Tehää yhes Kymenlaaksos. Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja.

Samankaltaiset tiedostot
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Projektisuunnitelma. Kymenlaakson sote -projektin esivalmisteluvaihe Kaarina Tilli, projektipäällikkö Sote Kymenlaakso

Kanta-Hämeen sote 2016

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Kanta-Hämeen sote 2016

Uuden soten kulmakivet

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTellen kohti tulevaisuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Projektisuunnitelma. Kymenlaakson sote-projektin esivalmisteluvaiheen projektisuunnitelma versio

Väliaikainen valmistelutoimielin Sote-valmistelun organisoituminen, kevät 2018

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana Jukka Lindberg, muutosjohtaja

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Oma Häme kuntakierros Forssa

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

SoteMaku messut

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Sosiaali- ja terveysryhmä

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Sote-valmistelun eteneminen ja asiakasohjauksen kehittäminen. Hankejohtaja Ismo Rautiainen Yrittäjien tapaaminen

Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Esisuunnitelmavaihe

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sote-valmistelun ajankohtaiskatsaus. Työllistämis- ja valmennuspalveluiden foorumi Terttu Nordman

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat

Lapin digiaika -seminaari Sodankylä

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI AN/RR

Transkriptio:

Tehää yhes Kymenlaaksos Visio Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Kymenlaaksolaiset ottavat voimavarojensa mukaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Kuntalaisten tukena on kustannustehokas palvelujärjestelmä, joka tukee eri tavoin kuntalaisten palvelutarpeita elämäntilanteen huomioiden. Kymenlaakson Sote toteuttaa visiota seuraavasti: - Kunnat luovat perustan asukkaan hyvinvoinnin ylläpidolle - Sote-palvelut tuotetaan asiakkaan palvelutarpeet huomioiden ensisijaisesti peruspalvelulähtöisesti lähellä asukasta - Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään erilaisia toteuttamistapoja, omapalvelut ovat toimivia ja sähköinen asiointi kuuluu maakuntalaisten arkeen - Palveluihin ohjautuminen on helppoa ja asiakkaiden palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti oikeassa paikassa

1. Sote -uudistuksen tavoitteet 2. Kymenlaakson Sote-palvelujen tuottamiselle asetettavat linjaukset / tavoitteet 3. Käsitteet ja linjaukset 4. Työskentelyn organisointi 5. Työryhmien tehtävät 6. Aikataulu 7. Viestintä 8. Muutoksen johtaminen 9. Riskit 10. Tuotokset Sisältö

Sote-uudistuksen tavoitteet Kymenlaaksossa Sote-projektin valmistelun tavoitteet Työryhmien määrittelemät tavoitteet (suhteessa soteuudistuksen ja valmistelun tavoitteisiin) Palvelurakenne on asiakaslähtöinen - asiakasohjaus, palveluneuvonta, palveluohjaus, asiakasprosessien hallinta yhtenäisillä periaatteilla - monipuoliset järjestämis- ja tuottamistavat; sähköiset ja liikkuvat palvelut, lähipalvelut turvataan - palvelut saatavissa ja saavutettavissa yhdenvertaisesti - LAPE - TYÖ - IKÄ Hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen Palvelut toteutetaan kustannustehokkaasti - sote-kustannusten vuotuinen nousu x,x% - uudenlaiset palvelujen toteuttamistavat - palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti - peruspalvelut - yhteistyö kunnan muiden toimialojen kanssa - Palvelut tuotetaan peruspalvelulähtöisesti - peruspalveluita vahvistetaan, henkilöstön erityisosaamista ja moniammatillisuutta käytetään, digitalisaatiota hyödynnetään - korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin, paljon palveluita käyttävien asiakkuuden hallinta erityistarkastelussa - laitosvaltaista palvelua puretaan, erilaisia avopalveluita käytetään monipuolisesti - ennakkoluulottomasti kokeillaan, arvioidaan, tarvittaessa korjataan, digitalisaatiota hyödyntäen - - Osallisuuden vahvistaminen - luodaan puitteet ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista, kuullaan asiakasta ja asukasta -

2. Kymenlaakson Sote-palvelujen tuottamiselle asetettavat linjaukset / tavoitteet Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet huomioiden Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen tarkoittaa, että palvelut tuotetaan virtaustehokkaasti Palvelut tuotetaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimintatapoja kokeillen ja käyttäen Asiakasohjaus, palveluneuvonta ja -ohjaus sekä asiakasprosessien hallinta toteutetaan yhtenäisillä periaatteilla asiakastarvelähtöisesti Tiedottaminen henkilöstölle, asiakkaille ja asukkaille on ajantasaista viestintäsuunnitelma laaditaan projektisuunnitelman tueksi Palvelut ovat kaikkien asukkaiden saatavilla ja saavutettavissa tasapuolisesti Tehää yhes - henkilöstö, asiakkaat ja maakunnan asukkaat osallistuvat suunnitteluun Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelussa on keskeistä Palvelujen tuottamisessa käytetään laaja-alaisesti sähköisiä palveluita Sähköisillä palveluilla lisätään mahdollisuuksia asiakkaiden omaan vastuunottoon omasta hoidosta ja palvelusta Palvelut tuotetaan henkilöstön erityisosaamista ja moniammatillisuutta käyttäen Palvelut tuotetaan kustannusvaikuttavasti

