ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI

Vastaanottaja Innopark Programmes Oy Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2012 ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI

ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI SISÄLTÖ 1. Tausta ja toimeksianto 1 1.1 Toimeksianto 1 1.2 Selvityksessä toteutetut toimenpiteet 1 2. Erikoisajoneuvot toimialana 3 2.1 Määritelmä 3 2.2 Nykyinen yhteistyö erikoisajoneuvotoimialan laajalla kentällä 4 2.3 Tärkeimmät kansainväliset kumppanit 6 2.4 Yrityksiä yhdistävät teemat 6 3. Verkostoitumisen mahdollisuudet 7 3.1 Yritysten odotukset verkostoitumisen suhteen 7 3.2 Verkostoitumisen hyödyt 8 3.3 Mitä verkostoituminen edellyttää? 8 4. Toimialan vahvistaminen Hämeessä 10 4.1 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 10 4.2 Toimialan vahvistaminen 10 5. Suositukset 12 TAULUKOT Taulukko 1. Selvitystyössä haastatellut henkilöt.... 2 Taulukko 2. Haastatteluiden ja kyselyn yhteydessä esille tulleet yritykset.... 3 Taulukko 3. Selvitystyössä tunnistetut yhteistyötarpeet.... 13 Ramboll Management Consulting Mikonkatu 15 A, 3 krs. 00100 HELSINKI P +358 20 755 611 F +358 9 6129 0511 www.ramboll-management.fi

1-1 1. TAUSTA JA TOIMEKSIANTO Innopark Programmes Oy hallinnoi Hämeen osaamiskeskusta, joka toteuttaa Osaamiskeskusohjelmaan kuuluvaa Älykkäät koneet - klusteriohjelmaa. Nykyinen osaamiskeskusohjelmakausi kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Älykkäät koneet- klusterin ohjelma-asiakirjassa on Hämeen osaamiskeskukselle annettu tehtävä Erikoisajoneuvo miniklusterin järjestäytymisestä. Hämeen osaamiskeskus on selvittänyt toimialan laajuutta sekä mahdollisesti klusterin toimialueeseen liittyviä yrityksiä ja pyrkinyt tiedottamaan näitä yrityksiä Älykkäät koneet hankkeista. Tällä hetkellä alan toimijoiden kansallisesti merkittävin klusteri toimii Ylä-Savon alueella. Erikoisajoneuvot on kapea ajoneuvoteollisuuden erityisosaamisala, joka suunnittelee ja valmistaa sekä liikenteessä että erityiskohteissa käytettäviä ajoneuvoja ja työkoneita. Osin teollisuus modifioi valmiita ajoneuvoja erityiskäyttöön tai valmistaa ajoneuvot alusta alkaen pieninä sarjoina. Ajo-neuvoissa myös automaatiolla ja tietotekniikalla on merkittä osuus. Suomessa on perinteisesti ollut siirtämiseen ja nostamiseen keskittynyttä konetekniikan osaamista (vetomestarit, kuljettimet). Myös kaivosteollisuudessa käytettävät laitteet ovat olleet pitkään kärkituotteita maailmassa. Kuljettamisen tehostaminen on ollut jo kauan tärkeä talouden tehostamiskeino. Kuljettamiseen liittyvää erityisosaamista on Suomessa ollut jo pitkään (esim. MEPA-kuljetuksiin soveltuvat erikoisrakenteet [meno-paluu]), mutta myös muuntyyppisten ajoneuvojen (mm. ambulanssit) valmistus on ollut arvostettua muualla maailmassa. Suomessa tehdään räätälöityjä ajoneuvoja massatuotannon sijaan. Erikoisajoneuvoja valmistetaan myös rautatie- ja meriliikenteeseen. 1.1 Toimeksianto Ramboll Management Consulting Oy:n tehtävänä Innoparkin toimeksiannossa on ollut täydentää OSKE -ohjelmakaudella aiemmin tehtyjä toimenpiteitä sekä luoda katsaus toimialan kypsyydestä tehdä yhteistyötä miniklusterimallilla. Selvitystyön toteutuksen menetelmiä ovat olleet perinteinen desk study (dokumenttianalyysi), sähköinen kysely sekä haastattelut. Osana selvitystyötä hankkeessa pyrittiin kartoittamaan tietoa alan nykytilasta ja kehitysnäkymistä, alan yrityksistä sekä niiden tarpeista. 1.2 Selvityksessä toteutetut toimenpiteet Selvitys aloitettiin kartoittamalla toimialan yrityksiä ja niiden yhteystietoja. Tässä yhteydessä hyödynnettiin myös olemassa olevia listoja (Innopark, Rautainen Savo palvelut/ylä-savon Kehitys). Näiden perusteella syntyi reilun viidenkymmenen yrityksen yhteystietolista, jota hyödynnettiin hankkeen seuraavissa vaiheissa. Yhtenä tehtävänä hankkeessa oli tuottaa kuvaus toimialasta, sen toimijoista, toimialaan yhdistävistä teemoista sekä yritysten mahdollisuuksista verkostoitua. Taustatietojen keräämiseksi suoritettiin sähköinen kysely, joka lähetettiin aiemmin kerätyn yhteystietolistan yrityksille. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä kahdeksan vastausta, joten vastausprosentti jäi vaatimattomaksi. Yritysten edustajien vastausinnokkuus ei muuttunut muutamasta muistutuksesta huolimatta. Vastausten joukossa oli vähäisestä vastausaktiviteetista huolimatta selvitystyön kannalta erittäin hyödyllistä tietoa. Kyselyn tulosten syventämiseksi toteutettiin myös huomattava määrä haastatteluja (katso taulukko 1). Haastateltavien joukossa oli niin yritysten kuin julkisen sektorin edustajia, ensin mainittuja enemmän kuin jälkimmäisiä. Haastatteluissa keskityttiin esimerkiksi alan kärkiyrityksiin, alihankintaan, tutkimus- ja tuotekehitysverkostoihin, yhteistyöhön sekä yrityksiä kiinnostaviin teemoihin. Haastattelujen sisältöä on avattu enemmän kappaleissa 2, 3 ja 4.

