6 22
alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö 1.1.21 28873 197 636 Asukkaita / km² 148 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 72,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 27,3 14,1 Aluekuvaus ja historia käsittää kokonaisuudessaan Itä-n pohjoisosan. Alue muodostuu yhdeksästä kaupunginosasta, joita ovat Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Alueella on yhteistä rajaa niin Tuusulan, Keravan kuin Sipoonkin kanssa. Etelässä alue rajautuu Koivukylän suuralueeseen. Suuralueen läpi kulkee päärata ja osa lähiliikenteen junista pysähtyy Korsossa. Idempänä aluetta halkoo Lahdenväylä sekä Vanha Lahdentie. Länsi-itäsuunnassa tärkein yhteys on Kulomäentie. Luonto ja elinympäristö Vaikka osa esta on rakennettu varsin tiiviisti, on alueella hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Koskemattominta luonto lienee Vierumäen pohjoisosassa Kirkkosuolla, jonka rämeiden ja korpien suojissa pesii muun muassa kanahaukka. Suon vieressä on myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta korpialuetta. ella on muutamia kauniita koskia, joista vantaalaisittain harvinaisen jylhä Tussinkoski sijaitsee Vallinojalla. Suuralueen itälaidalla sijaitsee 4 metriä pitkä Matarinkoski rantakallioineen. Molempien koskien ympäristöstä löytyy suhteellisen luonnontilaisia paikkoja sekä reheviä, kosteita lehtoja. Lehtokasvillisuutta esiintyy myös Rekolanojan varressa, joka on merkittävää linnustoaluetta. Matarin täyttömäen ympäristössä, Korson keskuspuistossa, Metsolansuolla ja Leppäkorven maauimalassa viihtyy koko perhe. Alueilla on muun muassa ulkoilureittejä ja talvisin hiihtolatuja. Asuminen ja väestö Radan varren taajamana Korsoa on rakennettu jo kauan. Aluksi alue täyttyi isopihaisista omakotitaloista, mutta 197-luvulla rakentamisen painopiste siirtyi kerrostaloihin, joita valmistui etenkin Korson ja Mikkolan kaupunginosiin. Rakentamistahti on ollut senkin jälkeen vilkasta, mutta 199-luvusta eteenpäin alueelle on valmistunut jälleen enemmän pien- kuin kerrostaloja. Nykyisistä asunnoista noin puolet sijaitsee kerrostaloissa. Vuoden 211 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan. Väestörakenteensa perusteella on kuin pienoismuodossa. Niin paljon alueiden ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan. Elinkeinoelämä on mitä suurimmassa määrin asuinaluetta. Alueen työpaikkaomavaraisuus on suuralueiden alhaisin (27,3 ) eli alueella asuu työllisiä huomattavasti enemmän kuin siellä on työpaikkoja. Runsaasta 4 työpaikasta viidennes oli kaupan ja toinen viidennes terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Kehityssuunnitelmat Korson keskusta-alue uudistuu. Tavoitteena on parantaa keskusta-alueen toiminnallisuutta, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Radanvarren seutu tulee tiivistymään ja sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Keskusta-alueella pyritään myös yhdistämään Metsolan ja Korson kaupunginosat tiiviimmin toisiinsa. Korsoon on suunnitteilla myös nykyaikainen ja monipuolinen vanhusten keskus. Nikinmäessä on parhaillaan suunnitteilla Keski- Nikinmäen rakentaminen Sipoontien pohjoispuolelle. Suunnitelmien mukaan alueelle tulisi muun muassa pientaloja, erityisasumista, työpaikkoja sekä päiväkoti ja koulu. lla ja Keravalla on yhteisiä kehittämistavoitteita pääradan varressa sijaitsevan alueen suhteen. Suunnitelmissa on rakentaa pääradan lähiliikennettä palveleva Vallinojan seisake ja sen läheisyyteen 1-15 asukkaan asuinalue. Vallinojan radan varteen on kaavailtu ensisijaisesti asuinkerrostaloja ja alueen pohjoisosaan ja puron varteen pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. ella on myös varauduttu pienempiin uusiin asuinalueisiin ja asuinalueiden laajennuksiin. Alueet tiivistyvät myös tonttien lohkomisen ja rakentamattomien pientalotonttien rakentamisen myötä. 23
6 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia 198 1537 33 2,2 199 2343 1263 5 43 2, 2 24472 12272 5 42 1,7 1189 4,9 21 28873 14544 5 459 1,6 2725 9,4 215* 29897 22* 32641 Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 6137 3251 842 29174 25446 1991-3543 3937 17 38856 38243 21-9 4247 3594 166 4353 41784 Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 14 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 1537 13 15 15 37 14 5 199 2343 12 14 13 39 17 5 2 24472 11 14 11 33 25 6 21 28873 1 12 12 29 28 9 215* 29897 9 12 11 28 27 12 22* 32641 9 12 1 3 26 14 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 36 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 487 88 3,2 199 6244 93 3, 2 6894 85 3, 21 8175 83 2,9 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 5276 18 24 24 24 7 3 199 7755 23 3 21 19 6 2 2 154 3 31 17 15 6 2 21 12429 33 32 15 14 5 2 Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 16 69 375 175 732 23 348 1995 17 24 362 685 975 21 81 2 18 477 451 37 47 24 425 28 21 666 68 58 49 28 89 24
6 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 764 15 37 28 14 5 199 1238 14 32 31 18 5 2 12558 11 23 3 26 9 28 14735 1 21 28 25 15 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 1238 5457 5337 1244 21 127 566 5375 1719 25 13315 581 5512 1993 28 14735 668 5775 1944 48 199 2,6 69 28,8 2 2,5 75 31,9 21 2,3 79 35,5 1995 191 13 32 27 18 1 2 159 12 31 27 19 11 25 1224 11 3 26 2 13 21 1319 11 29 26 21 14 Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 379 98 1 195-69 1254 72 1 25 197-79 3162 18 4 78 198-89 3255 37 14 49 199-99 2263 43 17 39 2-8 264 52 12 36 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 1716 173 63 643 37 1981-85 1143 29 25 853 75 1986-9 2449 489 2 196 8 1991-95 126 578 48 628 52 1996-642 214 33 428 67 21-5 1635 663 41 972 59 26-9 79 79 1 2 1 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 426 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 25
