Metropolibrändi: Innovatiiviset viestintäratkaisut 2 - avain metropolibrändin kehittämiseen TOIMINTAKERTOMUS KATUMETRO 2012 Teema 4: Talous ja kilpailukyky, HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulu Metropolialueen taloudellinen kilpailukyky, kansainvälinen houkuttelevuus ja metropolibrändi Pekka Lahti 23.1.2013
Sisällysluettelo Metropolibrändi 2 hankkeen tuotokset ja aktiviteetit vuonna 2012... 2 Työryhmä... 4 Julkaisut vuonna 2012... 5 Tapahtumat, tilaisuudet ja viestintä... 6 Talousraportti... Error! Bookmark not defined. Metropolibrändi hanke vuonna 2013... 7 1
Metropolibrändi 2 hankkeen tuotokset ja aktiviteetit vuonna 2012 Katumetro/metropolibrändi hankkeessa on selvitetty johdonmukaisesti, kuinka metropolialue ja aluebrändi näyttäytyvät alueen kannalta tärkeille toimijoille ja kuinka sitä voidaan vahvistaa. Hankkeen kulku vuosina 2010-2012 on esitetty tiivistetysti kuvassa 1. Kuva 1 Vuonna 2012 Helsinki sai World Design Capital (WDC)- tapahtumavuoden statuksen. Word Design Capital 2012 vuoden tapahtumat voidaan aluebrändin vahvistamisen näkökulmasta nähdä toimijoita ja metropolialueen kaupunkeja verkottavana tapahtumavuotena. Tämän johdosta myös Metropolibrändi hankkeessa WDC-vuosi on ollut esillä vuoden tutkimuksissa ja osana julkaistavan e-kirjan teemoja. Teemavuoden aikana asukkaita ja kävijöitä on myös aktivoitu pohtimaan metropolialuetta ja sen brändiä. Metropolibrändi hanke teki WDC-vuoden statuksen johdosta, myös yhteistyötä muiden HAAGA-HELIAn AMK:n WDC-vuoden hankkeiden kanssa. 2
Tutkimusteemana on vuonna 2012 käsitelty strategianäkökulmaa, jonka ensimmäisessä tutkimusvaiheessa selvitetään alueen keskeisten toimijoiden - kaupunkien, korkeakoulujen, yliopistojen ja valittujen yritysten, julkistettujen strategioiden sisältö ja merkitys Helsingin metropolibrändin kehittämisessä. Erityisesti on selvitetty miten metropolialue ilmenee kyseisten toimijoiden strategioissa ja millainen merkitys metropolialueella on tunnistettavissa sekä millaisia toimijaidentiteettejä on strategioiden kautta tunnistettavissa. Metropolibrändin näkökulmasta alueen toimijoiden strategiat muodostavat monimutkaisen ja monitasoisen strategiarakenteen, jossa yksittäisten toimijoiden strategiat muodostavat tarinan palasia metropolitarinaan. Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta, että metropolitarinassa on varsin selkeä tarinan loppu eli visio on voimakas metropolialueesta kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena. Tarinan juoni ja vision toteuttajien rooli tarinan toteuttajina hajaantuu ja vaihtelee. Kaupunkien ja korkeakoulujen metropolitarinoissa visio on erityisen vahva. Toimijat kuvaavat itsensä vastavuoroisen toimijaidentiteetin kautta: kehitämme aluetta ja alueen kehittäminen hyödyntää toimintaamme. Yritysten strategioiden kautta toimijaidentiteetit vaihtelevat suuresti: valtaosa kohdeyrityksistä ei tunnistanut rooliaan suhteessa metropolialueeseen eikä aluetta ollut myöskään mainittu strategioissa. Näillä yrityksillä ei siis metropolibrändin näkökulmasta ole muuta kuin taustarooli. Osa yrityksistä hyödyntää kehittyvää metropolialueen brändiä omassa liiketoiminnassaan: suhde metropolialueen brändiin ja alueen kehittymiseen on tällöin yksisuuntainen hyödynsaajan rooli. Toimijaidentiteetti viittasi osalla yrityksistä menneisyyteen: yrityksen vankat juuret alueella oli nostettu erityisesti WDC 2012 vuoden näkökulmasta esille. Alueen merkitys oli tunnistettu, mutta tarina jäi puutteelliseksi ajatellen juurien hyödyntämistä liiketoiminnassa. Muutama yritys loi itselleen vahvan kaksisuuntaisen toimijaroolin: halun olla kehittämässä aluetta ja toisaalta oltiin vahvasti hyödyntämässä kehittyvää aluetta liiketoiminnan menestystä takaamassa. Toisena tutkimusnäkökulmana on tutkittu yritysten ja organisaatioiden roolia, alue- ja kaupunkibrändin rakentumisessa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden KTT Annukka Jyrämä ja KTT Sami Kajalon työstämä tutkimus on edennyt kyselytutkimuksella toteutetun tutkimuksen analyysivaiheeseen. Kysely toteutettiin tammikuussa 2013 ja vastauksia saatiin 400. Tutkimuksen alustavia tuloksia julkaistaan keväällä 2013. 3