1-2 Taulukko 1. Selvitystyössä haastatellut henkilöt. Nimi Ari Kuikka Harri Kivelä Heikki Passiniemi Jari Osmala Jouko Tenhunen Jouni Teppo Juha Haverinen Kari Grön Lasse Pulkkinen Marko Elo Markus Talka Pasi Niemelä Raimo Karhu Rainer Jakobsson Risto Rautavirta Organisaatio LAMETAL Oy Tekes Ylä-Savon Kehitys Oy JO Development Oy Normet Oy Sisu Axles Inc Ponsse Oy Patria Wirma Lappeenranta Oy CrossControl Oy Finpro Codelma Oy Teknologiateollisuus ry Innopark Mavatech Yhtä aikaa muiden toimenpiteiden kanssa analysoitiin saatavilla olleita ohjelmadokumentteja. Dokumenttianalyysin toteutus osoittautui odotettua haasteellisemmaksi, koska materiaalia oli saatavilla vain niukasti. Tärkeimmät dokumenttien joukossa olivat Älykkäät koneet -ohjelmaasiakirja (2007) sekä strategiapäivitys 2011-2013. Lisäksi selvityksen yhteydessä oli tavoitteena toteuttaa työpaja ja siten verkottaa erikoisajoneuvo -toimialaan kytköksissä olevia yrityksiä sekä luonnostella teemoja yhteiselle kehittämistoiminnalle. Pääteemana oli erikoisajoneuvoteollisuuden yhteisiin teknologisiin ja liiketoiminnallisiin haasteisiin vastaaminen. Kutsut työpajaan lähetettiin samoille yritykselle, joita oli pyydetty vastaamaan kyselyyn. Tapahtumaa mainostettiin myös Teknologiakeskusten liiton (TEKEL) Internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (LinkedIn). Valitettavasti yritysten kiinnostus työpajaa kohden oli kuitenkin hyvin vähäistä. Määräaikaan mennessä työpajaan ilmoittautui vain neljä henkilöä, joista yksikään ei edustanut laitevalmistajayrityksiä. Tästä voidaan vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Yksi vaihtoehto on, että alan yritykset tekevät omista lähtökohdistaan yhteistyötä, eivätkä halua lähteä mukaan miniklusterin muodostamiseen. Toinen selittävä tekijä ovat rajalliset aika- ja henkilöstöresurssit. Yritykset joutuvat miettimään tarkkaan, mihin panoksia suunnataan, ja mikä odotettavissa oleva hyöty panostuksesta on. Lisäksi on mahdollista, että kutsutut tahot eivät nähneen työpajan toteuttamisessa saatavan lisäarvoa yritykselle. Työpajalle yritettiin vielä etsiä korvaavaa ajankohtaa, mutta lopulta päädyttiin siihen, ettei uutta järjestetty tämän selvityksen puitteissa. Työpajasta peruuntumisesta huolimatta Ramboll Management Consulting on tuottanut raportin loppuun selvityksen siitä, miten toimialaa voitaisiin vahvistaa Hämeen osaamiskeskuksen alueella. Lisäksi on laadittu muutamia suosituksia selvityksessä tunnistettuja tarpeita tukeviksi jatkohankkeiksi sekä toimenpiteiksi.

1-3 2. ERIKOISAJONEUVOT TOIMIALANA 2.1 Määritelmä Osittain erikoisajoneuvotoimialan pienestä koosta ja hajanaisuudesta johtuen ei siitä ole olemassa yhteisesti käytettyä määritelmää. Yhden määritelmän mukaan erikoisajoneuvotoimiala on ajoneuvoteollisuuden pieni alahaara, joka suunnittelee ja valmistaa ajoneuvoja liikenteeseen sekä erikoiskäyttöön pienessä mittakaavassa. Toimialan yritykset sekä valmistavat ajoneuvoja että jatkojalostavat sarjatuotantoajoneuvoja tai valmistavat ja asentavat niihin lisälaitteita. Ajoneuvoissa olevien älykkäiden laitteiden ja ajoneuvojen käyttöturvallisuuden sekä käyttöergonomian lisääminen on keskeisessä osassa erikoisajoneuvoteollisuudessa, ja tämän takia automaatiolla ja tietoteknisillä sovelluksilla on merkittävä rooli toimialalla. Erikoisajoneuvotoimialaa on kuitenkin hankala rajata tarkasti sen laajuuden ja hajanaisuuden takia. Laveasti määriteltynä erikoisajoneuvotoimialan yrityksiksi voidaan katsoa kuuluvan puolustusteollisuuden, ajoneuvoteollisuuden, työkonevalmistuksen ja laivateollisuuden lisäksi myös muun muassa ajoneuvojen älykkyyttä lisääviä laitteita ja käyttöliittymiä sekä käyttöergonomiaa kehittäviä yrityksiä. Erikoisajoneuvotoimialan hajanaisuuden vuoksi osa yrityksistä, joiden voidaan katsoa toimivan erikoisajoneuvotoimialalla, eivät välttämättä itse näe edustavansa juuri erikoisajoneuvotoimialaa vaan pikemminkin jotain laajempaa toimialakokonaisuutta. Erikoisajoneuvotoimialalla ei siis ole selkeää yleisesti käytettyä rajausta tai määritelmää, ja siihen voidaan katsoa kuuluvaksi laaja kirjo eri toimialojen yrityksiä. Taulukossa 2. on listattuna keskeisimpiä yrityksiä, joita selvitystyöhön haastatellut tahot nimesivät. Taulukko 2. Haastatteluiden ja kyselyn yhteydessä esille tulleet yritykset. Yritys Tuote Paikkakunta Aplicom Telematiikkalaitteet Äänekoski Avant Tecno Pienkuormaajat Ylöjärvi Bronto Skylift Nostolavat Tampere Cargotec Lastinkäsittelyratkaisut Helsinki Cimcorp Portaalijärjestelmät Ulvila Codelma Sulauteutut ohjelmistot Janakkala Creanex Työkoneet Tampere CrossControl Hallintajärjestelmät Tampere Cybercom Plenware Tietotekniikkaratkaisut Tampere DA-Design Oy Sulautetut järjestelmät Jokioinen Epec Oy Hallintajärjestelmät Seinäjoki Espotel Sulautetut järjestelmät Tampere/Kuopio Exertus Elektroniikka-yksiköt Seinäjoki Hydroline Hydraulisylinterit Vuorela Iitin kymppikoneistus Oy Koneistusosat Kausala Insinööritoimisto Comatec Suunnittelu Tampere John Deere Metsäkoneet/työkoneet Tampere Junttan Lyöntipaalutuskoneet Kuopio Kalmar Kontin käsittelylaitteet Tampere Katsa Voimansiirtokomponentit Tampere Kilosoft Verkonhallintajärjestelmät Tampere Komas Konepajateollisuuden järjestelmät Jyväskylä Konecranes Nosturit Hyvinkää Koneistuspalvelu L&K Metalliteollisuuden alihankinta Hämeenlinna Kumera Voimansiirto Riihimäki Mantsinen Group Materiaalinkäsittelykoneet Ylämylly Maviteknik Metalliteollisuuden alihankinta Humppila M-Components Ajoneuvo- ja koneenosien valmistus Hämeenlinna MeVEA Simulointiratkaisut Lappeenranta Navitec Systems Kone- ja prosessisuunnittelu Espoo Normet Kaivosajoneuvot Iisalmi

