Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus



Samankaltaiset tiedostot
Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

VALMENTAMINEN LTV

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV

Nuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Nuoren kasvu ja kehitys

Pitkäjänteinen fyysinen harjoittelu

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

PELAAJAPOLKU E1 - D2

Yleisurheilijan ura. Suomen Urheiluliitto ry. Lajikarnevaalit Radiokatu Helsinki

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä Jaana Ronkainen

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua?

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

Nuoren urheilijan terveystarkastus Erot biologisessa iässä Miten ne tulisi huomioida valmennuksessa. Kuntotestauspäivät 20.3.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Elimistön tasapainotila homeostaasi

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

PELAAJAPOLKU D1 - C2

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki Jarkko Finni, Valo ry

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Sisällys. 1. Johdanto... 11

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner

PELAAJAPOLKU F1 - E2

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Harjoittelun suunnittelu

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Jalkapallo Biologinen ikä


Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

Kehittymisen kulmakiviä

Fysioterapeutti Petri Jalava

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

SPL Taitavuus / Leikkimaailma

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus

FYYSINEN TOIMINTAKYKY, HERMOSTON KEHITTÄMINEN JA HERKKYYSKAUDET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

URHEILIJAKSI KASVAMISEN EDELLYTYKSET Ski Sport Finland

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

Herkkyyskaudet, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus Harri M Hakkarainen

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

PELAAJALLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - TUNNUSTEN AKTIVOINTI HUOLTAJAN TOIMESTA - HARJOITUSPÄIVÄKIRJAN PITÄMINEN

Espoon Telinetaiturit ry

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Ominaisuuksien kehittäminen

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

Kausisuunnitelma K1 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Lasten urheilua lasten välineillä & yleisimmät sudenkuopat lasten ja nuorten valmennuksessa. Taito tarttuu seminaari Oulu 23.2.

Kasva monipuolisuuteen. Kotka Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

suhteessa suosituksiin?

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

LP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille

Elintavat. TE4 abikurssi

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Transkriptio:

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja

Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta ja terveydestä. Valmentajana peruskunto laskenut harjoitettavuus heikentynyt perustaidot yksipuolistuneet ylikuormitus-/ vammariski kasvanut

Syitä: Liikkumisen määrä yleisesti vähentynyt omatoiminen liikunta vähäistä koululiikunta onko sitä???? koulukuljetukset yms. Liikunta vähemmän terveysvaikutteista hengitys- ja verenkiertoelimistö + lihakset Lyhytjänteistä harjoittelua nopeasti tuloksia Yksipuolista harjoittelua aikainen lajivalinta Kehitysvaiheiden huomiotta jättäminen tietämättömyys, tyhmyys vai kontrollin puute???

Nuoriso vs. aikuismenestys n. 80% ikäkausihuipuista katoaa kilpaurheilusta ennen huippusuoritusikää aikainen biologinen kehitys johtaa usein myös aikaiseen kasvun ja kehityksen loppumiseen biologisesti hitaammin kehittyvillä usein pidemmät herkkyyskaudet monipuolinen / määräpainotteinen liikunta lapsena voi tasoittaa ja pidentää kasvuspurttivaiheen hormonaalista aktiivisuutta Lähteet: Harre 1971, Bulgakova 1996, Vorontsov 2002

Lajivalinta ja tulostaso Tulostaso Myöhäinen lajivalinta Aikainen lajivalinta 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 ikä vuosina Mukaeltu: Norris 2004

Liikunnan terveysvaikutuksia Liikunta ehkäisee: sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia aineenvaihduntasairauksia TULE-sairauksia syöpää psyykkisiä ongelmia huippu-urheilijat kauttaaltaan terveempiä ( Kannus ym. 2002 )..

Elinjärjestelmät, fyysinen kunto ja terveys Hermosto Sukuelimet Taito Nopeus Voima Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus Sydän- ja verisuonitaudit

Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen 100% KYPSYMINEN % Hermosto 50% Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym. 1990

Hermoston kehitys syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa kasvun jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua 80-90%:sti hermosto valmis 6-8 v murrosiän jälkeen kehitys muuta elimistöä hitaampaa NUORTEN KOHDALLA HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ!! taito tasapaino / ketteryys nopeus TOISTOMÄÄRÄT!!!!

Lihaksiston kehitys lihassolujen määrä ei merkittävästi lisäänny syntymän jälkeen olemassa olevien lihassolujen kokoa voidaan lisätä tai lihassolujen hermotusta voidaan parantaa lihassolun kasvu voimakasta vasta hormonaalisen kypsymisen eli kasvupyrähdyksen jälkeen hermotuksen parantaminen tehokkainta ennen kasvupyrähdystä ja vaatii paljon toistoja

Tukielimistön kehitys Luuston kehitys kuormitus vahvistaa luustoa tehokkainta ennen murrosikää luuston kehityksessä pyrähdys murrosikävaiheessa huomioi tämä vamma-alttiudessa huomioi tämä motoriikan häiriöissä Jänteiden ja nivelsiteiden kehitys harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään monipuolinen ja määräpainotteinen harjoittelu vahvistaa ja kehittää

Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys lisääntyy murrosiässä levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä murrosiässä voimakas lisäys murrosiän jälkeen lihaksen koon kasvu voimakkainta eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen / levon suhteesta sekä ravinnosta

Kasvuhormonin eritys

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Lapsena rakenne pieni ja kasvaa murrosikään varsin tasaisesti Sydämen toimintakyky liikunta vaikuttaa positiivisesti jo nuorena Hiussuoniston määrä aerobisella liikunnalla positiivinen vaikutus jo lapsuudessa Verisuonten toimintakyky eritehoinen kuormitus parantaa Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä!! vähintään 30 min!!! syke n. 110 140!!!

