VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot

VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot Luonnos loppuraportista 15.6.2014 LUONNOS, EI JAKELUUN

Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

Johdanto Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon uudistuksella on neljä keskeistä tavoitetta: Taata riittävät palvelut yhdenmukaisesti koko alueella Tarjota palveluita asiakaslähtöisesti Huolehtia, että palveluita on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi Huolehtia, että kustannuskehitys on kuntatalouden kannalta kestävällä pohjalla Tämän selvityksen tavoitteena on laatia esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovaihtoehdoista sekä eri vaihtoehdoissa saavutettavissa olevista kustannussäästöistä Esitellään kolmen skenaarion rakenteet ja arviot kustannuspotentiaalista: Optimaalinen alueellinen palvelurakennemalli Hyvä alueellinen palvelurakennemalli Toimiva alueellinen palvelurakennemalli Esitellään palvelukohtaisesti konkreettisesti, mistä kustannuspotentiaali koostuu Esitetään keinoja, miten tavoitteisiin voidaan päästä Huomioitavaa kuitenkin, että mikään skenaario ei automaattisesti johda suuriin tai pieniin kustannussäästöihin, vaan ne edellyttävät joka tapauksessa päätöksentekoa, sopimista ja palveluiden uudelleenjärjestelyitä Tässä esitetyt skenaarioiden kustannuspotentiaalit ovat sillä tasolla, mitä NHG:n asiantuntijat pitävät realistisina 3

Skenaariot yhdistävät hallinnollista ja fyysistä integraatiota niissä palveluissa, joissa erikoisosaaminen tai laaja palveluvalikoima on tarpeen Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Mallissa integroidaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jota johdetaan koko alueen tasolla ( VSOTE ) Koskee myös niitä sosiaalipalveluita, joita ei erikseen käsitellä tässä raportissa, kuten aikuissosiaalityö Hyödyt: Tehokkaampi resurssien käyttö, yhtenäiset palveluketjut, parempi mahdollisuus saada erikoistuneita resursseja ja laajempi palveluvalikoima. Mahdollistaa toiminnallisen integraation ja uudenlaiset palvelut. Säästöjä hallinnossa. Kustannussäästöpotentiaali: 42-61 M /vuosi Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi alueittain Mallissa integroidaan nykyisten yhteistoiminta-alueiden (4kpl) sisällä perustason palveluiden tuotanto. Resurssit siirtyvät kunnilta yt-alueille. Osa raskaista ja erikoisosaamista vaativista sote-palveluista. esim. lastensuojelun sijoitukset, vammaispalveluiden laitos- ja asumispalvelut, ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis-palvelut voidaan tuottaa koko maakunnan tasolla. Ostopalveluiden hankinta sekä palvelutarpeen arvio / palveluohjaus on maakunnan tasolla näissä samoissa raskaissa palveluissa Hyödyt: Yhdenmukaiset palvelut alueiden sisällä, säästöjä hallinnosta ja palvelurakenteen muutoksista Kustannussäästöpotentiaali: 30-50 M /vuosi Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Mallissa ei integroida palveluita vaan pyritään lisäämään koordinaatiota ja työnjakoa nykyisten palvelutuottajien palvelutuotannon välillä Hyödyt: Voidaan tehdä yhteistyötä raskaissa palveluissa ja sillä tavalla keventää palvelurakennetta, kunnat voivat hyödyntää toistensa hyviä käytäntöjä niin että raskaamman kustannusrakenteen kunnat voivat päästä lähemmäs maakunnan keskitasoa. Kustannussäästöpotentiaali: 15 M / vuosi 4

Skenaariot 1 ja 2 perustuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden väliselle hallinnolliselle ja toiminnalliselle integraatiolle Skenaario 1 VSOTE Skenaario 2 Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset, vaativat ostot, vaativat laitospalvelut, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Nykytila K4 K2 Vaasa-Laihia K5 5

