VUODEN 2006 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2006 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2008 1 TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Kuntayhtymän talousarvioiden laadintaprosessissa on pyritty noudattamaan Suomen Kuntaliiton talousarviotyöryhmän ehdotusta vuosittain toistuvaksi talousarvion ja -suunnitelman laadintaprosessiksi: Kuntayhtymän talouden näkymät ovat lähivuosina edelleen varsin kireät useammastakin syystä: 1. Vuoden 2006 talousarvio laaditaan 885 opiskelijan varaan, koska ikäluokkien pieneneminen ei mahdollista enää 900 opiskelijan opiskelijatavoitetta. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen oleellista ja pysyvää huononemista, sillä lähes 85 % oppilaitoksen toisen asteen tulorahoituksesta perustuu nimenomaan oppilaitoksen opiskelijamäärään 2. Yksikköhintarahoitukseen sisältyvä investointilisä mahdollistaisi korkeintaan 300 000 euron suuruiset vuotuispoistot. FAI:lla on kuitenkin vuosien 2000-2003 investointien takia toimintatuloihinsa nähden suhteellisen suuret vuotuispoistot: yksin kiinteistöpoistot ovat n. 300 000 euroa ja irtaimistopoistotkin v. 2006 ovat vielä n. 277 000 euroa. Itse asiassa lähes 50 % investointitarpeesta rahoitetaan nykyisellään käyttötalousmenoihin tarkoitetulla rahoituksella. Kokonaistalouden kannalta on edellytettävä erittäin maltillisia irtaimistoinvestointeja myös vv. 2006-2008, jotta resursseja jäisi myös vastaisuudessa opetuksen kehittämiseen. 3. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmän uudistus on toteutumassa jo 1.1.2006 lukien. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksesta FAI:n talouteen ei vielä ole riittävästi tietoa, joten menojen harkinnanvarainen lisääminen ei tässä vaiheessa ole mielekästä. 4. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä on 1.1.2001 lukien maksanut jäsenkuntien peruspääomaosuuksille 2 %:n suuruisen koron eli 93 629 euroa/vuosi (päätöksen perustana v. 2000 oli 930 opiskelijan määrä, mutta ikäluokkien pienentyessä on oppilasmäärä jo neljänä viime vuonna ollut selvästi alle 900). Em. syistä johtuen vuoden 2006 talousarvio laaditaan jälleen selkeästi raamibudjetiksi, jonka rajoissa yhtymähallitus voi vielä 13.12.2005 tarkistaa käyttösuunnitelmia. Suunnitteluaikataulu v. 2006 on ollut seuraava: Henkilöstö 09.06.2005 Esitykset talousarvioon 2006 Johtoryhmä 6/2005 Johtoryhmän valmistelu Koulutusalajohtajat 05.08.2005 Opetus- ja palvelutoiminnan käyttösuunnitelmaehdotukset D-ryhmä 19.09.2005 Lausunto talousarvioehdotuksesta Yhtymähallitus 20.09.2005 Talousarvioehdotuksen hyväksyminen Jäsenkunnat 10.10.2005 Lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta Yhtymävaltuusto 25.10.2005 Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Yhtymähallitus 13.12.2005 Täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistus

2 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTELU 2 Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja valtionosuustulo riippuu ennen kaikkea oppilasmääristä. Tuloperusteet määräytyvät koulutusalakohtaisesti laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kun valtionosuusperusteet määräytyvät valtakunnallisten keskiarvolukujen pohjalta ja Forssan ammatti-instituuttiin kuuluvilla yksiköillä oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet valtakunnallisia keskiarvohintoja pienemmät, Forssan ammatti-instituutin talous on ollut melko vankalla pohjalla. Taloudellisesti on kuitenkin ongelmallista toimiminen alueellisesti kolmessa eri toimipisteessä ja se, että koulutusalueet ovat opiskelijamääriltään suhteellisen pieniä ja huoneistoalaa on suhteellisen paljon yhtä opiskelijaa kohti. Kuntayhtymän jäsenkunnilta ei kuitenkaan ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta-, investointi- tai rahoitusmenoihin vuodesta 1994 lukien. Toisaalta jäsenkunnille on 1.1.2002 lukien alettu maksaa 2 %:n suuruista peruspääomakorkoa. Vuodelle 2004 asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että nollabudjetista huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui 188 604,49 euroa, joka esitettiin investointivaraukseksi E-hallin peruskorjauksen toteuttamiseen. Merkittävää kuitenkin oli, että tehokkaistakaan rekrytointitoipiteistä huolimatta 900 opiskelijatavoitetta ei saavutettu ja että oppisopimustoiminnalla on entistä suurempi merkitys kuntayhtymän taloudessa. Kuntayhtymällä ei ole ollut pitkäaikaisia lainoja vuodesta 1999 lukien. Toisaalta edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2004 lopussa lähes 1,2 milj. euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. 3 VUODEN 2005 TALOUSARVION TARKASTELU Vuoden 2005 talousarvion tuloslaskelma on tasapainossa. Investointiosaan (542 688 e) joudutaan kesken kalenterivuotta tekemään toiminnan ja erillisrahoituksen edellyttämiä lisäyksiä 135 800 eurolla, josta erillisellä kannustusrahalla 67 800 euroa. Muutoin ylitystarve johtuu lähinnä C-rakennuksen muutostöiden arvioitua suuremmista kustannuksista. Vuoden 2005 talousarvion perustana olevaa opiskelijamäärää (900) ei aivan saavuteta, mutta valtion myöntämän erillisen kannustusrahan ansiosta talousarvion perustana oleva yksikköhintarahoitus kokonaisuutena ottaen toteutuu v. 2005. Opiskelijamäärien laskiessa talousarvion sitovia tulosaluekohtaisia opiskelijamäärätavoitteita joudutaan kuitenkin tarkistamaan yhtymävaltuuston syyskokouksessa 2005. Osavuosi-tuloslaskelman perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että lisääntyvän oppisopimuskoulutustoiminnan odotettua suuremman tuoton johdosta vuoden 2005 tilinpäätös ei muodostu ainakaan alijäämäiseksi.