1-4 OptoFidelity IT-sovellukset Tampere Patria Ajoneuvot (puolustusvälineteollisuus) Hämeenlinna/Tampere Pilkington Automotive Lasitus (ajoneuvojen lasitus) Laitila Ponsse Metsäkoneet Joensuu Premekon Oy Teräsrakenteet Joutseno Profile Vehicles Erikoisajoneuvot (ambulanssit&bussit) Iisalmi Rambooms Rakennuskoneet Lahti Rautaruukki Komponentit ja kokonaisratkaisut Helsinki/Hämeenlinna Remion Tietoliikennepalvelut Tampere Reponen Oy Metalliteollisuuden alihankinta Nakkila Rocla Trukit Järvenpää Sandvik Maanrakennuskoneet Tampere Sisu Axles Rakaiden ajoneuvojen akselistot Hämeenlinna Sisu Defence Sotilasajoneuvot Karjaa Space Systems Finland Käytettävyyden ohjelmistot Espoo Stalatech Ruostumattomat neliö- ja suorakaideputkipalkit Lahti SuniSoft IT-sovellukset Oulu Supset Metalliteollisuuden alihankinta Leppävirta Technion Ohjausjärjestelmät Naantali TTS Liftec Nosto- ja siirtolaitteet Pirkkala Tume-Agri Oy Maatalouskoneet Turenki Valtra Traktorit Suolahti Wapice IT-sovellukset Vaasa Veme Metalliteollisuuden alihankinta Laitila 2.2 Nykyinen yhteistyö erikoisajoneuvotoimialan laajalla kentällä Toimialan haasteellisuutta lisää alueellinen hajanaisuus. Häme ja Ylä-Savo ovat alueita, joihin on keskittynyt useampia alan yrityksiä. Hämeen alueella sijaitsevat esimerkiksi M-Components, Patria, Sisu Axles, Tume ja Ylä-Savossa puolestaan Ponsse, Normet, Junttan sekä Profile Vehicles. Myös Tampereella on muutamia merkittäviä toimijoita kuten John Deere, Katsa ja Sandvik. Näiden lisäksi alan yrityksiä on esimerkiksi Forssassa, Haapajärvellä, Karjaalla, Lahdessa sekä Oulussa. Kentän pirstaleisuus on yhtäältä edesauttanut alueellista yhteistyötä pienessä mittakaavassa ja toisaalta hidastanut verkostoitumista koko maan tasolla. Yhteistyössä tai alihankinnassa maantieteellinen läheisyys ei ole keskeinen osatekijä vaan yhteistyökumppanin paikallisuutta tärkeämpää vastaajien mielestä on osaaminen ja yhteiset intressit. Siksi on suositeltavaa, että miniklusteri ei pohjautuisi pelkästään yritysten sijainnin maantieteelliseen läheisyyteen. Selvitystyön yhteydessä toteutettujen haastattelujen sekä kyselyn perusteella voidaan todeta, että toimialalla tehdään jonkin verran yritysyhteistyötä. Esimerkiksi Ylä-Savossa on tehty epävirallista yhteistyötä (Normet, Junttan ja Ponsse). Käytännössä tämä tarkoittaa keskustelua sekä vapaaehtoista ajatusten vaihtoa yhteiseksi koetuista aiheista. Osa alueen yrityksistä on käynyt keskusteluja Patrian kanssa, mikä ei ole toistaiseksi johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Patria tuntuu olevan useille toimialan yrityksille kumppani, jonka kanssa haluttaisiin päästä tekemään syvempää yhteistyötä. Yritys toimii kuitenkin ensisijaisesti puolustusvälinetoimialalla valmistaen panssaroituja ajoneuvoja. Ehkä tästä syystä Patrialla ei nähdä suurta tarvetta verkostoitua tai lähteä mukaan yleisiin kehityshankkeisiin (kahdenkeskisiä hankkeita lukuun ottamatta). Haastatteluissa ja kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään kotimaisia yrityksiä, joiden kanssa tehdään tai on tehty yhteistyötä. Nimettyjen organisaatioiden joukossa olivat Bronto Skylift, Cimcorp, Hydroline, John Deere, Kalmar, Komas, Konecranes, Koneistuspalvelu L&K, Kumera, Maviteknik, Normet, Pilkington Automotive, Ponsse, Premekon Oy, Profile Vehicles, Rambooms, Rautaruukki, Reponen Oy, Sandvik, Sisu Axles, Sisu Defence, Stalatech sekä Veme. Lisäksi mainittiin

1-5 FIMA:n jäsenyritykset, joita on kaikkiaan 29 1. Osa FIMA:n jäsenyrityksistä on nimetty yllä. Näiden lisäksi jäseniä ovat Asostek, Avant Tecno, Cargotec,Creanex, CrossControl, Cybercom Plenware, DA-Design, Epec, Espotel, Exertus, Insinööritoimisto Comatec, Kilosoft, Kone, Mantsinen Group, MeVEA, Navitec Systems, OptoFidelity, Remion, Rocla, Space Systems Finland, Technion, TTS Liftec, Wapice, sekä ZenRobotics. Aluetason yhteistyöstä hyvä esimerkki on Ylä-Savossa toimivat alan yritykset (Junttan, Normet), jotka ovat verkostoituneet teknologiateollisuuden kanssa. Rakennuskonevalmistajat toimialaryhmä on yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää jäsenyritysten toimintaa sekä vahvistaa alan kilpailukykyä. Yhteistyöllä pyritään lisäämään ja syventämään jäsenyritysten yhteistoimintaa ja huolehtimaan, että suomalaisen rakennuskonevalmistuksen näkemykset ja tarpeet otetaan eri yhteyksissä huomioon. 2 Mukana oleville yrityksille hyötyä on esimerkiksi alan teknisen ja kaupallisen kehityksen seuraamisesta ja sen edistämisestä, koska ryhmän toiminnalla pyritään vaikuttamaan alaa koskevaan kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin, direktiiveihin ja muihin viranomaismääräyksiin sekä suoraan että eurooppalaisen rakennuskonevalmistajien kattojärjestön, CECE:n (Committee for European Construction Equipment) kautta. Ryhmä on myös kokemustenvaihto- ja keskustelufoorumi, joka edistää ja kehittää jäsentensä välistä yhteistoimintaa yrityksille tärkeissä kysymyksissä pitämällä yhteyttä alan kannalta tärkeisiin viranomaisiin ja sidosryhmiin (esimerkiksi ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, VTT ja Vakola). Case Normet Normet on Ylä-Savossa sijaitseva yritys, joka tarjoaa ratkaisuja haastavaan maanalaiseen kaivos- ja tunnelitoimintaan. Normetin tuotteita ja palveluita ovat esimerkiksi betonin kuljetus, panostus, nosto ja asennus, maanalainen kuljetus sekä Semmco- ja Essverk -tuotteet. Normetin liiketoiminnan kasvu on viime vuosina ollut nopeaa (n. 30 % vuodessa) ja tulevaisuuden kasvua tukevat kaivostoiminnan voimakas siirtyminen maan alle sekä maanalaisen rakentamisen lisääntyminen ahtaaksi käyvissä suurkaupungeissa. Normet on erinomainen esimerkki kansainvälistyneestä suomalaisesta yrityksestä Normetin 700 työntekijästä yli puolet työskentelee ulkomailla ja peräti 90% myynnistä tulee ulkomailta. Tasavallan presidentti on myöntänyt yritykselle kansainvälistymispalkinnon helmikuussa 2012. Normet tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa perustutkimuksessa, automaatiokehityksessä, teollisessa muotoilussa ja suunnittelussa. Kehitys- ja suunnitteluprosessissa käytetään alan kehittyneimpiä ohjelmistoratkaisuja ja tuotteen kaikki tiedot tallennetaan sen elinkaaren ajalta globaaliin PDM / PLM (tuotetiedon hallinta ja tuotteen elinkaaren hallinta) - järjestelmään. Tuotekehitys perustuu modulaarisiin tuotejärjestelmiin kaikissa keskeisissä asiakasprosesseissa, kuten betoniruiskutuksessa, räjähdysaineiden panostuksessa, nosto- ja asennustöissä, rusnauksessa, sekä henkilö- ja materiaalikuljetuksessa. Modulaariset tuotejärjestelmät vastaavat asiakkaan tarpeisiin yksinkertaisista kuljetusajoneuvoista automatisoituihin, itseliikkuviin kallionlujituslaitteisiin. Tekes on tukenut yritystä esimerkiksi tuotekehityksessä sekä toimintamallien kehittämisessä. Ylä-Savossa toimijat ovat verkostoituneet pienessä mittakaavassa. Normetin tavoitteena on kuitenkin tarkastella koko maan tilannetta erikoisajoneuvojen osalta. Yritys haluaisi löytää osa-alueita, joissa eri toimijoille voisi löytyä yhteisiä kehittämistarpeita (kuten esimerkiksi teknologia, käytettävyys ja ergonomia). Tällä hetkellä epävirallista yhteistyötä (lähinnä ajatusten vaihtoa) tehdään Ponssen ja Juntanin kanssa. Myös Patrian kanssa on käyty keskusteluja. 1 http://www.hermia.fi/fima/jasenet/ 2 http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ryhmat-ja-yhdistykset/rakennuskoneet.html