Skenaarioiden konkretisointi eri palveluissa Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi osassa palveluista Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Vastaanotto Lähipalvelu, tuottajana VSOTE ja tarvittaessa yksityisiä Lähipalvelu, tuottajana nykyiset neljä yhteistoiminta-aluetta. Erikoisresurssit MO:n* alla Lähipalvelu, tuottajana nykyiset tuottajat Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveys Vammaispalvelut Lastensuojelu Hallinnollisesti ja toiminnallisesti integroitu pth:n kanssa. Tuottajana VSOTE. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, laitospalv. keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Hallinnollisesti keskitetty, tuottajana MO Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, tuottajia nykyiset neljä aluetta, vuodeos.palv. ja palv. ohjaus tuottaa MO Tuottajat neljä aluetta + esh psykiatria. Ostopalve-luiden hankinta keskitetään MO:oon. Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.- tarpeen arvio keskitetty, tuottaa MO Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.tarpeen. arvio keskitetty, tuottaa MO Keskitetty, tuottajana SHP Kotihoito ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+yksit.), työnjako vuodeosastopalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erikoispalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työtä pal.tarp. arviossa ja ostoissa. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työssä pal.tarp. arvio ja sijoitukset sekä ostoissa. *MO=maakuntatason organisaatio. Tässä raportissa ei oteta kantaa maakuntatason organisaation nimeen. 6

Lähipalveluiden määritelmästä Lähipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita joita kuntalaiset tarvitsevat usein. Lähipalvelut järjestetään jokaisessa yhteistoiminta-alueen kuntakeskuksessa asiakastarpeen ja resurssien mukaisesti. Lähipalveluille on tyypillistä matalahko erikoistumisaste ja suppea valikoima erikoisresursseja lähipalveluihin on mahdollista järjestää harkitusti ja jaettuna useiden palveluyksiköiden kesken Asumispalvelut ovat myös usein lähipalveluita tarvittavan erikoisosaamisen tai tehokkaan yksikkökoon sallimissa rajoissa Kotiin tuotavat palvelut lasketaan usein lähipalveluiksi Lähipalvelut voidaan tuottaa monella tavalla: Palveupiste (esim. terveysasema, terveyskioski, neuvola, päivätoimintakeskus, jne.) Liikkuva palvelu (esim. rokotusbussi, hammaslääkärirekka) Etäpalvelu (esim. etäpsykologivastaanotto, erilaiset mobiilisovellukset) Mitään yksiselitteistä listaa lähipalveluista ei ole olemassa, sillä väestöpohja, ammattilaisten saatavuus ja alueen maksukyky määräävät, kuinka monta ja kuinka tiheää palvelupisteitä voi olla Palveluiden tilaajan / järjestäjän ja tuottajan on sovittava yksityiskohtaisesti siitä, mitkä palvelut tarjotaan lähipalveluina ja missä pisteissä. 7

Ajatuksia kaksikielisyyden huomioinnin ratkaisuvaihtoehdoista Kaksikielisyyskysymykset ehdotetaan ratkaistavaksi kolmesta eri näkökulmasta: Asiakasnäkökulma Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma Virkamiesnäkökulma Asiakastaso: Palveluita pitää saada omalla äidinkielellä Suunnitelluissa palveluissa (esim. kotiin vietävissä palveluissa ja ajanvarausvastaanotoilla asiakkaan äidinkieli on tiedossa, voidaan tarjota palveluita omalla äidinkielellä ja suunnitella henkilöstön käyttö. Esim. ruotsinkielinen tiimi / suomenkielinen tiimi ) Valinnanvapaus: terveyskeskuksissa tarjotaan tietyn kielistä palvelua ja asiakkaat voivat valita yli kuntarajojen, minkä terveysaseman asiakkaana ovat Yksi tapa varmistaa kaksikieliset palvelut on perustaa ruotsinkielisiä tai suomenkielisiä yksiköitä siellä, missä se on mahdollista Kaksikielisyys ei saa olla palveluiden saatavuuden este Esim. jos ei saada ruotsinkielisen hammaslääkärin virkaa täytettyä yhdessä yksikössä, pitää asiakkailla olla mahdollisuus asioida toisessa yksikössä Ad hoc tilanteessa, esim. päivystys ja akuuttiajat pitää olla mahdollisuus tulkkipalveluihin Erikoisosaamista tarvittavissa palveluissa mahdollisuus tulkkipalveluihin Mikäli erikoissairaanhoidon palveluita (tai muita erikoispalveluita) viedään jatkossa peruspalveluiden tasolle, pätee näissä samat kielivaatimukset kuin sairaanhoitopiirissä nykyään Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma: Poliitikkojen tulee voida vaikuttaa kielikysymykseen palvelutuotannossa Esimerkiksi voidaan perustaa jaostoja Virkamiesnäkökulma Ylimmältä johdolta voidaan vaatia molempien kotimaisten kielien osaamista ja että heidän esityksensä ovat kaksikielisiä Palveluyksikkötasolla johto voi olla yksikön kielestä riippuen suomen- tai ruotsinkielistä. Kuitenkin, jos on kaksikielisiä yksiköitä, tällaisessa rakenteessa tulee tarve matriisiorganisaatiolle, mikäli kaikille työntekijöille halutaan omankielinen esimies. Matriisiorganisaatiossa valta- ja vastuusuhteet tulevat haastaviksi. Organisaatioiden hallintorakenteeseen ei oteta tässä toimeksiannossa kantaa, vaan se tehdään sitten, kun palvelun tuottajien mahdollisesta yhdistymisestä tai yhteistyöstä on päätetty. 8

