Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa



Samankaltaiset tiedostot
POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia?

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Tietojärjestelmien valvonnan ajankohtaiset asiat

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo

Sähköinen lääkemääräys pitkäaikaisessa avo- tai laitoshoidossa Kansalliset toimintamallit alkaen Päivitetty

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Kokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT ( ) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kansalliset toimintamallit. Sähköinen lääkemääräys

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Anne Heikkilä

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

I & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

Etäpalvelut ikäihmisten palveluissa, esimerkkinä Helsingin kaupunki

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Moniammatillisen verkoston toiminta

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Tulevaisuuden kotihoito

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira

Lataa Hoitotyön vuosikirja 2013:Sairaanhoitaja ja lääkehoito. Lataa

Tonttijaot Kiinteistötoimitukset Luvat ja valvonta. Infrasuunnittelu, rakennuttaminen ylläpito. Omaisuuden hallinta.

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET alkaen. Kyh Kyh liite 4

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) vaatimusten täyttyminen hammaslaboratorioiden toiminnassa

1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun

Psyykkinen toimintakyky

KUOPIO HEALTH TERVEYSTEKNOLOGIAN PIILAAKSO. Pauliina Kämäräinen Projektipäällikkö Kuopion kaupunki

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

PALVELUT. Keitä olemme ja mitä tarjoamme Sinulle tai läheisellesi? Kuinka tulla asiakkaaksi?

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Miten tästä eteenpäin? Irma Ahokas-Kukkonen, sh, TtM Etelä-Savon muutosagentti

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Systemaattinen lääkkeenjako parityönä. Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit

Transkriptio:

Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta painamalla annostelee lääkkeet ohjelmoituna lääkkeenotto aikana. - Ei annostele lääkettä sellaisena aikana, joka ei ole ohjelmoitua lääkkeenotto aika. - Voidaan ohjelmoida 4 lääkkeenotto kertaa, joiden väli on 4 h. - Mahdollinen lääkkeenottoaika on 1 h ennen ohjelmoitua aikaa ja 2 h sen jälkeen. - Soveltuu tabletti lääkkeiden annosteluun - Tarvittaessa laite voidaan lukita avaamisen estämiseksi - Muistuttaa käyttäjää lääkkeenotosta äänimerkein ja puhelinsoitolla

Mikkelin toimintamallin taustaa Ernet hanke Erityisryhmien asiointi- ja neuvontapalveluiden saatavuuden edistäminen terveydenhuollossa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen lääkekello kokeilu v.2006 2008, esituotantovaihe, jossa palkattu tutkimushoitaja 2 kk:n ajan ja kotihoidosta sairaanhoitaja oman työn ohella resurssilla lääkekellopilottiin. Lääkekellojen käyttöönotto ja palvelukokonaisuuden rakentaminen alkoi vasta hankkeen päätyttyä. Pilotin tuloksena päätös 32 kk:n kokeilusta kotihoidossa. Ja mitä sitten tapahtuikaan

Lääkekellon käyttäjiä on tällä hetkellä 45 henkilöä Lääkkeenoton seuranta ohjelma on käytössä Asiakaskokemukset lääkekellon käytöstä pääsääntöisesti myönteisiä Asiakaskohtainen soveltuvuuden arviointi on onnistumisen edellytys Lääkkeenjaosta huolehtivat kotihoidon henkilöstö, omaiset ja yksi Mikkelin apteekeista

Lääkekellon käyttäjinä - Kuka tahansa henkilö, joka tarvitsee säännöllistä tabletti muodossa annosteltavaa lääkitystä Edellyttäen: - Käyttäjä on sitoutunut oman lääkehoitonsa toteuttamiseen - Käyttäjä kykenee hahmottamaan lääkekellon käytön ja haluaa sitä käyttää - Käyttäjä kykenee painamaan lääkekellon kantta annoksen saamiseksi Asiakkaan tukeminen käyttöönoton alkuvaiheessa on tärkeää!

Soveltuvuuden arvioinnin näkökulmat Asiakasnäkökulma Asiakkaan toimintakyky; Fyysinen: Käsivoimat, kyky laitteiden käyttöön Kognitiivinen: Muisti, oppiminen, hahmottaminen, ongelman ratkaisukyky Psyykkinen: Kyky sitoutua, mieliala, psyykkiset voimavarat Sosiaalinen: Sosiaalinen verkosto; verkoston tuki Kyky ottaa yhtyettä, selvittää Voimavaralähtöisyys! Organisaationäkökulma Toiminnallinen; Kuinka sijoitetaan nykyisiin palveluprosesseihin Miten edistää prosesseja Taloudellinen; Kustannukset (välineet, ylläpito ja henkilöstön kouluttaminen, palvelun järjestäminen) Mitä suoria taloudellisia hyötyjä, miten mitattavissa? Henkilöstön; Osaamisen kehittäminen Muutoksen johtaminen

Lääkekellon käyttöönotto VASTUUHENKILÖ/-t PEREHTYMINEN Asiakkuuksien tunnistaminen ja soveltuvuuden arviointi Perehdyttäminen, kouluttaminen Palvelun koordinointi Tukihenkilönä toimiminen

Kustannukset - Kustannuksia aiheuttavat laitteet ja lääkkeenoton seurantaohjelma. - 50 lääkekellon ja seuranta ohjelmiston kustannukset vuositasolla ovat huomattavat. - Muut toiminnan ylläpidon kustannukset: - Palvelun järjestäminen - Oman organisaation ja yhteistyöverkoston henkilöstön kouluttaminen - Asiakasmaksutuloina saadaan katettua murto-osa kustannuksista.

Lääkekellotoiminnan plussat Asiakas: + Voi olla vaikutusta kotihoidon käyntimaksuun + Asiakkaan kokemukset + lääkkeenoton turvallisuus + muistuttaa lääkkeenotosta + laite on turvallinen kuljettaa + helppo oppia + välillisesti viestii akuutista avuntarpeesta lisää yksin asuvan turvallisuutta Organisaatio: + kotikäyntien ajoittuminen työtehtävien järjestely + lääkekellon käytön seuranta mahdollistuu + voi korvata sellaisia kotikäyntejä, jotka liittyvät ainoastaan lääkkeen annosteluun

ja miinukset Asiakas: - Tuki ongelmatilanteissa virkaajan ulkopuolella Organisaatio: - Käyttöönottoprosessi on raskas - Henkilöstön perehdyttäminen - Tukipalvelun järjestäminen käyttäjälle, virka-ajan ulkopuolella - Lääkkeenoton seurannan järjestely kotihoidon toiminnassa - Kustannukset - Lääkekello toiminnan mahdollisesti tuomien säästöjen mittaamisen vaikeus - Ei 100% tietoa siitä, että asiakas on nauttinut lääkkeet.

Ajatuksia teknologioiden ja palveluiden kehittämiseen liittyen Teknologioiden valmistajat: Substanssiosaajien mukaan ottaminen tuotekehitykseen entistä tiiviimmin Koulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusohjelmiin hyvinvointiteknologian opintokokonaisuuksia Lainsäädäntö, ohjeistus, laatusuositukset ja mittarit Lainsäädäntö (Eu- direktiivit) määrää ja ohjaa lääkinnällisten laitteiden ja apuvälineiden valmistuksesta ja markkinoille saattamisesta. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valvoo Valvira. Apuvälineet laatusuositukset on, vammaispalvelulaki ohjaa Ohjeistuksessa ja lainsäädännössä on kehittämisen varaa muihin teknologioihin liittyen