1-6 2.3 Tärkeimmät kansainväliset kumppanit Toimintakentän kotimaista hajanaisuutta ja yhteistyön rakentamisen haasteellisuutta lisää myös yritysten lisääntynyt kansainvälinen omistus. Monet yritykset, jotka ovat perinteisesti toimineet alueellisesti ja käyttäneet paikallisia alihankkijoita, ovat kansainväliseen omistukseen siirtyessään vetäytyneet kotimaisista yhteistyökuvioista. Osittain ongelmana on ollut myös sopivien kotimaisten yhteistyökumppaneiden puuttuminen. Jotkin suuret toimijat (esimerkiksi Valtra) kuuluvat nykyään kansainvälisiin konserneihin, jolloin kansainväliset yhteistyöverkostot syntyvät emoyhtiön kautta. Toisaalta esimerkiksi Patrian näkökulmasta kiinnostus yhteistyöhön on ajoneuvotekniikan ja liikennetekniikan puolella, tällaisia toimijoita ei Suomessa kuitenkaan ole Sisua lukuun ottamatta. Tällöin kumppaneiden etsiminen ulkomailta on luontevaa Patrian tapauksessa. Useasti suurilla yrityksillä kansainvälinen yhteistyö ajaa paikallisuuden edelle laadun, toiminnan laajuuden ja sopivien tuotteiden takia. Pienemmillä yrityksillä tuotanto on pääasiassa Suomessa, mutta markkinat saattavat olla osittain ulkomailla, jolloin jälleenmyynti tapahtuu kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yrityshaastatteluissa tärkeimmiksi kansainvälisiksi kumppaneiksi mainittiin juuri jälleenmyyntiverkostojen edustajat. 2.4 Yrityksiä yhdistävät teemat Yrityshaastatteluissa todettiin erikoisajoneuvotoimialan olevan niin laaja, että on vaikea löytää selkeää yhdistävää teemaa. Toimivan yhteistyöteeman haasteeksi nähtiin myös useasti risteävät liiketoimintaintressit sillä yrityksillä on omat tuotteet ja liiketoimintamallinsa, joiden yhdistäminen kilpailijoiden kanssa on ongelmallista. Yhteistä tekemistä pidettiin luontevampana toiminnoissa, jotka eivät ole toimialaspesifejä (esimerkiksi alihankinta, markkinointi ja ulkomaankauppa). Ajoneuvojen käyttöergonomia sekä käyttöliittymät nähtiin yhteisinä intresseinä, joiden uskottiin tuovan synergiaa tuotekehityksen ja suunnittelun saralla. Nämä teemat nähtiin myös merkittävinä tulevaisuuden trendeinä. Erikseen nostettiin esille EU-standardeihin vaikuttaminen, mitä pidettiin tärkeänä koko toimialan kehityksen kannalta. Se kuitenkin edellyttäisi yrityksiltä aktiivisuutta. Kaikilla liiketaloudellisessa toimintaympäristössä operoivilla yrityksillä on myös omat kustannuspaineet. Erikoisajoneuvotoimialan kirjavan yritysjoukon kustannuspaineet koostuvat usein erilaisista osatekijöistä, tästä huolimatta haastatellut yritykset uskoivat kustannuspaineista löytyvän kaikkia kiinnostava teema johon voitaisiin yhteistyöllä löytää ratkaisuja. Sähköisen kyselyn perusteella (8 vastausta) kiinnostavimpia yhteistyön kohteita olisivat laitteiden teknologiaan liittyvät kehittämishankkeet (75 prosenttia vastanneista valitsivat tämän vaihtoehdon), yleinen verkottuminen ja tiedonvaihto (62,5 prosenttia vastaajista), laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen ja ulkoisiin ominaisuuksiin (esim. melu) liittyvät kehittämishankkeet (puolet vastaajista), tuotantoketjuihin (alihankinta, osatoimitus, logistiikka jne.) liittyvät kehittämishankkeet (puolet vastaajista). Mielenkiintoa herätti myös laitteiden valmistusprosessiin liittyvät kehittämishankkeet (neljännes vastaajista). Sen sijaan koulutusta ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä ei pidetty tässä yhteydessä tärkeänä.

1-7 3. VERKOSTOITUMISEN MAHDOLLISUUDET Verkostoituminen on ollut toimialan agendalla jo usean vuoden ajan, ja Hämeen osaamiskeskusohjelmalle on annettu kansallinen mandaatti tiedottaa erikoisajoneuvot -klusterista sekä koota Älykkäät Koneet -hankkeita erikoisajoneuvovalmistajille. Toiminnan tavoitteena on ollut saada valmistajat järjestäytymään kansalliseksi miniklusteriksi (ohjelma-asiakirja). Yritykset ovat toki verkostoituneet sisäsyntyisesti myös omasta aloitteesta. Esimerkiksi Ylä-Savossa alan yritysten kesken on käyty epävirallista ajatusten vaihtoa vuosien ajan. Odotetusti paikallinen yhteistyö on usein liittynyt aiheisiin, joissa yhteisten intressien löytäminen on ollut helpompaa kuin kansallisesti toteutettuna (kuten tuotantoverkostojen kehittäminen sekä toimittajat). Viime vuosina yhteistyössä on kuitenkin ollut havaittavissa hiipumisen merkkejä. Hämeen Osaamiskeskusohjelman tehtävään liittyen miniklusterin toimintaa on viety eteenpäin järjestämällä työpajoja (keskittyen esimerkiksi muotoilun teemaan). Vuonna 2009 Hämeenlinnassa järjestettiin Muotoilu24 -työpaja, jossa aiheena oli Erikoisajoneuvot - klusterin yrityksille teollisenmuotoilun käyttöönoton uusi menetelmätestaus. Verkostoitumisen myötä Ylä-Savoon on syntynyt käytännön tuloksena alueellinen erikoisajoneuvoklusteri. Kolmas yhteistyökanava (yksityisen sektorin sekä yhdistystoiminnan lisäksi) on julkinen sektori. Esimerkiksi FIMA:ssa ovat mukana myös seuraavat tutkimuslaitokset sekä kehitysorganisaatiot: Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY)/Intelligent Hydraulics and Automation, TTY/Koneensuunnittelu, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto/Älykkäiden koneiden laboratorio, VTT/Asiakasratkaisut, VTT/Industrial systems, MTT, Frami Oy, Hermia Oy ja Teknologiakeskus Techvilla Oy. Puolet sähköiseen kyselyyn vastanneista yrityksistä on mukana kotimaisissa tutkimus- ja tuotekehitysverkostoissa, joita ovat FAMOUS/Fimecc, Metsäklusterin SHOK, GloInt sekä FIMA (työkoneet). Kolme yritystä on ollut mukana kehittämishankkeissa (Tekesin yritysryhmähankkeet, TIL- TU- digitaalisuus tuotetiedon hallinnassa), joihin on osallistunut muitakin yksityisen sektorin organisaatioita. Lisäksi yhteistyö on ollut aktiivista julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kahdeksasta yrityksestä seitsemän on toiminut yhdessä Tekesin ja viisi yritystä alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Muutama yritys on myös tehnyt yhteistyötä joko paikallisen teknologiakeskuksen tai seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan kanssa. Eräs yksityisen sektorin organisaatio on puolestaan kehittänyt toimintaansa korkeakoulun avulla. 3.1 Yritysten odotukset verkostoitumisen suhteen Yleisimmiksi odotuksiksi verkostoitumisen suhteen yrityshaastatteluissa nousivat uusien toimintatapojen ja kustannushyötyjen löytyminen. Verkostojen avulla toivottiin myös löydettävän yrityksiä, joilla on samansuuntaiset intressit. Erikoisajoneuvotoimialan hajanaisuus ilmeni näkemyksessä, joissa uskottiin, etteivät muut toimialan yritykset välttämättä tienneet mitä pienet yritykset tekevät. Täten yhteistyöverkostojen kautta toivottiin saatavan paitsi näkyvyyttä, myös uskottavuutta omalle toiminnalle. Erään haastateltavan sanoin: Valloillaan on näkemys, että toiminta on muutaman Pelle Pelottoman puuhastelua vaikka yritykset ovat kohtalaisen isoja insinööritaloja. Kyselyvastauksissa verkostomaisessa toiminnassa yritykset pitivät tärkeänä, että se (joko verkosto itsessään tai esimerkiksi yhteiset hankkeet) tuo osallistujille todellista lisäarvoa. Tunnistettu (kehittämis-)tarve on myös hyvä kannustin yhteiseen tekemiseen. Oman haasteensa kehittämiselle tuo toimialan yritysten erikoistumisen aste ja hieman ristiriitaisesti se, että yhteistyön tulosten pelätään hyödyttävän enemmän mukana olevia kilpailevia yrityksiä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden tulisi edustaa sopivaa huippuosaamista, mitä ei aina ole Suomessa välttämättä tarjolla kuten on aiemmin todettu Patrian tilannetta kuvaavassa kohdassa.

