Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Onnistunut metsänuudistaminen

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Uudistamistuloksen varmistaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon perusteet.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Muokkausmenetelmän valinta

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsän uudistaminen.

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Korpien luontainen uudistaminen

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Koneellinen taimikonhoito

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Transkriptio:

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle - Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi

Mitä on laatu? Valmistuskeskeinen laatu - tuotteen virheettömyys Tuotekeskeinen laatu - tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen Asiakaskeskeinen laatu - asiakkaan kokemus tuotteen laadusta Ympäristökeskeinen laatu - muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat vaatimukset Lillrank 1998 Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta. Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : virheettömät toimenpiteet ja materiaalit kohteeseen sopiva uudistamismenetelmä metsänomistajan kokemus ja näkemys ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

Mitä on laadunhallinta? Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun määritelmä tavoitetaimikko Tuloksen objektiivinen todentaminen uudistamistuloksen mittaus Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja toiminnan ja tuloksen analysointi miksi ja millä toimilla tähän uudistamistulokseen päädyttiin Eri toimintatapojen / menetelmien vertailu miten tietty toiminnan muutos (esim. muokkausmenetelmä) vaikuttaa tulokseen Tuloksen laadun vaihtelulle voidaan asettaa rajat ja tiedetään kuinka laadun vaihtelu saadaan pidettyä salituissa rajoissa!

Laatu ja laadunhallinta Taimikon varhaishoito heiniminen ja varhaisperkaus Lähtökohtana oikean maanmuokkauksen ja viljelymateriaalin valinnalla minimoida varhaishoidon määrä! T.Saksa

Laatu ja laadunhallinta Oksanen Metla 3-vuotiaat kuusen istutustaimikot Muokkausmenetelmä Heinittävien kohteiden osuus, % Hyvästä maanmuokkauksesta huolimatta pintakasvillisuuden torjuntatarvetta etenkin viljavimmilla kohteilla jo parin vuoden kuluttua istutuksesta aina neljänteen viidenteen vuoteen saakka. Lehtomainen Äestys 25 kangas Laikutus 16 Mätästys 13 Tuore Äestys 18 kangas Laikutus 21 Mätästys 17 Metsän uudistamisen laatu 2000-2006

Puuston tilavuus m3/ha Laatu ja laadunhallinta Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen pintakasvillisuuden torjunta lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua lähes 50 %, läpimitankasvua 20-50 % ja tilavuutta 250-280 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin viljavimmilla metsämailla parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? T.Saksa Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 2008

Osuus taimkoista, % Laatu ja laadunhallinta Varhaisperkaustarve taimikoittain arvioiden* *vähintään joka toisella taimella välitön perkaustarve, perkaamattomat VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 100 T.Saksa 80 60 40 20 0 4-5 v. 6-7 v. 4-5 v. 6-7 v. Lehtomainen Tuore Varhaisperattuja kohteita 4-5 vuotiaissa 10 %, 6-7 vuotiaissa 23 %. Perkaustarve 80-95 %:lla perkaamattomista kohteista.

Laatu ja laadunhallinta Taimikon ikä Vesakon Perkauksen Vesojen Tyviläpitiheysluokka ajanmenekki määrä /ha mitta, cm 4-5 -vuotiaat Alle 10000 64 8 535 1,5 10000-20000 100 18 035 1,5 Yli 20000 128 27 965 1,3 6-7 -vuotiaat Alle 10000 90 8 407 2,4 10000-20000 115 17 350 2,0 Yli 20000 165 28 400 1,9 VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkaustyön ajanmenekki kasvaa vesakon tiheyden ja poistettavan lehtipuiden järeyden kasvaessa. Kahden vuoden viive nostaa työajanmenekkiä 15-37 %.

Suhteellinen läpimitta, % Laatu ja laadunhallinta Varhaisperkauksen vaikutus läpimitan kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Perkauksen vaikutuksesta läpimitta (d 1.3 ) kehittyy paremmin (lähes 20 % ero). Perkausajankohdillakin pieni ero (3-4 %) Ei perkausta Perkaus n Perkaus n-2 Kaila ym. 2006

Kuusien keskipituus Laatu ja laadunhallinta 10 Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) T.Saksa 8 6 4 Ei perattu Perattu Lin. (Ei perattu) Lin. (Perattu) 2 7 12 17 22 Taimikon ikä Huotari 2011 Keskipituus ero noin 2 m perattujen hyväksi taimikon harvennusvaiheessa.

Ensiharvennuskertymä m3/ha Laatu ja laadunhallinta Runsaasti lehtipuuta sisältävässä istutusmännikössä varhaisperkauksen ansiosta päädytään korkeampaan puustopääomaan ja suurempaan ensiharvennuskertymään. 80 70 60 50 40 30 20 Ensiharvennusmänniköiden (v. 2016) tilavuus, m3/ha 158 173 168 158 T.Saksa Ensiharvennuskertymästä 14 % lehtipuuta ei varhaisperatussa, muissa vaihtoehdoissa 3-5 %. 10 0 Harvennus 2006 Harvennus 2006 Harvennus 2006 Harvennus 2006 Ei perkausta Reikäperkaus 1998 Reikäperkaus 2000 Täysperkaus 1998 (Saksa & Miina 2009)

Laatu ja laadunhallinta Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa (energiapuukohteet aiemmin). Kuusikoissa tulisi päästä ilman ennakkoraivausta ensiharvennukseen (tiheys ja tasaisuus); männiköt vaatinevat ennakkoraivauksen suurelta osalta. T.Saksa Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin.

Omavalvonta yksi laadunhallinta menetelmä Omavalvonnan periaatteita Toimija itse mittaa työnsä laadun Mahdollisimman objektiivinen mittausmenetelmä Välitön palaute työntekijälle Omavalvonnasta tietoa ja kokemusta toiminnan kehittämiseen V. Kankaanhuhta Omavalvonta datalla päivitetään metsävaratietoja

Metsänhoidon omavalvontaketju Maanmuokkaus -muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat Istutus / kylvö -Viljelytiheys palaute muokkaajalle - metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus -uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus - uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu -metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen

Kiitos