3 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET 4.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIOT JA ARVOT Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti-instituutin visiot: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista Keskeisimmiksi arvoiksi toiminnassa on valittu seuraavat: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 4.2 KONSERNITAVOITTEET Forssa-konsernissa on Forssan ammatti-instituuttia ylläpitävän Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille 2006-2008 esitetty seuraavat: 1) Monialainen koulutustarjonta - vuosittain on valittavana 7 koulutusalaa ja n. 20 koulutusohjelmaa - tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - 4 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 3) Haluttu opiskelu- ja työpaikka - 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa - oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 %

4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa - 6 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 4 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - 70 % valmistuvista saa heti työpaikan - 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea-asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa 6) Toiminta taloudellista ja tuloksellista - suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja - käyttöomaisuuden vuotuispoistot kyetään rahoittamaan toimintakatteella ja varauksilla Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä-, laatu- taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. 4.3 MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskeinen tavoite on koulutettavien määrä (=opiskelijamäärä) instituutissa. Sen perusteella määräytyy 85 % instituutin kaikesta tulorahoituksesta ja se on edelleenkin paras mittari, kun tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais-Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Oppilasmäärän aleneminen johtaa nykyisillä valtionosuusperusteilla tulojen vähenemiseen, mistä on seurauksena kustannusten leikkauksia. Vähäisemmillä resursseilla menetetään laatua ja kilpailukykyä, saadaan vähemmän oppilaita ja sitä kautta taas vähemmän resursseja. Koulutettavien määrä perustuu entistä selvemmin tulevaan työvoimatarpeeseen ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaitoksen on entistä enemmän panostettava opiskelijarekrytointiin ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostukseen nostamiseen: oppilaitoksen vetovoimaisuutta on edelleen parannettava. Talousarvioperusteeksi on vuosille 2006-2008 asetettu seuraavat koulutusalakohtaiset oppilasmäärät: Tulosalue 2002 2003 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 302,8 299,0 301,4 300,0 320,0 320,0 320,0 Ravitsemis- ja talousala(rata) 93,8 101,3 92,7 100,0 90,0 90,0 90,0 Viestintäala (VIE) 40,9 45,9 51,1 50,0 50,0 50,0 50,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 234,8 225,8 208,8 205,0 200,0 200,0 200,0 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 97,8 93,8 98,6 100,0 90,0 90,0 90,0 Kulttuuriala (KÄTA) 88,8 82,3 86,2 90,0 85,0 85,0 85,0 Luonnonvara-ala (MOL) 35,4 44,2 48,4 55,0 50,0 50,0 50,0 894,3 892,3 887,2 900,0 885,0 885,0 885,0

Tulosalueittaiset opiskelijamäärätavoitteet, joiden mukaan kustannukset on suhteutettava, ovat siten seuraavat: Tulosalue 2002 2003 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Saksankatu 27-29:n toimipiste 393,7 400,3 394,1 400,0 410,0 410,0 410,0 Saksankatu 46:n toimipiste 373,5 365,5 358,5 355,0 340,0 340,0 340,0 Tammelan toimipiste 88,8 82,3 86,2 90,0 85,0 85,0 85,0 Liesjärven toimipiste 35,4 44,2 48,4 55,0 50,0 50,0 50,0 894,3 892,3 887,2 900,0 885,0 885,0 885,0 5 Opetusministeriön päätöksen mukaan Forssan ammatti-instituutin enimmäisopiskelijamäärä toisella asteella saa 1.8.2000 lukien olla enintään 930 opiskelijaa. Käyttöaste vv. 2006-2008 olisi 95,2 % (opetushallituksen tuloksellisuusvertailussa 95 %:n käyttöastetta pidetään vielä tyydyttävänä). Toinen keskeinen määrällinen tavoite on oppilaitoksessa annetut opetustunnit (=lähiopetustunnit), joiden perusteella kustannukset pääosin määräytyvät. Opetustuntikäsitettä tarkistettiin ja selkeytettiin v. 2003. Yksikköhintatuloilla rahoitettavat koulutusalakohtaiset opetustuntimäärät on opetusryhmäkeskikokotavoitteen perusteella arvioitu seuraaviksi: Tulosalue 2002 2003 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 25 871 24 224 24 408 25 010 27 300 27 300 27 300 Ravitsemis- ja talousala (RATA) 8 434 8 612 8 373 8 200 7 460 7 460 7 460 Viestintäala (VIE) 3 077 3 568 4 169 3 820 3 780 3 780 3 780 Kauppa ja hallinto (KOL) 13 668 13 816 13 950 13 510 13 370 13 370 13 370 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 5 724 5 459 6 148 6 140 5 550 5 550 5 550 Kulttuuriala (KÄTA) 8 652 7 687 7 940 8 250 7 770 7 770 7 770 Luonnonvara-ala (MOL) 4 304 6 211 6 529 7 240 6 310 6 310 6 310 69 730 69 577 71 517 72 170 71 540 71 540 71 540 Vuosien 1999-2003 talousarvioissa oli opetustuntimäärä tulosalueen sitovaksi määriteltynä tavoitteena siten, että opetustuntimäärätavoitetta ei tulosalueittain saa ylittää ja että mikäli talousarvion perustana olevaa oppilasmäärätavoitetta ei saavuteta, on tulosalueen opetustuntimäärää alennettava vastaavassa suhteessa. Opetustuntimäärätavoite ei kuitenkaan budjetoinnin ja seurannan kannalta ole paras mahdollinen tavoite. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempi tavoite on tässä suhteessa tulosaluekohtaisesti vahvistettu opetusryhmien keskikoko, joka ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa. Sen vuoksi vuodesta 2004 alkaen on opetusryhmän keskikoko määritelty koulutusaloittain sitovaksi tavoitteeksi. Valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset opetusryhmien keskikokotavoitteet v. 2006: - Saksankatu 27-29:n toimipiste 15,0 - Saksankatu 46:n toimipiste 19,0 - Tammelan toimipiste 12,5 - Liesjärven toimipiste 11,0