1-8 Sähköiseen kyselyyn vastanneet yritykset olisivat valmiita lähtemään mukaan alan kansalliseen verkostoon (miniklusteri) mikäli verkostossa olisi edustettuna ainakin tuotteen omistajia, FIMA:n jäsenyrityksiä, maatalous- ja työkonevalmistajia ja niiden kumppaneita sekä tutkimuslaitoksia ja linja-autokorien valmistajia. Lisäksi mainittiin myös hitsaukseen ja leikkaukseen sekä profiilien taivutukseen erikoistuneita yrityksiä. Keskeinen viesti haastateltavien odotuksista oli, että keskeinen tavoite on toiminnan kannalta oikeiden yhteistyötahojen löytäminen ja saattaminen saman pöydän ääreen sen sijaan, että kutsuttaisiin kaikki mahdolliset alan toimijat mukaan. 3.2 Verkostoitumisen hyödyt Selvitystyötä varten haastateltujen yritysten näkemysten mukaan verkostoyhteistyöstä saatavat hyödyt ovat riippuvaisia mukana olevista toimijoista sekä verkoston toimintamallista. Verkostoitumalla (alueellisesti sekä kansallisesti) yritykset näkevät sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yleisesti ottaen yritykset olivat sitä mieltä, että oman osaamisalan verkostoon kuuluminen on kannattavaa, mutta verkostossa tulee olla myös selkeä kosketuspinta yrityksen liiketoimintaan. Mukana olevien yritysten sitoutumisen aste ja aktiivisuus vaikuttavat huomattavasti siihen, miten verkostoa voidaan hyödyntää. Verkostoon sitoutuminen voi todella tuoda merkittävää lisäarvoa jäsenilleen tai olla vain näennäinen tiedon vaihtamisen kanava. Tiivis ja aktiivinen verkosto voisi olla hyvä foorumi esimerkiksi lainsäädännön ja EU-standardien kehityksen seuraamiseen ja sen kehitykseen vaikuttamiseen. Keskeisimmiksi hyödyiksi nähtiin yleinen tiedon vaihtaminen ja toimintamallien vertailu. Yritykset näkivät tärkeäksi päästä peilaamaan omaa toimintaa muiden yritysten toimintaa. Verkostot nähtiin myös otollisina markkinointikanavina toimialalla. Yhteistyön hyödyt realisoituvat mahdollisina yhteistyökuvioina kun toimijat löytävät itselleen sopivat yhteistyökumppanit. Verkostojen kautta uskottiin saavan myös vetoapua kansainvälisille markkinoille. Erityisesti pienet yritykset näkivät verkostoitumisen mahdollisuutena edistää kansainvälistä toimintaa muun muassa markkinointiyhteistyöllä. Tällaisesta yhteistyöstä annettiin esimerkkinä useamman pienyrityksen yhteinen messuedustus kansainvälisillä messuilla. 3.3 Mitä verkostoituminen edellyttää? Toimivan yhteistyöverkoston luominen edellyttää yrityksiltä selkeää kiinnostusta yhteistyöhön ja yhteistyötoimintaan panostamista. Erään haastateltavan mukaan yrityksiä ei lähtökohtaisesti kiinnosta muu kuin omat tuotteet ja liiketoimintansa kannalta keskeiset teemat. Jokainen yritys hoitaa toimintaansa omien toimintamallien ja liiketoimintamalliensa kautta - mikäli selkeää kosketuspintaa yrityksen toimintaan ei löydy niin kiinnostus yhteistyöhön on myös vähäistä. Erään haastateltavan näkemyksen mukaan keinotekoisen klusterin luominen ei ole mielekästä sillä pelkästään yritysedustajien kutsuminen juomaan kahvia ei synnytä yhteistyötä, mutta mikäli löydetään yhteinen intressi, niin siitä voi lopulta syntyä yhteishankkeiden kautta toimiva klusteri. Tämän yhteisen intressin löytäminen on haasteellista, ei vähiten sen takia, että erikoisajoneuvotoimiala on kooltaan kovin pieni ja hajanainen. Erään haastateltavan näkemyksen mukaan tämän takia toimivan yhteistyöverkoston synnyttämisessä olisi tärkeää keskittyä niihin muutamaan isoon kärkiyritykseen ja pyrkiä rakentamaan niiden ympärille yhteistyötä eikä yrittää saada väkisin kaikkia mukaan. Haastateltujen asiantuntijoiden ja yritysedustajien näkemyksien mukaan yritysyhteistyötä rakennettaessa on tärkeää kuulla yrityksen tarpeita eikä luoda pelkästään rakenteita. Erikoisajoneuvotoimialan kirjavuus edellyttää yhteistyöltä joustavuutta. Siitä huolimatta, että muun muassa ajoneuvo-, metsäkone- ja työkoneteollisuudella on yhteisiä komponentteja ja sovelluksia sekä ovat tavallaan samaa tuoteperhettä, tulisi toimivaan yhteistyöhön olla yhteinen liiketaloudellinen kosketuspinta.