8 Matari Matari Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö 1.1.21 226 197 636 Asukkaita / km² 1274 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 3,7 9,1 Työllisyysaste 28 () 77,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 19,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Matarin kaupunginosa sijaitsee pääradan varrella, Korson suuralueen eteläosassa. Matarin tärkein pohjois-eteläsuuntainen yhteys on Rekolantie ja itä-länsisuunnassa Kulomäentie, jota pitkin pääsee Lahden- ja Tuusulanväylille. Korson ja Rekolan juna-asemat ovat melko lyhyen matkan päässä. Matari-nimi on edelleen tutkijoille arvoitus, mutta sen uskotaan olevan luontonimi. Nimi voisi viitata kasvinnimeen tai veteen, koska mataaminen tarkoittaa hiljalleen virtaamista. Kaupunginosan itälaidalla on Keravanjokeen kuuluva Matarinkoski. Koskennimet ovat yleensä vanhoja. Matari oli aikanaan pohjoisin osa historiallista Hanabölen kyläaluetta. Hanabölen kyläkeskus oli useita kilometrejä etelämpänä, mutta siitä huolimatta Matarissa sijainneen junaseisakkeen nimeksi tuli Hanalan seisake. Nykyisin junat eivät pysähdy Matarissa. Matarin arvokkaisiin rakennuskohteisiin kuuluu modernia teollista rakennusperintöä edustava entinen Haato Oy:n tehdasrakennus, joka valmistui 193-luvun loppupuolella. Radan varressa sijaitseva rakennus on harvinaisuus, koska Tikkurilan silkkitehtaan lisäksi lla ei ole säilynyt muita vastaavanlaisia, 193-luvun suuria punatiilisiä tehdasrakennuksia. 26
alueittain 21 8 Matari Haato Oy ryhtyi valmistamaan lämminvesivaraajia tehtaassaan jo 194-luvun lopulla ja yrityksellä on ollut merkittävä rooli Korson alueen historiassa. Tehtaan viereen rakennettiin halli 197-luvulla ja toimistotiloja 198-luvulla. Vanha tehdas peruskorjattiin 2-luvun puolivälissä ja työssä kunnioitettiin rakennuksen alkuperäistä ulkoasua. Nykyisin tiloissa toimiva MariComp Oy voi jatkaa tehtaan kunniakkaita perinteitä teräksen jalostuksen parissa. Kuusten latvoja korkeammalle nousevat Korson vesitornin neljä sienimäistä rakennelmaa, jotka ovat kunnostustöiden kohteena ainakin vuoden 211. Vesitorni on maamerkki, joka näkyy kauas. Luonto ja elinympäristö Kaupunginosassa on säilynyt rakentamattomana Keravanjoen rantametsikkö ja Tervahaudanmetsän alue. Matarin itäreunassa kallio muodostaa maastokynnyksen Keravanjoessa ja joki virtaa kauniina koskena kynnyksen yli. Matarinkoski on noin 4 metriä pitkä ja sen luontoarvoja nostavat edustava vesisammallajisto ja rantakalliot. Koski ja ympäröivien rantakallioiden metsät ovat säilyneet suhteellisen luonnontilaisina ja kosken pohjoispuolista rantametsikköä kehitetään aarnimetsäalueena. Matarinkosken ja Pikkukosken välinen alue on rehevää joenvarsibiotooppia, jonka kosteat lehdot rehevine niittyineen ja pienine ketoineen tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet monipuoliselle lajistolle. Keravanjoen varret ja koskipaikat ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Matarinkosken viereen on rakennettu ulkoilureitti, uimaranta sekä leikki- ja matonpesupaikat, jotka ovat omiaan ulkoilusta ja luonnosta nauttimiseen. Tulevaisuudessa kosken yli saatetaan rakentaa silta, jota pitkin pääsee kätevästi Päiväkummun puolelle. Tervahaudanmetsä on paikoin jylhää seutua, jossa korkeilla avokallioilla huojuvat suuret männyt. Useat siirtolohkareet komistavat kallioaluetta ja rinteitä. Siellä sijaitsee myös Matarin täyttömäki ja kuntopolku, joilla riittää vilskettä niin kesällä kuin talvellakin. Pulkkamäessä, pyöräilyradalla sekä kunto- ja hiihtoladuilla viihtyvät kaikenikäiset asukkaat. Matarinmäki on osa laajaa viheraluetta, jota pitkin pääsee suunnitteilla olevan Elmon urheilupuiston kautta Kulomäkeen saakka. etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä alue täydentyi pientaloilla, jotka rakennettiin kaupungin luovuttamille tonteille. Matarin asuinalueella on edelleen metsäinen ilme. Seudulla aikanaan kasvanut tuore kangasmetsä on jättänyt monelle pihapuiksi järeitä kuusia. 197-luvun lopulta Matarin väkiluku kasvoi vuosi vuodelta aina vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen asukasmäärä on vuorovuosina joko laskenut tai noussut, määrän pysytellessä kuitenkin koko ajan yli 2 asukkaassa. Matarissa asuu keskimääräistä enemmän kouluikäisiä, kun taas eläkeiässä olevia on keskimääräistä vähemmän. Perheväestöön kuuluvien osuus on erittäin korkea. Työn ja toimeentulon osalta asukkaiden tilanne on varsin hyvä. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin missään muualla Itä-lla. Elinkeinoelämä Vuonna 28 alueella oli 248 työpaikkaa, jotka jakaantuivat melko tasaisesti usean toimialan kesken. Osa Matarin yritystoiminnasta sijaitsee lähelle rataa, mutta suurin osa työpaikoista on muutaman hengen työllistäviä pienyrityksiä, jotka sijaitsevat ympäri Mataria. Keskellä asuinaluetta on Matarin päiväkoti ja Rekolantien varressa sekä nuorisokoti että Inkerikoti, joka tarjoaa tuettua asumispalvelua muistihäiriöisille vanhuksille. Kehityssuunnitelmat Matari on tiivis pientaloalue, jonne syntyy uusia asuntoja pääasiassa pientalotonteilla olevan käyttämättömän rakennusoikeuden myötä. Lisäksi Matarissa on jonkin verran rakentamattomia pientalotontteja. Ullanpuiston alueella on asemakaavan muutoksella varattu mahdollisuus täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Talviaikaan etenkin lapsiperheille mieluista Matarinmäkeä kehitetään perhepuistona. Asuminen ja väestö Matarin alunperin metsäisten maiden asuttaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Seutua on rakennettu hiljalleen 192-luvulta lähtien ja vanhimmat alueen taloista sijaitsevat suurilla tonteilla lähellä rataa. Nykyisin Matarissa on kaksi erillistä laakson erottamaa pientaloaluetta. 198- ja 199-luvuilla rakentaminen vilkastui ja 27
