Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan 9.5.2012 Lauri Heitto 25.2.2014 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2. SÄÄ 2012... 6 Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat... 9 3. KUORMITUSASEMAT... 11 Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät... 11 Sijainti... 14 KIRKKOSUO PVK1... 16 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 16 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 16 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 16 Virtaama mittapadolla... 16 Veden laatu... 17 Kuormitus... 19 Pintavalutuskentän teho... 21 KIRKKOSUO PVK2... 22 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 22 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 22 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 22 Virtaama mittapadolla... 22 Veden laatu... 23 Kuormitus... 25 Pintavalutuskentän teho... 27 POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT... 27 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2012... 28 4. PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2012... 29 Kirkkosuo PVK1... 30 Kirkkosuo PVK2... 31 Linnansuo PVK1... 32 Mekrijärvensuo PVK1... 33 Mekrijärvensuo PVK2... 34 Puohtiinsuo PVK... 35 Rauansuo imeytyskenttä... 36 Suurisuo PVK... 36 Teyrisuo PVK... 37 Tuohtaansuo PVK3... 37 Tuohtaansuo PVK4... 38 Tuohtaansuo PVK5... 38 Tuohtaansuo PVK6... 39 Tuohtaansuo kosteikko... 39 Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä... 40 5.VIRTAVESITARKKAILU... 42 IIKSENSUO... 42 Sijainti... 42 Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 44 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 44 Veden laatu... 45 Iiksensuon kuormituksen osuus Reto-ojan ja Iiksenjoen ainemäärissä... 50 2
Iiksensuon osuus Reto-ojan valuma-alueen (vesistöalue 4.363) ja Iiksenjoen alueen (vesistöalueet 4.363+4.361) ainemääristä... 51 KYYRÖNSUO... 52 Sijainti... 52 Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 54 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 54 Veden laatu... 55 Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä... 59 Kyyrönsuon osuus Pyhäselän Siilinlahteen joutuvista ainemääristä... 61 Pyhäselän Siilinlahti... 62 LINNUNSUO... 67 Sijainti... 67 Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 69 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 69 Veden laatu... 71 Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä... 78 Linnunsuon osuus Jukajoen ja Papulanpuron valuma-alueiden ainemääristä... 79 PÄRNÄNSUO-RAUANSUO... 81 Sijainti... 81 Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 83 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 83 Veden laatu... 85 Pärnäsuon-Rauansuon kuormituksen osuus Rauvanjoen ja Lotokanjoen ainemäärissä.. 91 Pärnänsuon-Rauansuon osuus Rauvanjoen valuma-alueen (vesistöalue 4.374) ainemääristä SYKE:n VEMALA-mallin laskelmilla arvioituna... 92 TUOHTAANSUO... 93 Sijainti... 93 Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 95 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 95 Veden laatu, kuormitusasemat... 97 Veden laatu, virtavedet... 104 Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä... 109 Tuohtaansuon osuus Piimäjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.38) lähtevästä ainemäärästä... 110 MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO... 111 Sijainti... 111 Mekrijärvensuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 113 Puohtiinsuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 113 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 113 Veden laatu, kuormitusasemat... 115 Veden laatu, virtavedet... 119 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä... 125 Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.932) lähtevästä ainemäärästä126 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä... 127 3
6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT 2012... 127 Kirkkosuo... 127 Kyyrönsuo... 127 Linnansuo... 127 Suurisuo... 128 Tuohtaansuo... 129 Valkeasuo... 130 LIITTEET 4
1. JOHDANTO Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan soiden tarkkailua on hoidettu tuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmalla vuosina 1997-2006. Ohjelma jakaantui kolmeen osaan, käyttötarkkailuun, kuormitustarkkailuun ja vesistötarkkailuun. Tarkkailu tehtiin vuosittain kaikilla tarkkailuun kuuluneilla soilla. Mukana ovat olleet Kirkkosuota lukuun ottamatta kaikki Vapo Oy:n ko. ajanjaksolla tuotannossa olleet alueet. Käyttötarkkailu oli tuottajan vastuulla. Kuormitustarkkailussa suot jaettiin eri luokkiin eri vuosina hieman eri tavalla. A1-luokka on tarkoittanut tiivistä näytteenottoa (keväällä viikon välein, muu tuotantoaika kahden viikon välein) ja A2-luokka harvaa näytteenottoa (vesistötarkkailun yhteydessä, noin 1 näyte kuukaudessa). Kuormitustarkkailua tehtiin soilla, joissa on ollut tarjolla virtaamamittauksen mahdollistavat rakenteet (riittävällä pudotuksella oleva mittapato, johon on asennettu jatkuvatoiminen ja tallentava vedenkorkeusanturi, tai veden pumppaus, jolloin virtaama on voitu arvioida pumpun käyttötuntien ja ominaistehon perusteella). Tämä toteutui muilla soilla paitsi Pärnänsuo- Rauansuolla, Iiksensuolla ja Kyyrönsuolla. Näillä soilla kuormitus laskettiin muiden soiden kuormitustietojen avulla. Linnansuon altaalla 13 on lisäksi ollut ympärivuotisen mittauksen mahdollistava patorakennelma syyskuusta 2001 alkaen. Vesistötarkkailu tehtiin kaikilla tarkkailusoilla vuosittain. Virtavesitarkkailu sisälsi neljä näytteenottokertaa