1-9 Toimivalle kehitysyhteistyölle nähtiin tärkeäksi päämäärien asettaminen aikaisessa vaiheessa ja työnjako. Haastateltavien mukaan kokemus on osoittanut, että hanketoiminta saattaa mennä helposti puuhasteluksi. Haasteltavat toivat esille yritysten erilaisen kyvyn ja halun yhteistyölle. Pienemmillä yrityksillä ei aina ole ollut resursseja yhteistyöhön, vaikka halukkuutta olisi ollutkin. Tärkeimpiä edellytyksiä verkostoitumiselle ovat käytettävissä olevat resurssit sekä hankkeet, joiden aiheet on viety yleiseltä tasolta konkretiaan. Etenkin pienemmissä yrityksissä tutkimus ja tuotekehitys ovat muutamien tai jopa yhden henkilön varassa, jolloin työpäivästä on vaikea irrottaa ns. ylimääräistä aikaa t&k hankkeisiin. Tätä kuvaa osuvasti erään vastaajan kommentti: Resursseja ei ole jakaa useampaan koriin. Resurssipulan lisäksi edellytyksenä toimivalle t&k-yhteistyölle nähtiin selkeät omistussopimukset. Esimerkiksi pienet yritykset saattoivat nähdä yhteistyön hankalaksi kilpailullisista syistä. Yrityksellä saattaa olla toteutuskelpoinen liikeidea, mutta ei resursseja sen toteuttamiseen. Tästä huolimatta ideaa ei uskalleta tuoda mukaan yhteistyökuvioon tuotekopioinnin pelossa. Toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää tutkimuspuolella usein ns. esikilpailuvaiheessa, jossa tavoitteet on asetettu tarpeeksi kauas eikä kaupallisia tuotteita ole vielä olemassa. Suurena haasteena toimialalla on ollut käynnistää hankkeita, jotka ovat riittävän spesifejä (kovin yleiselle tasolle jäävä teema ei tuo osallistujille tarvittavaa lisäarvoa) ja joihin sitoutuisi riittävä määrä yrityksiä. Hankkeiden kesto ei myöskään saisi olla kovin pitkä (mielellään alle vuosi), ja monille yrityksille esimerkiksi SHOKien tutkimushankkeet kestävät liian kauan, jotta niihin haluttaisiin sitoutua. Haastateltavat kritisoivat hankkeissa myös hidasta käynnistymisvaihetta usein menee pitkään ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu Esteenä tai vähintään hidasteena on pidetty myös yrityskentän hajanaisuutta. Ainakaan toistaiseksi ei ole käynnistetty hankkeita, jotka kiinnostaisivat aidosti riittävän monia yrityksiä. Toinen ääripää on, että hankkeissa on paljon päällekkäisyyttä, mikä johtuu yritysten aikatauluista. Koetaan, että ei voida jäädä odottamaan toisia, vaikka hankkeessa olisikin havaittavissa yhteisiä intressejä. Eräs vastaaja epäili uuden verkoston rakentamisen järkevyyttä, koska hänen mielestään vastaavia on jo olemassa eri puolilla Suomea. Yhteistyökuviossa ollaan oltu mukana eri toimialoilla, mutta menee helposti väkisin vääntämiseksi jos ei löydy selkeää kosketuspintaa yrityksille.

1-10 4. TOIMIALAN VAHVISTAMINEN HÄMEESSÄ Erikoisajoneuvotoimiala voidaan nähdä joko kapeasti vain Hämeessä ja Ylä-Savossa toimivana tai laajemmin koko maan kattavana toimialana. Klusteri itsessään ja sen lisääntyvä vienti nähdään voimavarana, joka luo mahdollisuuksia toimialalle nykyistä laajemmin. Tätä kautta on mahdollista kehittää kilpailukykyä maailmalla sekä oppia puolin ja toisin uusia toimintatapoja. Verkostoituminen tarjoaa myös mahdollisuuden löytää miniklusterin sisällä avainkehitysalueita, joihin panostamalla voidaan saada aikaiseksi kilpailukykyistä osaamista näillä tärkeimmillä osaamisalueilla. 4.1 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Teknologiateollisuus ry:n arvion mukaan kuljetusvälineklusterin (sisältää käytännössä kaikki maalla liikkuvat ajoneuvot, mutta ei laivoja eikä lentokoneita) liikevaihto koko Suomessa on noin 3,5 miljardia euroa. Mikäli mukaan lasketaan kaikki sidosryhmät, tuotannon arvo on noin 7 miljardia euroa. Erikoisajoneuvotoimialan osuutta tästä on vaikea arvioida, koska se koostuu useasta eri toiminnasta mukaan lukien esimerkiksi ohjelmistovalmistajat. Asiantuntija-arvioiden mukaan ajoneuvoteollisuuden tulevaisuuden näkymät tulevat Suomessa olemaan vähintäänkin haasteellisia. Suurimpana ongelmana nähtiin tuotannon pieni mittakaava ja etäisyys markkinoihin. Suomalaisilla tuottajilla on vaikeuksia pärjätä tuotannossa suurille eurooppalaisille tuotantoyksiköille. Eräs keino pärjätä kilpailussa tulevaisuudessa on lisätä tuotteiden älykkyyttä ja kehittää kokonaiskonsepteja. Osa haastatelluista yrityksistä uskoikin älykkäiden tuotteiden ansioista tulevaisuuden näkymien olevan positiiviset kovenevasta kansainvälisestä kilpailusta huolimatta. Haastateltujen asiantuntijoiden ja yritysedustajien yhteisenä näkemyksenä oli, että tulevaisuudessa erilaiset kehittyneet käyttöjärjestelmät, anturit ja hallintalaitteet tulevat yleistymään ajoneuvoissa. Haastateltavat uskoivat että yhä useampi työkone tullaan yhdistämään osaksi kokonaisprosessia metsäkoneiden tapaan sähköisesti yli verkon. Myös järjestelmien, joissa prosessia voidaan hallinnoida ja koneiden kanssa kommunikoida reaaliajassa uskottiin yleistyvän muun muassa tavarankuljetuksessa. Lisäksi erilaisten työkoneista tuttujen Drive By Wire -järjestelmien uskottiin yleistyvän logistiikkapuolella, vaikka toistaiseksi laki kieltää sovellusten käytön tieliikenteessä. On todennäköistä, että käyttöön tullaan ottamaan myös ajoneuvokohtaiset käytönseurannat, joilla voidaan ratkaista esimerkiksi verotuksellisia toimintoja. Venäjää pidettiin kasvavana markkina-alueen, jossa erikoisajoneuvoilla on tulevaisuudessa suuri kysyntä. Suomen maantieteellinen asema pohjoisella pallonpuoliskolla uskottiin mahdollistavan Living Lab tyyppisen testaus- ja kehitystoiminnan arktisille työkoneille. 4.2 Toimialan vahvistaminen Toimialan vahvistamisen tulisi lähteä siitä, että löydetään yrityksiä aidosti kiinnostava yhteistyöteema. Yrityshaastatteluiden ja sähköisen kyselyn perusteella on havaittu yhteistyölle olevan kysyntää, mikäli se aidosti liittyy yrityksen liiketoimintaan. Mutta kuten tiedetään - yhteisen teeman löytäminen on haasteellista. Sähköisessä kyselyssä yrityksiltä kysyttiin millaisia konkreettisia toimenpiteitä toimialan vahvistamiseksi tulisi tehdä? Erään ehdotuksen mukaan yrityksille tulisi synnyttää tuotekehitystä tukeva luotettava instanssi jossa yritys voi testata tuoteaihiota ja saada tehokkaita markkinointiin tai jatkokehittämiseen liittyviä suosituksia. Toisen näkemyksen mukaan toimialaa voitaisiin alueellisesti vahvistaa lopettamalla alueelliset yritystuet, joilla ylläpidetään tappiollista toimintaa ja vinoutetaan markkinoita. Yritys- ja asiantuntijahaastatteluissa uskottiin yhteistyön vahvistavan toimialaa edellyttäen, että yrityksillä on tahtotila verkostoitua. Haastatteluissa ei noussut esille yksittäistä teemaa, jolla toimialaa voitaisiin vahvistaa, mutta muutamia hyväksi havaittuja yhteistyön muotoja ehdotettiin. Esimerkkinä toimivasta yhteistyötä annettiin CBRN-Finland. Tämä on löyhä yhteisyöverkosto, jossa on lähetetty mm. yhteinen edustaja messuille. Yritykset voivat osallistua toimintaan oman tarpeen mukaan ja näin rahallinen panostus pysyy kohtuullisena.

