Vihannespaprikan viljely Kasvihuonevihannesten kasvattaminen Tuula Tiirikainen, Mäntsälä Saari
Paprika
Alkuperä Koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva paprika on kotoisin Keski-Amerikasta, Bolivian ja Perun alueilta Paprikoiden sukuun kuuluu n. 30 lajia Kuuluu vanhimpiin viljelykasveihin, koska Keski-Amerikassa viljely jo n. 5000 vuotta sitten Eurooppaan Kolumbuksen löytöretkien mukana 1500-luvulla
Viljelyn alkuvaiheet Alkuun viljeltiin Espanjassa -> Espanjan pippuri Viljely laajeni Unkariin -> Unkarin pippuri Viljely laajeni Välimeren alueilta kohti Kauko- Itää (tällä hetkellä Aasia suurin paprikan tuottaja) Keski-Amerikasta viljely laajeni Pohjois- Amerikan lämpimille seuduille
Viljely Euroopassa Alkuaan paprikaa kasvatettiin pelkästään mausteeksi 1900-luvun alkupuolella markkinoille miedonmakuisia paprikalajikkeita, mikä mahdollisti viljelyn vihannekseksi Tuotanto yleistyi nopeasti etenkin Hollannissa Suomessa paprikan käyttö alkoi yleistyä 1970- luvulla ja viljely lisääntyi etenkin 2000-luvun alkupuolella
Kotimaan tuotanto Suomessa tuotettiin vihannespaprikaa v. 2015 0,487 milj. kg Tuotantopinta-ala 4,6 ha Tuotantoa 83 yrityksessä, yleensä tomaatin tai kurkun ohella
Muotojen ja makujen kirjoa Capsicum annuum Grossum -Ryhmä mietoja, suurihedelmäisiä (esim. Ferrari) bell-tyypin hedelmä Capsicum annuum Longum -Ryhmä tuliset maustepaprikat (esim. jalapeno) Capsicum annuum Conoides -Ryhmä koristekasveina käytettäviä lajikkeita
Muotojen ja makujen kirjoa Capsicum frutescens, pensaspaprika hedelmät erityisen tulisia (esim. Tabasco) Capsicum chinense paljon erilaisia muunnoksia sekä tulisia että mietoja (esim. Habanero) viljellään yleisesti Brasiliassa
Muotojen ja värien kirjoa Capsicum baccatum hedelmien maku vaihtelee tyypin miedosta hyvin tuliseen Capsicum pubescens tunnetaan myös locoto- tai rocoto-nimisenä
Taimikasvatus 1 g:ssa n. 100 siementä Siemen menettää itävyytensä melko nopeasti, joten säilytys viileässä (jääkaappi) Kylvö joko kivivilla rouheella täytettyihin paperihylsyihin tai hajakylvö turvealustalle laatikkoon Siemen itää pimeässä -> peitetään n. 0,5 cm:n kerroksella turvetta, perliittiä, hiekkaa tai vermikuliittia
Idätysolosuhteet Itämisaikainen ilman lpt-suositus +24-25 C, kasvualustan +26 C Taimettumisen jälkeen ilman lpt +23 C ja kasvualustan +24 C Taimettumisen jälkeen peittomuovi poistetaan kylvöksen päältä valon saannin varmistamiseksi Taimettumisen jälkeen aloitetaan lannoitekastelut laimealla (1mS/cm) liuoksella
Ruukutus Taimet koulitaan, kun ensimmäiset kasvulehdet ovat muodostuneet (10-18 vrk kylvöstä) Kivivillarouheeseen kylvetyt siirretään kuutioon (10x10x7,5 cm) ja hajakylvetyt istutetaan halk. 12 cm:n ruukkuun taimikasvatukseen tarkoitettuun kasvualustaan