8 Matari 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Matari Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 7 3 4,3 199 1536 77 5 34 2,2 2 219 1114 51 44 2, 18,8 21 226 1132 5 33 1,5 94 4,2 215* 2183 22* 295 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 888 157 4 1798 127 1991-58 279 65 231 1944 21-9 27 252 5 2179 2354 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 34 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 7 7 15 15 31 23 9 199 1536 12 18 11 38 17 4 2 219 12 16 12 31 25 5 21 226 9 14 11 26 33 8 215* 2183 8 13 1 23 31 14 22* 295 8 13 8 23 31 17 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 41 Enintään perusaste Avopari ilman 8 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Matari Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 217 86 3,1 199 467 92 3,4 2 627 95 3,3 21 71 94 3, Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 24 19 28 17 23 9 5 199 476 12 25 2 26 12 5 2 712 13 29 23 22 9 5 21 818 14 39 19 19 6 3 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 218 31 356 387 25 744 1995 1 41 33 7 966 24 55 2 1 622 46 226 849 28 5 28 1 78 55 72 99 32 613 28
8 Matari Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 423 16 3 27 16 9 1 199 935 9 26 39 2 5 2 1231 1 19 31 3 9 28 1254 7 15 28 31 2 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 935 469 39 76 21 121 587 483 14 25 119 534 492 164 28 1254 562 57 153 32 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 3,2 84 27,6 2 3,1 94 31,5 21 2,8 98 36,3 2 1 4 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Matari 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 665 4 13 24 32 27 2 736 4 11 23 31 31 25 87 3 11 23 32 31 21 843 3 1 22 34 31 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 62 1 195-69 94 9 3 197-79 4 1 198-89 33 71 19 1 199-99 225 94 6 2-8 112 91 9 3 2 1 248 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 58 58 1 1981-85 99 99 1 1986-9 228 228 1 1991-95 82 82 1 1996-98 44 45 54 55 21-5 63 63 1 26-9 38 38 1 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 29
81 Korso Korso Pinta-ala (km²) 3, 24,4 Väestö 1.1.21 7285 197 636 Asukkaita / km² 2394 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,3 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 35,3 14,1 Aluekuvaus ja historia Korson kaupunginosaksi kutsutaan laajaa radanvarsitaajamaa, joka rajautuu etelässä Asolan metsiin, idässä päärataan ja lännessä Vierumäen kaupunginosaan. Pohjoisessa rajana on Vallinojan harvaan rakennettu metsämaa. Puhekielessä Korsolla monesti tarkoitetaan Korson kaupunginosaa laajempaa aluetta, mikä juontaa juurensa jo 19-luvun alkupuolelta, jolloin Korson alue ulottui kolmen kunnan alueelle. Kors tarkoittaa suomeksi rastia, ristiä tai ristinmerkkiä, minkä vuoksi Korso voisi tarkoittaa paikkaa, jossa useamman kunnat rajat menevät ristiin. On myös mahdollista, että nimi juontaa juurensa kalliossa olleesta ristinmerkistä tai siitä, että tanskalaisvalloittajat olivat merkinneet valloituksiaan ristin merkeillä. Korsoon perustettiin rautatieasema 189-luvun taitteessa, koska junaliikenteen kasvaessa tarvittiin lisää ohituspaikkoja yksisuuntaiselle junaradalle. Korson seutu oli tuohon aikaan erämaata, mutta se valikoitui asemapaikaksi, koska Korso sijaitsi Tikkurilan ja Keravan asemien puolivälissä. Korsoon valmistui asemarakennus vuonna 1918, jonka jälkeen tontille on rakennettu myös asuin- ja ulkorakennuksia. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asema on nykyisin asuinkäytössä. 21
alueittain 21 81 Korso Aseman tulo vauhditti Korson alueen kehitystä ja väestönkasvua, mutta kunnalliset rajat estivät esimerkiksi lasten koulunkäynnin lähimmässä koulussa. Juna-asema nimittäin sijaitsi Helsingin maalaiskunnan ja Tuusulan rajalla ja ongelmat lisääntyivät entisestään, kun Keravan kauppala irtaantui Tuusulasta vuonna 1924. Raja-asian käsittely kesti vuosikymmeniä ja Korson aluetta oltiin vuoroin siirtämässä Tuusulaan, vuoroin Keravaan. Korsosta kaavailtiin jopa omaa itsenäistä kuntaa, johon olisi liitetty Rekolan alue, mutta ajatus kaatui Hanalan, Rekolan ja Asolan yhteisen kylätoimikunnan kiivaaseen vastustamiseen. Lopulta vuonna 1953 valtioneuvosto päätti, että Korson alue liitetään kokonaan Helsingin maalaiskuntaan, joka kasvatti väestöään yli 3 asukkaalla. Luonto ja elinympäristö Korson halki virtaava Rekolanoja on merkittävä eteläpohjoissuuntainen viheryhteys, joka Korson ja Asolan rajamaastossa virtaa suurelta osin luonnontilaisessa uomassaan. Rekolanoja on sekä linnustoltaan että kalastoltaan rikas puro ja purokäytävän rinteillä on tuoretta, kosteaa lehtoa. Rekolanojan laaksoon on rakennettu Korson keskuspuisto. Rekolanojaan on tehty pieniä lampia, joissa uiskentelevia vesilintuja voi katsella pieniltä silloilta tai ulkoilupoluilta. Keskuspuiston ympäristössä joka paremmin Ankkalampina tunnetaan järjestettiin monena vuotena suosittu Ankkarock. Talvisin lampien ympärille rakentuu asukkaiden aktiivisuuden ansiosta koko perheen joulupolku. Kulomäen kylkeen on noussut Kulokukkulan täyttömäki, joka on suosittu lentokoneiden bongauspaikka. Myös koiranomistajat ovat löytäneet mäen kupeessa sijaitsevan koirien koulutusalueen. Liikkumista ja urheilua asukkaat voivat harrastaa muun muassa Korson urheilukentällä, ns. Kalmuurin kentällä ja Lumon monitoimikeskuksessa, jossa on painitilan ja tanssisalin lisäksi liikuntahalli. Lisäksi Korsossa on oma