1-11 Yritysten yhteistyön käynnistäminen kannattaa oman kokemukseni mukaan käynnistää "helpoista" osa-alueista. Erilaiset toimintatapojen ja toimittajaverkoston kehittämisasiat ovat tällaisia. Kun niissä opitaan tekemään yhteistyötä, niin myöhemmin voidaan syventää yhteistyötä myös tuotekehityksen suuntaan. Jos toimialan vahvistamista mietitään alueellisesta näkökulmasta, hyvänä esimerkkinä voitaisiin käyttää Lahtea tai Seinäjokea. Lahti on kymmenessä vuodessa noussut kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi kärkialueeksi Cleentech -alalla ja Seinäjoen alue on merkittävä tekijä esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Lahden menestyksen on mahdollistanut selkeä fokus rahoituksen suuntaamisesta ja päämääristä niin rahoittajan (Lahden kaupunki) kuin hakijan (Tiede- ja yrityspuisto) näkökulmasta. Hankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon alueelle/yrityksille tuleva hyöty. Sama pätee kansallisen ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Tällainen toimintamalli olisi monistettavissa myös Hämeeseen, mutta se edellyttää eri toimijoiden yhteisen tahtotilan löytymistä.

1-12 5. SUOSITUKSET Erikoisajoneuvotoimialan yritysten sijaitessa maantieteellisesti etäällä toisistaan, ei perinteinen tietylle alueelle rajautuva klusteri ole välttämättä suositeltavin vaihtoehto. Yritysten etäisyyden takia yhteistyötä tulisi rakentaa verkostomaisen toimintamallin pohjalle. Yrityshaastatteluissa nousi esille kiinnostus löyhemmistä yhteistyöverkostoista, joihin yritykset voisivat osallistua senhetkisten omien resurssien ja tarpeiden mukaan. Yhteistyöhön osallistumisen kynnys tulee laskea mahdollisimman matalaksi, jolloin virtuaalinen verkostoituminen olisi luontevin tapa organisoitua. Virtuaalinen verkostoituminen mahdollistaa maantieteellisesti hajanaisen yritysjoukon tiiviin vuoropuhelun vähäisillä resursseilla. Virtuaalinen verkostoituminen laskee osallistumisen kustannuksia ja säästää resursseja mm. matkustamisessa sekä mahdollistaa pienempien yritysten aktiivisen mukaan tulon yhteistyöhön. Haastateltavat yritykset näkivät resurssikysymyksen tärkeäksi asiaksi, vähäisillä resursseilla ei pystytty osallistumaan kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin. Virtuaalinen verkosto vaatii hengissä pysyäkseen myös aika-ajoin kokoontumisia, esim. seminaareja, joihin osallistujat voivat osallistua kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Haastateltavat totesivat myös, että Suomessa on jo olemassa hieman vastaavia yhteistyöverkostoja, joita tämä hanke sivuttaa. Tulevan yhteistyöverkoston tulisikin löytää oma paikkansa erilaisten verkostojen joukossa, jotta siitä olisi konkreettista hyötyä yrityksille. Verkosto tarvitsee vetäjän. Teknologiateollisuus ry voi tarjota tukea, mutta ei lähde koordinaattoriksi. Kaikkiaan voi olla haasteellista löytää taho, joka olisi valmis sitoutumaan tehtävään pitkäksi ajaksi. Kvartaalitaloudessa toimiville yrityksille vuosikin on pitkä aika. Yksi vaihtoehto olisi kierrättää verkoston ylläpitäjän roolia mukana olevien yritysten kesken. Järjestely myös sitouttaisi ja motivoisi osallistujia paremmin, koska kaikilla olisi yhtäläinen vastuu kannettavanaan. Toinen vaihtoehto olisi, että verkoston omistajana toimisi ensin Älykkäät koneet osaamiskeskus - ohjelma, joka vastaisi verkoston käynnistämisestä ja rakentamisesta. Toimiva verkosto voitaisiin luovuttaa myöhemmässä vaiheessa yritysten johdettavaksi kiertävällä omistajuudella. Yhteistyön kannalta olennaista on yhteisen intressin löytäminen. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi, koska toimiala ei ole varsinaisesti yhtenäinen. Synergiaetua osallistuville yrityksille voisi löytyä ainakin yhteisistä alihankintakanavista sekä markkinointiyhteistyöstä. Kilpailun kiristyessä kansainvälistyminen on tärkeää ja tätä silmällä pitäen Finpron kytkeminen mukaan verkoston toimintaan olisi suositeltavaa. Verkosto voisi hankkia kohdennettua maa/alue-tietoa uusista markkinoista Finpron avulla. Yksittäisten yritysten kehittämistarpeita ja kansainvälistymistä ajatellen tukea tarjoaa myös Entreprise Europe Network (EEN), jossa on mukana 600 partneriorganisaatiota 50 maasta, 4000 asiantuntijaa sekä yli 23 miljoonaa PK-yritystä. EEN:n avulla on mahdollista löytää kumppaneita niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla maksuttomia yritysneuvonta- ja tiedotuspalveluita hyödyntämällä. Yhteistyökumppaneiden etsimiseen tarjottavia työkaluja ovat esimerkiksi teknologiaja liiketoimintapörssi sekä erilaiset yrityskontaktitapahtumat. Alan yritykset eivät välttämättä tunne EEN -verkostoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedottaminen tästä ja muista yhteistyöja rahoituskanavista olisi yksi tärkeä tehtävä, jonka verkosto voisi ottaa hoitaakseen vastaten tietotulvan asettamaan haasteeseen (relevantin ja kohdennetun tiedon löytämisen vaikeus Internetistä ja muista tietolähteistä). Lisäksi osa alan toimijoista toivoi nimenomaan erittäin spesifejä hankkeita ja toiset vastaavasti kehittämistä yleisellä tasolla. Tästä syystä yhteisten hankkeiden toteutuksen aloittamiselle pitäisi asettaa ehto (esimerkiksi vähittäismäärä osallistuvia yrityksiä). Verkostossa voisi olla foorumi, jolla mahdollisia kehittämisaihioita esiteltäisiin ja niiden kiinnostavuudesta voitaisiin esimerkiksi äänestää. Parhaimpien/kiinnostavimpien ideoiden toteutukseen lähdettäisiin kuitenkin vasta siinä vaiheessa, jos toimintaan sitoutuisi riittävä määrä alan yrityksiä.