Asiakaslähtöisyys keskiöön uudessa sote-mallissa Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että asiakas saa palvelua, joka vastaa hänen tarpeeseensa, eikä häntä pompotella palvelupisteestä toiseen Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös palveluiden oikea-aikaisuutta ja hoitoepisodin keston minimointia Nykyinen, siilomaisiin organisaatioihin ja eri palveluntuottajille pirstoutunut perus- ja erikoissairaanhoidon tuotantorakenne heikentää palveluiden asiakaslähtöisyyttä Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää rakenteellisilla ratkaisuilla: Toiminnallinen integraatio Keskitetty palveluohjaus Tarkoittaa palveluiden tuomista samaan organisaatioon palvelemaan tiettyjä asiakasryhmiä Koskee sekä perustason että erikoistason ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä Saman organisaation alla toimittaessa on helpompi kohdistaa oikeat resurssit oikeiden potilaiden /asiakkaiden palveluun Episodi lyhenee, kun eri asiantuntijat ovat nopeammin saatavilla. Tämä edellyttää myös tuottajan sisäistä uudelleenorganisointia, mm. erikoissairaanhoidon sisäisten lähetteiden välttämistä. Tarkoittaa asiantuntijoita, joiden tehtävänä on arvioida tietyn asiakasryhmän palvelutarpeita ja ohjata asiakkaita oikean palvelun piiriin Edellyttää, että palveluohjaajilla on tieto tarjolla olevista palveluista ja valta ohjata asiakas palveluun Palveluohjaajat voivat ohjata asiakasta monen eri palvelutuottajan palveluun Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla palveluohjaaja vastaa palvelukokonaisuuden muokkaamisesta räätälöidysti kullekin asiakkaalle Mahdollistaa kokonaan uudenlaisten palveluiden luomisen Esimerkiksi psykiatrian, perustason mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden integraatio 9

Palveluyksiköiden määrä eri skenaarioissa Skenaario 1: Skenaario 2: Skenaario 3: Toiminnallinen ja organisatorinen Toiminnallinen ja organisatorinen Yhteistyö ilman integraatiota integrointi kaikissa palveluissa integrointi osassa palveluista Vastaanotto Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia 3-4 + yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 8-9, terveysasemia 4 + yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia 5-6 + yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Erikoissairaanhoito Keskussairaala + tarkoituksenmukainen jalkautuminen lähipalveluihin Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Vanhuspalvelut Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 3-4 Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 4 Yksiköiden määrä kuten nytkin, tavoitteena kahden vuodeosastoyksikön vähennys. Päihde- ja mielenterveys Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Palveluyksiköt samat kuin nytkin Vammaispalvelut Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Nykyiset palveluyksiköt Lastensuojelu 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista Nykyiset palveluyksiköt 10