Tulosalueittaiset opetustuntimäärätavoitteet ovat siten seuraavat: Tulosalue 2002 2003 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Saksankatu 27-29:n toimipiste 34 305 32 836 32 781 33 210 34 760 34 760 34 760 Saksankatu 46:n toimipiste 22 469 22 843 24 267 23 470 22 700 22 700 22 700 Tammelan toimipiste 8 652 7 687 7 940 8 250 7 770 7 770 7 770 Liesjärven toimipiste 4 304 6 211 6 529 7 240 6 310 6 310 6 310 69 730 69 577 71 517 72 170 71 540 71 540 71 540 6 4.4 LAADULLISET TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni oppilas sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh - vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % - läpäisyaste vähintään 60 % - 4 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitoksella on tasokas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa - 6 opettajaa (1/10) suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen - kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa - jokaisen päätoimisen työntekijän on osallistuttava vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen - henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2 % palkkamenoista - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalta - 70 % valmistuvista opiskelijoista saa heti työpaikan - 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - työssäoppimispaikka antaa kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta - kaikilla koulutusaloilla on aktiiviset ammatilliset neuvottelukunnat - työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen - kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen neuvottelukunta - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa

Vuosien 2006-2008 sitovina laadullisina tavoitteina pidetään, että - FAI:lla on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun - 70 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 7 4.5 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Tavoitteena pidetään, että suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät perusteettomasti tukipalvelutoiminnoittain (hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaskohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot olivat vv. 1997-2004 sitovina tavoitteina, joita ei ilman valtuuston hyväksyntää saanut ylittää. Talousarvioasetelman muutoksen johdosta sitoviksi taloudellisuustavoitteiksi 1.1.2005 lukien asetettiin tulosaluekohtaiset toimintakatteet, joiden avulla pyritään tehostamaan nimenomaan määrärahaseurantaa. Valtuustoon nähden käyttötalousosassa esitetyt sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet: v. 2005 v. 2006 yleishallinto - 63 000 e - 68 000 e tukipalvelut - 1 832 100 e - 1 812 500 e Saksankatu 27-29:n toimipiste - 1 883 000 e - 1 997 900 e Saksankatu 46:n toimipiste - 1 352 800 e - 1 430 400 e Tammelan toimipiste - 414 900 e - 462 100 e Liesjärven toimipiste - 363 400 e - 385 200 e opetuksen kehittäminen - 212 500 e - 216 900 e oppisopimuskoulutus 130 000 e 149 600 e Opetuksen tulosalue ei lisäksi saa ylittää käyttötalousosassa hyväksyttyä opiskelijakohtaista toimintakatetta. Opetuksen tulosalueilla on toimintakatteessa otettu huomioon sekä opetuksen että palvelutoiminnan toimintakulut ja -tuotot ilman toisen asteen yksikköhintatuloja. Asetettaessa toimintakatetavoitteita ensimmäisen kerran vuodelle 2005 lähdettiin siitä, että kunkin tulosalueen nettomenot yhdessä sen tukipalvelumenojen ja käyttöomaisuuspoistojen kanssa olisivat n. 90 % tulosalueen omista yksikköhintatuotoista. Saksankatu 46:n toimintakate ei tätä ehtoa kuitenkaan täyttänyt. Palvelutoiminnan laajuutta on pyritty arvioimaan todellisen volyymin pohjalta. Palvelutoiminnan laajuus saattaa kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon vuosittain. Toisaalta kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Sen vuoksi tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan nettotuottotavoitetta määritettäessä on otettava huomioon, että mahdollisuudet järjestää palvelutoimintaan kuuluvaa aikuiskoulutusta ovat varsin rajoitetut ja että työssäoppimiskoulutuksen lisääntyessä oppilastyötoiminnan tuotto pienenee. Toimintakatetavoitteen rajoissa tulosalueen mahdollista käyttää varoja kurssisuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Sitovaksi tavoitteeksi on myös asetettu, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella yhdessä investointi- ja rahastovarausten tuloutusten kanssa vv. 2006-2008.