Taimien tuenta ja taimitiheys Taimet tuetaan puutikuilla -> vegetatiivinen ja generatiivinen kasvu tasapainossa Ruukutuksen jälkeen 70-100 kpl/m² riippuen kuution tai ruukun koosta Harvennetaan heti kun lehdet koskettavat toisiaan -> päättötiheys 20 kpl/m² Taimien käsittelyssä oltava varovainen, koska taimen tyvi murtuu helposti siirreltäessä -> juuristotaudit
Istutus kasvihuoneeseen Istutuskuntoisessa taimessa on ensimmäinen kukkanuppu näkyvissä ja taimi painaa 35-45 g Taimi on istutuskuntoinen 5-8 vk kylvöstä Kasvualustalevyt kastellaan n. 3,0 ms/cm ravinneliuoksella Taimiväli 50 cm -> riittävä valon saanti x x x x x
Istutusolosuhteet Kasvualustan optimilpt +22-23 C -> tasainen juurtuminen Ilman lpt + 23-25 C -> vegetatiivinen kasvu Ilmankosteus n. 80% tasainen kastelu 4-6 h:n välein 0,8 ml/kerta Istutuksen yhteydessä poistetaan ensimmäisen haaran kukkanuppu -> vegetatiivinen kasvu
Istutustiheys ja versomäärä Kasvuston tiheys ilmoitetaan kpl versoa/bm² (kaupallisessa tuotannossa väh. 6 kpl/m²) versoja kpl/taimi 2 3 4 taimia kpl/m² 3,2-3,6 2,2-2,6 1,7-2,0 versoja kpl/m² 6,4-7,2 6,6-7,5 6,8-8,0
Taimien tukeminen Taimet kiinnitetään tukinaruun kun ne ovat kunnolla juurtuneet ja kasvaneet riittävän isoiksi Kaikkien tukinarujen oltava yhtä kireällä -> tasainen kasvu Löysä tukinaru -> generatiivinen kasvu Löysä naru + suuri satokuorma -> kasvi riippuu narun varassa -> kasvu hidastuu ja sato vähenee
Taimien tukeminen Latva kierretään tukinarun ympäri -> generatiivinen kasvu (yhteyttämistuotteiden kulkeutuminen latvaan hidastuu) Klipsituenta vaikuttaa kasvuun vegetatiivisesti, koska latvaa ei kierretä Kaksi ensimmäistä tuentakierrosta tehdään kiertämällä, sen jälkeen voidaan siirtyä klipsien käyttöön
Kasvihuonekorkeuden vaikutus tuentaan Huoneen vapaa korkeus 2,8-3,0 m riittävä Matalissa huoneissa tuenta vinoon (75-80 ) -> generatiivinen kasvu -> runsaasti hedelmän alkuja, joita poistettava -> tasapainoinen kasvu Tukeminen suoraan ylös lisää vegetatiivista kasvua ja kasveista tulee pitempiä -> kasvun tasapainoa helpompi ohjata
Taimen kasvu Kun paprika kasvaa sopivassa tahdissa se tekee suunnilleen yhden nivelvälin viikossa, pituuskasvu viikossa 6-7 cm Jokaiseen niveleen kehittyy yleensä 1 lehti ja 1-2 kukkaa Verso haarautuu kahdeksi (2) uudeksi versoksi
Taimen kasvu Versoista yksi kehittyy yleensä muita voimakkaammaksi -> uusi pääverso Muut versot sivuversoja -> poistetaan kokonaan tai typistetään niin, että jää 1-2 lehteä, jos kasvin lehtipinta-alaa on tarpeen kasvattaa
Lehtipinta-alan merkitys paprikan kasvulle 1. Yhteyttämistuotteet muodostuvat lehdissä -> satokaudella tarvitaan yhteyttävää lehtimassaa 2. Lehdet haihduttavat -> ravinteiden ja veden liikkuminen 3. Lehdet suojaavat kypsyvää satoa suoralta auringonsäteilyltä
Kasvuston rakentaminen Kasvustoa kuvailtaessa käytetään apuna järjestelmää, jossa paprikan nivelet numeroidaan 1. nivel eli haarautumiskohta = 0 jatkuen nivelien muodostumisen mukaan 1,2,3. Pystytään kuvaamaan satoaallon hedelmien sijainti kasvissa
