Vantaan kaupunki Kaupunginosa 61, osa korttelia 61105 sekä katu-, virkistys- ja vesialueet TIKKURILA TIKKURILAN SILKKI Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.9.2008 päivättyä asemakaavakarttaa nro 001917, tonttijako ja tonttijaon muutos Elli Maalismaa, aluearkkitehti Kielotie 29, 01300 Vantaa Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettu 1.10.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.6.2007, 10.9.2008
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Vantaan kaupunki / Maankäytön ja ympäristön toimiala / Kaupunkisuunnittelu 1 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavanmuutos: Kaupunginosa 61, Tikkurila Osa korttelia 61105 sekä katu-, virkistys- ja vesialueet Tonttijako ja tonttijaon muutos Tontit nro 61105/6 ja 7 1.2 KAAVAMUUTOSALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisessa kortteliin 61106, idässä Tikkurilantiehen ja -rantaan, Keravanjokeen sekä Tiedepuistoon, etelässä Helsingin rajaan sekä lännessä Keravanjokeen, Tikkurilanrantaan, tonttiin nro 61105/4, Silkkitiehen, kortteliin 61097, Silkkipolkuun ja Tikkurilantiehen. Kaavamuutosalue on Tikkurilan keskustan eteläosaa ja Keravanjoen varren kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Sijainti palvelujen ja Tikkurilan aseman läheisyydessä antaa alueelle erinomaiset kehittämisedellytykset. 1.3 KAAVAMUUTOSALUEEN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavanmuutos nro 001917. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Tikkurilan vanhan silkkitehtaan, Tikkurilan Silkin monipuolinen käyttö ja asuminen. Pääosa Silkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista kunnostetaan. Kahden huonokuntoisimman rakennuksen paikalle toteutetaan asuinkerrostalo. Tikkurilanrannan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset säilytetään nykyisessä käytössä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,4 ha.
2 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVAMUUTOSALUEEN SIJAINTI... 1 1.3 KAAVAMUUTOSALUEEN NIMI JA TARKOITUS... 1 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAMUUTOSPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS... 3 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 11 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN... 16 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 16 4.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 17 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET... 17 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 21 5.1 KAAVAMUUTOKSEN RAKENNE... 22 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 22 5.3 ALUEVARAUKSET... 22 5.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 25 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 30 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 30 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 31 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT... 31 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 31 7 KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET... 32 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA SELOSTUKSEN LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan muutosehdotus ja poistettavat merkinnät Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Vesihuollon ja viemäröinnin yleissuunnitelma Tikkurilan Silkki lähiympäristösuunnitelma, Studio Terra 11.7.2007 (erillinen liite) ERILLISET LIITTEET ASIAKIRJOISSA Tikkurilan Silkki Renor, Yleissuunnitema 15.6.2006 (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy) Pohjatutkimus, perustamistapaselvitys ja maaperän ympäristötutkimus (Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy 7.6.2006) Tikkurilan Silkki, Kiinteistön rakennustekninen kuntoarvio (Insinööritoimisto Raksystems Oy 22.2.2006) Tikkurilan Silkki, Haitta-ainekartoitusraportti: Talo A3, Talo A5, Talot A6, A7 ja A8, Talo B, Talo C, Talo D (Insinööritoimisto Raksystems Oy 12.4.2006) Tikkurilan Silkki, Rakenteiden avaukset 2 (Insinööritoimisto Raksystems Oy 14.4.2006) LVIA-toteutus, Clima Consult Finland Oy Sähkölaitteet, Yhtyneet Insinöörit Oy
3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAMUUTOSPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutosaloitteessa 25.10.05 Renor Oy esitti Silkkitehtaan tontin käyttötarkoitusta muutettavaksi siten, että se mahdollistaa nykyisten toimintojen lisäksi asumisen. Silkkitehtaan luonnossuunnitelmia esiteltiin Vantaa Päivänä 15.5.2006 yleisölle. Tehtaassa oli mahdollisuus tutustua myös rakennettuun malliasuntoon. MRL 63 :n mukainen asemakaavan muutoksen nro 001917 osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 1.10.2006 sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 16.2.2007. Kaavamuutosalueen ja rakennusten käyttöä tutkittiin erilaisina vaihtoehtoina yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Renor Oy:n kanssa. Maanomistajan konsultteina toimivat Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, Sito Oy (liikennesuunnittelu), Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy (perustamistapaselvitys, maaperän ympäristötutkimus), Insinööritoimisto Raksystems Oy (rakennustekninen kuntoarvio, haitta-ainekartoitus), Clima Consult Finland Oy (LVI-suunnittelu) ja Yhtyneet Insinöörit Oy (sähkösuunnittelu). Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.6.2007/kaupunginhallitus 18.6.2007 päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot 12.10.2007 mennessä. Pyydetyistä 21 lausunnosta saatiin 11 lausuntoa. Nähtävillä oloaikana 8.8. - 6.9.2007 ei jätetty muistutuksia. Asemakaavan muutokseen liittyy sopimus. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavojen mukainen. Kaavamuutoksessa noudatetaan Vantaan kaupungin strategisia tavoitteita. Kaavamuutoksella Tikkurilan Silkin rakennuksista ja Tikkurilanrannasta muodostuu toiminnallisesti monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Kokonaisratkaisulla sekä kaavamääräyksillä ja merkinnöillä on varmistettu rakentamisen ja lähiympäristön korkea laatutaso. Kaavamuutoksen lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttäminen. Pääosa kaavamuutosalueen rakennuksista suojellaan ja uudisrakentaminen sovitetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Kaavamuutoksessa Tikkurilan Silkin tontti on merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C), jolle saa sijoittaa asumista, majoitus-, kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotiloja. Autopaikkojen korttelialue (LPA) sijoittuu Silkin ja Silkinkaaren asuinkerrostalojen väliselle alueelle, jonne ajetaan Silkkitien kautta. Kaavamuutoksella on varmistettu jalankulkuyhteydet rantaan sekä kevyen liikenteen reittien jatkuvuus. Keskustatoimintojen alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 17 970 k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus pienenee 2 290 k-m2. Autopaikkojen korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 180 k-m2 talousrakennusta varten. Kaavamuutosalueella on yhteensä 205 pysäköintipaikkaa. Tikkurilan Silkin pääsisäänkäyntien yhteyteen on liitetty kaista puistoa ja katualuetta. Tikkurilantien alle jäänyt sokkeli kaivetaan esiin, jolloin Silkin kadun puoleinen edusta tulee olemaan keskimäärin 70 cm Tikkurilantietä alempana. Tämän takia Silkin ja kadun rajakohtaan rakennetaan muuri ja Tikkurilantien reunaan uusi jalkakäytävä ja pyörätie. 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Renor Oy aloittaa Silkkitehtaan peruskorjaamisen ja rakentamisen, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennuksille on löytynyt käyttäjä. Kunnallistekniikka rakennetaan hankkeen edellyttämässä aikataulussa.
