuksen teko ICT Lastensuojeluilmoitus Mielenterveystalo.fi; toimintakykyä arvioivat testit asiakkaiden ja omaisten käyttöön (esim. rava, audit, mmse) ja ohjeet jatkotyöskentelystä Oma terveyskansio 19.3.2013 Page 17
26.8.2011
Yksi piste kaikki palvelut, oikea-aikaisesti, tarpeita vastaavasti Pahosu Kunta Määrittelee tavoitteet Kunnan järj. vastuu Sopimus & SLA Kotitori palveluluukku Tuottajaverkoston kokoaminen, ohjaus, seuranta ja kehittäminen Asiakaspalvelu Palvelutarpeen arviointi Loppuasiakas Käyttäjä ja hankkijja Sopimus & SLA Vuosittainen auditointi SLA = Service Level Agreement; palvelukuvaukset, laatuvaatimukset Tuottajaverkosto Palveluiden tuottaminen sovitulla laatutasolla Kaupungin oma tuotanto osana verkostoa Municipal home care Other producers T A M P E R E E N K A U P U N K I 26.8.2011 19
Olemme matkalla kohti integroitua tulevaisuutta Vaihe 1: Erillinen hierarkia Vaihe 2: Hallinnollinen hierarkia Vaihe 3: Toiminnallinen hierarkia Vaihe 4: Ekosysteemi Strateginen siirtymä Eksote tänään Organisaation Kypsyystaso Toimintamalli Kunta 2 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Toiminta 3 Toiminta 1 Toiminta 2 Kunta 3 ESH ESH Toiminta 4 Yrittäjät Kuntakohtaiset rakenteet ja hierarkiat Hallinnollisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Toiminnallisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Kolmas sektori Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Uusi palvelurakenne on muutakin - The Kansalaisen sähköinen terveysasema! Sähköinen asiointi Liikkuvat palvelut Kotona asumisen tuki Palveluneuvonta Palvelutarpeen arviointi, vastuuttaminen Tietojen tarkistus, itseilmottautuminen Ajanvaraus Omahoito Terveyskioskit ja sosiaalija terveysasemat Monitoimipisteet Konsultoiva tiimi ja etävastaanotto 3.Sektorin toimintamalli Yhteydensaanti 24h Tehostettu ja kuntouttava kotihoito Ennakointi ja toipilasajan tuki Vertaistuki Kodin ulkopuolella liikkuminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Ja missä valtakunnan tila on tällä hetkellä? Missä keskustelu pyörii? Saatavuus Tehokkaissa, asiakaslähtöisissä prosesseissa vai iänikuisissa järjestäytymismuodoissa? Palvelukyky Kunta Rakenne Järjestäminen Rahoitus Demokratia Varmuus Laatu Tavallinen kansalainen kaipaa ennen muuta palveluita. Sanooko terveyskeskus, että tänään meillä ei ole lääkäriä eikä hoitajaa, mutta olisi demokratiaa tarjolla, kävisikö se? ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Kun sen tekemisen pitäisi pyöriä!?! Ammattihenkilöiden työprosessien uudistuminen Tiedon laaja hyödyntäminen Robotiikka, ennusteet > 2013 Kansalaisen käyttäytymisen muutos Omatoiminen kansalainen Prosessien muutokset, Tuotannonohjaus jne. Omahoito, Itsepalvelu Integraatio Integraatio Tiedon kerääminen Sosiaali- ja terveys Sähköinen asiointi Kotona, työpaikalla, vapaa -aikana < 2013 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Apotti vai jotakin muuta till? Apotti? ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI On selvää, että yksi monoliittinen järjestelmä ei kykene hoitamaan kokonaisuutta, vaan toiminnan ja tehokkaan kehittämismallin täytyy perustua integraatioihin ja tiedon liikuteltavuuteen. APOTTI = Laadukas potilastietojärjestelmä?
Yhteenveto tuottavuutta ICT:n avulla Asiakaslähtöisyys toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi Prosessi alkaa asiakkaasta ja päättyy asiakkaaseen esim. kotoutus- ja kuntoutusvaiheet vs. leikkaussalin tehokkuus Tietojohtaminen ja olemassa olevan tiedon hyödyntäminen myös yli sektori- ja organisaatiorajojen Omavastuun ja ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen esim. Terveystaltio, kuntoilua ja terveellistä ruokavaliota edistävät sovellukset Vertaistuen ja kolmannen sektorin hyödyntäminen verkossa tai livenä Tieto- ja viestintätekniikka arjen tukena mm. kotona asumisen tuki ja turvallisuuden tunne Monituottajamallit mm. sähköiset palvelusetelit Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut Yhteispalvelupisteet, terveyskioskit yms. siellä, missä ihmiset liikkuvat Ja ne avoimet rajapinnat ja integroidut tietojärjestelmät!!! 19.3.2013 Page 25
Kiitoksia ja kysymyksiä! Muutosten tuulten puhaltaessa kannattaa rakentaa tuulimyllyjä ei tuulentupia Katrina Harjuhahto-Madetoja 19.3.2013 Page 26