Kasvukauden alku N. 10-12 vrk istutuksesta poistetaan 1. haarautumiskohdasta mahdollinen 3. verso, pääversoiksi valitaan mahdollisimman tasavahvat versot Ylempiin niveliin kehittyvät sivuversot poistetaan kokonaan (poisto kerran viikossa) 1. satoaallossa jätetään hedelmät niveliin 4 ja 5
Kasvukauden alku Kun 1. satoaallon hedelmien halkaisija on n. 2 cm, ne eivät enää abortoidu Ensimmäisten hedelmien kasvuvaiheessa tarvitaan lisää lehtipinta-alaa, jolloin sivuversot katkaistaan niin, että niihin jää yksi lehti (kukat poistetaan) Versojen poisto n. 10 päivän välein 2. satoaaltoon jätetään 2-3 hedelmöittynyttä kukkaa/verso -> sato korjataan pääversoista
Satokausi Mitä suurempi versotiheys, sitä vähemmän voidaan jättää hedelmänalkuja kasvamaan versoa kohti -> tavoitteena 35-40 hedelmää/m² Kehittymään lähteneitä hedelmiä poistetaan tarvittaessa, jotta verson satorasitus ei kasva liian suureksi Poistetaan halk. enintään 2-3 cm:n kokoisia alkuja, joista nähdään, ettei niiden muoto ole hyvä
Satokausi Sivuversoihin jätetään yleensä 1-3 lehteä Ensin arvioidaan kasvuston kunto ja versoja poistetaan vasta sitten, jos lehtiala ei ole tarpeen Periaatteena on, että 10-15 cm verson latvasta alaspäin pidetään koskemattomana ja sivuversoja poistetaan vain sen alapuolelta Latvuksessa on oltava riittävästi yhteyttävää ja samalla kehittyvää satoa suojaavaa lehdistöä
Satokausi Versojen poistossa oleellista sopivan lehtipinta-alan ylläpitäminen -> riittävä yhteyttäminen Suuri lehtipinta-ala -> suurempi haihdutus -> kasvi viilentää itseään -> kasvin veden tarve lisääntyy -> kastelu Loppukesällä voidaan versoja poistaa reilummin -> ei enää niin suurta tarvetta hedelmien suojaamiseen
Satoaallot Satoaaltojen välissä yleensä 3-4 tyhjää niveltä (n. 5 vk:n välein) Jos uusi satoaalto alkaa jo 1-3 tyhjän nivelen jälkeen, on syynä verson pieni satorasitus edellisessä aallossa Kun satoaallon hedelmät alkavat olla täysikokoisia, jätetään lehdet suojaamaan latvusta Hedelmät siirtyvät värittymisvaiheeseen -> sivuversoista kasvaa vahvempia -> uusiin niveliin alkaa muodostua uusia alkuja -> uusi satoaalto alkaa
Hoitotöiden ajoitus Latvan kiertäminen ja sivuversojen poistaminen samalla kerralla ei suositeltavaa Versojen poisto ja latvan kierto vuoroviikoin -> tasataan kasveihin kohdistuvaa rasitusta -> tasataan työmenekkiä Runsas sadon kertakorjuu rasittaa kasvustoa -> toipumisaika Satorasituksen äkillinen pienentyminen -> sivuversojen kasvun lisääntyminen Huomioidaan vegetatiivisen ja generatiivisen kasvun tasapaino.
Latvonta ja satokauden lopettaminen Latvonta tarkoittaa kasvin pääverson katkaisemista Kun toiseksi viimeinen satoaalto alkaa värittyä -> kasvusto latvotaan tarpeen mukaan -> latvasta poistetaan sivuversot
Viljelylämpötilat Vegetatiivinen kasvu nopeinta, kun päivälpt on +25-27 C ja yölpt +18-20 C Hedelmien kasvun optimilpt +21 C Hedelmän alkujen muodostuksen kannalta sopiva yölpt +17-18 C Lämpötilan säädössä tärkein arvo on vuorokauden eli 24 h:n aikana toteutunut keskilämpötila.