8 5 TALOUSARVIOPERUSTEET 5.1 YLEISET PERUSTEET Vuoden 2005 talousarvio laaditaan syyskuun 2005 palkkatasossa lisättynä 3,5 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. Forssan ammatti-instituutin palkkoihin on sisältynyt 0,4 %;n suuruinen harkinnanvarainen kannustava palkkaus (tulospalkkio) vuodesta 1995 alkaen. Sosiaali- ja eläkemaksuihin varataan vv. 2006-2008 pääsääntöisesti 31,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 8,0 % ja eläkevakuutusmaksuihin 23,0 %) palkoista. Henkilöstökoulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vv. 2006-2008 vähintään 2,0 % palkkamenoista, josta opetushenkilöstön toisen asteen kansainvälistymisprojektiin 0,2 %. Opetuksen palkkamenovarauksesta osoitetaan tulosalueittain oma määrärahansa opettajien täydennyskoulutusajan sijaisuuspalkkoihin vv. 2006-2008. 5.2 YKSIKKÖHINTATULOT Voimassa oleva kokonaisuudessaan laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen valtionosuusjärjestelmä astui voimaan 1.1.1994 lukien. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yksikköhintoihin liittynyt jälkeenjääneisyys korjattiin vv. 2001-2002. Vuoden 2006 korotuksen suuruutta ja kohdistumista koulutusaloittain ei vielä tässä vaiheessa tarkemmin tiedetä. Vuosien 2006-2008 taloussuunnitelma on laadittu olettamuksen varaan, että korotus v. 2006 olisi kaikilla FAI:n koulutusaloilla keskimäärin 3 %. Toisen asteen yksikköhintatulot/opiskelija olisivat vv. 2006-2008 seuraavat: Saksankatu 27-29:n toimipiste 8 332 e/opp 3 416 000 e Saksankatu 46:n toimipiste 6 323 e/opp 2 150 000 e Tammelan toimipiste 7 953 e/opp 676 000 e Liesjärven toimipiste 13 000 e/opp 650 000 e. Em. yksikköhintoihin sisältyy erityisopetusta ja eräitä kalliimpia linjoja koskeva korotettu porrastus. Yksikköhintoihin sisältyy myös kaksi tasauskerrointa, jotka oleellisesti pienentävät alkuperäistä yksikköhintaa. Lisäksi Saksankatu 27-29:n ja Liesjärven yksikköhintatuloihin sisältyy n. 1 220 euroa/majoitettu oppilas. Yksikköhintoihin sisällyettäneen näyttöjärjestelmän asteittaisesta käyttöönotosta syksystä 2006 alkaen 43 e/opp. Sen lisäksi perustamishankerahoituksen ja investointilisän päätymiseen liittyvänä lisäyksenä 350 e/opp. Opetushallitus on täydentänyt laskennallista yksikköhintarahoitusta tuloksellisuuteen perustuvalla rahoituksella vuodesta 2002 lukien. Siinä käytettävät mittarit ovat oleellisilta osin samat kuin FAI:n tavoiteasettelussa on viime vuosina käytetty. Taloussuunnitelmassa ei varauduta siihen, että erillistä tuloksellisuusrahoitusta saataisiin vv. 2006-2008, joskin se on aivan mahdollista. Yksikköhintatulojen kehitys liittyy oleellisesti oppilasmääräkehitykseen. FAI:n yksikköhintatulot olivat jo v. 1996 n. 7 milj. euroa, mutta yksikköhintatarkistuksista huolimatta suunnitelmakaudella 2006-2008 vain n. 6,9 milj. euroa vuodessa. Pienempiä tulosalueita voidaan nykyisenkaltaisen yksikköhintarahoitusjärjestelmän vallitessa perustella taloudellisilla perustella niin kauan kuin Tammelan toimipisteessä on vähintään 85 nuorisoasteen opiskelijaa ja Liesjärven toimipisteessä vastaavasti 45.