Tutkimushankkeeseen linkittyy pro gradu työ, jossa fokusoidutaan Helsinki metropolibrändiin ja kulttuuribrändeihin. Työssä on suoritettu ja analysoitu asiantuntijahaastatteluja. Tutkimuksen alustavat tulokset osittavat, että top down tyyppiset identiteetinrakennushankkeet koetaan vanhahtavina ja aika on bottom-up hankkeille. Helsingin kulttuuri imago koettiin positiivisena juuri uusien bottom-up tapahtumien ja toiminnan kasvun johdosta. Teoreettisesti työ rakentuu brändiarkkitehtuuri malleilla ja tuottaa niihin kiintoisan erityisesti kaupunkikontekstiin liittyvät uuden brändiidentiteetin rakentumisen tason. Hankkeessa on myös jatkettu innovatiivisten viestintäratkaisujen merkityksen ja niiden esille tuomien mahdollisuuksien käsittelemistä metropolibrändin viestinnässä ja markkinoinnissa. Näitä kaikkia teemoja on käsitelty ja koottu julkaistavaan Metropolibrändi -hankkeen e- kirjaan, joka tiiviisti kokoaa ja käsittelee hankkeessa tehtyjä tutkimuksia ja näkökulmia, sekä pyrkii tutkimustulosten pohjalta antamaan toimintasuosituksia metropolibrändin kehittämiseksi. Metropolibrändi e-kirjan ensimmäinen painos julkaistaan alkukeväästä 2013 ja kirjaa päivitetään myöhemmin vuoden 2013 tutkimustuloksista esille nousseilla toimintaehdotuksilla. Työryhmä Metropolibrändi hankkeen projektipäällikkö vaihtui kesäkuussa 2012. Hankkeessa alusta asti mukana ollut projektipäällikkö KTM, FM Tarja Koskinen-Nisula siirtyi uusin haasteisiin kesällä 2012 ja hänen tehtävissään jatkoi KTM Pekka Lahti, joka toimi hankkeessa myös tutkijan tehtävissä, muun muassa KTT Lauri Tuomen tutkimuksessa ja metropolibrändi e-kirjan toimittajana. Tutkijoina toimivat HAAGA-HELIAn vararehtori KTT Lauri Tuomi, jonka tutkimus käsittelee alueen toimijoiden strategiaa ja sen merkitystä metropolibrändin kehittämisessä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta tutkijoina toimivat, kulttuuritutkimuksen dosentti 4
ja Innovatiivinen kaupunki -ohjelman kehittämispäällikkö KTT Annukka Jyrämä ja menetelmätutkija KTT Sami Kajalo. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yliassistentti KTT Sammy Toyoki toimi hankkeessa tutkimustiimin ohjaajana, sekä osallistumalla toiminnallisen työryhmän työn suunnitteluun. Opiskelijatutkijoina (pro gradu) toimivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat Kimmo Jukuri ja Zharoui Qu. Julkaisut vuonna 2012 Vuonna 2012 Metropolibrändi on tuottanut seuraavat julkaisut: Metropolibrändi e-kirja julkaisu, ensimmäinen painos. Metropolibrändi e- kirja kokoaa vuonna 2012 hankkeessa käsitellyt teemat ja tutkimukset, sekä pyrkii niiden pohjalta antamaan alustavia toimintasuosituksia Helsingin metropolialueen brändin kehittämiselle. Vuoden 2012 teemojen lisäksi, kirjassa on käsitelty hankkeen aikaisempien tutkimusten pohjalta potentiaalisten kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia metropolibrändin vahvistamiseksi. Kirjan on toimittanut projektipäällikkö KTM Pekka Lahti. Kirjoittajat: vararehtori, KTT Lauri Tuomi, Kehittämispäällikkö, KTT Annukka Jyrämä, KTM Pekka Lahti ja projektikoordinaattori, ylempi AMK Elisa Aunola. (arv. julk. 28.2.2013). Saatavana verkkojulkaisuna. Tutkimusartikkeli: Onko metropolitarinaa? Alueen toimijoiden strategiat ja metropolibrändi. KTT Lauri Tuomi. Tutkimusartikkeli on osana Metropolibrändi e-kirja julkaisua. Kaksi hankkeen rahoittamaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pro gradu työtä: Zharoui Qu: Identity work of Chinese university students Interpreting local and global discourses (valmistunut syksyllä 2012) ja Kimmo Jukuri: Identity projects of Design professionals identity construction using social media 5