3 LÄHTÖKOHDAT Vantaan kaupunki / Maankäytön ja ympäristön toimiala / Kaupunkisuunnittelu 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Tikkurilan palvelualueen liikenteellinen asema (henkilö-, tavara- ja joukkoliikenne) on erinomainen ja kehittyvä. Sijainti Helsingin pohjoispuolella pääradan ja Kehä III:n varrella sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä tarjoavat monipuoliset ja nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle, muualle Suomeen ja ulkomaille. Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus jo vuodesta 1946, mikä näkyy keskustan ilmeessä. Tiedekeskus Heureka, Keravanjoki, Tikkurilan Silkki, Vernissatehdas, Tikkurilan vanha asema, 1950-luvun rakennusperintö ja Tikkuraitti kaupallisine palveluineen luovat keskustaan vahvaa identiteettiä. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kulttuurimaisemaselvityksen 2005 mukaan kaavamuutosalue kuuluu Keravanjoen varren kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen, jolla sijaitsevat mm. Monitoimitalo Vernissa, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Tikkurilan vanha asema, Tikkurilan Silkki, Söderlingin mylly ja Villa Söderbo. Tikkurilan kehityskuvan 2006 mukaan kaavamuutosalue on osa Tikkurilan kulttuurihistoriallista ydintä, jossa tien ja Keravanjoen väliin jää vanhojen teollisuusrakennusten ja puistojen vyöhyke. Ytimen osana on Tiedekeskus Heureka, jonka yhteyteen suunnitellaan uutta Vantaan kulttuurikeskusta. Pääradalle näkyvät Silkkitehdas, rantapuisto, koskimaisema, Vernissa, 1980-luvun Tikkurilan väritehdas ja Tiedekeskus Heureka luovat vahvaa identiteettiä ja imagoa koko Vantaalle. Luonnonolot Maanpinnan korkeus vaihtelee Silkkitehtaan alueella +15.3... +15.6 välillä. Jokirannan korkeusasema veden äärellä on +11.0. Kaavamuutosalue on savialuetta, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 7-12 metrin välillä. Painokairauksilla on päästy noin 10-18 metrin syvyydelle maanpinnasta. Kairaukset ovat päättyneet kiviin, kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Savialueella rakennukset perustetaan paalujen varaan. Lyöntipaalujen pituudet vaihtelevat 5-18 metriin. Vanhat maanvaraan perustetut rakennukset voivat vaurioitua, jos kaavamuutosalueella lasketaan pohjavesipintaa työmaa-aikana tai pysyvästi. Keravanjokeen viettävällä rinteellä tulee suunnittelussa ottaa huomioon rakennusten ja piha-alueen vakavuus. Tehdyn pohjatutkimuksen 7.6.06 mukaan kaikki maanvaraisesti ja puupaaluille perustettujen osien perustukset ja lattiat esitetään paalutettaviksi teräspaaluilla. Keravanjoen korkeimmat tulvakorkeudet mitattiin vuonna 1966, jolloin rautatiesillan alla vedenkorkeus HW oli +11.71 ja Kielotien kohdalla +11.28. Silkkitehtaan kohdalla vedenkorkeus on ollut noin +11.60. Helsingin vesipiirin tekemien arvioiden mukaan edellä mainittujen paikkojen ylimmät vedenkorkeudet (HW) voivat olla +12.12 (rautatien silta) +11.60 (Kielotien silta) ja +12.00 (Silkkitehdas). Jos maanalaisia tiloja rakennetaan tulvarajan alapuolelle, edellyttää se vesitiiviitä rakenteita. Tikkurilankosken padon alapuolella ei ole jääpatoja tulva-aikaan. Silkkitehdas ja jokirannan raitti on rakennettu niin korkealle, ettei tulvavaaraa ole. Sen sijaan vedenpuhdistamolta Veinin myllylle johtava polku on joskus tulvan alla. Kasvillisuus on sijoittuu pääosin jokirantaan.
5 Pienilmasto ja vedet Etelään viettävä lämmin joenrinne on puiden suojaama ja lähes tuuleton. Silkkitehtaan sisäpiha on myös tuulilta suojassa. Alueen pintavedet valuvat Keravanjokeen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on Tikkurilan kaupunkirakenteen eteläosaa, jonka tuleva rakentaminen on Tikkurilan keskustan tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kaupunkikuva Pääradan länsipuolen hieno kerroksellinen kaupunkikuva muodostuu Tiedekeskus Heurekan, Tikkurilan Silkin, Silkinkaaren asuinkerrostalojen, Kielotornin sekä Keravanjoen muodostamasta kokonaisuudesta. Kaavamuutosalueen inhimillinen mittakaava, puiset ja punatiiliset rakennukset sekä rantapuusto muodostavat viehättävän vastaparin Tiedekeskus Heurekan viileälle modernismille. Teollisuusmiljöön menneen maailman tunnelma virittää odotuksia. Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen-Huttusen suunnittelemat Silkinkaaren asuinkerrostalot liittyvät hienolla tavalla rantaan ja vanhaan silkkitehtaaseen. Silkkitien ja Silkkipolun länsipuolen kaupunkikuva on sekava. Väestön rakenne ja kehitys Tikkurilassa Tikkurilan palvelualueen väestön sosiaalisen rakenteen piirteisiin kuuluu mm. aikuisvaltaisuus, yksin eläminen, lapsettomat avopariperheet ja työttömyys. Tikkurilan palvelualue on myös muuttoliikenteen aluetta, mikä vaikuttaa hyvinvoinnin taustatekijöihin: juurtumiseen, ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen jne. Vuonna 2005 Tikkurilan kaupunginosassa (kaupunginosa 61) oli 4 810 asukasta. Kymmenen vuoden aikana väkiluku on kasvanut lähes 1 200 asukkaalla. Kerrostalovaltainen kaupunginosa on heti Myyrmäen jälkeen tiheimmin asuttua aluetta Vantaalla. Alueen väestö on vanhusvoittoista. Väkiluvun ennustetaan olevan 5 235 asukasta vuonna 2010. Asuminen Tikkurilan kaupunginosan asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin eli 58 m2. Tikkurilassa ei kuitenkaan asuta kovin ahtaasti, sillä kaupunginosassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä koko Vantaasta. Tikkurilan keskustaan tarvitaan uutta asuntotuotantoa, koska mm. ikääntyvät ihmiset tarvitsevat hissillisiä kerrostaloasuntoja. Kaavamuutosalueella on yksi asunto. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Tikkurila aluekeskuksena tarjoaa monipuoliset palvelut. Alle kilometrin päässä ovat mm. kaupungintalo, kaupungin, valtion ja seurakuntayhtymän virastot, kirkko, posti, pääkirjasto ja Laurean ammattikorkeakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut saa viereisistä kortteleista, Kauppiastavaratalo Tikkurista sekä Asematien ja Tikkuraitin varren liikkeistä. Tikkurilan kaupunginosa on toiseksi suurin työpaikkakeskittymä lentokentän jälkeen. Lähes 92 prosenttia 6 300 työpaikasta on palvelujen parissa. Kaupunki ja valtio ovat myös merkittäviä työnantajina. Tikkurilasta on tulossa tiede-, tieto- ja kulttuurikeskus, kun Tiedekeskus Heurekaa laajennetaan rautatien itäpuolelle Kuninkaalaan.