9 5.3 YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET TULOSALUEIDEN KESKEN Erityisesti vv. 2000-2004 käytettiin suhteellisen paljon laskennallisia jakoperusteita opetuksen yhteisten menojen ja tukipalvelutoimintojen kohdalla. Kustannustenjakoperusteet v. 2006: Opetus ja hallinto Kouluruokailu Muu oppilashuolto Siivous Muu kiinteistönhoito TEKLI 320 320 370 5 500 10 500 RATA 90 90 90 2 500 3 500 VIE 50 50 50 1 000 1 500 KOL 200 200 200 2 000 3 000 SOTE 90 90 90 1 000 1 500 KÄTA 85 135 MOL 50 100 ASUNTOLA 500 1 500 885 750 1 325 12 500 21 500 Opetus kaikki tulosalueiden yhteiset menot jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla v. 2006 yo-koulutuksen kustannukset jaetaan koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden suhteessa Hallinto lähes kaikki yhteiset hallintomenot jaetaan tarvittaessa em. perusteilla v. 2006 oppisopimuskoulutukselta laskutetaan 5 % yhteisistä hallintomenoista eli 18 500 e/vuosi Kouluruokailu em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan vain Forssan toimipisteessä v. 2006 työssäoppimisruokailumenot kohdistetaan suoraan ao. koulutusalan menoksi Muu oppilashuolto kaikki kuraattorimenot ym. muun oppilashuollon menot jaetaan tarvittaessa em. jakoperusteilla vuotuisiin oppilasmääriin lisätään 50, mikäli tulosalueella on opiskelija-asuntola Siivoustoimi ja muu kiinteistönhoito em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan Forssan toimipisteessä vv. 2005-2008 Käyttöomaisuuspoistot opetustoiminnan irtaimiston käyttöomaisuuspoistot kohdennetaan ao. tulosalueelle tukipalvelujen ja rakentamisen käyttöomaisuuspoistot kirjataan tukipalvelujen tulosalueelle vv. 2006-2008.

6 KÄYTTÖSUUNNITELMAT 10 Käyttösuunnitelmia laadittaessa on lähdetty siitä, että kunkin tulosalueen opetustunnit määräytyvät kokonaisoppilasmäärän ja vahvistetun opetusryhmäkeskikoon mukaisesti. Nuorisoasteella opetusta annetaan 32 vvh/opiskelija. Sen sijaan opetustoiminnan muita menoja ja määrärahoja on tarkasteltu kriittisemmin ja niiden osalta edellytetään perusteellisempaa selvittämistyötä. Samoin on menetelty tukipalvelujen tarvikemäärärahavarauksiin, joiden osalta talousarvio on kustannustenjakoperusteiden avulla pidetty edelleen varsin tiukkana. 6.1 OPETUSTOIMINTA Toisen asteen hyväksytyt aloituspaikat v. 2005: Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja 16 Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja 12 Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja 16 Kone- ja metallialan pt, automaatioasentaja 16 Sähköalan perustutkinto, elektroniikka-asentaja 32 Talotekniikan pt, LVI-asentaja 16 Rakennusalan pt, talonrakentaja 16 124 Ravitsemis.- ja talousala: Cateringalan pt, suurtalouskokki 16 Cateringalan pt, palvelusvastaava 16 Cateringalan pt, suurtalouskokki, erityisopetus 12 44 Viestintäala: AV-viestintäalan perustutkinto, media-assistentti 16 Kauppa ja hallinto: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 48 Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi 16 64 Sosiaali- ja terveysala: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 32 Kulttuuriala: Artesaani: keramiikka, puu- ja tekstiiliala 42 Luonnonvara-ala: Metsäalan perustutkinto, metsäluonnonhoitaja 12 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoyrittäjä 12 Luontomatkailuyrittäjä (RH-ala) 16 40 362 Käytettävissä olevan kiintiön ja rekrytointipohjan rajoissa on jouduttu erityisesti tekniikan alan oppilasottokertoja harventamaan. Suunnittelukaudella 2006-2008 on tarkoitus lisätä lvi-tekniikan, sähköasentajien ja rakennusalan koulutusta. Kuljetusalan koulutusta lisättiin v. 2005. Uusien yo-pohjaisten ryhmien ja aikuiskoulutusryhmien alkamisen ehtona v. 2006 on, että rahoitus mahtuu yksikköhintarahoituksen piiriin ja että alkavan ryhmän vähimmäiskoko on 16 opiskelijaa. Tammikuussa 2006 on suunnitteilla yo-sähköasentajaryhmän ja yo-kosmetologiryhmän aloittaminen. Yhtymähallitus päättää erikseen perusteista, joilla luontomatkailukoulutus voidaan mahdollisesti käynnistää v. 2006. Opetustoimintaa koskevia toimenpiteitä: laatutyön kehittäminen ja 1-2 laatukilpailuun osallistuminen, jotta omalle laatutyölle saadaan ulkopuolisen arvio vähintään kaksi uutta laatujärjestelmän menettelyohjetta vuodessa (myös tukipalveluihin)

