Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1
Infra-alan merkitys Tiesitkö, että......infrastruktuuri on noin 10% Suomen kansallisvarallisuudesta 2
Infra-alan merkitys Tiesitkö, että......pelkän liikenneverkon k arvo on Suomessa yli 35 miljardia euroa 854 3
Infra-alan merkitys Tiesitkö, että......suomalaisten yritysten liikevaihdosta 13 % on pelkkää logistiikkaa 4
Infra-alan merkitys Tiesitkö, että......5 miljoonan euron tiehanke tuottaa suoria tuloja yhteiskunnalle yli 3,5 M 5
Infra-alan merkitys Väylähanke on panostus yhteiskunnan kehittymiseen ja hyvinvointiin! 6
Infran tila Korjausvelka on 1,5 Mrd Päällystetyt tiet 800 M Maantiesillat 150 M Rautatiet 500 M Vesiväylät 30 M Vesi-, jätevesi- ja jätehuoltorakenteet t t 1000 M 7
Infran tila Tienpidon rahoitus ja liikennesuorite 1990-2012 Milj.euroa MAKU-indeksitasossa Milj. autokm 2000 40 000 1500 30 000 1000 20 000 500 10 000 0 0 1990 1995 2000 2005 2010 Tiehallinnon toimintamenot Perustienpito Perustienpito (sis toimintamenot) Kehittäminen Liikennesuorite Lähde: tiehallinto 8
Infran tila Perustienpidon id määrärahojen ä ostovoima Perustienpidon nimelliset määrärahat vv. 1996-2011 ja määrärahan reaalisen ostovoiman väheneminen Tielaitosuudistuksen kertaluontoisen piristysvaikutuksen jälkeen 900 800 700 778 752 735 712 723 693 764 730 686 674 600 500 529 522 517 513 562 552 621 606 590 609 619 591 586 586 604 578 588 539 591 518 594 498 400 300 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perustienpito 31.24.21 määrärahan käyttö (M ), nimellishinnoin Perustienpito 31.24.21 määrärahan käyttö (M ), indeksikorjatti vuoden 2007 tasoon (MAKU) Lähde: tiehallinto 9
Infran tila Milj. 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Rahoitus perusradanpitoon (reaaliarvo) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Perusradanpidon talousarvio Perusradanpidon lisätalousarvio Ratamaksu + kiinteistötulot Lähde: Ratahallinto 10
Infran tila Ruotsin panostukset liikenneinfraan Md (2006 tasossa) 4 3,5 3 25 2,5 2 15 1,5 1 0,5 0 1992 94 96 98 '00 '02 '04 '06 '08 Lähde: Sveriges byggindustrier 11
Infran tila 12
Infran tulevaisuus Liikennepoliittinen selonteko 27.3.2008 Tavoitetila til 2020 Liikenteen rahoitus on pitkäjänteistä ja kestävällä pohjalla. Käytettävissä on monipuolinen, budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien valikoima. Logistinen järjestelmä toimii Suomessa tehokkaasti ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kilpailukykyiseen toimintaan huolimatta pitkien etäisyyksien i ja ankaran ilmaston aiheuttamista ylimääräisistä kuljetuskustannuksista. Joukkoliikenteen matkamäärät ovat oleellisesti kasvaneet ja henkilöautomatkat eivät lisäänny. Vaalikaudella teemahankerahoitusta kohdennetaan mm. pääteiden turvallisuuden parantamiseen (keskikaideohjelma). 13
Infran tulevaisuus Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko - Käytännön toimet Hoidon ja ylläpidon rahoitus Tiet on rakennettu 1950-60 luvuilla ja taloudellinen käyttöikä on kulunut umpeen. Korjauksen tarpeessa on 1500 km pääteitä ja mm. 14000 siltaa. Radat on peruskorjattu 1950-60 luvuilla. Liikennerajoituksia 600 km matkalla. Perusväylänpitoon lisätään kehysriihen päätöksellä 165 M yhteensä vuosina 2008-20122012 eli 33 M /vuosi. Summa kohdentuu puunsaannin turvaamiseen. Lisäpanostustarve on minimissään 150 M! 14
Infran tulevaisuus Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko - Käytännön toimet Kehittämishankkeet Linjausten aikajänne 10-15 vuoteen! Tulevaisuudessa käyttömenoille ja investoinneille eri budjetit Uudet rahoitusmallit Hankkeita on listattu runsaasti. Määrärahalisäys 2008-2012 on vain 108,7 M. Uudet hankkeet ajoittuvat 2010 jälkeen. Lähivuodet panostus liikenneinfraan säilyy nykyisellä, noin 1,4 Mrd tasolla. Kun otetaan huomioon kustannuskehitys, valmista syntyy entistä vähemmän! Lisätarve on 250 M /vuosi. 15
Yhteenveto Infran arvostus on kasvanut ja sen merkitys kasvaa. Infralla on tärkeä rooli energia- ja ilmastokysymysten ratkaisussa Avoimempi vuorovaikutus lisää tehokkuutta. Erikoistuminen, innovatiivisuuden salliminen ja riskien oikea kohdentaminen parantavat alan kannattavuutta ja mahdollistavat nykyistä suuremmat kehityspanokset Kannattavat investoinnit kannattaa toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Suomella ei ole varaa antaa tasoitusta. Resursseja ja osaamista haastaviin hankkeisiin on enemmän kuin koskaan. 16
Euroopan kehityksen symboli 17
Kiitos mielenkiinnosta! 18