6 Kaavamuutosalueen noin 70 vuokralaisesta osa on palvelualan pienyrityksiä. Virkistys Tikkurilan kulttuurihistoriallisen ydin rantapuistoineen on virkistyksen kannalta merkittävä. Tikkurilanranta kevyen liikenteen raitteineen liittää alueen laajempaan viheralueverkkoon mm. Bäckbynpuistoon ja Tikkurilan keskuspuistoon. Tikkurilan urheilupuisto uima-, keila- ja jäähalleineen sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä. Pääkaupungin monipuolista virkistystarjontaa on lyhyen junamatkan päässä. Liikenne Kaavamuutosalue liittyy Silkkitien, Kielotien ja Tikkurilantien kautta muuhun liikenneverkkoon ja seudulliseen päätieverkkoon, mm. Kehä III:lle, Lahdenväylälle ja Tuusulanväylälle. Silkkitehtaan vieressä Tikkurilantiellä on bussipysäkki. Tehtaan kohdalla Tikkurilantien nykyinen korkeusasema on +16.4... +17.0. Silkkitehtaan sokkeli on Tikkurilantien alapuolella alla olevien kuvien mukaisesti. TIKKURILANTIEN REUNAA LÄNTEEN JA ITÄÄN PÄIN Noin 600 metrin päässä sijaitsevat Tikkurilan asema, jolta on yhteydet pendolinoilla, pika- ja taajamajunilla päärataa pitkin eri puolille Suomea. Yhteydet ovat parantuneet Lahden oikoradan avauduttua vuonna 2006. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka tulee palvelemaan suoraan yli 220 000 pääkaupunkiseutulaista sekä lentoasemaa. Tikkurilan linja-autoasemalta pääsee lentoasemalle, eri puolille Vantaata ja Helsinkiin. Tikkurilan aseman yhteyteen on suunnitteilla Matkakeskus, jolla on tarkoitus parantaa mm. joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaihtoja kulkuneuvosta toiseen. Pitkän aikavälin suunnitelmana on pikaraitiotien rakentaminen Tikkurilan keskustan ja lentoaseman välille sekä pääkaupunkiseudun poikittaisyhteyksien kehittäminen Espooseen ja Helsinkiin. Keravanjoen eteläpuolella kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti, joka johtaa Tikkurilan keskustan kautta Keravalle, Tikkurilantien kautta Lahdenväylälle ja Helsingin pitäjän Kirkonkylän kautta Helsinkiin. Pyöräilyn pääreitit ja paikallisreitit ovat Kielotien ja Tikkurilantien varressa. Maankäyttö Vuosina 1934 1964 rakentunut Tikkurilan Silkki muodostuu seuraavista osista: Tehdasalueen pohjoisosassa sijaitsevat II-kerroksiset rakennukset A1 - A4 (yht. 3 724 brm2) valmistuivat vaiheittain vuosien 1934 1938 aikana.
7 Tehdasalueen keskellä sijaitsee III-kerroksinen varasto ja lämpökeskus, rakennukset C ja D (1 200 br-m2), jotka ovat valmistuneet vuonna 1952. Suurin yhtenäinen III V-kerroksinen rakennus B (5 707 br-m2) valmistui vuonna 1954. Korttelin itäreunan muodostava rakennusrivistö, rakennukset A5 - A8 (4 149 br-m2) täydentyi nykyiseen laajuuteensa vuoteen 1964 mennessä. Näistä rakennuksista eteläisimmät ovat huonossa kunnossa. Rakennusten pinta-alat perustuvat voimassa olevan asemakaavan kaavaselostuksessa oleviin Kiinteistötaito Peltola & Pulkkanen Oy:n laskelmiin 16.6.1998, joiden mukaan Silkkitehtaan yhteen laskettu brutto-/kerrosala on 15 203 m2. Silkkitehtaan kiinteistössä on noin 70 vuokralaista. Tehtaassa toimii mm. kuvataidekoulu, Teatteri Vantaa, Tanssiteatteri ja Arkkitehtuuripäiväkoti Arkki. SILKKITEHTAAN RAKENNUKSET / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY 12.1.07 Tikkurilanrannassa sijaitsevat vedenpuhdistamo ja pumppaamo, rakennus H (423 br-m2) valmistui vuonna 1956 1957. Vesilaitoksen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa. Lisäksi rannassa ovat seuraavat rakennukset: Puurakenteinen II-kerroksinen Söderlingin mylly (237 k-m2) valmistui vuonna 1935. Rakennuksessa toimii kesäkahvila Veinin mylly. Villa Söderbo (190 k-m2) on puurakenteinen, I½ -kerroksinen ja mansardikattoinen rakennus, joka valmistui vuonna 1939. Huvila toimii taiteilija-asuntona ja ateljeena. Rakennettu kulttuuriympäristö Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 1979 -inventointiraportissa Tikkurilan vanha silkkitehdas ja Söderlingin mylly on luokiteltu luokkaan A1, eli ne on todettu suojelemisen arvoisiksi kohteiksi jo inventointia tehtäessä. Villa Söderbo on samassa inventoinnissa todettu A2- luokan kohteeksi, mikä tarkoittaa, että suojelukelpoisuus on varmistettava tarkemmalla tutkimisella. Kaavatyön yhteydessä rakennus on todettu suojelemisen arvoiseksi sekä kaupunkikuvallisista että rakennus- ja paikallishistoriallisista syistä.