11 nuorten näyttöjen käyttöönotto suunnitelmakauden aikana vuodesta 2006 alkaen asetetaan kolmikantatoimielin, joka hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa ja allekirjoittaa näyttötodistuksen yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa työelämäyhteyksien syventäminen työssäoppimisjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä säännöllinen yhteistyö (vähintään 3 krt/vuosi) peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen yhteistyöverkkojen avulla ja erityisopetuksen määrällä (erityisopetuksen saajia keskim. 130 suunnitelmakaudella) ja erityisopetuksen keinoja ja seurantajärjestelmiä kehittämällä syksyllä 2005 alkaneen ammattiin valmentavan koulutuksen (ns. AVA-koulutus) jatkaminen yo-koulutuksen järjestäminen yhteistyössä Forssan Yhteislukion kanssa yhteisten aineiden opettajavaihtoa seutukunnan oppilaitosten kanssa samalla kun vapautuvien virkojen tarpeellisuus selvitetään FAI:n kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2004 oli 130 (osa-aikaisia 4 ja osa-aikaeläkkeellä 11), josta opetushenkilöstön osuus 80. Henkilöstön kokonaismääräksi suunnitelmakauden lopussa arvioidaan 120. 6.2 OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Opetuksen kehittämisestä on jo vuoden 1999 talousarviossa tehty oma tulosalueensa, johon on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämisprojekteja. Suunnitelmakaudella 2006-2008 opetuksen kehittämismenoihin on sisällytetty: opetuksen arviointi/laatutyö opetusjärjestelyt/yhteiset aineet tiedotus (siirretty 1.1.2005 lukien) kirjasto (siirretty 1.1.2005 lukien) kansainvälistyminen ESR-projektit (5 kpl v. 2006) rekrytointi työssäoppiminen (siirretty 1.1.2004 lukien) työelämätyöskentely nuorten näytöt (siirretty 1.1.2004 lukien). Suunnitelmakaudella on tavoitteena, että n. 3 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella. Oppilasrekrytointiin erikseen varattavan määrärahan tarkoituksena on erillisjulkaisuin, ilmoituksin, esittein ja kampanjoin tehostaa oppilasrekrytointia, jossa painotetaan erityisesti työpaikkoja tarjoavia aloja ja jota suunnataan myös Lounais-Hämeen ulkopuolelle.

12 6.3 TUKIPALVELUT Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät ole varsinaista opetustoimintaa: hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus. Ne eroavat palvelutoiminnan menoista oleellisimmin siinä, että tukipalvelujen menojen rahoitus perustuu selkeästi valtionosuusperusteisiin. Toimenpiteitä: mahdollisia organisointivaihtoja suunniteltaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa, mikäli ne eivät tapahdu toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuluja lisäämällä Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen vapautuvien virkojen/toimien tarpeellisuus selvitetään tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään vv. 2006-2008 ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, varahenkilöjärjestelmän luominen ja kustannussäästöjä. 6.4 PALVELUTOIMINTA Palvelutoimintaan sisältyy kaikki maksullinen palvelutoiminta (oppilastyötoiminta, oppisopimuskoulutuksen teoriakoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työllisyyskoulutus, kurssitoiminta, vuokra-asuntola, opetusmetsä, tarvikemyynti jne). Toimenpiteitä: palvelutoiminnan vuotuinen volyymi (tuotot) yli 800 000 euroa vv. 2006-2008, jossa on nettotuottovaatimus n. 20 % ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi vähintään nykytasolla (SOTE:n oppisopimusteoria- ja työllisyyskoulutus, MOL:n metsämestari- ja johtamiskoulutus sekä opetusmetsän hoito) ns. metsätalkkariprojektin käynnistäminen ehdolla, että Tammelan kunta vastaa hankkeen omarahoitusosuudesta. 6.5 OPPISOPIMUSKOULUTUS Uuden ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön mukaan oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole enää kunnallinen tehtävä eikä laissa säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joten sen järjestämisestä säädetään ja määrätään samassa yhteydessä kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus muuttui 1.1.1999 lukien yksikköhintaperusteiseksi. Forssan ammatti-instituutin koulutusalatarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella aina silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille. Toimenpide-ehdotuksia: oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa 140 opiskelijaa/vuosi vv. 2006-2008 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa 140 opiskelijaa/vuosi vv. 2006-2008. Oppisopimuskoulutuksen volyymi voi muodostua arvioitua suuremmaksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakatetta on suhteellisen vaikea luotettavasti arvioida. 6.6 POISTOT Irtaimistohankintojen tasapoistoajat ovat pääsääntöisesti 5 vuotta lukuun ottamatta työkoneita, joiden poistoaika on 10 vuotta. Kiinteistöpoistoissa noudatetaan 30-50 vuoden poistoaikoja, joskin Saksankatu 46:n ja Tammelan toimipisteen rakennusinvestointien osalta on päätetty käyttää hallinta-ajan mukaista 20 vuoden poistoaikaa.

Kuntayhtymään v. 1995 siirtyneen Liesjärven toimipisteen MOL:n kiinteistöt saatiin vastikkeetta: vastikkeetta saadusta omaisuudesta ei tehdä poistoja. Käyttöomaisuuden poistot vuosille 2006-2008 on laskettu siten, että vuoden 2005 hankinnoista on poistot laskettu vuoden 2005 investointiohjelman muutosehdotuksen mukaisesti. Suunnitelmakauden investointiohjelmalla vuotuispoistojen määrää saadaan alennettua seuraavasti: irtaimisto- kiinteistö- yhteensä poistot poistot 31.12.2004 608 333 e 31.12.2005 347 000 e 288 600 e 635 600 e 31.12.2006 277 100 e 292 200 e 569 300 e 31.12.2007 252 300 e 295 200 e 547 500 e 31.12.2008 214 300 e 297 500 e 511 800 e 13 6.7 VARAUKSET Investointi- ja rahastovarausten käyttö käsitellään kertyneenä poistoerona, jolloin varausta tuloutetaan samassa tahdissa kuin poistoja kirjataan. 6.8 TULOSLASKELMA Liitteenä oleva vuoden 2006 tuloslaskelma on tasapainossa. Taloussuunnitelma 2006-2008 on laadittu sen olettamuksen varaan, että kokonaisopiskelijamäärä on keskimäärin 885 ja että yksikköhintojen korotus on ainakin 3 % v. 2006. Liitteenä esitetyn taloussuunnitelman mukaan tuloslaskelmat ovat tasapainossa myös vv. 2007-2008, jolloin vuosikate paranisi käyttöomaisuuspoistojen vähentyessä. On huomattava, että vuoden 2006 talousarvio on edelleen varsin tiukka ja että tuloperusteet on arvioitu aiempaa optimistisemmin. Muodostuuko vuosikate paremmaksi vv. 2007-2008, riippuu oleellisesti siitä, miten määrälliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan v. 2006. Tuloslaskelman tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella on kuitenkin vuosilta 1996-2004 noin 1,2 milj. euron suuruinen ylijäämä, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja/tai niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Jäsenkuntaosuudet ja niille maksettavat vuotuiset korot vv. 2006-2008 ovat seuraavat: Osuuksia Peruspääomaosuus 31.12.2004 2 %:n vuotuiskorko Forssa 90 2 065 351,43 e 41 307,03 e Humppila 12 275 380,19 e 5 507,60 e Jokioinen 31 711 398,83 e 14 227,98 e Somero 32 734 347,18 e 14 686,94 e Tammela 18 413 070,29 e 8 261,41 e Urjala 12 275 380,19 e 5 507,60 e Ypäjä 9 206 535,14 e 4 130,70 e 204 4 681 463,25 e 93 629,26 e.

