Mitä lukiobarometri kertoo?

Mitä lukiobarometri kertoo? Lukio uudistuu katse pedagogiikkaan Lukiopäivät 2.-3.11.2011 Helsinki Opetusneuvos Irmeli Halinen Vanhempi tutkija Anita Rubin OPETUSHALLITUS TURUN YLIOPISTON TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

Lukiobarometrin taustaa Opetusministeriön ns. Sivistysbarometrit 1993-2007 Opetus- ja kulttuuriministeriö: Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030. Menestyksen eväät tulevaisuudessa (2008) Opetushallitus: Perusopetusta koskeva Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri 2010 Perusopetuksen ensimmäisen vaiheen aineisto on julkaistu: Hannu Linturi Anita Rubin: TOINEN KOULU, TOINEN MAAILMA Oppimisen tulevaisuus 2030 Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU-julkaisuja 1/2011

Barometrin luonne Tulevaisuusbarometrin avulla kerätään ajassa muuttuvaa aikasarjatietoa asiantuntijoiden käsityksiä, mielipiteitä ja hiljaista tietoa oppimisen, koulutuksen, koulun ja osaamisen tulevaisuuden haasteista koskien sitä, millaiseksi tulevaisuus voi tutkittavan asian tai ilmiön kohdalla muodostua, ja onko tämä tulevaisuus toivottavaa/epätoivottavaa. Tuotetaan tulevaisuustietoa eli odotuksia, toiveita, pelkoja, keskustelunavauksia ja skenaarioita erilaisista todennäköisistä ja mahdollisista tulevaisuuksista.

Barometrin merkitys Ajan ja ympäristön muutokset muuttavat myös arvoja, asenteita, odotuksia, käsityksiä oleellisista asioista ja mielenkiintoisista tutkimuskohteista. Tulevaisuusbarometri toimii samalla sekä mahdollisten tulevaisuuksien toivottavuuden ja todennäköisyyden karttakirjana että itsessään panelisteille dialogin ja argumentaation kautta oppimis- ja kehitysprosessina. Tietoa päätöksenteon tueksi.

Paneelien rakentuminen Ensimmäinen kierros 2010 kolmivaiheinen, siitä eteenpäin ns. realtime-delfi eli määrävälein kertakokonaisuutena toistettava kysely sisäpaneeli 38 jäsentä ulkopaneeli 36 jäsentä Valintaprosessissa mukana ohjausryhmä lukiopaneeli eli haastajapaneeli peruskoulun ja lukion kehittäjähenkilöitä eri puolilta Su omea sekä opetus-henkilökuntaa Otavan Opistosta ja Sotungin etälukiosta 2011 seurantakierroksen vastaajia yhteensä 99

Lukiobarometrin teesit 1.Lukion tarkoitus 2.Koko ikäluokan koulutus 3.Tiedon tuottaminen ja jakaminen 4.Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.Valinnaisuus 6. Tieto- ja viestintätekniikka 7. Arviointi 8. Opettajuus 9. Tehokkuus 10. Globaalisuus 11. Lukioverkko 12. Akateeminen polku

Teesien muotoilu ja rakenne Teesi no 10: GLOBAALISUUS TEESI SELITE Lukiossa on pakollinen ulkomaanvaihtojakso, joka on mahdollista suorittaa myös yhteiskuntapalveluna jossain kehitysmaakohteessa. Globaalikansalaisuuteen kasvaminen on lukion tärkeistä tehtävistä sellainen, joka edellyttää vieraaseen kulttuuriin ja kestävän kehityksen ohjelmiin perehtymistä. Opettajilta edellytetään taitoa opettaa englannin kielellä ja tukea opiskelijoita ulkomaanjakson toteuttamisessa. Suomessa on kehitetty yhteiskuntapalvelua sisältävä opintokokonaisuus osaksi lukio-opiskelua

Teesien muotoilu ja teemat edelfoi-verkkotyökalu Teesi ei sellaisenaan ole kenenkään mielipide: Jokaisen teesin kohdalla on sekä itse väittämä että sille seliteosa, joka antaa lisätietoa ja syventää teesin teemaa. Teesin tehtävä on olla provokatiivinen ja kiinnostava herättää mielipiteet ja toimii ajattelun stimuloijana.