8 Kulttuurimaisemaselvityksessä 2005 Tikkurilan Silkkitehdas, Söderlingin mylly ja Villa Söderbo on luokiteltu arvokkaiksi rakennuksiksi. Tikkurilan kehityskuvan 2006 mukaan kaavamuutosalue on osa Tikkurilan kulttuurihistoriallista ydintä. Katso kohta 3.1.2 Maisemarakenne, maisemakuva. TIKKURILAN SILKKI 1950-LUVULLA KUVA: TIKKURILA SILKKI OY:N ARKISTO / VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Helsingin maalaiskuntaan perustettiin 1930-luvun laman jälkeen kaksi suurteollisuuteen luettavaa teollisuuslaitosta, joista toinen oli Suomen Silkkiteollisuus, myöhemmin Tikkurilan Silkki Oy. Saksalaissyntyisen rakennusinsinöörin Kurt Wreden perustama tehdas oli yksi ensimmäisistä silkkitehtaista Suomessa. Omistaja huolehti työntekijöistään hyvin mm. järjestämällä heille terveydenhoidon ja ostoetuuksia. Tehdas laajeni toiseen maailmansotaan asti, mitä ennen tehtaassa oli lähes 300 työntekijää. Sodan jälkeen alkoi uusi nousu. Ennen vuoden 1956 yleislakkoa tehtaassa oli 738 työntekijää. Lakon jälkeen tehdas myytiin Suomen Puuvillateollisuudelle ja edelleen Finlaysonille. Silkkikutomo- ja värjäämötoiminta lopetettiin 1980- luvun alussa. Silkkitehdas on vakiintunut osaksi Keravanjoen rantavyöhykkeen kaupunkimaisemaa ensin teollisuuslaitoksena, sittemmin erilaisten kulttuuritoimijoiden ja -toimintojen sekä pienyritysten keskittymänä. Rakennusryhmä muodostaa kaupunkikuvallisesti näkyvän kokonaisuuden. Sisäpihojen mittasuhteet, rakenteet ja materiaalit ovat autenttista teollisuusarkkitehtuuria. Monimuotoinen kokonaisuus on historiallisesti todistusvoimainen ja elämyksellinen, ja se kertoo merkittävällä tavalla Tikkurilan rakentumisen ja Helsingin maalaiskunnan teollistumisen vaiheista. Kokonaisuuden vanhimmat osat ovat alueen pohjoisosassa sijaitsevat II-kerroksiset rakennukset, joissa sijaitsivat mm. värjäämö ja kutomo. Nämä rakennukset toteutettiin vuosina 1934-1935. Tehdaskokonaisuutta laajennettiin 1930-luvun loppupuolella useaan otteeseen. Raken-
9 nusten suunnittelusta vastasi tehtaan rakennuspäällikkö Herman Kues. Tehtaan ensimmäinen kasvuvaihe katkesi toisen maailmansodan alkamiseen. TIKKURILAN SILKKI YLHÄÄLLÄ SISÄPIHANÄKYMÄ JA OIKEALLA SISÄTILOJA Sodan ja sitä seuranneen pulakauden jälkeen tehtaan rakentuminen jatkui 1940 1950-lukujen taitteessa. Uusi kolmikerroksinen kutomorakennus valmistui tontin lounaisosaan vuonna 1951, ja sitä korotettiin pian kerroksella ja laajennettiin pohjoiseen. Laajennus valmistui vuonna 1954. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Matti Finell. Tämän jälkeen alueelle rakennettiin vielä mm. raakakangasvarasto, leikkaamo ja tarkastamo. Silkkitehdas täydentyi nykyiseen laajuuteensa 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alkupuolen aikana. Viimeisin lisä kokonaisuuteen oli vuonna 1964 valmistunut uusi värjäämö, jossa sijaitsee tällä hetkellä Silkkisali. Herman Kues, Matti Finell, rak.tsto Constructor ja ins.tsto Malmberg suunnittelivat tehtaan rakennuksia 1950 60-lukujen aikana. TAUSTALLA VILLA SÖDERBO JA ETUALALLA SÖDERLINGIN MYLLY Silkkitehtaan itäpuolella sijaitseva Söderlingin mylly kuuluu Tikkurilaan 1930-luvulla toteutettuihin pienempiin teollisuuslaitoksiin. Mylly rakennettiin samaan aikaan silkkitehtaan
10 ensimmäisten vaiheiden kanssa. Puinen myllyrakennus oli käyttövalmiina vuoden 1935 alussa, ja rakennusta laajennettiin vuonna 1944. Myllyn käyttövoimana oli aluksi polttomoottori, sittemmin sähkömoottori. Rakennuksen itäsivulla oli myllyn aktiivisena toiminta-aikana nostinlaite, ja lähempänä rantaa, erillään rakennuksesta, sijaitsi muuntaja. Nämä on sittemmin purettu. Myllyn tuotannon voimakkain kausi oli 1950-luvun alussa, jolloin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut mylly palveli koko lähitienoota. Vantaan kaupunki osti myllyrakennuksen vuonna 1988. Se kunnostettiin ja vuokrattiin kahvilaksi. Söderlingin mylly, kahvila Veinin mylly on tärkeä osa Tikkurilantien varren kaupunkikuvaa ja Keravanjoen rantamaisemaa. Villa Söderbo on vuonna 1939 valmistunut, alun perin myllyn toimintaan liittynyt asuinrakennus. Myllyn omistaja Ernst Söderling rakensi sen omaksi talokseen, ja yksi huoneista toimi myllyn konttorina. Rakennusta täydennettiin 1940-1950-lukujen kuluessa ja siinä tehtiin joitakin muutostöitä. Mm. ullakkokerros otettiin kokonaan asuinkäyttöön. Mansardikattoinen puurakennus on hyvä esimerkki viime vuosisadan puoliväliä edeltäneen aikakauden rakennuskannasta, jota Tikkurilassa on vain vähän jäljellä. Sillä on vakiintunut asema osana joenvarren kaupunkikuvaa myllyrakennuksen ja Silkkitehtaan välissä. Rakennus on Vantaan kaupungin omistuksessa. Tekninen huolto Kaavamuutosalue kuuluu teknisen huollon verkostojen piiriin. Lähin vesijohto on Silkkitiellä. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Lisäksi verkkoon syötetään vettä Valkoisenlähteen pohjavedenottamolta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +88.00 mvp (merenpinnasta). Keravanjoen varressa sijaitsee Korson ja Tikkurilan välinen pääviemäri (1200 mm), joka jatkuu edelleen Suutarilan jätevesipumppaamolle. Helsingin viemäriverkostossa jätevedet johdetaan Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet päästetään mereen. Silkkitiellä ja Tikkurilantiellä sijaitsevat rakennetut sadevesiviemärit. Sadevedet johdetaan Keravanjokeen. Ympäristöhäiriöt TIELIIKENNEMELU TIKKURILASSA 2030
11 Yleiskaavan tarkistustyön yhteydessä on selvitetty pääteiden ja -katujen liikennemelu 2030. Selvityksen mukaan Tikkurilantien liikennemelu aiheuttaa kaavamuutosalueen pohjoisosaan 55-65 db melutasoja. Maaperän ympäristötutkimuksen mukaan Silkin alueelta otettiin maaperänäytteitä 18 tutkimuspisteestä. Lisäksi otettiin vesinäytteitä kuntatekniikkakeskuksen asentamista pohjavesiputkista. Tutkimuksissa todettiin maaperän likaantuneen lievästi metalleilla piha-alueen rakennekerroksissa sekä rakennusten vierus- ja alustäytöissä. Kaavamuutosalueen maapohja on paikoin likaantunut. Maaperä oli likaantunut voimakkaasti metalleilla jokitörmän täyttöalueilla. Pilaantuneita maakerroksia arvioidaan olevan yhteensä 1 400 m3 (2 200 t), joista voimakkaasti pilaantunutta maata on 200 m3 (300 t). Ohjearvon ylittävä maa-aines joudutaan poistamaan joko ennen rakentamista tai maarakennustöiden yhteydessä. Sosiaalinen ympäristö Katso kohta 3.1.3 Väestön rakenne ja kehitys Tikkurilassa. Tikkurilan palvelualueella on puututtu mm. mahdollisimman varhain lapsen ongelmiin, mikä on näkynyt kaikilla palvelutoiminnan sektoreilla. Sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta on parannettu toteuttamalla Turvallisuustalkoot -hanketta. Tyypillisiä ovat mm. perinteeksi muodostuneet yhteisölliset vuosittain toistuvat tapahtumat, joilla on pyritty luomaan asukkaille "Tikkurila-identiteettiä". Suunnittelualueen sijainti antaa hyvät lähtökohdat sosiaalisesti monipuolisen asuin- ja toimintaympäristön syntymiselle. 3.1.4 Maanomistus Tontit nro 61105/3 ja 5 omistaa Renor Oy. Puistoalue ja katualueet ovat Vantaan kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen.