14 7 INVESTOINTIOSA Yli 9 000 euroa maksavat irtaimistohankinnat ovat käyttöomaisuusinvestointeja ja sisällytetään talousarvion investointiosaan. 7.1 FORSSAN TOIMIPISTEEN TILOJEN VAIHTOON LIITTYVÄT INVESTOINNIT Tilojenvaihtosopimuksen mukaisesti Forssan kaupunki peruskorjasi vv. 2000-2001 Saksankatu 46:n kiinteistöön (19 227 m 2 ja 4 405 m 2 ) FAI:n kaupan ja hallinnon, terveys- ja sosiaalialan sekä uuden viestintäalan koulutuksen tarvitsemat tilat. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa 31.12.2020 saakka maksamalla Saksankatu 46:n tasearvolle 31.12.1999 vuosittain 2 %:n koron eli 54 334 e/vuosi. Tilojen vaihto aiheutti kuntayhtymälle n. 1,5 milj. euron suuruiset investointikustannukset. Viimeinen maksuosuus suoritettiin Forssan kaupungille v. 2005. 7.2 E-HALLIN OSITTAINEN PURKAMINEN Investointiohjelmassa on vuodelle 2005 varattu 10 000 euron suuruinen aloitusmääräraha ajatellen Forssan kaupungin v. 1970 rakentaman E-hallin pahiten painuneen osan purkamista. Hanke käsittää lähinnä seuraavat toimenpiteet: purettavassa osassa olevan sähkökeskuksen uusiminen ja uudelleen sijoittaminen purettavassa osassa olevan kompressorin uusiminen ja uudelleen sijoittaminen keskusvarastotiloista osoitetaan enemmän tilaa poisto- ym. tavaran säilytykseen E-hallin pahiten painuneen osan (pohjapinta-ala 20 x 38 = 760 m2) purkaminen.rakennesuunnittelijan laatiman purkuselostuksen mukaisesti D- ja E-hallien julkisivumateriaali uusiminen purkutyön jälkeen sadevesiviemäröinnin mahdollinen muutostarve. Hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensin uusittaisiin sähkökeskus ja kompressorihuone sekä muutettaisiin keskusvarastossa olevia tiloja. Sen jälkeen olisi mahdollista toteuttaa itse purkutyö ym. toimenpiteet. 7.3 KULJETTAJALINJAN LAVAKATOKSEN LAAJENNUS Yhdistelmäajoneuvo-opetus alkoi syksyllä 2005. Sen johdosta esitetään v. 2001 valmistuneen 276 m² käsittävän lämmittämättömän lavakatoksen laajentamista v. 2006: laajennusosa käsittäisi 540 m² (18 x 30 m) ja sen alustava kustannusarvio olisi 80 000 euroa. Lavakatoksen laajennus on käytännössä sijainniltaan ainoa mahdollinen ajatellen isojen yhdistelmäajoneuvojen harjoitusajoa oppilaitoksen pihaalueella.