uimahalli. Asuminen ja väestö Korson kaupunginosan rakennushistoria on varsin samankaltainen kuin monissa muissa radanvarsitaajamissa. Kauempana radasta sijaitsee laaja omakotitaloalue, joka on rakennettu ensin, ja joka on vuosien saatossa täydentynyt. Myöhemmin on lähemmäksi rataa rakennettu kerrostaloja. Korsossa lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen alue, jonka Rekolanojan jyrkkäreunainen laakso erottaa omakotialueesta. Etenkin 197-luvulla, mutta myös 198-luvulla, kaupunginosaan rakennettiin pääosin kerrostaloja, mutta 199-luvusta eteenpäin uudisrakentamisen painopiste on ollut pientaloissa. Monien mielikuvissa Korso on vain kerrostalovaltainen lähiö, mutta laajan omakotitaloalueen ansiosta alueen asunnoista 4 prosenttia on pientaloissa. Kulomäentien eteläpuolella sijaitsee Kulomäeksi kutsuttu alue, josta Helsingin maalaiskunta hankki ensimmäiset laajemmat maa-alueensa. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 1967 ja pari vuotta myöhemmin suunnitelmien pohjalta vahvistettiin asemakaava. Kulomäen pieni ja viihtyisä kerrostaloalue oli yksi ensimmäisistä lähiörakentamiskohteista lla. Nykyisin Korson kaupunginosa on varsin tiiviisti rakennettu. Viime vuosina Korson väestömäärä on hieman kasvanut, ollen runsas 7 3 vuoden 211 alussa. Elinkeinoelämä Vuonna 28 kaupunginosassa oli runsaat 1 3 työpaikkaa, mikä on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Korson aseman tienoilla on aikaisemmin ollut teollisuutta, joka sittemmin on saanut väistyä liikerakennusten tieltä. Keskusta-alueella on useita elintarvikekauppoja, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja monia muita yrityksiä. Keskusta-alue on laajentunut radan toiselle puolelle Metsolaan, jossa sijaitsee esimerkiksi Korson sosiaali- ja terveysasema sekä Kelan toimipiste. Korsossa on myös useita päiväkoteja, kouluja, neuvola, asukaspuisto, nuorisotalo ja vanhuksia varten Metsonkoti. Rekolanojan laakson yläpuolella, komealla paikalla sijaitsee Korson kirkko, seurakuntakeskus ja monitoimikeskus Lumo, joka syntyi korsolaisten yhdistysten nostattaman Nyt on Korson vuoro -kansalaisliikkeen myötävaikutuksella. Talon on suunnitellut arkkitehti Simo Rautamäki ja nimi valittiin yleisökilpailun tuloksena. Lumon tiloista löytyvät muun muassa kirjasto, yhteispalvelupiste, musiikki- ja aikuisopisto, kuvataidekoulu, ravintola, lukio, Lumo-sali, liikuntahalli ja kokoustilat saunoineen. Kehityssuunnitelmat Korson aluetta on kehitetty vuonna 2 tehdyn keskustasuunnitelman puitteissa ja nyt kehityssuunnitelmaa päivitetään ajan tasalle. Tavoitteena on luoda Korsolle toimiva, viihtyisä ja turvallinen keskusta. Radanvarren seutu tulee lisäksi tulevaisuudessa tiivistymään; sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Korsoon on suunnitteilla myös vanhusten keskus, joka syntyisi laajentamalla Metsonkotia ja yhdistämällä VAV:in palvelutalo osaksi kokonaisuutta. Ruusuvuorenkujalle kaavaillaan kerrostaloasuntoja ja vieressä oleva Suomen Väri ja Vernissatehtaan johtajan edustusasunnoksi 195-luvulla valmistunut Villa Sjöbreg suojellaan. Osa korttelista muutetaan puistoksi. 211
81 Korso 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Korso Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 584 124 2,1 199 683 3469 51 157 2,3 2 718 356 51 142 2, 293 4,2 21 7285 3687 51 111 1,5 662 9,1 215* 743 22* 7487 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 1445 1214 279 11255 1745 1991-17 1131 37 12952 13759 21-9 348 832 318 12371 12537 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 31 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 584 16 14 15 39 12 4 199 683 11 13 15 39 17 5 2 718 9 12 13 33 26 7 21 7285 9 1 14 28 29 11 215* 743 8 9 13 28 26 15 22* 7487 8 9 11 29 24 18 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 32 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 13 Korkea-aste Korso Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 1574 87 3,2 199 255 9 3, 2 1937 8 2,9 21 24 78 2,8 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 272 19 24 25 23 6 3 199 2731 26 3 21 17 5 2 2 3139 36 31 15 12 5 1 21 3467 39 32 14 1 4 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 5 415 125 42 49 23 92 1995 5 262 11 554 313 21 1 2 5 442 128 875 61 23 682 28 5 81 154 835 21 26 691 212
81 Korso Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 2848 15 42 27 11 5 199 451 15 33 29 18 5 2 3668 13 22 29 26 1 28 3755 12 22 24 25 16 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 3297 17 34 24 17 7 2 3365 17 33 24 17 8 25 3569 17 32 25 18 9 21 3726 16 32 25 18 9 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 451 175 1933 413 21 3621 158 1618 495 25 3495 1448 151 537 28 3755 168 1472 498 15 199 2,5 66 29,6 2 2,2 69 33, 21 2,1 72 36,1 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 118 1 195-69 34 59 2 38 197-79 1561 1 9 82 198-89 95 29 1 61 199-99 313 58 12 3 2-8 392 56 14 29 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 851 682 8 169 2 1981-85 323 114 35 29 65 1986-9 711 2 3 691 97 1991-95 122 122 1 1996-11 26 26 75 74 21-5 29 6 29 149 71 26-9 154 154 1 2 1 1 5 1 25 1 75 5 25 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Korso 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 1325 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 213