12 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Hyväksymispäätöksestä on valitettu. Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta, joka sijaitsee kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeellä. Keravanjokilaakso on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Vantaan yleiskaava (KV 14.9.1992) on osittain vahvistunut ympäristöministeriössä. Kaavamuutos ei ole ministeriön vahvistaman yleiskaavan alueella. Vantaan yleiskaava (KV 17.12.2007) ei ole saanut vielä lainvoimaa. Yleiskaavojen mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja lähivirkistysaluetta (VL), jolle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Kaavamuutosalue on merkitty vinoviivoituksella merkittäväksi ympäristökokonaisuudeksi / kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tikkurilantielle merkitty ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Hanke on yleiskaavojen mukainen. Yleiskaavan kaupunkikuvallisesti arvokas alue tarkoittaa kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja on suojeltava. "Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava sen alkuperäisiä kaupunkisuunnitteluperiaatteita ja huolehdittava siitä, että rakentaminen tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu ympäristöönsä. Alueella tapahtuvan ympäristörakentamisen ja -hoidon tulee perustua sen kaupunkikuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Alueella olevien rakennusten ulkoasua ei saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu."
13 Helsingin yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002 on saanut lainvoiman 23.12.2004. Sen mukaan Vantaan rajan eteläpuolelle sijoittuu vesialue ja Keravanjoen eteläpuolelle kaupunkipuisto. Helsingin pohjoisreuna on Tikkurilan kohdalla pientalovaltaista asumisen aluetta. Kehä II:n moottorikadun viereen sijoittuu kerrostalo- ja toimitilavaltainen alue. Asemakaava Alueella ovat voimassa ensimmäinen asemakaava Tikkurila VIII (610 400), SM 26.8.1983 sekä 21.10.2002 vahvistuneet asemakaavan muutokset (nro 001531 ja nro 001535). Niiden mukaan kaavamuutosalue on toimitilarakennusten (KTY), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä katu-, puisto- (VP) ja vesialuetta (W). Toimitilarakennusten alueelle saa sijoittaa liike-, toimisto-, käsityö- ja palvelutiloja enintään 70% kerrosalasta. Alueelle saa lisäksi sijoittaa kulttuuri-, opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevia tiloja. Ympäristö on merkitty säilytettäväksi. Rakennuksille on osoitettu säilyttämistä koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Eteläisin rannan puolella oleva rakennus voidaan säilyttää tai korvata ympäristöön sopeutuvalla ½ III - kerroksisella rakennuksella. Korttelialueen pohjoisosalla rakennuksia saa korottaa yhdellä kerroksella. Puistoalueella vedenpuhdistamo ja pumppaamo on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi. Söderlingin myllyä ja Villa Söderbota ei ole suojeltu. Voimassa oleva asemakaava ei sisällä asumista. Kaavahanke edellyttää mm. Silkin tontin käyttötarkoituksen muuttamista.
14 Kaavamuutosalueella on voimassa OAJ:n, Asko Kiinteistöt Oy:n, Kiinteistö Oy Tikkurilan Jokipuiston ja Skanska Etelä-Suomen välinen rasitesopimus 1.6.2001 sekä As. Oy Vantaan Silkinkulman, As. Oy Vantaan Silkinkaaren ja Skanska Talonrakennus Oy:n välinen rasitesopimus 2.7.2004. Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan talousarvion 2007 / taloussuunnitelman 2007 2009 strategiset tavoitteet ovat hallittu kaupunkikasvu, tuloksellinen elinkeinopolitiikka, asukkaan turvallinen arki, yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta sekä lasten ja nuorten tukeminen. Hallittu kaupunkikasvu merkitsee mm. seuraavaa: Kaupunki luo rakentamisedellytykset noin 2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Täydennetään ja kehitetään keskuksia. Eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Joukkoliikenteen osuus säilytetään vähintään nykytasolla. Työpaikka-alueiden joukkoliikennepalvelut turvataan. Asuntopoliittisilla toimenpiteillä, sopimuksilla ja täydennyskaavoituksella sekä kehittämishankkeilla varmistetaan asuinalueiden monipuolinen asukas- ja asuntorakenne. Vantaan kaupungin asuntostrategian 2005-2012 (KV 21.3.2005) mukaan kaupunkilaisten asumisuran asumistarpeet turvataan monipuolisella asuntokannalla. Rakentamisen päämääränä ovat viihtyisät ja turvalliset asuntoalueet. Kaupunkisuunnittelun strategiassa 2005 2007 kaupunkisuunnittelun tavoitteena on hyvä kaupunkiympäristö, toimiva kaupunkirakenne, vahvat keskustat sekä elinkeinoille ja palveluille tarpeelliset toimitilat. Vantaan arkkitehtuuristrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.1.2006. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto vahvisti 17.12.2001 Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen, joka tuli voimaan 1.1.2002. Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Korttelialueet on merkitty tontteina sekä puisto- ja katualueet tiloina kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muita selvityksiä, suunnitelmia ja ohjeita Kaavamuutostyössä on hyödynnetty mm. seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vantaalla (Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 7/2006) Tikkurilan kehityskuva (Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 1.2.2006). Kaikissa erillisissä töissä toteutetaan läpäisyperiaatteella kehityskuvaa kahdeksalla askeleella mm. seuraavasti: Muodostetaan selkeästi rajattuja ja vaihtelevia näkymiä sisältäviä katu- ja au-
15 kiotiloja. Toteutetaan suunnitelmallisesti korkeatasoisia asuinkortteleita (monipuolinen asuntotarjonta, kestävät materiaalit, tasokkaat julkisivuratkaisut, suojaisat pihat). Toteutetaan keskustan laatukriteerit täyttäviä pysäköintilaitoksia ja laadukas keskustapuisto. Säilytetään ihmisläheinen mittakaava ja turvataan ajallinen kerrostuneisuus. Vantaan matkakeskus - Tikkurilan asema, kehittämissuunnitelma C11/2005 (WSP LT- Konsultit Oy, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja ANSERI-Konsultit Oy 11.8.2005) Kulttuurimaisemaselvitys (Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 2005) Ruraali urbaani, Vantaan kaupunkisuunnittelun historia (Sari Hirvonen / Kaupunkisuunnittelu 8/2005) Vantaan asuinalueiden pysäköinnin mitoitusohje (KALA 31.3.2004), jonka mukaan suunnittelualue sijaitsee korkean joukkoliikenteen palvelutason alueella. Tällöin kerrostalokorttelien mitoitusohjeena on 1 ap/90 k-m2, kuitenkin 0,8 ap/asunto. Tikkurilan keskustan valaistuksen ideasuunnitelma (Kuntatekniikan keskus, Helsingin Valo- ja äänityöpalvelu Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy 15.10.2004) Vantaa alueittain 2003 (Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus 2004) K2 Vantaa, selvitys kaupunkibulevardin idealuonnoksesta Tikkurilantielle (Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen 29.1.2002) Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 1979 (Kaupunkisuunnitteluyksikkö 2002) Helsinki-Vantaa lentoasema, Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 /Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi 4.12.2002 (Ilmailulaitos A 14/2002) Vantaan kaupunki: Vantaan ulkovalaistuksen tarveselvitys (2003), Viheralueselvitys (Kaupunkisuunnitteluyksikkö 2002), Vantaan viheralueohjelma 2001 2010 (Tekninen toimiala 2001).