toukolokakuussa ja järvitarkkailu normaalivuosina kaksi tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu ja elokuu) sekä intensiivivuosina joka kolmas vuosi neljä tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu). Intensiivivuosina on virtavesiasemilla tehty laajempi veden laadun tutkimus. Tutkimusjakso 1997-2006 antoi varsin hyvän pohjatiedon tarkkailusoiden kuormituksesta ja vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun. Saadut kokemukset tarkkailusta ja toisaalta turvetuotannon tarkkailutyöryhmän 18.5.2006 julkaisema Turvetuotannon tarkkailuopas antoivat kuitenkin aihetta vanhan tarkkailuohjelman remonttiin. Ohjelman uudistamisessa on käytetty hyväksi myös uudistetun Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailun kokemuksia vuosilta 2003-2006. Uudessa ohjelmassa käyttötarkkailu on edelleen tuottajan vastuulla. Vuonna 2010 kuormitustarkkailua oli vain Linnansuon pintavalutuskentällä 1. Vuoden 2010 aikana usealle suolle tehtiin pintavalutuskenttiä. Pintavalutuskenttien alapäähän on asennettu kunnon mittapadolla varustetut kaivot, mikä mahdollistaa kuormitustarkkailun huomattavan laajentamisen. Vuonna 2012 kuormitustarkkailu toteutettiin Linnansuon ohella Kirkkosuolla, Mekrijärvensuolla sekä Tuohtaansuolla. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Puohtiinsuolla, Rauansuolla, Teyrisuolla, Suurisuolla, Valkeasuolla ja osalla Tuohtaansuon pintavalutuskenttiä. Vuoden 2012 kuormituslaskennassa on käytetty hyödyksi lisäksi Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemia. Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2012 näytteet Oriveden-Pyhäselän alueen Iiksensuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta, Rauansuolta ja Tuohtaansuolta sekä Koitajoen valuma-alueelta Mekrijärvensuolta-Puohtiinsuolta. Näistä kolme viimeksi 5
mainittua tuotantoaluetta kuuluvat uusien ympäristölupapäätösten perusteella tarkkailun piiriin joka vuosi. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2012 järvinäytteet otettiin kaksi kertaa. Edellinen intensiivivuosi oli 2011. Vuoden 2012 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa 7.6.2012 (Neuvottelumuistio 7.6.2012/Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailun sisältö noudattaa kunkin tuotantoalueen ympäristölupapäätöksissä asetettuja periaatteita kuormitus- ja vesistötarkkailusta. 2. SÄÄ 2012 Säätila Tarkkailuvuoden 2012 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2012 oli lämpötiloiltaan hyvin normaali: helmi- ja joulukuu olivat ainoat kuukaudet, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 1981-2010). Tiedot ovat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6
Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän keskiarvoon. ajan 7
Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun alkupuoli oli tavanomaista lauhempi, kun taas kuukauden loppupuolisko oli selvästi tavanomaista kylmempi. Kuukauden lopussa lunta oli Pohjois-Karjalassa 60-80 cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Lumikuorma oli normaali, 76-102 kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -15 astetta. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi. Lumipeitteen paksuus oli helmikuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa 50-70 cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa keskimäärin 65 cm. Huhtikuussa vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni kuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa sitä oli enää lähinnä vain maakunnan pohjois- ja itäosissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2012 on esitetty kuvassa 5. Toukokuun alussa viimeisetkin lumet sulivat pois. Sademäärä toukokuussa oli noin viidenneksen tavanomaista suurempi. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 2012. 8
Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan itäosissa 12-14 asteen välillä. Lukemat osoittavat keskilämpötilan olleen 0,5 1 astetta tavanomaista viileämpää. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa 109-123 millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 71 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli 15,5 astetta, joka on 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sademäärät olivat heinäkuussa noin 1,5-2-kertaiset normaaliin verrattuna. Koko maan elokuun keskilämpötila oli 13,3 astetta, mikä oli vain 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan etelä- ja itäosissa oli hieman tavanomaista viileämpää. Elokuussa satoi noin neljänneksen normaalia enemmän. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli lähes kaksinkertainen. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 113 mm, kun tavallisesti sataa 63 mm. Lokakuun keskilämpötila oli hieman tavanomaista viileämpi. Sateita saatiin lähes tavanomaisesti, loppukuun sateet tulivat lumena. Loppukuusta lumipeitteen paksuus Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla oli 10 cm. Marraskuussa oli 1 4 astetta tavanomaista leudompaa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli +3 - -3 asteen välillä. Sateita Pohjois- Karjalassa tuli lähes tavanomaisesti. Kuukauden sadanta oli 55 mm, kun tavallisesti sataa 60 mm. Sateet tulivat vetenä, räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli vain nimeksi. Joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli maassamme -6 asteesta -16 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeama oli suurin maan keskiosissa, jossa oli runsaat viisi astetta tavanomaista kylmempää. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa 38 mm, kun se keskimäärin on ollut 57 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli 30-40 cm, 10 cm tavallista enemmän. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 2012. Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Sateisin kuukausi oli Lieksassa heinäkuu ja Joensuussa kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten normaaliin verrattuna satoi helmikuussa. Syksyn sateisin kuukausi oli syyskuu. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. 9
Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Toukokuun loppupuolella mitatut vedenkorkeudet olivat kaikilta osin keskiarvojen yläpuolella ja vedenpintojen nousu jatkui kesä- heinäkuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat laskivat hieman elokuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat kuitenkin vielä yleisesti 20 76 cm keskimääräistä ylempänä. Syyskuun alussa järvien pinnankorkeudet lähtivät laskuun, mutta kovat sateet pysäyttivät pintojen laskun syyskuun aikana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun. Järvien vedenpinnat laskivat vielä marraskuun alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun kuukauden loppupuolella. Järvien vedenpinnat laskivat joulukuun aikana. Vuodenvaihteessa järvien vedenkorkeudet olivat laskusuunnasta huolimatta yleisesti tavanomaista ylempänä. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Pienimpien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa tai jopa sen yli. Maaliskuussa suurien jokien vesimäärät olivat keskimäärin 90 prosenttia normaalista ja pienempien jokien noin kuudenneksen normaalia pienempiä. Huhtikuuhun ajoittunut lumien sulaminen ja vesisateet nostivat pienien jokien virtaamat jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Suuremmissa joissa virtaamat pysyivät normaalina. Touko- ja heinäkuussa sekä pienien että suurten jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Vielä elo- syyskuussa virtaamat olivat huomattavasti normaalia korkeammat. Myös loka- joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa Ilomantsin Kuuksenvaaran ja Kontiolahden Jakokosken mittauspisteissä 37-47 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesä- syyskuussa pinnat olivat kaikkialla normaalia korkeammalla. Vielä loka- marraskuussakin pohjavedenpinnat olivat normaalia kohommalla. pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 16 80 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Routaa mittauspaikoissa joulukuussa oli 10-22 cm, kun sitä normaalisti on ollut noin 14 cm. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 30 cm. Helmikuussa jäänpaksuus kasvoi noin 40 cm:iin ja maaliskuussa 50 cm:iin. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Orivesi- Pyhäselästä jäät lähtivät 6. päivä ja Pielisestä 14. päivä toukokuuta. Jäidenlähtö ajoittuu Pielisellä ja Orivesi- Pyhäselällä keskimääräiseen ajankohtaan. Pienet järvet, lammet sekä isojen järvien matalat ja suojaisat lahdet jäätyivät marras- joulukuun vaihteessa. Suurten järvien selkävedet jäätyivät tai olivat jäätymässä marras- joulukuun vaihteessa. Joulukuun pakkasjakso vahvisti järvien jääpeitettä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 24 37 cm. 10
3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2012 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä 1 ja 2. Linnansuon pintavalutuskentällä 1 padotus aiheutti suurta virhettä virtaamiin sekä keväällä että syksyllä. Mekrijärvensuon pintavalutuskentällä 2 Kuuksenlammen vedet purkautuivat keväällä kentälle vääristäen Mekrijärvensuon virtaamia. Myöskään kentältä 1 ei saatu riittävän luotettavaa virtaamadataa eikä Tuohtaansuon pintavalutuskentältä 4, joten Pohjois-Karjalan puolelta kuormituslaskennassa hyödynnettiin suoraan vain Kirkkosuon pintavalutuskenttien 1 ja 2 kuormituslaskentaa. Eri kenttien tehoja hyödynnettiin kuitenkin kaikilla soilla, joista oli tietoa sekä kentälle tulevasta että sieltä lähtevästä vedestä. Koska onnistunut kuormitustarkkailu toteutui vain kahdella tuotantoalueella, on Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormituslaskennassa hyödynnetty myös Pohjois- Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemien tuloksia Kevatussuolta, Konnunsuolta, Konttimäenalussuolta, Multaharjunsuolta ja Hirsisuolta sekä Vapo Oy:n Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan kuuluvien Ahmonsuon, Koivusuon ja Korholansuon sekä Ruokosuon tuloksia. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Vuonna 2012 monella tuotantoalueella virtaama oli hyvin vaihteleva ja erityisesti loppukesällä sekä loppusyksyllä oli useita melko lyhytaikaisia virtaamahuippuja. Osan huipuista näytteenotto tavoitti, mutta useat jäivät tavoittamatta. Tämän takia vuoden 2012 kuormituslaskennassa on 11
tulvahuiput huomioitu pääsääntöisesti seuraavasti: Mikäli näytteenotto on ajoittunut tulvahuippuun, on näytteen pitoisuutta käytetty virtaamahuipun päiville. Muille päiville on käytetty edellisen ja/tai seuraavan näytteen keskipitoisuutta, mikäli ne eivät ole ajoittuneet ko. viikkoina tulvahuippuun. Mikäli kahden viikon jaksolle sattunut tulvahuippu ei ole näytteenottoajankohtana, on tulvahuipun päivien kuormitus laskettu erikseen käyttämällä vedenlaatutietona joko vuoden 2012 tulvahuippuihin (lukuun ottamatta kevättulvaa) ajoittuneiden näytteiden keskipitoisuutta tai niiden puuttuessa aiempien tarkkailuvuosien tulvahuippujen keskipitoisuuksia. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Hirsisuolla (viikot 17-48), Kevatussuolla (viikot 20-45) ja Konnunsuolla (viikot 20-48). Tässä kuormituslaskennassa on käytetty Pohjois-Savosta lisäksi intensiivisessä kuormitustarkkailussa olleita Ahmonsuota (viikot 18-47) ja Ruokosuota (viikot 18-47). tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2012 Pohjois- Savossa sijaitsevien Konttimäenalussuon, Tiirinsuon ja Koivusuon sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Liittosuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Savo Ahmonsuo, Ruokosuo 18-47 72 75 70 69 Hirsisuo 17-48 87 87 83 80 Kevatussuo 20-45 55 58 53 53 12