82 Mikkola Mikkola Pinta-ala (km²),9 24,4 Väestö 1.1.21 3298 197 636 Asukkaita / km² 3662 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 14,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 66,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 33,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Mikkolan kaupunginosaa rajaa pohjoisessa Kulomäentie, idässä Lahdenväylä, etelässä Sipoo ja lännessä Matarin pientaloalue. Mikkola oli aikanaan osa Ali-Keravan kylää, joka kuului Keravan kauppalaan. Mikkola on pitkälti rakentunut Mikkolan tilan maille, josta kaupunginosa on saanut nimensäkin. Mikkolan katujen ja puistojen nimet juontavat juurensa 195- ja 196-luvun taitteessa laadittuun rakennuskaavaan. Nimistön teemaksi valittiin tuolloin ajankohtaisten kuulentojen kunniaksi planeetat. Niinpä Mikkolasta löytyvät esimerkiksi Venuksentie, Marsinkuja kuin Saturnuksenpuistokin. Mikkolasta on löydetty kolme kivistä ladottua hautaröykkiötä, jotka mahdollisesti ovat peräisin esiroomalaiselta rautakaudelta noin 5 ekr. Nämä muinaishaudat ovat nykyisin suojeltuja. Maarukanmetsän alueelta on puolestaan löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, jonka on arveltu olevan pyyntiväestön kausiasuinpaikka lähellä rantaa. Tuolloin merenpinta oli nykyistä ylempänä. Arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo valmistuivat vuonna 1971. Rakennus muodostuu neljästä tasakattoisesta punatiilikuutioista, jotka on yhdistetty kevein katoksin. Koko- 214
alueittain 21 82 Mikkola naisuus on arkkitehtuurisesti arvokas ja se on arvioitu modernin rakennuskulttuurin suojeltavaksi kohteeksi. Luonto ja elinympäristö Mikkolan kerrostaloaluetta ympäröivät idässä ja etelässä puistot, jotka oikeammin ovat rakentamatonta luonnonmetsää. Keravanjokivarsi Matarinkoskineen on luonnollinen jatke Maarukanmetsälle, kun taas lännen virkistysalueet liittyvät kiinteästi Tervahaudanmetsän ja Matarin täyttömäen maisemiin. Matarin ulkoilu- ja hiihtoreitti kulkee Mikkolan rajaa pitkin. Työpaikka-alueen ja Lahdenväylän välinen metsikkö soveltuu paremmin näkö- ja meluesteeksi kuin ulkoiluun. Maarukanmetsän asuinalueen vieressä, vanhojen viljapeltojen paikalla, on nykyisin hyvin hoidettuja viljelypalstoja. Mikkolan pienet puistot ja leikkipaikat ovat lapsiperheiden ahkerassa käytössä ja koulun yhteydessä oleva urheilukenttä peruskorjattiin täydellisesti 21-luvun taitteessa. Kentällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, kuten jalkapalloa, koripalloa ja ulkosählyä. Talvella iso kenttä jäädytetään ja se täyttyy luistelijoista. Asuminen ja väestö Mikkola muodostaa oman irrallisen, metsiin rajautuvan, kokonaisuuden verrattuna naapurikaupunginosien pientaloalueisiin. Mikkolan rakentumisen aikoihin puutarhakaupunki ja metsäkaupunki ajattelu alkoivat väistyä ja tilalle tuli rationaalisuus ja massatuotanto. Mikkolan kaava edustaa näiden ajattelutapojen välimuotoa ja alueen rakenne säilyi avoimena. Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului n aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille 1969-1974. Mikkolan talot ovat etupäässä kolme- tai neljäkerroksisia lamellitaloja, mutta joukossa on myös muutama hieman korkeampi tornitalo. Talot ovat vaaleaksi sävytettyjä ja niiden keskellä on rauhallisia pihapiirejä. Metsään rakennetulla alueella on säilynyt alkuperäistä puustoa, joten pihat ovat alusta lähtien olleet varjoisia ja puistomaisia. Vanhimpien talojen peruskorjauksen myötä koko alueen ilme on kohentunut. Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on 2-luvulla noussut Maarukanmetsän asuinalue, jonne rakennetaan viimeisiä kerrostaloja. Maarukan asuinalue muodostuu lähinnä kolmi- tai viisikerroksisista kerrostaloista, joiden väliin on sijoitettu pieniä viherkaistaleita ja lasten leikkipaikkoja. Lisäksi alueella on kaksikerroksisia rivitaloja ja Maarukan päiväkoti. Vaikka Maarukanmetsä on asuinalueena oma saarekkeensa, on siellä onnistuttu säilyttämään Mikkolalle tyypillinen väljä ja avoin aluerakenne. Mikkola on eheä esimerkki oman aikakautensa rakentamisesta, jota myöhemmin on täydennetty Maarukanmetsän asuinalueella. Mikkola on n toiseksi kerrostalovaltaisin alue heti Myyrmäen kaupunginosan jälkeen. Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja. Mikkola on pinta-alaltaan n toiseksi pienin kaupunginosa, mutta asukasmäärältään se on keskikokoinen. Mikkola onkin yksi n tiheimmin asutuista kaupunginosista. Mikkolan väestönkehitys on ollut ailahtelevaa. 198-luvun puoliväliin saakka asukasluku kasvoi aina 3 6 asukkaaseen asti, minkä jälkeen väestö alkoi vähentyä. 2-luvulla Mikkola on jälleen saanut uusia asukkaita lähinnä Maarukanmetsän rakentamisen myötä. Vuoden 211 alussa Mikkolassa asui lähes 3 3 asukasta. Yksin asuvien osuus on Mikkolassa kasvanut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana ja jo vajaa puolet asunnoista on yhden hengen asuttamia. Joka viides mikkolalainen on vieraskielinen. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Elinkeinoelämä Mikkolassa oli vuoden 28 tietojen mukaan 52 työpaikkaa, joista joka neljäs oli rakentamisen parissa. Suurin osa työpaikoista on Lahdenväylän tuntumassa, Mikkolan työpaikka-alueella. Alueen parikymmentä peltihallia muodostavat hauskan värikokonaisuuden, kun rakennusten väriskaala ulottuu keltaisesta siniseen ja punaiseen. Osa uudemmista rakennuksista on valkoisia ja harmaita. Työpaikka-alueen yritykset vaihtelevat muutamasta hengestä useita kymmeniä henkiä työllistäviin yrityksiin. Pihkalantien avaaminen 2-luvun loppupuolella rauhoitti työpaikka-alueen enemmän omaksi kokonaisuudekseen. Mikkola pystyy suhteellisen suuren väestömääränsä ansiosta ylläpitämään joukon palveluja. Mikkolassa on iso yhtenäiskoulu, neuvola, useita päiväkoteja ja kirjasto. Pienehkössä ostoskeskuksessa on kaksi elintarvikekauppaa, pankkiautomaatti, kaksi parturi-kampaamoa ja keskiolutbaari. Lisäksi ostoskeskuksen yhteydessä on seurakuntakoti sekä nuorisotila Lentävä Lautanen. Oman lisänsä alueen palveluvarustukseen tuovat Kulomäentien varressa olevat huoltoasemat, joista toisessa hoituu myös postin palvelut. Poikkeuksellisen isosta työpaikkaalueesta ja kohtuullisen hyvästä palveluvalikoimasta huolimatta Mikkolan työpaikkaomavaraisuusaste on melko pieni, 33 prosenttia. Kehityssuunnitelmat Mikkolaan ei ole suunnitteilla asuinrakentamista. Mikkolan yritysalueella on joitakin rakentamattomia tontteja ja mikäli suunnitelmissa oleva Pihkalantien puhkominen Mikkolasta Matariin toteutuu, sen varrelle on mahdollista kaavoittaa lisää pienteollisuustontteja. 215