1-13 Toiminnan yhteydessä tulisi varmistaa, että se palvelisi mahdollisimman monia (jos ei kaikkia) jäseniä. Yksi tapa olisi seurata yhdessä toimialan kehitykseen vaikuttavia standardeja. Lisäksi verkosto voisi lähettää edustajan/edustajia alan messuille/seminaareihin ja konferensseihin, joista hankittu tieto toimitettaisiin verkoston kautta kaikille jäsenille. Taulukko 3. Selvitystyössä tunnistetut yhteistyötarpeet. Tunnistettu tarve Alihankinta Kansainvälistyminen Kustannuspaineet Käyttöliittymät, -ergonomia ja -turvallisuus Lainsäädännön seuranta Toimialan näkyvyys Tuoteaihioiden testaus Vapaamuotoinen yhteistyö Verkoston vetovastuu Yhteistyö muiden verkostojen kanssa Yhteistyöhankkeet Toimenpidesuositus Yhteisen intressin löytäminen verkostofoorumin avulla Finpron kytkeminen mukaan verkostoon Yhteisen intressin löytäminen verkostofoorumin avulla Tuotekehitystä tukeva verkosto Teknologiateollisuus ry/virtuaalinen verkosto Yhteisedustus esim. messuilla Tuotekehitystä tukeva verkosto Virtuaalinen verkosto Kiertävä puheenjohtajuus Yhteistyö muiden verkostojen kanssa Yhteisen intressin löytäminen verkostofoorumin avulla Alan yritysten kehityksen kannalta olisi olennaista lisätä yhteistyötä erityisesti FIMECC:n kanssa. FIMECC toisi mukanaan pitkäkestoista kehittämistoimintaa yritysten omien lyhytkestoisten t&k - hankkeiden rinnalle. Toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää tutkimuspuolella usein ns. esikilpailuvaiheessa, jossa tavoitteet on asetettu tarpeeksi kauas eikä tuotteita ole vielä olemassa.

1-14 LIITE 1 SELVITYKSESSÄ TOTEUTETUT HAASTATTELUT Nimi Yritys/organisaatio Päivämäärä Ari Kuikka LAMETAL oy 31.1.2012 Harri Kivelä Tekes 26.1.2012 Heikki Passiniemi Ylä-Savon Kehitys Oy 14.12.2011 Jari Osmala JO Development Oy 5.1.2012 Jouko Tenhunen Normet 28.12.2011 Jouni Teppo Sisu Axles Inc 25.1.2012 Juha Haverinen Ponsse Oy 8.2.2012 Kari Grön Patria 20.1.2012 Lasse Pulkkinen Wirma Lappeenranta Oy 30.1.2012 Marko Elo CrossControl Oy 26.1.2012 Markus Talka Finpro 26.1.2012 Pasi Niemelä Codelma Oy 26.1.2012 Raimo Karhu Teknologiateollisuus ry 24.1.2012 Rainer Jakobsson Innopark 19.12.2011 Risto Rautavirta Mavatech 23.1.2012

1-15 LIITE 2 KYSELYRUNKO Erikoisajoneuvot -miniklusteri Kysely yhteistyötarpeista Intro: Erikoisajoneuvot on kapea ajoneuvoteollisuuden erityisosaamisala, joka suunnittelee ja valmistaa sekä liikenteessä käytettäviä että erityiskohteissa käytettäviä ajoneuvoja. Osin teollisuus modifioi valmiita ajoneuvoja erityiskäyttöön tai valmistaa ajoneuvot alusta alkaen pieninä sarjoina. Ajoneuvoissa myös automaatiolla ja tietotekniikalla on merkittävä osuus. Kuljettamisen tehostaminen on ollut jo kauan tärkeä talouden tehostamiskeino. Kuljettamiseen liittyvää erityisosaamista on Suomessa ollut jo pitkään (esim. MEPAkuljetukset) mutta myös muuntyyppisten ajoneuvojen (mm. metsäteollisuuden laitteet, puolustusteollisuuden laitteet, ambulanssit) valmistus on ollut arvostettua muualla maailmassa. Erikoisajoneuvoja valmistetaan myös rautatie- ja meriliikenteeseen. Suomessa tehdään räätälöityjä ajoneuvoja massatuotannon sijaan. Osaamiskeskusohjelman Älykkäät koneet klusterissa on Hämeen osaamiskeskuksen vastuulla selvittää Erikoisajoneuvo-toimialan verkostoitumisen mahdollisuuksia ja potentiaalisimpia yhteistyöalueita. Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää alan yritysten tarvetta ja kiinnostusta kehittää keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä alan kehittämistoiminnan aktivoimiseksi ja käytettävien kehittämispanosten fokusoimiseksi. Kenen kotimaisten yritysten kanssa teette tällä hetkellä yhteistyötä (vastaukset sen mukaan, mikä tieto julkista). [Avoin kenttä] Oletteko tällä hetkellä mukana jossain kotimaisissa tutkimus- ja tuotekehitysverkostoissa tai? [K/E] Jos kyllä, niin missä verkostoissa? [Avoin kenttä] Oletteko olleet viime vuosina mukana kehittämishankkeissa, joissa on ollut mukana muita yrityksiä (esim. Tekesin ryhmähankkeet, ESR-koulutushankkeet jne.)? [K/E] Jos olette, niin millaisissa hankkeissa? [Avoin kenttä] Keiden julkisten kehittämisorganisaatioiden kanssa olette olleet yhteistyössä vimme vuosina 1 Tekes 2 Alueellinen ELY-keskus (TE-keskus) 3 Paikallinen teknologiakeskus 4 Seudullinen kehittämisyhtiö tai vastaava 5 Muu, mikä? [Avoin kenttä] Minkälaisia mahdollistuksia näette alueellisella ja kansallisella verkottumisella oman toimintanne kannalta? [Avoin kenttä] Mikäli erikoisajoneuvojen ja työlaitteiden valmistukseen rakentuu kansallinen miniklusteri tai verkosto, mitkä olisivat mielestänne kiinnostavimmat yhteistyön kohteet?

1-16 1. Yleinen verkottuminen ja tiedonvaihto 2. Koulutus ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen 3. Laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen ja ulkoisiin ominaisuuksiin (esim. melu) liittyvät kehittämishankkeet 4. Laitteiden teknologiaan liittyvät kehittämishankkeet 5. Laitteiden valmistusprosessiin liittyvät kehittämishankkeet 6. Tuotantoketjuihin (alihankinta, osatoimitus, logistiikka jne.) liittyvät kehittämishankkeet 7. Muu yhteistyö, mikä? [Avoin kenttä] Mikäli lähdette mukaan alan kansalliseen verkostoon (miniklusteri), keitä muita toimijoita tässä verkostossa pitäisi mielestänne erityisesti olla mukana? [Avoin kenttä] Mikäli erikoisajoneuvo- ja työlaitevalmistuksen yhteistyöverkosto ei ole osaltanne tässä vaiheessa ajankohtainen, mikä tähän on tärkeimpänä syynä? [Avoin kenttä]