Opetussuunnitelma 1 (9) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Liiketalouden koulutusohjelma 210 op Liiketalouden koulutusohjelmassa suoritetaan liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike on tradenomi. Koulutusohjelman opinnoissa hankitaan yrityksen liiketoiminnassa tarvittavaa osaamista ja kehitetään liiketaloudellista ajattelukykyä käytännönläheisten opintojen kautta. Opinnoissa hankittua osaamista syvennetään työelämään tehtävien projektien ja harjoitustöiden avulla sekä työskentelemällä koulutusohjelman yhteistyöyritysten kanssa. Liiketalouden koulutusohjelman opinnoissa korostuvat kansainvälisyys ja monipuoliset opiskelijavaihtomahdollisuudet. Yrittäjäksi aikoville opiskelijoille on tarjolla henkilökohtaista valmennusta. Suomi HBA13S1 Tradenomi AMK TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET OPINNOT Hakijalla voi olla ylioppilastutkintotodistus, ammatillinen perustutkinto, ammatti- /erikoisammattitutkinto tai avoimessa ammattikorkeakoulussa 60 opintopisteen opinnot. Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Valintakokeessa on kolme osaa: kirjoitelma (10 p.), ennakkoaineistoon pohjautuvat monivalintatehtävät (15 p.) ja matemaattis-loogista ajattelua mittaava osa (10 p.). Kokeesta on saatava vähintään 5 pistettä, jotta koe on hyväksytysti suoritettu. TAVOITTEET Koulutusohjelmasta valmistuu kokonaisvaltaisen liiketoimintaosaamisen hallitsevia tradenomeja, jotka itsenäisesti kykenevät hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista ja kehittymään siten työelämän muutoksien mukana. Koulutusohjelman osaamistavoitteena on se, että tradenomilla on valmistumisen jälkeen laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet liiketalouden asiantuntijatehtävissä toimimista varten, hyvät viestintätaidot, hyvä kielitaito, alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet sekä edellytykset alan kehityksen ja tutkimustiedon seuraamiseen, jatkuvaan kouluttautumiseen ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen. Koulutusohjelman asiakkailleen tuottama ydinosaaminen (Kuva 1.) on kokonaisvaltainen liike-toimintaosaaminen. Ydinosaamista on myös tapa, jolla liiketoimintaosaaminen tuotetaan joustavasti liike-elämän ja yhteistyökumppaneiden verkostoja hyödyntäen. Asiakkaana nähdään sekä opiskelijat että alueen työelämä (yritykset, julkishallinto, kolmas sektori ja välittäjäorganisaatiot). Opintojen aikana opiskelijat oppivat ymmärtämään liiketoiminnan perusasiat kokonaisvaltaisesti sekä soveltamaan oppia työelämässä.