Konnunsuo 28-48 57 64 59 57 3. Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituksesta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13
Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 14
Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 15
KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus 15.4.-9.5., joka on lisätty virtaamiin arviona Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 2.023 Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: 4232 02 Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 182 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 16
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 10.4.-31.12.11 keskivirtaama 26,4 l/s keskivaluma 11,3 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevättulvan huipun. Elokuun virtaamapiikki jäi tvoittamatta, muuten näytteet saatiin tuotantoaikaan hyvin erilaisista virtaamatilanteista. Touko-elokuussa ero kenttämittausten ja paineanturin välillä oli suuri ja vaihteleva, mikä viittaa anturin asetusten säätöön. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 8.2.2012 19 18,4 Skyt -0,6 1.3.2012 3 0,8 Skyt -2,2 11.4.2012 10 9,1 Skyt -0,9 24.4.2012 38 33,9 Skyt -4,1 3.5.2012 30 27,4 Skyt -2,6 8.5.2012 35 31,5 Skyt -3,5 15.5.2012 20,0 69,2 Skyt 49,2 6.6.2012 14,0 63,2 Skyt 49,2 12.6.2012 13,0 62,6 Skyt 49,6 26.6.2012 20,0 69,7 Skyt 49,7 10.7.2012 20,0 65,7 Skyt 45,7 25.7.2012 23,0-29,5 Skyt -52,5 7.8.2012 23,0-29,5 Skyt -52,5 22.8.2012 10,0 60,6 Skyt 50,6 4.9.2012 16,0 13,6 Skyt -2,4 18.9.2012 18,0 14,9 Skyt -3,1 2.10.2012 23,0 20,3 Skyt -2,7 15.10.2012 19,0 17 Skyt -2,0 29.10.2012 12,0 10,5 Skyt -1,5 20.11.2012 18,0 15,1 Skyt -2,9 18.12.2012 13,0 12,5 Skyt -0,5 l/s l/s*km 2 Tammikuu 13,9 7,6 Helmikuu 11,5 6,3 Maaliskuu 25,8 14,1 Huhtikuu 126,0 68,9 Toukokuu 91,3 49,9 Kesäkuu 21,6 11,8 Heinäkuu 47,2 25,8 Elokuu 22,4 12,2 Syyskuu 22,8 12,5 Lokakuu 31,1 17,0 Marraskuu 36,7 20,0 Joulukuu 11,8 6,4 17 viikot l/s l/s*km 2 1 5,6 3,0 2 5,1 2,8 3 25,1 13,7 4 18,4 10,0 5 16,9 9,3 6 18,9 10,3 7 15,6 8,5 8 3,7 2,0 9 20,8 11,4 10 33,6 18,4 11 20,3 11,1 12 20,2 11,0 13 19,5 10,7 14 16,1 8,8 15 110,3 60,3 16 219,9 120,2 17 218,0 119,1 18 223,7 122,2 19 78,3 42,8 20 26,3 14,4 21 14,5 7,9 22 21,3 11,6 23 17,1 9,3 24 23,1 12,6 25 23,7 13,0 26 22,3 12,2 27 21,1 11,5 28 27,9 15,3 29 113,5 62,0 30 39,1 21,4 31 34,8 19,0 32 33,0 18,0 33 11,4 6,2 34 11,6 6,3 35 11,7 6,4 36 18,8 10,3 37 21,1 11,5 38 26,9 14,7 39 39,1 21,4 40 31,2 17,0 41 25,4 13,9 42 37,0 20,2 43 27,4 15,0 44 31,5 17,2 45 37,4 20,4 46 40,4 22,1 47 40,8 22,3 48 16,4 9,0 49 12,4 6,8 50 12,2 6,7 51 10,4 5,7 52 11,1 6,1
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 22 22 min 3 2 10 5 3 25 7 4 50/mediaani 13 6 75 15 9 90 17 11 maks 26 14 keskiarvo 11 6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 13 14 10 17 23 25 23 28 50/mediaani 27 35 75 36 38 90 42 51 maks 53 55 keskiarvo 29 35 µg/l tuleva lähtevä min 860 600 10 1100 928 25 1550 1225 50/mediaani 1800 1450 75 2100 1800 90 2580 2270 maks 3100 2400 keskiarvo 1840 1527 µg/l tuleva lähtevä min 26 23 10 32 26 25 53 44 50/mediaani 73 57 75 84 72 90 93 80 maks 260 180 keskiarvo 76 61 18
Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 3,0 7,9 74 4,7 1,3 1,7 0,07 0,04 2,6 2 2,8 7,2 67 4,3 1,2 1,6 0,06 0,04 2,4 3 13,7 36 332 21 5,8 7,8 0,30 0,18 12 4 10,0 26 243 16 4,2 5,7 0,22 0,13 8,7 5 9,3 24 224 14 3,9 5,3 0,20 0,12 8,0 6 10,3 36 240 12 1,2 6,2 0,39 0,28 12 7 8,5 29 198 10 1,0 5,1 0,32 0,24 10 8 2,0 7,0 47 2,5 0,25 1,2 0,08 0,06 2,3 9 11,4 49 490 19 1,8 21 10 18,4 79 793 30 2,9 33 11 11,1 48 480 18 1,7 20 12 11,0 48 476 18 1,7 20 13 10,7 46 461 18 1,7 19 14 8,8 38 381 14 1,4 16 15 60,3 521 1406 78 3,6 89 16 120,2 1038 2803 156 7,3 176 17 119,1 720 1441 95 21 38 2,5 0,62 41 18 122,2 1162 3063 158 26 55 4,5 0,95 56 19 42,8 111 850 52 0,85 15 20 14,4 74 397 17 1,5 5,6 0,56 0,12 10 21 7,9 41 219 9,6 0,82 3,1 0,31 0,07 5,3 22 11,6 60 321 14 1,2 4,5 0,45 0,10 7,7 23 9,3 40 290 10 0,42 10 24 12,6 76 436 6,5 0,87 17 25 13,0 78 448 6,7 0,90 18 26 12,2 53 378 13 0,46 18 27 11,5 50 358 12 0,44 17 28 15,3 79 369 11 0,94 1,2 0,90 0,18 28 29 62,0 322 1500 47 3,8 4,9 3,6 0,75 113 30 21,4 258 941 44 2,0 20 1,4 0,39 33 31 19,0 148 904 26 2,3 6,9 1,3 0,31 36 32 18,0 140 856 25 2,2 6,5 1,2 0,30 34 33 6,2 49 297 8,6 0,76 2,3 0,42 0,10 12 34 6,3 38 192 6,0 0,40 12 35 6,4 39 194 6,1 0,40 12 36 10,3 36 285 8,9 0,49 16 37 11,5 40 318 9,9 0,55 18 38 14,7 140 482 23 3,4 8,1 0,81 0,16 24 39 21,4 203 702 33 5,0 12 1,2 0,24 35 40 17,0 162 810 35 3,8 16 0,77 0,22 22 41 13,9 132 660 29 3,1 13 0,62 0,18 18 42 20,2 52 647 35 1,0 31 43 15,0 39 478 26 0,76 23 44 17,2 30 505 34 0,98 31 45 20,4 35 600 41 1,2 37 46 22,1 38 649 44 1,3 40 47 22,3 58 693 35 8,1 13 0,65 0,05 19 48 9,0 23 279 18 0,51 16 49 6,8 18 211 11 2,5 3,8 0,20 0,01 5,9 50 6,7 17 207 10 2,4 3,7 0,20 0,01 5,8 51 5,7 25 103 6,9 0,42 12 52 6,1 26 111 7,4 0,45 13 19