7.4 FORSSAN TOIMIPISTEEN MUU INVESTOINTITARVE 15 Forssan toimipisteen muut mahdolliset investoinnit ovat suunnitelmakaudella LVIS-hankkeita: C- ja D-rakennusten teorialuokkien ilmastoinnin peruskorjaus (mikäli ei saada tehtyä jo v. 2005) C-rakennuksen (vuodelta 1972) 1. kerroksen pohjalaatassa olevien lämpö- ja vesijohtojen uusiminen G-rakennuksen (vuodelta 1960) lämmönjakohuoneen laitteiden ja putkikanaalin saneeraus C- JA D-rakennusten (vuodelta 1972) lämmönvaihtimien (vuosilta 1983-84) uusiminen A-rakennuksen kolmen ilmanvaihtokoneen säätöautomatiikan uusiminen Em. hankkeiden kustannuksia ei ole sisällytetty rakentamisinvestointi-ohjelmaan, koska useimmista ei ole tiedossa alustaviakaan kustannuksia ja koska joidenkin hankkeiden kustannukset jäänevät käyttöomaisuusinvestointirajaa (9 000 e) pienemmiksi ja sisällytetään tarvittaessa käyttössuunnitelmiin. Hankkeista laaditaan kuitenkin suunnitelmat ja ne varaudutaan toteuttamaan vv. 2006-2008. 7.5 TAMMELAN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Tammelan kunta toteutti käsi- ja taideteollisuusoppilaitoskiinteistön päärakennuksen kokonaisvaltaisen muutos- ja peruskorjaushankkeen vv. 2002-2003, jonka kustannusarvio oli 1,8 milj. euroa. Kuntayhtymä rahoitti hanketta 700 000 eurolla v. 2003. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa 31.12.2022 saakka maksamalla tasearvolle v. 2001 vuosittain 2 %:n koron eli 5 024 e/vuosi. Lisäksi kuntayhtymä on sitoutunut maksamaan lisäosuutena peruskorjauskustannuksista 22 500 euroa/vuosi vv. 2005-2008. Tammelan toimipisteessä on erillisiä pienehköjä investointitarpeita (ns. vanhan osan ulkokunnostus, atk-luokan ilmastointi, erillisten parvien rakentamista työtiloihin), joita varten vuotuisiin käyttösuunnitelmiin on varattu 8 800 e/vuosi 7.6 LIESJÄRVEN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Liesjärven toimipisteen taholta on esitetty 17 000 euron suuruista määrärahaa peruskorjauksen suunnittelutyön käynnistämiseen v. 2006. Tarkoitukseen ei kuinkaan ole osoitettu määrärahaa vv. 2006-2008. 7.7 RAKENTAMISINVESTOINTI-OHJELMA 2006 2007 2008 e e e Forssan toimipiste E-hallin pahiten painuneen osan purkaminen Kuljettajalinjan lavakatoksen jatkaminen 80 000

16 Tammelan toimipiste Peruskorjaushankkeen lisäkustannusosuus 22 500 22 500 22 500 YHTEENSÄ 102 500 22 500 22 500 E-hallin purkamisen kustannuksia on erittäin vaikea arvioida ja siksi ne budjetoitaisiinkin vasta siinä vaiheessa, kun päätetään hankkeen käynnistämisestä. Hanke toteutettaneen aikaisintaan vv. 2006-2007. E-hallin peruskorjaushanketta varten on tehty investointivarauksia yhteensä 235 290 euroa, joka riittää hankkeen rahoittamiseen. 7.8 IRTAIMISTO-OHJELMA 2006 2007 2008 e e e Auto- ja kuljetustekniikka Ohjauskulmien 3D-laite+nosturi 30 000 Kone- ja metallitekniikka Polttoleikkauskoneen ohjauksen modernisointi 14 000 Kärkisorvi, Pinacho (poistettavan tilalle) 31 000 Pienois-CNC-sorvi, Emco 16 000 Kärkisorvi, Pinacho (poistettavan TUG-40 tilalle) 32 000 Kannettavia mikroja 14 kpl, automaatiotekniikan ryhmällei 14 000 LVI-tekniikka Levyleikkuri 18 000 Sähkötekniikka Kannettavat tietokoneet 17 kpl, sähköasentajakoulutukseen 17 000 Atk-luokan koneiden uusiminen 17 000 Puutekniikka Tasohöylä, työstölev. 630 mm 20 000 Yhteiset Atk-luokan koneiden (20 kpl) uusiminen 17 000 Kauppa ja hallinto Atk-luokan koneiden uusiminen 34 000 17 000 Sosiaali- ja terveysala Atk-luokan koneiden uusiminen 17 000 Kulttuuriala Atk-luokan koneiden uusiminen 17 000 Leveänauhasantaaja 13 000 Viestintäala Atk-luokan koneiden uusiminen 17 000 Erikoisopetuslaitevaraus 15 000 25 000 15 000 Luonnonvara-ala Moottorikelkka, esim. Lynx 59 Yeti 14 000 Metsävarusteisen traktorin muutostyö 14 000 Tukipalvelut Yhdistelmäuuni, Forssan toimipisteeseen 16 000 Kiinteistövalvontajärjestelmä, yhtenäinen 30 000 25 000

YHTEENSÄ 157 000 168 000 170 000 Vuosien 2006-2008 irtaimistohankintaesitykset ovat aiempaa selvästi pienemmät, jotta käyttöomaisuuden vuotuispoistot saadaan tasapainoon toimintakatteen kanssa. Mikäli irtaimistoinvestoinnit eivät olisi näin maltillisia, tuloslaskelman saaminen tasapainoon olisi ylivoimainen tehtävä kokonaisopiskelijamäärän pienentyessä 17 8 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman tarkoituksena on koota tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Vuosien 2006-2008 rahoituslaskelmat on esitetty liitteenä. Maltillisesta investointiohjelmasta johtuen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on varsin positiivinen vv. 2006-2008. Kuntayhtymällä ei vuodesta 1999 alkaen ole enää ollut pitkäaikaisia lainoja eikä niitä taloussuunnitelman mukaan tarvittane ainakaan lähivuosina. Se tietysti edellyttää, että keskeisissä talousarvioperusteissa ei tapahdu kielteisiä muutoksia.