Opetussuunnitelma 2 (9) PROFIILI Kuva 1. Koulutusohjelman ydinosaaminen Työelämäkontaktien syveneminen opiskeluaikana auttaa työllistymisessä opintojen jälkeen. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskelujen ajan. Liiketalouden koulutusohjelman työelämäyhteyksien syventäminen perustuu ns. verkottumismalliin. Tavoitteena on hyödyntää verkoston kumppaneita asiantuntijoina ja kouluttajina. Työpaikkojen ohjaajat ja verkostokumppanit ovat mukana oppimisen tukena ammattikorkeakoulun opettajien ohella. Koulutusohjelmakärjet profiloivat koulutusohjelman. Koulutusohjelmakärjet perustuvat Keski-Suomen alueen työvoima- ja osaamistarpeille. Kullekin koulutusohjelmakärjelle on rakennettu tiivis työelämäverkosto, joka edistää opiskelijan opintojen etenemistä, harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä Keski-Suomen alueelle. Tavoitteena on yksilöllisempi ohjaus ja opiskelijan osaamistarpeiden huomioiminen. Keski-Suomen maakunnan elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden tehtävä on kääntää koulutus ja osaaminen uusiksi innovatiivisiksi kaupallisiksi menestyksiksi. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kuuluu keskeisesti opiskelijoiden opintoihin ja opiskelijoilta ja henkilökunnalta odotetaan aktiivista otetta toiminnan edistämiseksi. Opiskelijat ottavat osaa hanketoimintaan osana opintojaan ja saavat projektikokemusta sekä opintopisteitä. Kaikkia opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen. Yrittäjyyttä suunnittelevat hakeutuvat StartUp-yrittäjyyspolkuun, joka tarkoittaa yksilöllistä ja henkilökohtaista yrittäjyyteen valmentavaa ohjelmaa. Kauppiasyrittäjäksi aikoville on tarjolla Keskon toteuttama Kauppiasyrittäjyyspolku ja ohjelmaan valmentavat virtuaaliopinnot. JAMKin Generaattori -hautomo on tarkoitettu edistämään opiskelijoiden yritystoimintaa opintojen aikana ja opintojen jälkeen. Keski-Suomi tarvitsee kansainvälistyvän yritystoiminnan tueksi kansainvälistyneitä liiketalouden osaajia. Koulutusohjelmassa on kehitetty kansainvälistyvän tradenomin
Opetussuunnitelma 3 (9) opintopolku, joka mahdollistaa opiskelun kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Edellä mainitun ohella kansainvälistymisen tavoitteena on a) lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta vaihto-opiskelun, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -projektien ja harjoittelun muodossa, b) verkottaa kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen suuntautuneet opiskelijat alueen elinkeinoelämän kanssa, c) verkottaa ulkomaiset partnerit koulutusohjelmaan ja OPINTOJEN RAKENNE d) mahdollistaa myös kotimaahan jäävien opiskelijoiden valmiudet toimia kansainvälisesti. Tutkinnon aloittaville opiskelijoille järjestetään orientaatioviikko, jossa opiskelun vaatimat perustiedot opastetaan ja opiskelijoiden ryhmäytymistä tuetaan heti opintojen alkuvaiheessa. Liiketalouden koulutusohjelman tutkinto (210 op) koostuu seuraavasti: perusopintoja 60 op, ammattiopintoja 90 op, asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja 15 op, ammattitaitoa edistävää harjoittelua 30 op sekä opinnäytetyö 15 op.
Opetussuunnitelma 4 (9) Liiketalouden opiskelijoiden suositellaan sisällyttävä tutkintoonsa vieraskielisiä opintoja vähintään 30 op eli 10 op/vuosi joko kotimaassa vieraskielisillä opintojaksoilla tai ulkomailla vaihto-opiskelijana. Opintojen sisällöt ammattiopinnoissa painottuvat opiskelijan näkökulmasta joko eri oppiaineisiin kuten markkinointi, taloushallinto tai johtaminen tai erillisiin koulutusohjelman kärkiopintoihin, joihin haku tapahtuu ensimmäisen vuoden jälkeen. Näitä kärkiopintoja ovat esimerkiksi urheilumarkkinointi, muoti ja vähittäiskauppa ja finanssiala (Kuva 2). Kärkiopinnot suuntaavat opiskelijan ammattiopintoja siten, että kärkiin valituilla tietyt ammattiopinnot ovat pakollisia ja harjoittelu sekä opinnäytetyö suunnataan kärjen toimialoille tai kärjen työtehtäviin. Kärjet eivät kuitenkaan ole keskenään samanlaisia vaan niiden sisällöt ja pakolliset opintosuoritukset poikkeavat toisistaan.