82 Mikkola 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Mikkola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 335 67 2, 199 3247 1662 51 49 1,5 2 2918 1447 5 45 1,5 34 1,4 21 3298 165 5 5 1,5 644 19,5 215* 3296 22* 3383 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 -225 711 163 53 5776 1991- -323 489 166 5213 5859 21-9 524 487 145 6558 6376 Avopari ja 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 28 Avopari ilman 13 Korkea-aste Mikkola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 335 17 18 11 43 8 4 199 3247 12 15 14 39 15 5 2 2918 11 13 12 32 26 7 21 3298 11 1 12 31 26 1 215* 3296 9 9 13 31 24 14 22* 3383 9 9 11 33 22 16 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 846 87 3,3 199 886 84 3,1 2 787 8 3, 21 863 74 2,8 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 115 19 2 26 26 6 3 199 136 27 29 21 17 5 1 2 1312 38 28 15 12 4 2 21 1621 45 29 13 9 3 2 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 2 386 51 965 949 21 78 1995 2 15 41 211 888 19 168 2 2 14 43 227 429 2 545 28 2 489 57 39 62 22 916 216
82 Mikkola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 169 15 45 28 9 3 199 1768 15 32 32 17 4 2 1323 14 23 26 26 1 28 1556 13 27 24 21 15 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 1358 19 34 38 8 1 2 1357 19 34 38 8 1 25 1627 17 36 37 1 1 21 172 17 36 37 1 1 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 1768 795 89 164 21 1326 67 558 161 25 1382 639 574 169 28 1556 761 563 182 5 199 2,5 64 26,5 2 2,2 64 29,5 21 2, 64 33,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 195-69 197 4 96 197-79 977 1 198-89 178 13 4 81 199-99 2-8 364 1 5 93 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 437 317 73 12 27 1981-85 61 61 1 1986-9 5 5 1 1991-95 1 1 1 1996-21-5 292 174 6 118 4 26-9 72 72 1 2 1 6 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Mikkola 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 52 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 217
83 Metsola Metsola Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö 1.1.21 6143 197 636 Asukkaita / km² 3416 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 12,7 9,1 Työttömyysaste 29 () 12, 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 32,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Metsolan kaupunginosa on radanvarren taajama, joka sijaitsee Korson kaupunginosan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoisessa aluetta rajaa Metsolansuo ja etelässä Kulomäentie. Metsola on kansallisromanttinen nimi ja myös muu alueen nimistö on lähtöisin eläimistä. Seutu on vanhaa omakotialuetta, tosin taajamoituminen lähti täällä käyntiin hieman myöhemmin kuin läntisessä Korsossa. Metsolan pohjoisosassa sijaitsevat Toyota Oy:n tilat on otettu n modernin teollisen rakennusperinnön kohteiden listalle. Tilat ovat valmistuneet 197-luvun loppupuolella ja ne ovat arkkitehti Matti Hakalan käsialaa. Harmaisiin, massiivisiin betonirakennuksiin ja piha-alueeseen on otettu vaikutteita Japanista ja kokonaisuus on merkittävä osa radanvarren maisemaa. Nykyisin tiloissa toimii Toyotan Suomen pääkonttori. Luonto ja elinympäristö Metsolassa on vähän rakentamattomia luonnonalueita ja puistoja. Pohjoisosassa rajan tuntumassa kulkee Leppäkorven ulkoilureitti, joka kiertää Metsolansuon. Talvella suon ympäri pääsee hiihtäen. Metsolansuo ja hieman lännempänä sijaitseva Leppäkorven maauimala ovat tärkeitä lähivirkistysalueita myös Metsolan asukkaille. 218
alueittain 21 83 Metsola Asuminen ja väestö Keskusta-alueen takaa levittäytyy suhteellisen tasaiselle moreenikentälle rakennettu omakotialue, joka on levinnyt laajalle. Rakennuskannan ikä vaihtelee vuosikymmeniä jatkuneen rakentamisen johdosta. Uudisrakentamisen myötä pientaloalueen ilme on uudistunut ja alueelle on rakennettu omakotitalojen lisäksi rivitaloja. Lähellä rataa ollut vanhin omakotiasutus on saanut väistyä tehokkaamman asutuksen tieltä. Aiemmin Metsola oli selvästi pientalovaltaista aluetta, mutta Otavantien ja pääradan välisen kerrostaloalueen rakentuminen 198- ja 199-luvuilla muutti tilannetta. Tiivein rakennuskanta löytyykin läheltä rataa ja väljintä on idässä. Nykyisin Metsolassa on hieman enemmän kerrostaloasuntoja kuin pientaloasuntoja. Lisäksi alueella on keskimääräistä enemmän sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja. Vilkkaimpana rakennusaikana 198-luvun alusta aina 199-luvun puoliväliin Metsola sai tuhansia uusia asukkaita ja sen jälkeenkin asukasmäärä on kasvanut. Tällä hetkellä Metsola on n kymmenen väkirikkaimman ja tiiveimmin asutun kaupunginosan joukossa. Vuoden 211 alussa asukkaita oli yli 6 1. Metsolassa asuu keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia. Lisäksi koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Kehityssuunnitelmat Rakennettu alue kattaa lähes koko Metsolan. Metsolassa on edelleen pientalotontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä sekä rakentamattomia pientalotontteja eli jonkin verran alue tulee tulevaisuudessa tiivistymään. Lisäksi Metsolassa on muutamia asemakaavanmuutoksella luotuja täydennysrakennusalueita, joille on mahdollista tulevaisuudessa rakentaa lisää asuntoja. Metsolan vieressä sijaitsevaa Korson keskustaa kehitetään tulevaisuudessa ja tarkoituksena on, että keskustaalue yhdistää Metsolan ja Korson tiiviimmin toisiinsa. Elinkeinoelämä Kaupunginosassa oli vuonna 28 yli tuhat työpaikkaa, joista lähes 4 prosenttia oli kaupan alalla. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen työnantaja on Toyota yhtiöt. Lisäksi liikenteellisesti edullinen sijainti radan varrella on tuonut Metsolaan pieniä yrityksiä eri aloilta. Lähelle rataa on asuinkerrostalojen lisäksi rakennettu runsaasti liiketilaa. Korson keskusta on levittäytynyt Metsolan puolelle ja keskusta-alue on yhtä toiminnallista kokonaisuutta. Metsolan puolella on muun muassa kaksi elintarvikekauppaa, useita ravintoloita ja yksityinen lääkäriasema. Lähellä rataa on myös Korson sosiaali- ja terveysasema ja samassa rakennuksessa toimiva Kelan aluetoimisto. Hieman etelämpänä toimii n Valo, jossa järjestetään työpajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupunginosassa on myös Leppäkorven alakoulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-5 sekä useita päiväkoteja ja vammaisten asumisyksiköitä. Itä-Metsolan, kuin myös muiden lähialueiden asukkaiden kauppapalvelut paranivat, kun Kulomäentien kupeeseen avattiin 2-luvun lopussa elintarvikekauppa. 219
83 Metsola 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Metsola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 1433 16 1,1 199 3812 1953 51 63 1,7 2 5291 2674 51 72 1,4 386 7,3 21 6143 3149 51 78 1,3 797 13, 215* 6219 22* 6329 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 2629 636 139 5921 3789 1991-1188 145 236 9962 9583 21-9 861 796 262 1693 1366 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 29 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 1433 8 14 2 32 18 7 199 3812 15 11 13 41 15 5 2 5291 12 12 11 36 24 6 21 6143 9 1 12 29 29 1 215* 6219 9 1 12 28 27 14 22* 6329 9 1 12 28 24 17 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 17 Korkea-aste Metsola Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 428 86 3,2 199 1285 96 2,8 2 1488 82 2,9 21 1699 77 2,8 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 498 18 29 23 17 7 5 199 1537 23 35 2 15 5 1 2 2317 34 31 15 14 4 2 21 296 4 33 13 1 3 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 3 88 69 218 689 22 415 1995 3 714 72 53 24 19 529 2 3 984 93 862 288 23 56 28 4 81 125 183 34 26 26 22
83 Metsola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 836 18 35 25 17 5 199 231 17 37 27 14 5 2 2627 12 27 3 24 7 28 3168 14 22 24 25 14 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 2284 11 42 28 13 5 2 247 11 4 29 14 6 25 286 1 41 27 14 7 21 375 1 41 27 14 7 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 231 119 131 251 21 2672 1152 1135 385 25 2957 1337 1173 447 28 3168 1467 1196 413 92 199 2,5 65 28, 2 2,3 68 3,7 21 2,1 7 34,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 71 1 195-69 127 1 197-79 158 34 66 198-89 123 2 9 71 199-99 82 28 9 63 2-8 691 28 7 65 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 189 74 39 115 61 1981-85 416 176 42 24 58 1986-9 999 443 44 556 56 1991-95 457 249 54 28 46 1996-18 42 39 66 61 21-5 616 346 56 27 44 26-9 72 72 1 2 1 1 25 1 75 5 25 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Metsola 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 137 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 221
84 Leppäkorpi Leppäkorpi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö 1.1.21 2392 197 636 Asukkaita / km² 1155 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,1 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 8,8 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 11,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Leppäkorven kaupunginosa sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoinen raja on kokonaan yhteistä Keravan kanssa ja etelässä alue sivuaa Metsolan kaupunginosaa. Leppäkorven maisemaa hallitsevat lännessä pientaloasutus ja idässä asumattomat alueet. Kuten useiden en kaupunginosien, myös Leppäkorven asuinalueen rakentaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Muutama asuintalo on viime vuosisadan alusta ja kauempaakin. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas on yksi vanhimmista rakennuksista, Oljemarkin tila, joka sijaitsee etäällä muusta asutuksesta, Lahdenväylän tuntumassa. Tilan punamultainen viehättävä päärakennus on peräisin 18-luvulta. Luonto ja elinympäristö Mikäli Leppäkorvessa kulkija vaeltaa asuinalueen ohi, kohtaa hän pian varjoisan kuusimetsän, joka paikoin vaihtuu kalliomänniköiksi. Alueella on myös suhteellisen suuria soita, joista laajin on etelässä sijaitseva Metsolansuo. Metsolansuo on monimuotoinen alue, jonka rahkarämeet, korvet ja kangasmetsät tarjoavat otolliset olosuhteet useille kasvi- ja eläinlajeille. Metsolansuo on suosittu ulkoilupaikka, jonka ympäri kiertää ulkoilureitti. 222