Teesi no 10: GLOBAALISUUS

Teesi no 5: VALINNAISUUS TEESI SELITE Ensimmäinen äänestys Lukion yhteisten opintojen määrä on puolet nykyisestä ja muu osa opinnoista on valinnaista Lukion nykyinen oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia. Pakollisten kurssien määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä. Vuonna 2030 opiskelijalla on nykyistä olennaisesti laajempi vapaus valita oma oppimisen polkunsa. Muutoksella tavoitellaan aiempaa syvempää motivaatiota ja jatko-opinto-orientaatiota. Uhkana on, että osa lukiolaisista valitsee lyhytnäköisesti helppoja ja mukavia opintoja, jotka eivät luontevasti ohjaa jatko-opintoihin.

-3-2 -1 0 1 2 3 epätodennäköinen todennäköinen -3-2 -1 0 1 2 ei toivottava 3 toivottava

eitodennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava eitodennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava

Vastausten jakaumat polarisoituvat valinnaisuus on kiistakysymys Yksittäisten kurssien valinnaisuuden tai pakollisuuden sijasta pitäisi keskittyä ryhmittelemään lukio-oppiaineita isommiksi teemakokonaisuuksiksi. Laaja yleissivistys on tietysti tavoiteltava pohja myöhempiä opintoja ja elämää silmällä pitäen, mutta jo lukio-opintojen aikana olisi hyvä keskittyä nykyistä syvemmin niihin aihepiireihin/kysymyksiin, jotka erityisesti kiinnostavat. Lukioaika on tärkeää itsensä etsimisen aikaa ja liika valinnaisuus kasvattaa epävarmuutta ja lisää aikuistumisahdistusta.

Valinnaisuusteesin jakaumat # B/4: ' )+4&#0! <<# F //(+/5/+#0! <<# D/-&* * /&(,, (#\-)&((&. &(+]. ] ((] #3:, -, +, 3()((/#: * #+] 43)] #. )8)* 5/3/5/#5/#()#* ] 3\\#+))(&&* #. /(X +//' &()((/#5/#/49, ' )* +: &* * &((/H#M-)&((&. &(+]. ] --] #\' ' ] 44)+] ] * #, ()&' ' &+)* #3:, -, +, ((&(] -+_ 5] # `+&)8: --&* )* #+/. : &+)b>#5: +3/#%&+] &(&#: ' /3(, /#%: Z5/3(&#3/&3)--)#',, --)#: %%&' &()--)H#=&)+: 5)* #4&* X * /--/#: %)+, ((,, * * &+)-' &)* #X#5/#* &8)* #+/, (+/--/#. /&3, ++/. &)* #\-)&(+)* #\Z+)&(3, * +/+/. : &++)&8)* #X#

Toinen äänestys Teesi no 1: LUKION TARKOITUS TEESI SELITE Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin. Yhteiskunnan globalisoituminen, ilmastonmuutos ja tietotekniikan kehitys aiheuttavat ongelmia, joiden myötä myös sivistyskäsitys muuttuu yksilöpainotteisesta yhteisöja yhteiskuntapainotteiseksi. Tämä ilmenee siten, että vuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuorovaikutteisesta ja monialaisesta yhteiskuntaa koskevan tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta ja jakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista

-3-2 -1 0 1 2 ei toivottava 3 toivottava

Yleissivistyksen ja lukion tehtävän pohdintaa TODENNÄKÖISTÄ Yleissivistys ja sen edellyttämät avaintaidot muuttuvat ajassa. Entistä tärkeämpää on, että lukion opetussuunnitelma on maailman muuttumisen ja yhteiskunnallisten haasteiden rajapinnassa yhä paremmin. Se ei voi toimia niin, ellei vastuuta anneta oppijoille itselleen tiedon käsittelyssä ja oppimisessa. Ongelmat ja ilmiöt tulevat entistä keskeisimmiksi SILTÄ JA VÄLILTÄ Tämä skenaario on toiveunta. Vaikka toisaalta yhteisöllisyys näyttää ongelmien myötä nousevan, yksilöllisyys ja itsekkyys on niin vahvasti arvotettu menestymiseksi yhteiskunnassamme että se kehitys ei nopeasti käänny.

Yleissivistyksen ja lukion tehtävän pohdintaa EI TODENNÄKÖISTÄ Pelkäänpä, että tiedealojen ja aineenopettajuuteen liittyvät paineet ovat esteenä kehitykselle. Lisäksi edelleen lisääntyvä maahanmuutto ja sen seurauksena muuttuva opiskelija-aines vaativat selkeyttä.

