LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli
ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT Tilastoja Lastensuojelulain 25 muutos 1.4.2015 ilmoitusvelvollisuus poliisille Viranomaisyhteistyö
TILASTOJA Lapsiin kohdistuneet väkivalta- ja seksuaalirikokset v. 2014, v. 2015 ja väkivallan osalta tammi-kesäkuu 2014 vrt. 2015 Itä-Suomi Perheväkivalta v. 2014. v. 2015 ja tammi-kesäkuu 2014 vrt. 2015 Itä-Suomi tilastoja_20150924115609.pdf
ILMOITUS LASTENSUOJELUUN LASTENSUOJELULAKI 25 1 Momentissa 1 on lueteltu tahot, jotka "ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä" MUUTOS: Listaan lisätään: tullin, rajavartiolaitoksen ja ulosottoviranomaisen toimijat Peruste: Tulli ja rajavartiolaitos saa tietoonsa lapsen kanssa matkustavan päihteidenkäytöstä. Ulosottoviranomaiset tietää perheen häätöuhasta.
ILMOITUSVELVOLLISUUS POLIISILLE LSL 25 3 Ennen 1.4.2015 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä oli velvollisuus tehdä ilmoitus myös poliisille, jos kyseessä on seksuaalirikosepäily (RL 20 luvun rikos). MUUTOS: Laajennetaan koskemaan myös osaa RL 21 luvun rikoksia: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa (Seksuaalirikokset) rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain (39/1889) 21 luvussa (Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset) rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty (mm. pahoinpitely, heitteillepano) enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Suositellaan, että ilmoitusvelvolliset tahot ovat yhteydessä poliisiin harkitessaan ilmoitusta ja tämä
ILMOITUSVELVOLLISUUS POLIISILLE LSL 25 (ILMOITUSKYNNYS) LSL 25 3 momentin mukaan tuli ilmoittaa RL 20 luvun rikosepäilyistä poliisille, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. RL 21 luvun teoista muodostui ilmoitusvelvollisuus (tilanne ennen muutosta), jos oli perusteltua syytä epäillä ja epäillystä teosta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta. MUUTOS: ilmoituskynnys yhdenmukaistetaan "syytä epäillä molemmissa tilanteissa Syytä epäillä rikosta: asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella
HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 164/2014 Ilmoitusvelvollisuuden voisi laukaista esimerkiksi tilanne, jossa ilmoitusvelvollisella taholla on lapsen käyttäytymisen, lapsen puheiden, lapsen vanhemmista saatujen tietojen tai muiden henkilöiden ilmoitusten perusteella syytä epäillä Poliisille tehdyn ilmoituksen perusteella poliisi harkitsee esitutkintalain nojalla, onko esitutkinta toimitettava. ETL 3:3:n perusteella esitutkinta on toimitettava, jos poliisille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. Toisaalta, jos jostain tapahtumasta saatavissa olevien tietojen perusteella ei ole syytä epäillä rikosta, ei esitutkintaa saa toimittaa.
YHTEISTYÖ -NIVELKOHDAT MITEN DOKUMENTOIDA AN Esim. lapsi kertoo jollekin, mistä epäily syntyy Poliisin konsultointi, taustoitus (poliisi) Esim. viranomaispalaveri, Käytännönjärjestelyt jne Lapsen hoitoonohjaus, perheen tukeminen, jälkiseuranta, sovittelu, sosiaalitoimen toimet, jne RIKOSPROSESSI EPÄILTY RIKOS EPÄILY HERÄÄ RIKOSILMOITUS/TUTKINTAPYYNTÖ/ ILM. POLIISILLE ESITUTKINTA ESITUTKINNAN PÄÄTÖS - Juttu päättyy (poliisin päätös, esitutkinnan rajoittaminen) - Juttu lähtee syyteharkintaan SYYTTÄJÄLLE TUOMIOISTUIN (JOS SYYTE NOUSEE)
VIRANOMAISYHTEISTYÖ MATALALLA KYNNYKSELLÄ PARANTUNUT HUOMATTAVASTI VIIMEISTEN VUOSIEN AIKANA RIKOSPROSESSI: RIKOSEPÄILY SYNTYY (TAUSTOISTUS JA SELVITYS) ALOITETAANKO ESITUTKINTA VAI Rikosprosessi ei aina ratkaisu Yhteistyössä löydettävä muita ratkaisuja KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT KOKO PROSESSIN AJAN esim. niinkin yksinkertainen asia, kuin kuka kuljettaa lapsen perheen sisäisissä rikosepäilytilanteissa Miten hoidetaan LAPSEN KUULEMISEN JÄLKEEN
KIITOS