Sisäelinten kehitys Kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitystaso munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona-ja vierasaineita Kova maitohappotreeni murrosiän jälkeen Lisäravinteet yms. nuorelle??

Biologinen vs. kalenteri-ikä Biologinen ikä biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä luustoikä hormonit sukupuoliominaisuudet jne. kasvuspurtin mukaan erot voivat olla jopa 2-4 v voi valehdella lahjakkuuden kasvu voi peittää lahjakkuuden

Voima ja kehitystyyppi

Pojan murrosikä alkaa keskim. 11,5 v ( 10,5-13,5 ) kestää noin 3 v ( 2-5 v ) murrosiän ensimerkit ( kivesten kasvu ) alkavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä kasvu suurimmillaan 2-3 v ensimerkeistä kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ

Pojan murrosikä

Tytön murrosikä puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaalisti 8-13 v iässä lopullinen muoto 12-18 v iässä heti perään alkaa kasvupyrähdys kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5-14,5 v ikäisenä kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana

Tytön murrosikä

Yhteenvetoa Lasten ja nuorten liikunnalla suunnaton terveysvaikutus Lasten ja nuorten monipuolinen liikunta myös pohjana huippu-urheilulle Liikunnan määrän on oltava suuri!!! 10 15 tuntia viikossa 4-6 tuntia ohjattua harjoittelua 1-2 tuntia koululiikuntaa loput omatoimista hyöty- / piha- ym. liikuntaa

Yhteenvetoa Harjoittelun pitkäjänteisyys: ennen murrosikää: lihashermotus / taito monipuolisuus peruskunto ja lihaskestävyys kimmoisuus + liikkuvuus ympärivuotinen kehitys murrosiän jälkeen: lihasmassa kovat maitohappotreenit lajinomaiset harjoitteet ja kilpailutavoitteet

Kuinka käytännössä? Seuroissa selkeät linjat: valmennuspäällikön tehtävä linjata mitä missäkin kehitysvaiheessa? ei poukkoilla valmentajan mielen mukaan valmentaja antaa oman tyylinsä puhua testaus on yhteneväinen kaikissa ikäluokissa testit ei vaihdu valmentajan vaihtuessa testataan lajin ominaisuuksia testit on helppo toteuttaa

Kuinka käytännössä? Terveystarkastukset pakollisiksi allergiat ja perussairaudet aiemmat loukkaantumiset lääkitys BIOLOGINEN IKÄ PALAUTE PELAAJALLE, VALMENTAJALLE JA VANHEMMILLE

Terveystarkastus Oulun Kärpät / Terveystarkastus Esitietolomake Henkilö- ja yhteystiedot Suurimmat loukkaantumiset ja niiden hoito Aiemmat - / perussairaudet ja allergiat Aiempi / nykyinen, tarvittava säännöllinen lääkitys Nautintoaineet ( nuuska, tupakka ) Luvan antaminen tietojen käyttöön valmennuksessa Allekirjoitus ( alaikäiseltä huoltajan allekirjoitus ) Laboratoriokäynti 2-3 vrk ennen terveystarkastusta pvk, EKG ( ei jos kerran otettu ) ja PLV

Terveystarkastus Lääkärintarkastus Aikataululla keskimäärin 3 pelaajaa / tunti Esitietolomake ja sen läpi käynti Huom; DOPING Lihastasapaino ja ryhti Paino ja pituus Kardiorespiratorinen perusstatus Nielu- ja imusolmukestatus Sukuelimet Ihottumat Laboratoriotietojen läpikäynti Suulliset ohjeet / huomautukset Tannerin asteikko C- ja B-junioreilta Sisältää myös kasvutilanteen kysymisen

Terveystarkastus Palautelomake Aiemmat vammat ja sairaudet sekä lääkitykset Onko valmennuksessa huomioitavaa Lihastasapainohuomautukset Jatkotutkimuksiin + / - Harjoittelussa huomioitavaa Laboratorioarvohuomautukset Harjoitteluun / ravintoon Huomautukset voimaharjoitteluun Biologinen ikä, kasvu, vammat, selkä Ohjaaminen mahdollisiin jatkotutkimuksiin Fysioterapeutille Ortopedille Kardiologille Uusiin verikokeisiin.

URHEILIJOIDEN TERVEYSTARKASTUS PALAUTELOMAKE URHEILIJALLE / VALMENTAJALLE / VANHEMMILLE Pituus: Paino: Lihastasapainossa huomioitavaa: Harjoittelussa huomioitavaa ( voima, loikat, jne. ): Laboratoriotuloksissa huomioitavaa: Muita erityishuomioita ( lääkitys, astma, allergiat, EKG, jatkotutkimukset jne. ):

Kuinka käytännössä? Koulutukset: vanhemmat, valmentajat ja pelaajat ravinto unirytmi biologinen / fyysinen kehitys harjoittelun peruskäsitteet

Yhteenvetoa Yhteistyötä eri lajien välille talvi- ja kesälajit taito-/teholajit ja kestävyyslajit. Seuroihin selkeät harjoitusohjeet eri ikäkausille liikaa poukkoilua painotuksissa ja määrissä Huomioi kehitysaikataulut ja biologiset erot Älä tavoittele liian aikaisin aikuisten tuloksia Kouluttakaa myös vanhempia em. asioissa!!!

KIITOS!!!