Ilmankosteus Paprika hyötyy korkeahkosta ilmankosteudesta Sopiva suhteellinen ilmankosteus on 70-80% Korkea ilmankosteus (75-85%) -> yöllä lisää juuripainetta -> hedelmäkoko kasvaa -> päivällä parantaa hedelmien alkujen muodostumista -> harmaahomeriski
Ilmankosteus Alhainen ilmankosteus (n.60%) -> vahvistaa kukkia, mutta alhaisemmassa ilmankosteudessa alkaa abortoida kukkia -> lehdet jäävät pieniksi -> kasvu muuttuu liian generatiiviseksi Ilmankosteutta säädellään sumutuksilla, tuuletuksella ja lämmityksellä.
Varjostus Tarpeen vain kesällä Varjostaminen voi olla tarpeen, jos kypsyviä hedelmiä halutaan suojata polttovioituksilta Varjostettaessa huomioitava, että kasvuston käytettävissä olevan valomäärän pienentyessä kasvu muuttuu vegetatiivisemmaksi Varjostusta tarvitaan, kun säteilytaso ylittää 600-750 W/m²
Paprikan kasvun tasapainon tunnusmerkkejä
Paprikan kasvun tasapainon ohjaaminen
Kastelu ja lannoitus Kasveja kastellaan koko kasvukauden ajan ravinneliuoksella, jonka ravinnesuhteet pysyvät jokseenkin muuttumattomina Antoliuoksen väkevyyttä muutetaan mm. olosuhteiden ja kasvualustan halutun johtokykytavoitteen mukaisesti Pyritään tasaiseen kasvualustan kosteuteen, sopiva vesipitoisuus on 70%
Kastelu ja lannoitus 20-35 %:n ylikastelulla taataan kasvien tasainen veden saanti Kun kasvualustan vedenpidätyskyky on hyvä voi alustan vesipitoisuus vaihdella 50-70%:iin paprikan kasvun ja satomäärän kärsimättä, jos alustan johtokyky ei muutu Ensimmäinen kastelu annetaan 2,5-4 h auringonnousun jälkeen ja viimeinen 3,5-4h ennen auringonlaskua
Kastelu kasvunsäätökeinona Jos kasvusto on rehevä, liian vegetatiivinen ja alkujen kehitys on vaikeaa, voidaan kasvua saada generatiivisemmaksi niukalla kastelulla -> lisää laatuvirheiden kuten latvamädän määrää -> hedelmän koko ja paino pienenee ->hedelmien määrä vähenee
Lannoitus Lannoitteina seoslannos ja kalkkisalpietari Liuosväkevyys valitaan säteilytason mukaan: -> aurinkoinen sää, laimea antoliuos (riittävä veden ja ravinteiden saanti) -> pilvinen sää, väkevämpi antoliuos (riittävä ravinteiden saanti) Mitä korkeampi alustan johtokyky sitä enemmän esiintyy latvamätää (kalsiumin kulkeutuminen) Kts. Kekkilä Paprika
Hiilidioksidilannoitus Paprika hyötyy hiilidioksidilannoituksesta: -> hedelmien muodostus lisääntyy -> kasvu nopeutuu -> hedelmän koko kasvaa nopeammin Satokaudella tavoitepitoisuus 800-1000 ppm Tuuletettaessakin pyritään taso pitämään 400-600 ppm
Hedelmän kehitys Kukat ovat itsepölytteisiä, mutta hyötyy kimalaispölytyksestä Kasvu hedelmöittyneestä täysikokoiseksi vie 4-6 vk Värittymisvaihe kestää 4-6 vk Kehitysaika kukasta värittyneeksi myyntikelpoiseksi hedelmäksi vie 8-12 vk Suomessa keskisato luonnonvalossa reilu 20 kg/m²
Sadonkorjuu Tehdään aamulla, kun hyvä nestejännitys