Tarkkailukauden viikkojen 18-43 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 20,6 139 631 26 4,1 11 0,99 0,29 25 tausta 20,6 36 8,9 0,36 netto 104 17 0,63 koko vuosi g/ha*vrk brutto 20,8 128 575 27 1,1 tausta 36 9,0 0,36 netto 92 18 0,75 kg/ha*v brutto 47 210 9,9 0,40 tausta 13 3,3 0,13 netto 34 6,6 0,27 20
Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla kohtalaisesti kiintoainetta ja ammoniumtyppeä sekä keskimäärin jonkin verran kokonaisravinteita. Veden kemiallinen hapenkulutus sekä nitraattitypen pitoisuus nousivat kentällä. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 36-25 16-32 35 12-12 22 pit.red 1) 43-20 17-61 40 20 24 24 4.1.2012 77-8 10 39 58 8.2.2012 69-13 22 43 59 1.3.2012 29-194 -6-122 9 11.4.2012 41-59 12 25 37 24.4.2012 50-8 -1-18 10 23 0 29 3.5.2012 0-7 21-32 29-65 -260-23 8.5.2012 40 8 18 21 32 15.5.2012 65-10 30 8 41 6.6.2012 64-38 28 38 19 12.6.2012 42-90 45 13 20 27.6.2012 44-33 8 19 26 10.7.2012 14-22 -1-4 46-5 7 16 25.7.2012-8 -16 11-24 27 10 19 10 7.8.2012 44-31 11-17 48 30 24 19 23.8.2012 73 3 50 72 15 4.9.2012 43-19 9 15 18 18.9.2012 27-9 14-42 34 18 13 14 2.10.2012 27-4 23-13 35 21 12 25 16.10.2012 0 0 5 13 10 30.10.2012 67-6 12 15 16 20.11.2012 50 8 25-110 54 35 88 41 18.12.2012-67 -11 7-1 4 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 21
KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus 18.4.-28.4., joka on lisätty virtaamiin arviona. Kesän ja syksyn suurimmat virtaamahuiput jäivät näytteenoton ulkopuolelle. Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 2.023 Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: 4232 02 Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Tuotanto: 103,9 ha Kuormittava ala: 120,2 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 22
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.12 keskivirtaama 39,1 l/s keskivaluma 17,5 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään tulvahuipun, mutta heinäkuun ja loppusyksyn suuret lyhytaikaiset virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena koko vuoden. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 8.2.2012 13 12,6 Skyt -0,4 1.3.2012 14 12,6 Skyt -1,4 11.4.2012 14 12,8 Skyt -1,2 24.4.2012 48 52,4 Skyt 4,4 3.5.2012 26 25,2 Skyt -0,8 8.5.2012 24 22,8 Skyt -1,2 15.5.2012 18 16,1 Skyt -1,9 6.6.2012 17,0 15,3 Skyt -1,7 12.6.2012 14,0 12,3 Skyt -1,7 26.6.2012 20,0 18,1 Skyt -1,9 10.7.2012 10,0 8 Skyt -2,0 25.7.2012 20,0 17,9 Skyt -2,1 7.8.2012 23,0 20,6 Skyt -2,4 22.8.2012 10,0 7,8 Skyt -2,2 4.9.2012 20,0 18,81 Skyt -1,2 18.9.2012 21,0 18,1 Skyt -2,9 2.10.2012 29,0 27 Skyt -2,0 15.10.2012 20,0 17,7 Skyt -2,3 30.10.2012 15,0 13,1 Skyt -1,9 20.11.2012 26,0 24,8 Skyt -1,2 18.12.2012 11,0 8,6 Skyt -2,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 22,1 9,9 Helmikuu 11,4 5,1 Maaliskuu 15,9 7,1 Huhtikuu 138,1 61,9 Toukokuu 24,1 10,8 Kesäkuu 14,5 6,5 Heinäkuu 50,0 22,4 Elokuu 15,5 7,0 Syyskuu 45,8 20,6 Lokakuu 60,9 27,3 Marraskuu 65,6 29,4 Joulukuu 5,5 2,5 23 viikot l/s l/s*km 2 1 39,8 17,9 2 19,7 8,8 3 17,9 8,0 4 15,0 6,7 5 11,9 5,4 6 10,7 4,8 7 10,9 4,9 8 12,1 5,4 9 14,1 6,3 10 18,1 8,1 11 14,9 6,7 12 15,4 6,9 13 15,4 6,9 14 13,6 6,1 15 16,7 7,5 16 200,1 89,7 17 338,9 152,0 18 64,8 29,0 19 41,1 18,4 20 16,8 7,5 21 3,3 1,5 22 3,8 1,7 23 17,1 7,7 24 9,1 4,1 25 20,2 9,1 26 13,5 6,0 27 12,4 5,6 28 5,6 2,5 29 175,7 78,8 30 24,7 11,1 31 9,5 4,3 32 39,5 17,7 33 11,1 5,0 34 6,4 2,9 35 6,1 2,7 36 19,2 8,6 37 24,8 11,1 38 33,0 14,8 39 118,4 53,1 40 58,4 26,2 41 37,8 16,9 42 125,6 56,3 43 41,4 18,5 44 32,3 14,5 45 55,5 24,9 46 113,0 50,7 47 60,0 26,9 48 28,5 12,8 49 3,7 1,7 50 4,7 2,1 51 6,7 3,0 52 6,3 2,8
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 22 22 min 1 0,5 10 3 1 25 5 2 50/mediaani 7 3 75 8 5 90 13 7 maks 33 12 keskiarvo 9 3,6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 22 21 10 42 42 25 51 60 50/mediaani 68 66 75 79 78 90 96 91 maks 110 97 keskiarvo 67 66 µg/l tuleva lähtevä min 980 660 10 1910 934 25 2125 1200 50/mediaani 2550 1650 75 2875 2175 90 3280 2570 maks 3900 8300 keskiarvo 2522 1938 µg/l tuleva lähtevä min 42 22 10 70 28 25 76 31 50/mediaani 120 36 75 150 77 90 160 108 maks 200 200 keskiarvo 116 59 24
Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 17,9 46 1049 43 2,9 23 1,3 0,99 29 2 8,8 23 518 21 1,4 11 0,65 0,49 14 3 8,0 21 472 19 1,3 10 0,59 0,44 13 4 6,7 17 396 16 1,1 8,7 0,49 0,37 11 5 5,4 14 314 13 0,88 6,9 0,39 0,30 8,8 6 4,8 42 229 12 0,54 7 4,9 42 231 12 0,55 8 5,4 47 258 13 0,61 9 6,3 44 267 16 16 16 0,82 0,82 22 10 8,1 56 344 21 21 21 1,1 1,05 28 11 6,7 46 282 17 17 17 0,86 0,86 23 12 6,9 48 292 18 18 18 0,89 0,89 24 13 6,9 48 293 18 18 18 0,90 0,90 24 14 6,1 42 258 16 16 16 0,79 0,79 21 15 7,5 45 278 18 1,03 16 89,7 543 3334 217 12 17 152,0 525 2888 131 11 47 5,5 2,0 32 18 29,0 100 978 48 1,4 18 1,5 0,63 18 19 18,4 127 701 32 1,1 20 7,5 46 475 16 0,42 7,2 0,57 0,23 12 21 1,5 9,0 94 3,1 0,08 1,4 0,11 0,05 2,3 22 1,7 10 107 3,5 0,10 1,6 0,13 0,05 2,6 23 7,7 86 424 13,9 0,51 3,5 0,99 0,05 13 24 4,1 28 236 3,5 0,56 25 9,1 63 526 7,7 1,3 26 6,0 37 334 11 0,57 27 5,6 34 307 11 0,53 28 2,5 11 186 5,2 0,43 29 78,8 1458 6519 228 9,9 30 11,1 67 930 27 0,71 12 1,2 0,69 22 31 4,3 26 358 10 0,27 4,8 0,48 0,27 8,5 32 17,7 227 1146 38 2,3 33 5,0 39 296 10 0,60 34 2,9 22 172 6,0 0,35 35 2,7 21 162 5,6 0,33 36 8,6 37 588 16 0,52 37 11,1 48 758 20 0,67 38 14,8 422 1267 50 1,5 22 1,7 0,56 33 39 53,1 1173 4685 174 5,2 40 26,2 158 2489 79 7,7 38 1,7 0,79 29 41 16,9 102 1609 51 5,0 25 1,1 0,51 19 42 56,3 938 4567 173 5,4 43 18,5 16 1394 50 1,4 44 14,5 100 988 41 1,4 45 24,9 218 1806 68 1,9 46 50,7 444 3678 139 3,9 47 26,9 23 1814 67 5,1 35 1,7 0,9 26 48 12,8 11 863 37 1,2 49 1,7 1,4 112 4,2 0,32 2,2 0,10 0,06 1,6 50 2,1 1,8 143 5,3 0,40 2,8 0,13 0,07 2,0 51 3,0 21 109 7,0 0,42 52 2,8 19 102 6,6 0,39 25