16 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Pääsuunnittelukohteena on vuosina 1934-1964 rakennettu Tikkurilan vanha silkkitehdas, jonka omistaa Renor Oy. Kaavamuutosaloitteessa 25.10.05 Renor Oy esitti Tikkurilan Silkin tontin käyttötarkoituksen muuttamista siten, että se mahdollistaa nykyisten toimintojen lisäksi asumisen. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 1.10.2006 sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1 Osalliset Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät ja/tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen. Vantaan kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset, mm: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, sivistystoimen toimiala ja kaupunginmuseo. Muita viranomaisia: Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto, Helsingin kaupunginhallitus, Tielaitos/Uudenmaan tiepiiri. Muita tahoja: Tikkurilan aluetoimikunta, Tikkurilan omakotiyhdistys ry, Tikkurila-seura ry, Tapulikaupunki-Seura ry, Suutarilan Omakotiyhdistys ry, Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan Vammaisneuvosto, Vanhusneuvosto, Vantaan kotiseutuliitto ry, Vantaan yrittäjät, Vantaan kauppakamariosasto, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, Vantaan Energia Oy, Helsingin Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy ja Elisa Networks Oy. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosta on valmisteltu yhteistyössä Renor Oy:n edustajien ja konsulttien sekä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Silkkitehtaan luonnossuunnitelmia esiteltiin Vantaa Päivänä 15.5.2006 yleisölle. Tehtaassa oli mahdollisuus tutustua myös rakennettuun malliasuntoon. MRL 63 :n mukainen asemakaavan muutoksen nro 001917 osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.9.2006. MRL 62 :n mukainen vuorovaikuttaminen järjestettiin 11. - 12.10.2006. Määräaikaan 13.10.2005 mennessä jätettiin kolme suullista ja viisi kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä tuotiin esille mm. paalutuksen aiheuttama tärinä joen toiselle puolelle, kulttuuritilatarpeet ja Villa Söderbon käyttö taiteilija-asuntona. Museovirastolla ei ollut asiaan huomautettavaa. "Kaavaratkaisu ei saa kuitenkaan johtaa liian siloteltuihin tai teolliselle ympäristölle vieraisiin ratkaisuihin." Kaavatyön etenemistä saattoi seurata osoitteista www.vantaa.fi ja www.tikkurilansilkki.fi. Kaavatyöstä pidettiin MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 16.2.2007 Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Uudenmaan liiton mukaan korttelialueen käyttötarkoituksen muutos on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa joen vartta noudattelee viheryhteystarvemerkintä, mikä on yhdenmukainen voimassa olevan asemakaavan kanssa.
17 Museoviraston näkökulmasta kaavaluonnos on perusratkaisuiltaan hyväksyttävä. Detaljitason suunnittelu voidaan jättää paikkakunnalla ratkaistaviksi. Lisäksi päätettiin seuraavaa: Kaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Tikkurilantien liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Suunnittelussa tulee varmistaa liikkumisen esteettömyys. C-merkintä edellyttää tarkempaa merkintätapaa esimerkiksi määrittelemällä asumisen osuus kokonaisuudesta. Liikennemelun takia Tikkurilantien varteen ei voi sijoittua asumista. /s-merkintä tarvitsee tarkemman selityksen avautuakseen varsinkin, jos se on VP - merkinnän yhteydessä. Laadittavalla lähiympäristösuunnitelmalla voi olla myös määräystä selittävä merkitys. Sekaannusten välttämiseksi kaksi erilaista sr-merkintää tulisi yhdistää. Tikkurilanrannan rakennusten osalta harkitaan, tarvitseeko niiden tuleva käyttö määritellä kaavamuutoksessa tarkemmin. Villa Söderbolle ei merkitä erikseen omaa tonttia, mutta asumisen yksityisyys mahdollistetaan esimerkiksi ympäristörakentamisen keinoin. Lähiympäristösuunnitelmassa tämä näkökohta otetaan huomioon. 4.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Tikkurilan Silkin alueesta muodostetaan toiminnallisesti monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Suunnittelun lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, jossa rakennusten tyyli ja ominaispiirteet säilytetään. Myös uudisrakentaminen sovitetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Toteuttamisessa edellytetään rakentamisen ja lähiympäristön korkeaa laatutasoa. Silkin alueelle suunnitellaan asuntoja. Asukastoiveiden pohjalta tehtaaseen saneerataan 70-250 k-m2:n suuruisia yksi- tai useampikerroksisia loft-asuntoja. Teollisuusrakennuksen luonne on myös sisätilojen suunnittelun lähtökohtana. Tehdaskokonaisuuden keskellä ja jokirannassa kaksi huonokuntoisinta rakennusta voidaan korvata uusilla kokonaisuuteen soveltuvilla asuinkerrostaloilla. Silkin pohjoisosalle suunnitellaan kulttuuri-, palvelu- ja toimistotiloja, jolloin mm. Teatteri Vantaalla ja Päiväkoti Arkilla on mahdollisuus jatkaa toimintaansa. Silkin ja Silkinkaaren asuinkerrostalojen väliselle pysäköintialueelle suunnitellaan pysäköintilaitos, joka voi laajentua maan alla Silkin tontin ja Silkkitien alle. Tutkitaan voimassa olevassa asemakaavassa Silkin tontille merkityn jalankulkualueen siirtäminen pysäköintialueen puolelle. Silkkitehtaan ja pysäköintialueen välistä rajausta tarkistetaan. Tutkitaan Tikkurilanrannan rakennusten; vedenpuhdistamon ja pumppaamon, Villa Söderbon ja Söderlingin myllyn tuleva käyttö. Rakennukset säilytetään kaavamerkinnöin ja - määräyksin. Tutkitaan Tikkurilantien reunan jalankulkuyhteyksien parantaminen sekä kadun ja säilytettävien rakennusten välisten korkeusasemien sovittaminen toisiinsa. Tikkurilantien suunnittelussa otetaan huomioon pikaraitiotien mitoitustarpeet. 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Renor Oy:n konsultteina toimivat Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy ja Esisuunnittelijat Sito Oy (liikennesuunnittelu). 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavamuutostyön pohjana oli Tikkurilan Silkin yleissuunnitelma 15.6.2006, jonka mukaan tehdaskiinteistöstä 11 760 k-m2 muutetaan asunnoiksi, 1 990 k-m2 asuin- ja toimistotiloiksi sekä 4 490 k-m2 toimisto- ja liiketiloiksi. Asuinkerrosala merkitsi 68 noin 70-250 m2:n suu-