3. käsitteet ja linjaukset Jatkotyöskentelyn tueksi on alussa määriteltävä ja kuvattava 1. Keskeiset käsitteet ja niiden sisällöt mm. Lähipalvelut, yhteiset palvelut Malliksi Siun soten jaottelua mukaillen?(katso seuraava dia) Sähköiset palvelut osa kaikkia palveluita, ei erillinen osa Asiakasryhmittely, -segmentointi Linjaukset tästä eli työryhmät esim. miettivät paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat, joita sitten käsitellään alkuvuodesta käynnistyvässä ryhmässä, joka tarkastelee pelkästään näitä palvelurakennetta kuvaavat keskeiset käsitteet (esim. hyvinvointikeskus, -asema) 2. Työryhmien työskentelyä koskevat linjaukset esim. Yhtenäiset periaatteet yhtenäisen palvelumallin luomiselle Palveluprosesseista ja niitä koskevasta prosessihierarkiasta Dokumentoinnista 3. Määritellään paljon palveluita käyttävien asiakkaiden ohjaus ja asiakkuuden hallinta Yhteismitalliset lähtötiedot valmistelijoiden käyttöön liittyen talouteen, toimintaan ja henkilöstöön taustatiedot ja tilastot tietopaketiksi Henkilöstö osallistetaan muutostyön kaikissa vaiheissa kuullaan asiakkaita ja asukkaita jatkuvan kehittämisen periaatteella puretaan vanhaa ja samalla kehitetään uutta

Siun sote lähipalvelut, yhteiset palvelut

4. Työskentelyn organisointi Projektiryhmä Työryhmät - Lapset, nuoret ja perhepalvelut, Aikuisten palvelut ja Ikääntyneiden palvelut organisoituvat alatyöryhmiksi jatkotyöskentelyyn Selvitettäviä asioita : Miten asiakkaat ja asukkaat otetaan mukaan valmisteluun? Miten yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat otetaan mukaan valmisteluun? Miten valmistelussa tarkastellaan kustannusten muodostumista? Valtakunnallisen verkostoitumisen hyödyntäminen

Projektiryhmä ottaa kantaa yhteisiin määrittelyihin ja linjauksiin Työryhmät tarkastelevat reunaehtoja suhteessa omiin palveluihin 5. Työryhmien tehtävät Työryhmäkohtaisten tavoitteiden (toiminnalliset, taloudelliset) määrittely (huomioiden kärkihankkeet) Palvelumallin sisällön kuvaaminen ja toimintamallin organisointi Keskeisten palvelukokonaisuuksien ja niiden sisältöjen kuvaaminen Prosessikuvaukset (asiakkaan polun kuvaaminen, palveluverkostossa, integraatio, kriittiset pisteet ) Palvelumallin osaamis- ja resurssitarpeet yksityisen ja kolmannen sektorin tarjonta huomioiden Työryhmä määrittelee, miten paljon palveluita käyttävien asiakkaiden ohjaus ja asiakkuuden hallinta työryhmän kohteena olevien asiakkaiden kohdalla toteutetaan kootaan työryhmissä, tarkastelu perustettavassa työryhmässä kokonaisuutena Työryhmätyöskentelyyn sisällytetään mm. seuraavia asioita: miten siirrytään laitosvaltaisesta palvelumallista avopalveluihin painottuvaan malliin miten siirrytään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin Muut mahdolliset projekti-/ohjausryhmältä tulevat tehtävät

6. Aikataulu (alustava) Ajankohta Tehtävät Vastuutaho 10/2016 Tavoitteiden määrittely, projektisuunnitelman työstäminen, käsitteiden ja ohjeistusten määrittely ja tarkennus, työryhmien mahdollinen uudelleenorganisoituminen 11/2016 Työryhmät ottavat kantaa laadittuihin ohjeistuksiin ja laativat työryhmäkohtaiset työskentelyn tavoitteet Projektiryhmä, Kaarina Työryhmät 12/2016 Yhteinen työryhmätyöskentelyn aloitus 9.12.2017 klo 12-15 (kaikki työryhmät, yhteiset linjaukset) Työryhmätyöskentely käynnistyy Projektisuunnitelman täsmentäminen mm. ICT, henkilöstö, talous, sopimukset 01/2017 Työryhmätyöskentely 02/2017 Työryhmätyöskentelyn välitsekkaus 03/2017 04/2017 Alatyöryhmien tuotos valmiina 30.4.2017 mennessä 05/2017 Sisältöjen yhteensovittaminen Projektiryhmä, työryhmät 06/2017 Loppuraportti

7. Viestintä Viestintäsuunnitelma laaditaan projektisuunnitelman pohjalta yhdessä viestintävastaavan kanssa Viestintä henkilöstölle Viestintä asiakkaille Viestintä kuntalaisille Viestintäkanavina mm. uutiskirjeet, kotisivut, asiakastilaisuudet, Some

8. Muutoksen johtaminen Sitouttaminen Jalkauttaminen Tarvittava koulutus/muutosvalmennus Yhdessä henkilöstötyöryhmän kanssa Perehdytys myös mm. yhteisiin käsitteisiin

9. Riskit Yhteisiin maakunnallisiin tavoitteisiin ja uudistuksiin sitoutuminen maakunnan kokonaisuus ei tule otetuksi riittävästi huomioon palveluiden suunnittelussa Valmisteluresurssien riittävyys (aika ja henkilöt) Henkilöstön sitoutuminen muutostyön toteutukseen Maakunnan asukkaiden ääni ei ole riittävästi tullut kuulluksi Viestintä ei saavuta sille asetettuja tavoitteita; esim. kysymyksiä enemmän kuin vastauksia

10. Tuotokset Projektissa syntyviä tuotoksia: Projektin väli- ja loppuraportit Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kuvaus (lähi seudullinen/alueellinen maakunnallinen - ylimaakunnallinen) Eri asiakasryhmien integroitujen, asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja prosessien kuvaukset Sähköisiä palveluita ja digitalisaatiota koskeva selvitys ja ehdotus käyttöön otettavista palveluista (ICT-intgeraatio) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli yhteistyössä kuntien kanssa oma ryhmä