Tarkkailukauden viikkojen 18-43 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16,2 204 1204 42 1,8 13 1,6 0,38 16 tausta 16,2 28 7,0 0,28 netto 176 35 1,3 koko vuosi g/ha*vrk brutto 17,6 150 1012 40 1,6 tausta 30 7,6 0,30 netto 120 33 1,3 kg/ha*v brutto 55 369 15 0,57 tausta 11 2,8 0,11 netto 44 12 0,46 26
Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. Kokonaistypen osalta reduktio oli kohtalainen. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 52-1 20 57 72 51 54 34 pit.red 1) 58 2 22 56 68 49 67 45 4.1.2012 33 9 36 74 53 8.2.2012 60-18 18 40 1.3.2012 13-12 13 27 45 11.4.2012 29-12 7 13 24.4.2012 50 5 34 43 56 33 83-4 3.5.2012 50-5 49 67 82 53 90 27 8.5.2012 94 9 54 65 15.5.2012 86 19 50 65 67 63 80 57 6.6.2012 62 5 48 70 85 73-38 47 12.6.2012 63-9 -53 49 27.6.2012 0-13 36 39 10.7.2012 0-13 4 0 25.7.2012 57 4 43 55 83 55 68 22 7.8.2012 50-44 -246 30 87 45-8 66 23.8.2012 89-14 50 78 4.9.2012 60 19 58 54 18.9.2012 79 28 62 82 79 73 84 50 2.10.2012 43 26 51 79 66 55 66 0 16.10.2012 50 24 45 67 30.10.2012 63 0 33 66 20.11.2012 50 14 28 27 39 53 65 9 18.12.2012 75-50 22 54 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Tarkemmat tiedot Pohjois-Savon kuormitusasemista löytyvät julkaisusta Heitto, L. (2013): Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelma. Vuoden 2012 tulokset. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tutkimusraportti. 247 s. + liitteet. 27
Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2012 Kuormitustarkkailuun kuuluvilla soilla kuormitus laskettiin omalla aineistolla. Muilla soilla kuormitukset on laskettu kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla siten, että laskeutusaltaallisten tuotantosoiden kuormituslaskennassa on käytetty paitsi laskeutusaltaallisia kuormitusasemia myös pintavalutuskentällisten kuormitusasemien tulevan veden kuormitusta. Pohjois-Karjalan puolelta ympärivuotinen kuormitustarkkailu onnistui Vapo Oy;n Kirkkosuolla kahdella pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaallisten soiden kuormituslaskennasta on käytetty lisäksi Pohjois-Savon virallisia kuormitusasemia Hirsisuota, Kevatussuota, Konnunsuota, Konttimäenalussuota, ja Multaharjunsuota. Kurkisuolla ja Kuivastensuolla kuormitustarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittauksen ongelmien takia. Laskeutusaltaallisten tuotantopinta-alojen kuormituslaskentaan ei käytetty Pohjois-Savon virallisista kuormitusasemista Tiirinsuota. Tiirinsuolla todennäköisesti kaivuutyöt aiheuttivat keskikesällä merkittävän kuormituslisän, minkä takia tuloksia käytettiin vain Tiirinsuon omaan kuormituslaskentaan. Pohjois-Savosta laskeutusaltaiden kuormituslaskennassa oli lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleet Ahmonsuo, Koivusuo, Korholansuo ja Ruokosuo. Pohjois-Karjalasta pintavalutuskenttien kuormituskeskiarvon laskennassa oli Kirkkosuon molemmat pintavalutuskentät. Pintavalutuskenttien ominaiskuorma laskennassa käytettiin myös Pohjois-Savosta kaikkia virallisia kuormitusasemia, joilla on pintavalutuskenttä eli Kevatussuota, Konnunsuota sekä Multaharjunsuota. Kuivastensuon pintavalutuskentän tarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittausten ongelmien takia. Pintavalutuskentällisten soiden kuormituslaskennassa käytettiin lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleita Ahmonsuota, Koivusuota, Rikkasuota sekä Ruokosuota. Korholansuon ja Liittosuon ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ei käytetty muiden soiden kuormituslaskennassa suuren fosforin ominaiskuormituksen takia. Pintavalutuskentät ovat vielä uusia, joten tuloksia käytettiin vain näiden tuotantoalueiden omassa kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentillä, joilla oli tehon tarkkailu, mutta joilta ei voitu laskea kuormituksia puutteellisten virtaamatietojen takia, kuormituksen laskennassa käytettiin hyväksi pintavalutuskentällä todettuja pitoisuusreduktioita (ks luku 4). Reduktiot huomioitiin laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormista sen jakson osalta, jolloin pintavalutus oli käynnissä (koko vuosi/tuotannonaikainen). 28
Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ha kg/v kg/v kg/v kg/v Iiksensuo 59 7679 906 31 16719 Kirkkosuo 378 12441 4594 128 104514 Kyyrönsuo 201,8 26265 3100 107 57186 Linnansuo 488 38391 6007 203 120202 Linnunsuo 111,9 14564 1719 59 31710 Mekrijärvensuo 498,5 18668 6154 186 154310 Mäkelänsuo 39,7 5167 610 21 11250 Puohtiinsuo 75,2 1566 843 25 22376 Rauansuo 59,3 2779 820 20 18485 Suurisuo 138 10678 1848 54 41202 Teerisuo 20,8 2707 319 11 5894 Teyrisuo 71,5 651 593 13 17830 Tuohtaansuo 812 33310 7786 267 200733 Valkeasuo 907,9 86181 12783 457 257652 Yhteensä 3862 273489 52677 1710 1164579 4. PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2012 Tässä kappaleessa on laskettu vesiensuojelujärjestelmän teho () eri ainepitoisuuksien vähentämisessä vuonna 2012 tehon tarkkailussa olleille tuotantoalueille. Mikäli teho on merkkinen, on ainepitoisuus noussut vesienkäsittelyjärjestelmässä ja mikäli teho on +- merkkinen, on ainepitoisuus vähentynyt. Taulukon lopussa on tehon kaikkien havaintokertojen keskiarvo (= havainto ka) sekä kaikkien havaintokertojen tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvosta laskettu ainepitoisuuden muutos (= pitoisuus ka). 29
Kirkkosuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 4.1.2012 77-8 10 39 58 8.2.2012 69-13 22 43 59 1.3.2012 29-194 -6-122 9 11.4.2012 41-59 12 25 37 24.4.2012 50-8 -1-18 10 23 0 29 3.5.2012 0-7 21-32 29-65 -260-23 8.5.2012 40 8 18 21 32 15.5.2012 65-10 30 8 41 6.6.2012 64-38 28 38 19 12.6.2012 42-90 45 13 20 27.6.2012 44-33 8 19 26 10.7.2012 14-22 -1-4 46-5 7 16 25.7.2012-8 -16 11-24 27 10 19 10 7.8.2012 44-31 11-17 48 30 24 19 23.8.2012 73 3 50 72 15 4.9.2012 43-19 9 15 18 18.9.2012 27-9 14-42 34 18 13 14 2.10.2012 27-4 23-13 35 21 12 25 16.10.2012 0 0 5 13 10 30.10.2012 67-6 12 15 16 20.11.2012 50 8 25-110 54 35 88 41 18.12.2012-67 -11 7-1 4 havainto ka 36-25 16-32 35 12-12 22 pitoisuus ka 43-20 17-61 40 20 24 24 30
Kirkkosuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 4.1.2012 33 9 36 74 53 8.2.2012 60-18 18 40 1.3.2012 13-12 13 27 45 11.4.2012 29-12 7 13 24.4.2012 50 5 34 43 56 33 83-4 3.5.2012 50-5 49 67 82 53 90 27 8.5.2012 94 9 54 65 15.5.2012 86 19 50 65 67 63 80 57 6.6.2012 62 5 48 70 85 73-38 47 12.6.2012 63-9 -53 49 27.6.2012 0-13 36 39 10.7.2012 0-13 4 0 25.7.2012 57 4 43 55 83 55 68 22 7.8.2012 50-44 -246 30 87 45-8 66 23.8.2012 89-14 50 78 4.9.2012 60 19 58 54 18.9.2012 79 28 62 82 79 73 84 50 2.10.2012 43 26 51 79 66 55 66 0 16.10.2012 50 24 45 67 30.10.2012 63 0 33 66 20.11.2012 50 14 28 27 39 53 65 9 18.12.2012 75-50 22 54 havainto ka 52-1 20 57 72 51 54 34 pitoisuus ka 58 2 22 56 68 49 67 45 31
Linnansuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 14.5.2012 88 17 30 25 46 29.5.2012 78-19 35 44 64 45 64 39 11.6.2012 93 33 43 57 94 55 69 70 27.6.2012 94 30 58 76 98 65 78 9.7.2012 96 38 31 69 73 23.7.2012 89 41 67 74 98 69 72 90 6.8.2012 93 14 40 66 95 44 72-166 23.8.2012 78 30 43 63 98 56 33 76 5.9.2012 97 48 78 70 85 17.9.2012 94 52 68 92 98 61 86 1.10.2012 90 42 50 51 70 89 69 16.10.2012 98 39 71 35 85 71-14 83 30.10.2012 75 18 14 59 78 19.11.2012 88 8 31-8 53 60 51 17.12.2012 33 6 12 21 10 18 0 20 havainto ka 86 27 45 52 79 57 42 52 pitoisuus ka 90 28 46 37 80 59 37 70 32
Mekrijärvensuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.1.2012 63-10 0-158 53 20 0 48 7.2.2012 99 8-8 -500 78 89 0 67 29.2.2012 89 0 0-364 52 56-27 43 10.4.2012 78 0 0-331 63 19 0 48 25.4.2012 33-14 -17-29 21 14 0 5 9.5.2012 75 12 14-39 65 29 0 5 14.5.2012 67 0 20 16 29.5.2012 50 7 41-40 88 33 0 48 11.6.2012 88-24 33 17 86 28 64 42 27.6.2012 53-19 11-208 66 14-140 17 9.7.2012 25-16 -7-210 66-37 -17 27 23.7.2012 21 4 27 10 50 3 0-20 6.8.2012 50 18 30-30 43 40 0 27 23.8.2012 71-43 20-114 70 41 29 41 5.9.2012 86 3-9 -67 75 24 29 38 17.9.2012 67 3 31-103 78 32 25 43 1.10.2012 69-4 24-76 52 29 0 27 16.10.2012 93 8 29-370 79 51 23 56 30.10.2012 95 0 13 34 19.11.2012 76 10 0-176 50 46-100 41 17.12.2012 92-13 -10 48 havainto ka 69-3 12-155 64 30-7 33 pitoisuus ka 82 4 14-130 63 42 3 38 33
Mekrijärvensuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.1.2012 88 8 13-203 82 55 38 70 7.2.2012 86-26 37-721 84 53 51 77 29.2.2012 94-38 22 62 10.4.2012 89-59 17 35 25.4.2012 73 23 23 16 44 49 57 48 9.5.2012 50-3 29-23 82 29 58-11 14.5.2012 94-8 32 34 29.5.2012 69-13 39-7 89 26 0 33 11.6.2012 83-74 23 78 81-21 -67 32 27.6.2012 93-36 24 61 81 27-167 56 9.7.2012 45-111 -8 55 64-106 -244-2 23.7.2012 60 2 33 61 69 16-260 -38 6.8.2012 56-23 11 40 39-8 -19 16 23.8.2012-81 -42 19 57 61 17 16 49 5.9.2012 79-14 32-27 71-18 -11 54 17.9.2012 58 0 41-55 77 38-5 50 1.10.2012 90 16 40-56 77 53 25 50 16.10.2012 86-5 43-179 81 48 25 60 30.10.2012 60 18 37 40 19.11.2012 93 18 19-282 71 75 0 57 17.12.2012 99-22 35 87 havainto ka 70-19 27-74 72 28-31 38 pitoisuus ka 89-16 27-70 73 43 2 45 34
Puohtiinsuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.1.2012 75 9 0 32 7.2.2012 96-8 33-163 51 38-29 85 29.2.2012 87-25 17-23 10.4.2012 71-22 6 0 25.4.2012 67 19 16 15 30 41 64 33 9.5.2012 93 0 35 31 67 60 58 50 14.5.2012 96 6 20 53 29.5.2012 88-47 13 48 11.6.2012 96 3 25 88 76 49 69 76 27.6.2012 60-64 23 82 84 21 58 82 9.7.2012-46 -129-50 -168 23.7.2012 88 15 60 83 87 68 0 54 6.8.2012 93 23 44 74 69 66 13 71 23.8.2012 86-44 41 67 84 67 53 78 5.9.2012 96 28 59 68 81 76-29 81 17.9.2012 96 16 44 11 79 65 45 78 1.10.2012 78 11 32-4 69 38-50 52 16.10.2012 93 6 35-127 76 65 40 75 30.10.2012 94 2 20 49 19.11.2012 67 6 11-74 52 48 58 45 17.12.2012 95-125 10 33 havainto ka 79-15 24 12 70 35 27 66 pitoisuus ka 60-25 26 19 69-49 -29 81 35
Rauansuo imeytyskenttä Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 4.1.2012 88 28 0 21-9 -17 0 81 8.2.2012 86 27 12 13-18 -100-7 61 1.3.2012 71 33-8 15-10 25-22 70 11.4.2012 63 33-12 27 87 24.4.2012 50-107 -13 17-28 -20-140 48 3.5.2012 78 12 29 47 25 0 50 98 8.5.2012 80 7 27 11 15.5.2012 33-46 35 57 37 11 29 71 6.6.2012 71 8 24 37 26 40 36 40 12.6.2012 77 14 1 31-14 71 0 46 27.6.2012 70-60 5 53 36 10.7.2012 0-28 -25 9-2 24.7.2012 71-46 9 52 2 51 21-2 7.8.2012 9-155 -44 77-29 4 6-88 23.8.2012 73 22 11 60 42 6.9.2012 52 18 11 26 4 50 18 42 18.9.2012 64-16 10 32 54 2.10.2012 64 14 39 68 35 0-25 67 havainto ka 61-13 6 38 2 17-3 44 pitoisuus ka 64-10 10 41 5 37 4 62 Suurisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.6.2012 82 20 23 41 53 64 56 18.6.2012 97-16 28 42 72 4.7.2012 95 17 37 37 81 71 64 65 19.7.2012 86-15 41 78 70 70 17 12 1.8.2012 90-105 -23 51-14 15.8.2012 93-29 43 58 47 28.8.2012 89-7 32 74 68 10.9.2012 83 25 33 8 43 61 76 62 27.9.2012 83 58 55 17 66 70 44 63 11.10.2012 88-4 40 48 61 24.10.2012 99-33 52 68 44 havainto ka 90-8 33 35 60 60 53 49 pitoisuus ka 91-12 34 32 56 60 59 48 36
Teyrisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 2.1.2012 81-210 35 63 6.2.2012 99 34 51 58 26.3.2012 99-97 14 45 18.4.2012 92 44 11-31 26.4.2012 38-5 0 36 9.5.2012 95 4 50 77 45 73 6 7 14.5.2012 96 33 45 76 23.5.2012 81 41 52 74 11.6.2012 5 8 25 36 27.6.2012 12 52 36 50 11.7.2012 38 41 58 64 30.7.2012 23 17 34 5 67 62 70-64 6.8.2012-500 -19 41 15 89 73 22 55 23.8.2012 96 13 60 82 97 82-18 77 5.9.2012 96 8 63 90 45 17.9.2012 98 11 52 57 95 82 73 69 1.10.2012 90 25 63 80 85 16.10.2012 97 43 66 72 86 84 80 71 30.10.2012 99 35 64 81 74 92 86 90 19.11.2012 83 8 46 64 64 73 77 66 19.12.2012 98 3 55 70 havainto ka 48 4 44 57 77 63 50 50 pitoisuus ka 94 12 47 51 70 66 67 16 Tuohtaansuo PVK3 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 15.5.2012 67 1 28 63 73 69 73 86 30.5.2012 80-117 -5 61 12.6.2012 86-69 -16 42 27.6.2012 33-33 -5 19 10.7.2012 43-79 -32-29 24.7.2012 67-25 -4-9 28-19 -47 59 7.8.2012 25-50 -56-75 -192-92 -1700 37 23.8.2012 93-54 -14 12 6.9.2012 33-53 11-38 80 27 12 59 18.9.2012 83-25 15 43 2.10.2012 67 0 28 56 68 65 74 57 15.10.2012 60-16 26 33 62 61 64 62 30.10.2012 83 3 34 82 20.11.2012 0-1 13 62 17 68 76 52 18.12.2012 75-24 8 38 havainto ka 60-36 2 13 20 30-207 59 pitoisuus ka 60-34 2 23 40 23-28 57 37
Tuohtaansuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 4.1.2012 88 0 30-42 44 7 0 41 8.2.2012 80-14 20-13 1.3.2012 50-10 25-33 32 0-36 56 11.4.2012 90-11 11-10 24.4.2012 50 9 7 17-4 24 30-50 3.5.2012 67 2 19 31 8.5.2012 88-2 9 5 15.5.2012 83 2 13-215 18 0-14 21 30.5.2012 88 2 52-11 72 29-133 6 12.6.2012-117 0 39 0 95 29-19 19 27.6.2012 93 3 39 25 10.7.2012 75-25 30-9 24.7.2012 78 10 45 9 82 52-8 4 7.8.2012 60-16 35 0 91 0-140 -19 23.8.2012 75 4 52 28 6.9.2012 33 5 52 19 97 40 18 18 18.9.2012 86 19 57 41 2.10.2012 73 18 45 9 61 46-19 0 15.10.2012 75 4 33-137 51 43 37 22 30.10.2012 88 14 23 55 20.11.2012 0 9 19-69 20 29 22 14 18.12.2012 92-12 29 33 havainto ka 63 0 31-38 55 22-22 11 pitoisuus ka 68 0 31-28 50 19-11 17 Tuohtaansuo PVK5 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 8.5.2012-50 42 48-111 30.5.2012 82-11 15-64 67 26 17 68 27.6.2012 96-18 25-6 24.7.2012 55-10 8 16-46 48-29 -2 23.8.2012 99 7 40 65 6.9.2012 80-14 22 46 88 35 0 69 2.10.2012 71 3 30 40 90 19-43 46 15.10.2012 67 0 37-143 91 15-9 56 30.10.2012-50 30-43 20 20.11.2012 0-16 -11 15-37 0-113 -38 havainto ka 50 3 20-21 58 12-13 47 pitoisuus ka 79 6 15-1 47 28-24 42 38
Tuohtaansuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 8.5.2012 78 11 35 41 30.5.2012 82-10 50 39 91 78 19 50 27.6.2012 23-47 25 26 11 24.7.2012 79-37 32 81 77 38-60 -11 23.8.2012 82-66 50 78 31 6.9.2012 94-37 68 94 90 75 0 65 2.10.2012 73 14 56 29 87 56 9 44 15.10.2012 80-2 54 21 91 31 48 63 20.11.2012 96 7 32-133 76 51 44 50 18.12.2012 80-12 31 59 60 havainto ka 77-18 43 22 85 53 10 40 pitoisuus ka 79-17 45 25 85 63 20 43 Tuohtaansuo kosteikko Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 15.5.2012-375 2-5 -33-7 0 33 45 30.5.2012-320 -20-42 -144 12.6.2012 95 29 10 39 27.6.2012-67 2 24 4 10.7.2012 62-3 23 38 24.7.2012 75 7 18-202 40 42 75 42 7.8.2012 92 7 12 39 0 49 50 45 23.8.2012 75-35 0 21 6.9.2012 25-24 0-54 27 19 50 20 18.9.2012 45-2 0 10 2.10.2012 25 4 16 4 35-15 40 7 15.10.2012 0-11 4 4 20-7 50 18 20.11.2012 50-17 13 7 33 4 75 27 18.12.2012-275 100-7 -23 havainto ka -35 3 5-34 21 3 53 29 pitoisuus ka 47-5 6-8 24 13 53 31 39
Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä Valkeasuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.5.2012 78 51-8 -138 17 5 11 78 8.5.2012 75 23 0 11 15.5.2012 80 33-6 -279 49 18-10 71 6.6.2012 70 25 19 20 12.6.2012 74 28 34-205 72 26 11 79 27.6.2012 83 37 49 54 10.7.2012 54-20 8-144 46-4 0 54 25.7.2012 28-45 -9-7 25-46 0 4 7.8.2012 12 8 48 35 55-3 -30-15 23.8.2012 14-31 2-61 4.9.2012 28-10 24-19 18.9.2012 44-8 22-119 42 4 0 48 2.10.2012 0 1 21-26 36 4 0 55 havainto ka 49 7 16-110 43 1-2 47 pitoisuus ka 41 8 17-72 40 2-3 46 Valkeasuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.5.2012 64 9-13 -442-20 -21 18 86 8.5.2012 63 18-33 -21 15.5.2012 67-2 0-421 17 6 15 82 6.6.2012 71 30 22-8 28 63 50 79 12.6.2012-900 -98 8-287 42-11 0 79 27.6.2012 78-53 8-160 10.7.2012-111 -489-54 -93 8-165 0-29 25.7.2012 70 0 10 43 20 18-8 56 7.8.2012 45 0 48 32 62 53 59 37 23.8.2012 10-27 29 28 4.9.2012 75-53 17 8 18.9.2012 57-57 7-135 24-71 9 71 2.10.2012 25 37 14-56 13 55 36 78 16.10.2012 60-12 0 10 havainto ka -23-50 5-152 21-15 20 60 pitoisuus ka 40-36 4-90 24 0 28 59 40
Valkeasuo ruokohelpi Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.5.2012 60 35 30 15 26 30-100 -195 8.5.2012 83 36 20 6 15.5.2012 71 33 25-150 32-6 25 63 6.6.2012 60 0 44-80 81 17 69 84 12.6.2012 89 60 69-333 92 61 40 87 27.6.2012 73 18 39 0 10.7.2012 74 20 41-83 61 65 27 30 25.7.2012 38 22 24 40 19-17 10 5 7.8.2012 86 52 62 41 57 43 0 47 23.8.2012 50-7 22 6 4.9.2012 20-18 32-13 18.9.2012 67 0 28-900 69-17 20 74 2.10.2012 65 37 19-57 25 26 14 64 16.10.2012 80 17 13 17 havainto ka 65 22 33-168 51 16 12 29 pitoisuus ka 72 29 32-61 45 29 19 51 41
5.VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Iiksensuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueella ja siellä Iiksenjoen valuma-alueeseen kuuluvalla Reto-ojan valuma-alueella (vesistöalue 4.363, pinta-ala 26 km 2, järvisyys 0 ). Reto-oja laskee Iiksenjokeen, jonka valuma-alueen koko joen laskiessa Pielisjokeen on 177 km 2. Iiksensuo on Joensuussa. Kuvassa ovat vuoden 2013 tarkkailuohjelmaan kuuluneet virtavesiasemat. 42