Opetussuunnitelma 5 (9) OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Kuva 2: Pätevyys lisääntyy koulutusohjelmakärjissä Opintojen ensimmäinen vuosi: opiskeluvalmiudet ja liiketoiminnan perusteet Ensimmäisenä vuonna opitaan tuntemaan tradenomin ammattikuva ja toimintaympäristö, talouselämän perusteet, liiketoimintaosaamisen perusteet liiketaloudellisten oppiaineiden perusteet. Viestintätaidoissa korostetaan kansainvälisiä työtehtäviä ja viestintää vieraalla kielellä sekä ammatillista viestintää. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koulutusohjelmakärkiin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tehdään ensimmäisen opintovuoden keväällä. Yrittäjäksi aikovat saavat henkilökohtaisen ohjaajan. Aikuisopintojen tarjonta: Opiskelu perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, ja se sisältää sekä lähi- että etäopiskelua. Verkko-opintoja kuuluu kaikille opiskelijoille opintojen eri vaiheissa. Opintoihin liittyvissä oppimistehtävissä on tarkoitus kehittää oman työpaikan tai alan muiden yritysten toimintaa. Opiskelu työn ohessa vaatii tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös ajanhallintataidot sekä perheen ja työnantajan tuki ovat tärkeitä opiskelun onnistumiseksi. Opintojen toinen vuosi: ammattiopinnot Toisena opiskeluvuonna keskitytään ammatillisen tietoperustan syventämiseen. Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisten valintojensa mukaan ja suuntautuvat joko aihealueisiin tai koulutusohjelmakärkiin. Opintojaksot ovat peräkkäisiä ja osaaminen kehittyy asteittain ja kumulatiivisesti. Opiskelijalle kehittyvät hyvät oman koulutus- tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden tarkasteluun. Osa kysytyimmistä ammattiopinnoista järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja toisaalta osa syventävistä opinnoista ainoastaan joka toinen vuosi. Ammattiopinnoissa osa opinnoista suoritetaan englannin kielellä.
Opetussuunnitelma 6 (9) Opintojen kolmas vuosi: projektiopinnot, työn opinnollistaminen ja harjoittelu Kolmantena opiskeluvuonna kehitetään erityisesti ammatillista taitoperustaa eli käytännön taitoja. Kolmannen vuoden tavoitteena on myös opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön yhdistäminen sekä työn opinnollistaminen työelämäverkostossamme, eli opiskelijoiden, työnantajien ja opettajien organisoimat oppimisprojektit, joiden tarkoituksena on kehittää ammatillista osaamista. Lukuvuoden aikana opiskelijat tekevät 5-10 op pakollisia projektiopintoja. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman järjestäminen, hyväntekeväisyyskampanjan toimeenpano tai asunto-osakeyhtiön kirjanpidon järjestäminen. Harjoittelu tehdään yleensä kolmannen vuoden aikana ennakolta hyväksytyn harjoittelusuunnitelman pohjalta pääosin yhdessä 20 viikon jaksossa. Harjoittelu on tärkein työllistymistä edistävä opintokokonaisuus. Opiskelijoita kannustetaan kansainvälistymään. Suosittelemme kaikille opiskelijoille opiskelua ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa ja -yliopistoissa. Kaikki nämä opinnot luetaan hyväksi tradenomitutkintoon. Opiskelija voi tehdä myös harjoittelun ulkomailla. Opintojen neljäs vuosi: opinnäytetyö ja valmistuminen Neljännen vuoden syksyllä tehdään opinnäytetyö sekä vapaavalintaisia opintoja. Opinnäytetyö tehdään aina toimeksiantajalle. Opinnäytetyö voi olla tutkimus-, tuotekehitys-, kokeilu-, suunnittelu- ja kehityshanke. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaa ja useamman tekijän tutkimus- ja kehittämishanketta. Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti ja opinnäytteessä suositaan monia erilaisia toteuttamistapoja. Vapaasti valittavat opinnot ovat oman koulutusohjelman, ammattikorkeakoulun toisen koulutusohjelman, avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston opintoja. Opinnot voivat olla myös väyläopintoja, jotka täydentävät ammatillisen tutkinnon tehneen opiskelijan opintoja. Väyläopinnot suoritetaan muista vapaavalintaisista opinnoista poiketen jo opiskelun alkuvaiheessa. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen ja tekee vaaditut suoritukset uudelleen senhetkisten vaatimusten mukaisesti. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. Koulutusohjelmassa eri opintojaksoilla käytettävät arviointimenetelmät voivat vaihdella sen mukaan, mikä on osaamistavoitteisiin ja tavoiteltaviin pätevyyksiin nähden tarkoituksenmukaista. Arviointi voidaan suorittaa esimerkiksi tentin, portfolion,