Tunnistettu säästöpotentiaali palveluittain Skenaariosta riippuen potentiaali on joko helpompi tai vaikeampi toteuttaa Palvelu Tunnistettu säästöpotentiaali Säästön lähde Vastaanottopalvelut 11 M Palveluiden käytön tarkoituksenmukaisuus (etenkin hoitajakäynnit) Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Erikoissairaanhoito 18 M Vuodeosastohoidon koordinointi pth:n kanssa Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Vanhuspalvelut 24 M STM:n suosituksen ja parhaiden käytäntöjen mukainen palvelurakenne (edellyttää sisällöllisiä muutoksia nykyisiin palveluihin ja uudenlaisten palveluiden luomista) Päihde- ja mt-palvelut 2 M Laitoshoidon resurssien siirtäminen uudenlaisiin avopalveluihin Toiminnallinen integraatio perustason ja vaativien palveluiden välillä Vammaispalvelut 2 M Painopisteen siirtäminen kevyempiin asumispalveluihin (edellyttää erikoisosaamista palvelutarpeen arviossa ja ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) Lastensuojelu 3 M Sijoitusten yksikköhinnan laskeminen (edellyttää erikoisosaamista 24/7 arviointi- ja sijoitusyksikössä sekä ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) YHTEENSÄ 61 M 11

Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

Haastatellut henkilöt Pietarsaaren alue* Uusikaarlepyy Bo Kronqvist, Kaupunginvaltuuston pj Maria Palm, Kaupunginhallituksen jäsen Gösta Willman, Kaupunginjohtaja Luoto Ulf Stenman, Kunnanhallituksen pj (haastattelu 12.6) Bernhard Bredbacka, Kunnanvaltuuston vpj Catherine Stenberg, Kunnanvaltuusto Gun Kapténs, Kunnanjohtaja (haastattelu 12.6.) Pedersöre Jan-Erik Backa, Talous- ja kehitysjohtaja Stefan Svenfors, Kunnanjohtaja K5* Maalahti Lars-Erik Malm, Johtava lääkäri Yvonne Holming, Sosiaalijohtaja Tage Svahn, Kaupunginhallituksen pj Korsnäs Sven-Erik Bernas, Kaupunginhallituksen pj Carolina Westerdahl, Talousjohtaja Kaskinen Carl-Gustav Mangs, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Onnela, Kaskisten terveyskeskus Mustasaari-Vöyri Mustasaari Rurik Ahlberg, Kunnanjohtaja Alice Backström, Sosiaalijohtaja Mikael Gädda, Terveysjohtaja Michael Luther, Kunnanhallituksen pj Vöyri Rainer Bystedt, Kunnanhallituksen pj Mats Hägglund, Peruspalvelujohtaja Annika Kvist-Östman, Vanhuspalvelujohtaja Vaasa Vaasa Erkki Penttinen, Sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Markku Sirviö, Ylilääkäri Matti Paloneva, Koti- ja laitoshoidon johtaja Jukka Kentala, Perusturvajohtaja Laihia Helena Lahtinen, Perusturvajohtaja Asko Salminen, Kunnanhallituksen vpj *Haastattelupyyntö lähti kaikkiin kuntiin, mutta Pietarsaaresta, Kristiinankaupungista ja Närpiöstä ei nimetty haastateltavia 13

Tulevaisuudessa on tärkeää organisoida palvelut kokonaisuus huomioiden ja turvata läpipalvelut ja kaksikieliset palvelut Kuntien mielipiteet eri palveluiden organisoinnissa olivat melko linjassa Perusterveydenhuollon osalta nähtiin mahdollisuuksia hallinnolliseen integraatioon VSHP:n alueella Vanhuspalvelut haluttiin useimmiten organisoida kunnan omasta toimesta tai nykyisten yhteistyötoimintojen kanssa Erityisosaamista vaativissa sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelu, geriatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut, toimintojen organisatorinen keskittäminen nähtiin usein hyvänä asiana, jos sillä pystytään varmistamaan osaamisen säilyminen ja kehittyminen Monet vastaajista näkivät organisatorisen keskittämisen sekä hallinnon keskittämisen hyvänä vaihtoehtona Tärkeinä asioina haastatteluissa nousivat esille lähipalveluiden sekä kaksikielisten palveluiden turvaaminen Lähipalveluiden turvaaminen nousi esille lähes jokaisessa haastattelussa yhtenä keskeisimmistä tavoitteista. Palvelut halutaan lähettää riittävän lähellä asukkaita Kaksikielisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, koska sosiaali- ja terveyspalvelut tulee pystyä tarjoamaan äidinkielellä. Kaikkien työntekijöiden ei välttämättä tarvitse osata molempia kieliä, mutta palveluita on oltava saatavilla molemmilla kielillä. Organisatorisen keskittämisen riskinä nähdään kaksikielisyyden heikkeneminen ja tällä perusteltiin palveluiden säilyttämistä omassa kunnassa Pietarsaaren alueen yhteistoiminta-alueen toimintaan (Pietarsaari, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre) toimintaan oltiin tyytyväisiä, vaikkakin aluksi on ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia. Neljän kunnan alue nähdään kuitenkin tarkoituksenmukaisena alueena palveluiden tuottamiseen Vanhuspalveluiden integraatio on lähtenyt käyntiin erityisen hyvin Yhdistymisen (tehty 2010) kaikki tulokset eivät ole vielä näkyvissä, joten toimintaa tulisi jatkaa kyseisellä alueella K5 palveluiden tuotantoon oltiin myös tyytyväisiä ja se koettiin tarkoituksenmukaiseksi alueeksi palveluiden organisointiin Erityisesti psykososiaalisen keskuksen toimintaan oltiin tyytyväisiä ja sen nähtiin toimintamallina, jota voitaisiin levittää laajemmallekin käyttöön 14