Yleissivistyksen ja lukion tehtävän pohdintaa Teesi no 9: TEHOKKUUS TEESI SELITE Tietomäärän kasvaessa ja lukion nopeaa läpäisyä korostettaessa lukio-opetuksessa tyydytään pinnalliseen ajatteluun. Yhteiskunnallisessa, globaalissa muutoksessa tehokkuuden vaatimus on tällä hetkellä noussut yhdeksi voimakkaimmista kehitystekijöistä. Toisaalta työelämänkilpailu ja toisaalta jatkuva ja kasvava kiireen tuntu lisäävät tarvetta suorittaa ja suoriutua yhä nopeammin niin opinnoista kuin arjen muistakin tehtävistä. Opitun pureksimiseen, sulattamiseen ja syväpohdintaan ei ole enää aikaa, mutta teknologia tulee tässä avuksi vai tuleeko?

Koulutus seuraa yhteiskunnan trendejä Teesi 9: tehokkuus ja pinnallinen ajattelu

Tehokkuus ja pinnallistuminen Muuttamalla yleissivistyskäsitettä enemmän tiedon oppimisesta kompetenssien oppimiseen voidaan raivata opetussuunnitelman perusteissa tilaa syvällisempään oppimiseen. Valintojen tekeminen ja niihin keskittyminen on oleellista. Mikä sitten on oikea valinta? Tehokkuusajattelu tuottaa mahdottoman yhtälön: erityisosaaminen vaatii perehtymistä, innovatiivisuus ja luovuus tiedon sulattelua ja kykyä yhdistää monenlaista eri lähteistä saatua tietoa uusiksi kokonaisuuksiksi.

Tehokkuusteesin kommenttien eroavuudet Tehokkuusteesin kohdalla varsinaisten barometripanelistien ryhmä on optimistisempi kuin käytännön opetustyössä toimivien haastajien ryhmä. Haastajapanelistit korostavat pääpaneelia useammin tehokkuusajattelun voimakasta kasvua. Pääpanelistien kommenteissa korostuu huoli siitä, mitä voisimme tehdä, siis miten huolehtia siitä, ettei tehokkuusajattelu johda pinnalliseen ajatteluun.

Teesi no 7: ARVIOINTI TEESI SELITE Kolmas äänestys Lukio-opinnoissa hankittua osaamista arvioidaan suurelta osin opinnäytetöiden kautta. Erilaisia opinnäytetöitä ja yksilöllisten oppimispolkujen kautta hankittua osaamista voidaan lukea lukion oppimäärään. Opinnäytteillä on keskeinen rooli ja lukion suorittamistapa on muuttunut. Ei ole vain mahdollista, vaan suositeltavaa integroida opintosuunnitelmaan sellaisia autenttisia oppimistapahtumia kuin vapaaehtoinen työ kansalaisjärjestöissä ja suoritus urheilun tai taiteen alueilla. Suosiossa ovat etenkin simulaatiot ja pelit kuten ns. pervasiiviset tai roolipelit joita sekä ohjatusti että omaehtoisesti suoritettuina hyväksiluetaan osaksi opintoja.

-3-2 -1 0 1 2 3 epätodennäköinen todennäköinen

Lukio-opintoja vaivaa bulimia-ilmiö

Arvioinnin haasteet Koulu ei ole eikä sen tarvitse olla miniyliopisto. Lukio-opintoja vaivaa tällä hetkellä bulimiailmiö. Kurssit pitää sisäistää nopeasti ja pinnallisesti ja sen jälkeen kokeessa "oksennetaan" kaikki (ulkoa)opittu paperille ja sitten voi unohtaa kaikki ja jatkaa samaa uudessa jaksossa. Kun yhteiskunnan osaamistarpeet muuttuvat ja eriytyvät, on luontevaa, että muukin kuin perinteinen kouluosaaminen otetaan kokonaisvaltaisessa osaamisen ymmärtämisessä huomioon.

Oppimisen osaamisesta ja osaamisen oppimisesta Osaamista mitataan laajempien tehtävien avulla, osa näistä tehtävistä voi olla oppiainerajat ylittäviä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asian ymmärtämiseen ja tiedon prosessointiin. Kun opitaan oikeissa tilanteissa, oppimisprosessikin on syvällisempää.

KIITOS! Lukiobarometriä valmistellut tiimi Hannu Linturi, Anita Rubin, Tiina Airaksinen, Mauri Laakso Jorma Kauppinen, Irmeli Halinen, Marja Montonen, Liisa Jääskeläinen, Mikko Hakkarainen, Kimmo Koskinen assistentit Merja Väänänen ja Kaija Seppänen

Uusi julkaisu Hannu Linturi, Anita Rubin ja Tiina Airaksinen TOINEN KOULU, TOINEN MAAILMA Lukion tulevaisuus 2030. Julkaisuja: Otavan Opiston Osuuskunta Julkaisusarja: Pedagogia 2/2011