Opetussuunnitelma 7 (9) HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT OPISKELUMUODOT itsearvioinnin, vertaisarvioinnin tai toimeksiantajan antaman arvioinnin tai näiden yhdistelmän perusteella. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Opiskelija voi valita opintoja oman urapolkunsa, tavoiteammattinsa tai henkilökohtaisen kiinnostuksensa mukaisesti liiketalouden koulutusohjelman laajasta opintotarjonnasta. Laaja opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Opintojen ohjaus on systemaattista ja jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen tutoropettaja, joka seuraa opintojen edistymistä opinto-ohjaajan ohella. Opintoja voi ottaa ohjatusti sekä päivä- että iltatarjonnasta. Lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen virtuaali- ja avoimen amkin opintoja voidaan hyväksyä rajatusti tutkintoon. Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskitetty erottaminen on poistunut ja opiskelijoille avautuu mahdollisuus työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelyjen käyttöön. Myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi voidaan ottaa muutama opiskelija lukukausittain. He tekevät opintoja varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa yhdessä. Tutkinto-opiskelijat eivät valitse opintoja oman ammattikorkeakoulun avoimen amkin tarjonnasta. Liiketalouden koulutusohjelmassa opiskelulle on tyypillistä se, että toteutustavat vaihtelevat opintojaksoittain ja opintojaksot sisältävät yleensä monia erilaisia elementtejä kuten kontaktiopiskelu, etäopiskelu (esim. virtuaaliopiskelu, verkko-opinnot, mobiilioppiminen), itsenäinen opiskelu, ongelmaperusteinen oppiminen (PBL), tiimioppiminen, projektityöskentely sekä työssä oppiminen. Päiväopinnoissa ja iltaopinnoissa opiskelevien opinnot poikkeavat lähinnä opintotarjonnan määrissä: päiväopintojen tarjonta on merkittävästi laajempaa kuin iltaopintojen tarjonta. OSAAMISEN RAKENTUMINEN Koulutusohjelmassa opiskellaan pääosin Jyväskylä ammattikorkeakoulun tiloissa Rajakadulla, Jyväskylässä. Nuorten tutkintoon johtava koulutus järjestetään yleensä kello 8-18 välisenä aikana ja aikuisten tutkintoon johtava koulutus pääosin maanantaista torstaihin kello 17-20 välisenä aikana 2-4 iltana viikossa. Opiskelijan aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ovat ratkaisevia asioita pätevyyksien kehittymisessä. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset ja pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Useampi opintojakso muodostaa osaamisalueen (esimerkiksi finanssiala tai markkinointi) ja oppiminen etenee osaamisalueittain. Ammatin vaatimat pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Liiketalouden koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet ovat: 1. tuloksellisuusosaaminen 2. asiakkuus- ja markkinointiosaaminen 3. toimialaosaaminen (esimerkiksi finanssialan osaaminen, kiinteistöalan talousosaaminen, julkisen- ja yksityisen sektorin juridinen osaaminen, vähittäiskauppa, urheiluliiketoiminta,..) 4. liiketalouden menetelmäosaaminen Kärjissä suoritettavissa opinnoissa korostuu työn opinnollistaminen ja työelämäyhteistyö. Muut kuin kärjissä opiskelevat muodostavat omiin tavoitteisiinsa sopivan opintokokonaisuuden koulutusohjelman ammattiopinnoista. Opiskelija voi myös koostaa kärjistä sopivia osaamiskokonaisuuksia, sillä esimerkiksi myynnin osaaja -kärjen voi