alueittain 21 84 Leppäkorpi Leppäkorven suosion lapsiperheiden asuinalueena ymmärtää hyvin. Aluetta ympäröivät viheralueet ja kuumien kesäpäivien varalle on mäntykankaan keskelle vanhaan hiekkakuoppaan perustettu maauimala. Kesällä on leppäkorpelaisten hauska polskutella puhtaassa vedessä hiekkapohjalla. Viihtymistä lisäävät rannan ääressä oleva iso terassimainen patio, lasten leikkipaikka ja kioski. Asuminen ja väestö Varsinainen palstoittaminen aloitettiin Leppäkorvessa 194-luvulla, mutta vilkkaampi rakennuskausi alkoi sotien jälkeen 195-luvulla. Seuraavan kerran rakentaminen voimistui 198-luvulla, josta lähtien asuntoja onkin valmistunut melko tasaiseen tahtiin. Vanhin asutus sijaitsee alueen pohjoisosissa, kun taas eteläiset osat ovat uudemman asutuksen aluetta. Kaupunki luovutti 2-luvulla useita pientalotontteja Leppäkorvesta. Lisäksi Harmaahylkeentien länsipuolelle rakentui kokonaan uusi pientaloalue. Leppäkorpi on myös vuosien saatossa tiivistynyt. Suuria tontteja on jaettu ja vanhan puutalon pihalla komeilee uusi talo tai rivitalojen ryhmä. Leppäkorpi on pientalovaltaista aluetta, mutta asunnoista poikkeuksellisen iso osa on joko rivi- tai paritaloissa. 199-luvun lopulla alueella rakennettiin jonkin verran vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, mutta pääsääntöisesti Leppäkorvessa on omistusasuntoja. Rakentamisen vaiheet näkyvät myös alueen väestömäärässä. Lähes koko 197-luvun asukasluku väheni, kääntyen kuitenkin nousuun seuraavan vuosikymmenen alussa. Vuonna 197 asukkaita oli 82, kun nykyisin väkiluku on jo 2 4 asukkaan tuntumassa. Etenkin parina viime vuotena väestömäärä on selvästi lisääntynyt. Leppäkorvessa asuu huomattavan paljon perheitä, joissa on alle kouluikäinen lapsi. Vastaavasti yli 64-vuotiaita alueella asuu keskimääräistä vähemmän. Harmaahylkeentien ja Metsolansuon väliselle alueelle. Olemassa oleva pientaloalue tiivistyy entisestään, kunhan suurten pientalotonttien rakennusoikeus otetaan käyttöön ja alueen rakentamattomille pientalotonteille rakennetaan. Lähialueen suunnitelmista Leppäkorpeen vaikuttaa ainakin Vallinojaan suunniteltu seisake, jonka toteutuminen tosin on edelleen epävarmaa. Elinkeinoelämä Leppäkorven työpaikkatarjonta on vähäistä. Vain Linnaisissa ja Rajakylässä on vähemmän työpaikkoja suhteessa alueen työllisten määrään. Vuonna 28 työpaikkoja oli kaikkiaan 152, joista yli 4 prosenttia oli rakentamisen parissa. Alueella on lähinnä pieniä yrityksiä. Kaupunginosassa ei ole kaupallisia palveluita, lukuun ottamatta maauimalan yhteydessä toimivaa elintarvikekioskia. Julkisten palvelujen osalta tilanne parantui, kun alueelle valmistui sekä päiväkoti että neuvola. Kehityssuunnitelmat Leppäkorpi on pientaloalue, joka on viimevuosina täydentynyt uusien pientalotonttien rakentamisen myötä. Tällä hetkellä kaupunki kaavoittaa uusia pientalotontteja 223
84 Leppäkorpi 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Leppäkorpi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 623 7 1,1 199 1326 649 49 15 1,1 2 1949 958 49 21 1,1 31 1,6 21 2392 125 5 4 1,7 96 4, 215* 2563 22* 345 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 174 139 5 1877 892 1991-338 366 42 2322 238 21-9 445 389 65 291 278 Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 7 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 623 8 13 17 3 23 8 199 1326 11 16 11 44 15 3 2 1949 11 13 1 38 23 5 21 2392 13 12 9 33 27 6 215* 2563 12 14 9 29 26 8 22* 345 12 16 8 31 24 9 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 42 Enintään perusaste Avopari ilman 13 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Leppäkorpi Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 159 86 3,3 199 499 96 3, 2 592 9 3, 21 71 9 3, Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 25 18 24 2 23 11 5 199 448 12 3 23 27 7 2 2 737 2 32 22 19 6 1 21 927 23 34 17 18 7 2 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 192 31 52 599 26 51 1995 1 416 34 815 576 24 587 2 1 494 41 853 755 28 15 28 1 677 54 21 69 32 213 224
84 Leppäkorpi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 33 16 29 29 18 7 1 199 975 12 35 33 15 4 2 1139 9 26 31 27 6 28 134 6 27 27 25 14 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 736 3 31 29 23 14 2 757 3 31 29 23 15 25 835 3 28 29 25 16 21 958 2 25 26 28 19 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 975 464 44 17 21 1163 496 5 167 25 117 5 49 18 28 134 589 51 181 33 199 3, 82 3,1 2 2,6 81 31,3 21 2,6 87 34,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 9 1 195-69 111 99 197-79 32 97 198-89 331 52 48 199-99 262 18 73 1 2-8 21 64 36 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 2 2 1 1981-85 118 118 1 1986-9 333 26 8 37 92 1991-95 13 13 1 1996-54 22 41 32 59 21-5 51 51 1 26-9 115 115 1 2 1 2 16 12 8 4 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Leppäkorpi 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 152 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 225
85 Jokivarsi Jokivarsi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö 1.1.21 138 197 636 Asukkaita / km² 635 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 36,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,5 9,1 Työttömyysaste 29 () 5, 9,1 Työllisyysaste 28 () 78,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 31,2 14,1 Aluekuvaus ja historia Jokivarren kaupunginosaan kuuluu kaistale koillista ta. Alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevien Lahdenväylän ja Keravanjoen väliin. Jokivarsi on alunperin Keravanjoen ranta-alueen nimi, joka saattaa juontaa juurensa jo keskiajalta. Luonto ja elinympäristö Jokivarren asuinalue sijaitsee loivasti kumpuilevalla moreeniselänteellä, johon Keravanjoki on idässä leikannut uomansa. Jokilaakso on tällä paikalla suhteellisen loiva ja joki virtaa hiljakseen ja rauhallisesti savikkopatjallaan. Sen rannat ovat paikoin viljeltyjä ja paikoin kapealti luonnontilaisia. Joen rannassa on harvakseltaan yksittäisiä koivuja ja pajuja. Joen itäreunaa myötäilee vanha paikallistie, jolta on kaunis näkymä viljelyaukealle. Keravanjoen varsi on merkittävää lähivirkistysaluetta ja se tullaan säilyttämään rakentamattomana. Asuminen ja väestö Viljavassa Jokivarressa on ollut kauan maatalousasutusta ja myös omakotiasutus ulottui alueelle varhain. Ensimmäinen verkkainen omakotiasutusvaihe ajoittuu Korson seisakkeen avaamisen aikoihin viime vuosisadan alku- 226