18 ruista loft-asuntoa, joista 44 asuntoa sijoittui vanhoihin rakennuksiin ja 24 uudisrakennuksiin. Yleissuunnitelmaan liittyi perustamistapa-, haitta-aine- ja maaperäselvitykset, rakennusten kuntoarvio ja rakennetutkimukset. Kuntotutkimuksiin liittyi rakennusten haitta-ainetutkimukset. Rakennuksille oli laadittu alustavat LVI-toteutuksen ja sähkölaitteiden selostukset. Syksyn 2006 aikana tutkittiin mm. Vantaan kulttuuripalvelujen, musiikkiopiston ja lasten kuvataideopetustilojen sijoittuminen Silkin rakennuksiin. Sijaintipaikkaa pidettiin liikenneyhteyksien ja Vantaan kulttuuri-imagon kannalta ihanteellisena. Silkkisali tarjoaa mm. musiikkiopistolle sen tarvitseman konserttitilan. Renor Oy oli valmis kunnostamaan kaupungin tarvitsemat toimitilat toivotussa aikataulussa. Autopaikkanormiksi sovittiin 1 autopaikka/120 k-m2 sekä asunnoille että kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotiloille. Rasitesopimusten mukaan toimistotilojen 30 autopaikkaa tuli osoittaa vuorottaiskäyttöön Asunto Oy Silkinkaaren ja Silkinkulman kanssa ja varata niille kuusi pysäköintipaikkaa. Silkkisaliin ja teatteriin mahtuu yhteensä 396 istumapaikkaa. Kuntatekniikan keskuksen mukaan salitiloja varten tuli osoittaa 1 autopaikka/6 istumapaikkaa, mikä merkitsi yli 60 lisäautopaikan rakentamista. Lähiympäristöstä ei löytynyt helposti käytettäviä pysäköintipaikkoja. Yhteistä pysäköintilaitosta tutkittiin mm. Tikkurilantien toiselle puolelle Elokuvateatteri Bio Grandin yhteyteen. Renor Oy piti kuitenkin selkeimpänä toteuttaa pysäköintipaikat hankkeensa yhteydessä. BIO GRANDIN PYSÄKÖINTILAITOS TIKKURILANTIEN PYÖRÄTIE AJORADAN TASOSSA / ESISUUNNITTELIJAT SITO OY 7.2.07 Silkin Tikkurilantien puoleisen sokkelin esiin saaminen edellytti rakennuksen viereisen katupinnan laskemista, mikä osoittautui esteettömyyden kannalta vaikeaksi. Esisuunnittelijat Sito Oy tutki Tikkurilantien risteysalueen ja kaavamuutosalueen liikenteelliset järjestelyt. Sen mukaan Silkkitehtaan vieressä jalkakäytävä voidaan rakentaa korkeusasemaan +15.70, jolloin se on 0.70-1.30 m Tikkurilantietä alempana. Ajoradan viereen rakennetaan uusi jalankulku- ja pyörätie, joka erotetaan muurilla Silkin uudesta jalkakäytävästä. Bussipysäkki esitettiin siirrettäväksi Veinin myllyn kohdalle. Viranomaisneuvottelun 16.2.2007 jälkeen Silkin ja LPA -alueen välistä tontinrajaa tarkistet-
19 tiin siten, että LPA -alueelle saatiin sijoitettua 14 lisäautopaikkaa. Kuntatekniikan keskus piti pysäköintipaikkojen määrä edelleen riittämättömänä. Hanke pysähtyi pitkäksi aikaa. Tämän jälkeen Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy tutki maanalaisten pysäköintitilojen laajentamisen Silkkitien alle ja sieltä edelleen Silkin tontille. Tällä menettelyllä kaavamuutosalueelle saatiin syntymään yhteensä 199 autopaikkaa, jolloin salitiloille jäi 47 autopaikkaa. MAANPÄÄLLINEN JA MAANALAINEN PYSÄKÖINTI/ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY 16.2.07 Suunnitteluvaihtoehtoja ja -ratkaisuja arvioitiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavamuutostyöhön sisältyi keskustelua mm. rakennusten korjausperiaatteista, uusien rakennusosien/rakenteiden sovittamisesta olevaan ympäristöön sekä pihamiljöön, katu- ja pysäköintialueiden ja kuntatekniikan suunnittelua. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa selvitettiin palo- ja pelastustiet sekä rakennuslupaan liittyviä kysymyksiä. 4.4.4 Asemakaavan muutosluonnoksen ratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Luonnosvaihtoehtoja on tarkasteltu erityisesti Tikkurilan Silkin ominaispiirteistä käsin. Huomiota on kiinnitetty toiminnalliseen kokonaisuuteen, kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan, tila-
20 muodostukseen, tieliikennemelun torjuntaan, pihatoimintoihin, julkisten ulkotilojen toimivuuteen ja laatuun, luonteviin kevyen liikenteen yhteyksiin, liikkumisympäristön turvallisuuteen sekä pysäköintiratkaisuihin. Kaavamuutoksen mukaiseen lopputulokseen päästiin luonnoksia kehittämällä. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Mielipiteissä oltiin huolissaan kaavamuutosalueen paalutuksen tärinän vaikutuksista Helsingin puolelle. Silkin kaavamuutosalueelta lähimpiin Helsingin puolella oleviin rakennuksiin on kuitenkin matkaa noin 100 m. Lyöntipaalutuksesta rakennuksille tai rakenteille voi aiheutua vaaraa, jos paalutus tapahtuu noin alle 20 metrin etäisyydellä rakennuksesta. Tärinän voimakkuuteen vaikuttaa paalutuksen lyöntienergian lisäksi alueen maaperä. Jos paalutustyön epäillään aiheuttavan tärinähaittoja, tehdään ennen paalutusta katselmukset lähialueen rakennuksissa. Rakennuksiin voidaan asentaa tärinämittareita, joilla seurataan tärinäarvoja ja tarvittaessa pienentää paalutuksen lyöntienergiaa tai vaihtaa lyöntipaalutus vähemmän tärinää aiheuttavaan paalutusmenetelmään. Kaavamuutoksessa on otettu mielipiteitä huomioon seuraavasti: Kaavamuutos mahdollistaa kulttuuripalvelujen ja esimerkiksi musiikkiopiston tai lasten kuvataidekoulun siirtymisen vanhaan silkkitehtaaseen. Pysäköintiratkaisussa on otettu huomioon salitilojen käyttö. Villa Söderbo voi toimia edelleen taiteilija-asuntona ja ateljeena. Tehdasmiljöön henki säilyy. 4.4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.6.2007 / kaupunginhallitus 18.6.2007 päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Nähtävillä oloaikana 8.8. - 6.9.2007 ei jätetty muistutuksia. Pyydetyistä 21 lausunnosta saatiin 12.10.2007 mennessä asuntotoimen, sosiaali- ja terveyslautakunnan, Vantaan kaupunginmuseon, Tikkurilan aluetoimikunnan, Tikkurilan omakotiyhdistyksen, Vantaan ympäristöyhdistyksen, Gasum Oy:n, Helsingin kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n lausunnot eli yhteensä 11 lausuntoa. Pääosassa lausuntoja kaavamuutosta pidettiin hyvänä ja tarpeellisena. Uudenmaan ympäristökeskus kiinnitti huomiota mm. likaantuneen maaperän rajaamistarpeeseen ja sr/ur -merkintään. Asemakaavan muutokseen tehdyt tarkistukset Nähtävillä oloajan jälkeen asemakaavakarttaan on tehty mm. seuraavat lisäykset ja tarkistukset: Maaperän likaantuneisuuden selvittämis- ja kunnostustarve on merkitty koskemaan koko kaavamuutosaluetta. sr/ur-merkintä on tarkistettu muotoon sr/ura. C-korttelialueella sallitaan erityisasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Asemakaavan muutoksen selostusta on täydennetty tehtyjen tarkistusten ja kaavaprosessin osalta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lähiympäristösuunnitelma on lisätty selostuksen liitteisiin. Tehdyt tarkistukset eivät ole oleellisia eivätkä aiheuta kaavamuutoksen uudelleen nähtäville asettamista.