Opetussuunnitelma 8 (9) KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT VALMISTUMINEN yhdistää urheiluliiketoiminnan tai finanssialan kärjen kanssa. Kolmantena vuonna opiskelija kehittää ammatillista taitoperustaa. Opiskelussa korostuvat yhä enemmän käytännön liike-elämän työtehtävät. Opinnäytetyöt tehdään aina toimeksiantajalle ja kärjissä ne tehdään kärjen yhteistyökumppaneille. Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia kelpoisuusvaatimuksia. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/2009 2 ). Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (210, 240 tai 270 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Kärjen opintojen suorittamisesta opiskelijalle annetaan erillinen tutkintotodistuksen liite. Liiketalouden opiskelijoista nuorisopuolen opiskelijat työllistyvät yleensä uusin tehtäviin ja aikuisopiskelijat palaavat entiseen työpaikkaansa. Liiketalouden koulutusohjelmasta työllistyneiden esimerkkiprofiileja ovat: yrittäjä, yritysneuvoja, kirjanpitäjä, palkanlaskija, tilintarkastaja, palveluneuvoja, rahoituspäällikkö, myyjä, myyntipäällikkö, myymäläesimies, asiakaspalvelupäällikkö, hallintojohtaja, Hr-assistentti, henkilöstöpäällikkö, projektikoordinaattori, vientimyyjä, vientiassistentti, opettaja. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin opintoihin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen voi jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. MUUT TIEDOT VASTUUHENKILÖ SUUNNITTELU Ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. Nuorten ja aikuiskoulutuksen tutkintoon johtavan koulutuksen vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Pertti Pernu. 040 8366 920. Nuorten koulutuksen koulutusvastaava on yliopettaja Anne Eskola. Aikuiskoulutuksen koulutusvastaava on lehtori Pekka Vanhanen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jamk.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden lisäksi liiketalouden koulutusohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat olleet.
Opetussuunnitelma 9 (9) 1) kansainväliset laatuvaatimukset, 2) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset 3) aluekehitystyön painopisteet sekä 4) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) sekä 5) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQF-työryhmän tulokset) Opetussuunnitelma perustuu tulevaisuuden ennakoituun osaamisen sekä ennakoitavaan toimintaympäristön muutokseen. Tätä opetussuunnitelmaa käytetään liiketalouden koulutusohjelman nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Suunnittelun lähtökohtana on vetomainen, laadukas ja opiskelijat työllistävä koulutusohjelma, joka mahdollistaa tutkinnon opiskelun 3,5 vuodessa. YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA Koulutusohjelma on ollut mukana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) laatuyksikköarvioinnissa lukuvuonna 2009-2010. Koulutusohjelma sijoittui 16 parhaan joukkoon valtakunnallisessa arvioinnissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja palvelut, liiketalouden koulutusohjelma Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opintojaksopalautteen lisäksi opiskelijajärjestö JAMKO kerää vuosittain palautteen opiskelijakunnalta (Jupinaviikko). Palaute käsitellään yhdessä koulutusohjelman henkilökunnan kanssa. Tämän lisäksi koulutuspäällikkö vierailee jokaisessa ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmässä keräämässä välitöntä palautetta. Koulutusohjelma kerää ennakointitietoa koulutuksen työelämärelevanssin varmistamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi alueen elinkeinoelämälle suunnattujen tutkimusten avulla sekä hankkimalla palautetta neuvottelukunnan jäseniltä ja koulutusohjelman yhteistyökumppaneilta. Koulutusohjelma osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin laatuakreditointeihin ja kehittää toimintaansa näistä saadun palautteen perusteella. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: www.jamk.fi/tutustu/esittely/pedagogiikka EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS 20.12.2012 OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus 15.12.2010) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: www.jamk.fi/tutustu/esittely/eettisetperiaatteet 21.12.2012 Heikki Malinen, vararehtori