Sadonkorjuu Satoa voidaan korjata vihreänä tai värittyneenä Hedelmä värittyy epätasaisesti laikuttain ja korjuukelpoiseksi katsotaan hedelmä, jonka pinnasta 90 % on värittynyt
Laatuvaatimukset ja lajittelu Sato lajitellaan hedelmän värin, koon, muodon ja laadun perusteella Suomessa noudatetaan Euroopan unionin laatuvaatimuksia (EY-asetus 144/99, muutos 276/2000) Paprikan koko määritellään hedelmän yläosan leveimmän kohdan halkaisijan mukaan: pienin sallittu halkaisija 40 mm ja kokoero samassa pakkauksessa 20 mm
Sadon säilytys Paprikan kuori on ohut, minkä vuoksi hedelmät haihduttavat runsaasti -> pehmeneminen alkaa 1-2 h:ssa korjuun jälkeen Sopiva varastointilpt +7-8 C (< +5 C:ssa kylmävioituksia) Ilmankosteus 85-90% Em. olosuhteissa säilyy 2-3 vk Etyleenille arka
Fysiologiset kasvuhäiriöt ja laatuvirheet 1. Latvamätä johtuu kalsiumin puutteesta
2. Tuorehalkeamat aiheutuu kovasta juuripaineesta ja voimakkaasta nestevirtauksesta hedelmiin - Voimakas auringonsäteily on kovettanut hedelmän kantaosan, se halkeaa, kun nestevirtaus kohdentuu hedelmään - Halkeamat pystysuuntaisia, lähtevät kannasta ja ulottuvat yleensä hedelmän onttoon sisustaan asti
3. Polttovioitukset johtuvat hedelmän lämpötilan noususta ja säteilyn aiheuttamasta kemiallisesta reaktiosta - Hedelmän pinnassa pieniä, usein vaaleita, pehmeneviä laikkuja, jotka voivat laajeta suuriksikin. - Esiintyy yleensä hedelmän yläosassa (kanta), koska se on alttiina auringolle ja kypsyy varjossa olevaa alapuolta nopeammin
4. Hopealaikkuisuus johtuu korkeasta juuripaineesta ja kasvualustan korkeasta ammoniumpitoisuudesta - Hedelmän kylkiin muodostuu hopeanhohtoisia laikkuja, kun sen kehitys on tavanomaista nopeampaa
5. Hedelmän sisään kasvanut toinen hedelmä ja korvat johtuu kukan epämuodostumasta, kun kukka on kehittynyt huonosti pölyttyneestä, liian rehevästä kukasta Epämuodostumia syntyy usein, jos ilmankosteus on kukka-aiheiden muodostumisen aikana 7-10 vrk ennen varsinaista kukintaa korkea ja yölämpötilat jäävät mataliksi
6. Mikrohalkeamat johtuvat yhtäkkisestä kasvun nopeutumisesta esim. olosuhteiden muuttuessa tai yhdellä poimintakerralla kasvustosta poistetaan paljon hedelmiä - Paprikan pinnassa pieniä, lyhyitä korkkiutuneita halkeamia.
7. Epämuotoiset hedelmät johtuu liian rehevistä kukista, jotka eivät ole pölyttyneet kunnolla - Hedelmä normaalia litteämpi tai sen lokerot kehittyvät epätasaisesti
Tuhoeläimet 1. Ripsiäiset 2. Vihannespunkki 3. Kirvat 4. Perhostoukat 5. Luteet 6. Jauhiaiset Kts. Erillinen aineisto Kasvihuonevihannesten kasvinsuojelu 2016
Taudit 1. Harmaahome 2. Härmä 3. Pahkahome Kts. Erillinen aineisto Kasvihuonevihannesten kasvinsuojelu 2016
Lähteet Chilikirja, Kilpinen Jukka, Hietavuo Tommi, Aaltonen Teija, Gummerus kustannus, helmikuu 2015. Paprikan viljely, Salonen Kai, Mestari-Offset, Vantaa, Kauppapuutarhaliitto, Helsinki 2004. Vihannekset lajit, viljely ja sato, Voipio Irma, Puutarhaliitto 2001.