(tutkimusraportti on valmistunut keväällä 2012. Pro gradu on julkaisuvaiheessa.) Saatavana verkkojulkaisuna. Tapahtumat, tilaisuudet ja viestintä Vuonna 2011 Metropolibrändi-hanke järjesti seuraavat tilaisuudet hankkeen tulosten levittämiseksi ja keskustelun edistämiseksi: 26.4.2012 Learning cafe Minun metropolini: Esiteltiin hankkeen vuoden 2011 tutkimustulosten satoa ja vuoden 2012 tutkimusnäkökulmia. Hanke on myös ollut yhteistyössä mukana seuraavissa WDC-vuoden tapahtumissa: 3-4.2.2012 Designviikonloppu, Kampin kauppakeskus 10-11.5.2012 HAAGA-HELIAN World Design Capital hankkeet esitteillä kauppatorilla. 24.8.2012 Forma messut Vuonna 2012 tutkimusten etenemisestä on myös viestitty sähköisen uutiskirjeen ja facebook sivuston välityksellä. Syksyllä 2012 hankkeessa on keskitytty vahvasti tutkimuksen ja metropolibrändi e-kirjan työstämiseen, joten syksyllä 2012 ei koettu tarpeelliseksi järjestää hankkeen omia työpajoja. Haasteena aikaisempina vuosina on ollut hankkeen omien tilaisuuksien ja työpajojen vaihtelevat ja usein vähäiset osanottajamäärät. Tämän takia vuonna 2013 pyritään tutkimuksen tulosten esittelyssä painottamaan yhteistyötä, muiden hankkeeseen läheisesti linkittyvien tilaisuuksien, sekä sähköisten kanavien välityksellä. Metropolibrändi hankeen tutkimuksia esitellään muun muassa Kymmenensillä Kaupunkitutkimuspäivillä huhtikuussa. Pyrimme myös luomaan yhteistyökanavia muiden teemaan soveltuvien hankkeiden parissa. Hankkeen omia työpajoja ei kuitenkaan unohdeta ja niitä tullaan järjestämään, kun se on tutkimuksiin liittyvän tiedon keruun ja -jaon suhteen aiheellista. 6
Metropolibrändi hanke vuonna 2013 Metropolibrändi hanke jatkuu vuonna 2013. Hankkeessa keskitytään vuonna 2013 kolmeen eri tutkimusnäkökulmaan, joista kaksi jatkaa edellisen vuoden tutkimusnäkökulmia ja kolmas tuo esille uuden näkökulman metropolibrändin kehittämiseen. Tutkimusnäkökulmina ovat: 1. Strategiatutkimusnäkökulman seuraavassa vaiheessa tutkitaan toimijoiden strategioiden uudistamista ja toiminnallistaimista alueen tunnettuuden ja identiteetin kehittämisessä. Uutena kohde-ryhmänä tarkasteluun otetaan alueen valitut pk-yritykset (esimerkiksi luovan alan pk-yritykset.) Tutkimusnäkökulman päätutkijana hankkeessa jatkaa HAAGA-HELIAn Vararehtori KTT Lauri Tuomi. 2. Kaksoiskaupunki näkökulma Tutkimusteema metropolibrändi ja sen hallinnointi brändiportfoliona syvenee vertailevalla kansainvälisellä tutkimuksella, jossa verrataan Helsingin alueen tuloksia Tallinnan alueeseen. Samalla valotetaan mahdollista kaksoiskaupunkitematiikkaa ja tuodaan esille näiden eri kaupunki/alue brändien yhtäläisyydet ja erot, niiden ja siellä toimivien toimijoiden brändien linkittyminen ja suhde toinen toisiinsa. Tutkimuksen päätutkijana toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kulttuuritutkimuksen dosentti ja Innovatiivinen kaupunki -ohjelman kehittämispäällikkö KTT Annukka Jyrämä. 3. Metropolibrändikokemuksen kehittyminen kuluttajan näkökulmasta Kolmantena tutkimusaiheena tutkitaan yleisesti kaupungin ja paikkojen kulutusta perustuen kuluttajien identiteetin suhteeseen kaupunkiin kulutusobjektina. Tutkimuksessa tehtävä syvällinen analyysi; kuluttajaidentiteetti, paikka ja materiaali -teoriaa käyttäen, tuovat muun muassa esille sen mitkä ovat ne kokemukselliset sekä merkitykselliset ehdot, jotka pitäisi täyttyä, jotta niin sanottu Metropolibrändikokemus voisi syntyä. Tämä näkökulma valitaan, koska Metropolibrändiä ja -kokemusta ei sinänsä ole olemassa, 7
ainakaan vielä. Tutkimuksen päätutkijana toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen Yliassistentti KTT Sammy Toyoki. 8