21 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS HAVAINNEKUVA - VISIO / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY
22 5.1 KAAVAMUUTOKSEN RAKENNE Kaavamuutoksella Tikkurilan Silkin rakennuksista ja Tikkurilanrannasta muodostuu toiminnallisesti monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Kaavamuutoksen lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttäminen. Pääosa kaavamuutosalueen rakennuksista suojellaan ja uudisrakentaminen sovitetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Kaavamuutoksessa Tikkurilan Silkin tontti on merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Autopaikkojen korttelialue (LPA) sijoittuu Silkin ja Silkinkaaren asuinkerrostalojen väliselle alueelle, jonne ajetaan Silkkitien kautta. Tikkurilanranta on puistoa (VP) ja Keravanjoki vesialuetta (W). Kaavamuutoksella on varmistettu jalankulkuyhteydet rantaan sekä kevyen liikenteen reittien jatkuvuus. Keskustatoimintojen alueen (C) yhteenlaskettu rakennusoikeus on 17 970 k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus pienenee 2 290 k-m2. Autopaikkojen korttelialueelle saa rakentaa 180 k-m2:n suuruisen talousrakennuksen. Puistossa olevan Villa Söderbon ja Söderlingin myllyn rakennusoikeudet on merkitty nykytilanteen mukaisina. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä 205 pysäköintipaikan rakentamisen, joista 6 autopaikkaa sijoittuu puistoon. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat seuraavat: Asunnot, majoitus-, kulttuuri-, opetus-, palvelu-, myymälä- ja toimistotilat: 1 autopaikka/120 k-m2 Salitilat 1 autopaikkaa/6 istumapaikka. Tonttijaolla ja tonttijaon muutoksella syntyvät tontit nro 61105/6 ja 7. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kokonaisratkaisulla sekä kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä on varmistettu arvokkaan ympäristön ja rakennuksien säilyttäminen. Pääperiaatteena on, että suojeltavien rakennusten ominaispiirteet ja tyyli tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Paikalliselta museoviranomaiselta on pyydettävä lausunto materiaali- ja värimalleista sekä piha-alueen istuttamisperiaatteista. Kaavamääräyksillä on varmistettu myös uudisrakennusten/uudisosien soveltuminen ympäristöön sekä rakentamisen korkea laatutaso. Katso kohta 5.3.1. Kaavamuutosaluetta on jäsennetty puurivein. Kaavakarttaan on merkitty Tikkurilantietä rajaava muuri ja maanpinnan likimääräiset korkeusasemat. Kaavatyön kokonaisarvioinnissa on tutkittu ympäristön säilyttämisen kohtuullisuus maanomistajalle. Kaavamääräysten antaminen perustuu MRL 57.2 :ään. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Keskustatoimintojen korttelialue ( C ) Käyttötarkoitus mahdollistaa korttelialueen joustavan käytön, ja /s-merkintä varmistaa ympäristön säilyttämisen. Rakennukset voidaan peruskorjata asunnoiksi, majoitus-, kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotiloiksi. Asumisen osuus saa olla enintään 85 % korttelialueen rakennusoikeudesta. Alueella sallitaan erityisasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää. Kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotilat sijoittuvat korttelialueen pohjoisosalle salitilojen läheisyyteen. Liikennemelun takia Tikkurilantien varren rakennuksiin ei saa sijoittaa asumista.
23 Korttelialueen eteläosan rakennuksia on mahdollista peruskorjata tehdasmiljöön henkisiksi loft-asunnoiksi, jotka asukkaiden toiveiden mukaan rakennetaan yhteen tai useampaan kerrokseen. Isot tehdashallit soveltuvat hyvin myös erityisasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. RAKENNUS B:N SISÄPIHAJULKISIVU / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY Suurimman rakennuksen B ylin kerros korvataan uudella kattokerroksella, joka on jonkin verran entistä korkeampi. B-rakennuksen voimassa olevan asemakaavan mukaista kerroslukua on nostettu, koska oleva välikerros on tulkittu kerrokseksi. Rakennuksen korkeus ei siis käytännössä muutu. Jotta rakennuksen julkisivu ei menettäisi muurimaista luonnettaan, julkisivuun saa sijoittaa enintään 20 teräsrakenteista ulokeparveketta. Parvekkeet tulee sijoittaa alla olevan kuvan tapaan vaihtelevaksi ja eloisaksi sommitelmaksi. Kattokerroksen parvekkeet sijoitetaan terassimaisesti IV-kerroksen räystäslinjan yläpuolelle. UUDISRAKENNUSTEN JULKISIVUJA / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY YLÄKUVASSA JULKISIVU JOELLE JA ALAKUVASSA SISÄPIHAJULKISIVUJA Pääosa rakennuksista on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr). Rannan puolella eteläisin huonokuntoinen rakennus on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi/uudeksi rakennukseksi (sr/ura). Tätä kaupunkikuvan kannalta tärkeää rakennusta ei saa purkaa ennen kuin tilalle tulevalle rakennukselle on myönnetty rakennuslupa. Sisäpihalta puretaan yksi huonokuntoinen