Kehitettäviä osa-alueita ovat erityisesti kustannuskasvun hillitseminen, resurssipulaan vastaaminen ja hoitoketjut Suurin osa vastaajista näki, että kustannuskehitys on ollut huolestuttava ja tulevaisuudessa kustannusten kasvu on saatava pysähtymään Lääkäreistä on suuri resurssipula erityisesti pienissä kunnissa ja tätä voidaan helpottaa kehittämällä jotain erityisosaamista vaativia toimita Psykiatrissa palveluissa resurssipula aiheuttaa aika ajoin suuria ongelmia Hoitoketjut eri palveluiden välillä eivät myöskään toimi toivotulla tasolla Nämä tulisi kytkeä yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Tietojärjestelmien integraatio nähdään keskeisenä osa-alueena jota tulisi kehittää erityisesti, jos palveluiden organisointia halutaan keskittää Perustason hoitoon ei pystytä panostamaan riittävällä tavalla ja ihmiset lähetetään/ jätetään liian kevyin perustein erikoissairaanhoidon puolelle Myös vanhuspalveluissa pitäisi pystyä panostamaan kevyisiin hoitomuotoihin laitoshoidon sijaan On tärkeää, että jatkossa kyseessä ei ole vain palveluiden tuotto-organisaatio ja kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia eivätkä vain asiakkaita Rajat tulisi pystyä ylittämään niin maiden kuin sairaanhoitopiirien tai erva-alueidenkin välillä, jotta toiminta pystytään organisoimaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 15

VSHP:n palveluiden organisointi tällä hetkellä VSHP VSHP Yhteiset kaikille Erikoissairaanhoito sisältäen psykiatrian (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren Malmin sairaala) Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Laihia Maalahti Pietarsaari Uusikaarlepyy Luoto Pedersöre Pietarsaaren alue: Alueen yhteiset Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (2010 lähtien) Mustasaari-Vöyri: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Kuntien oma tuotanto Kaikki sosiaalipalvelut (sis. Vanhuspalvelut) Vaasa: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 2015 lähtien Korsnäs Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki K5: Alueen yhteiset Psykososiaalinen keskus Muistihoitaja Kuntoutus osittain Muista yksittäisiä toimia Kuntien oma tuotanto Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 16

Vastaajien mielestä suurimmassa osassa palveluita voidaan tehdä organisatorista keskittämistä, mutta lähipalvelut on turvattava Palvelut Virkamiehet Poliitikot PTH ESH Vanhuspalvelut Kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu Miksi kyllä? Palveluverkkoa tulisi pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena sekä yhteistyötä esh:n kanssa paranmaan. Organisatorisesti tulisi olla yhdessä organisaatiossa PTH:n erikoispalveluita sekä virka-ajan ulkopuolista päivystystä voitaisiin keskittää Miksi ei? Tulee miettiä tarkasti mitä palveluita tulee tarjota ja missä. Yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa tulisi kehittää Erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pitäisi olla mietitty paremmin yhteistyössä pth:n ja vanhuspalveluiden kanssa Pietarsaaren toimintaa voidaan myös tarkastella kriittisesti ja siellä tulee tarjota vain tiettyjä elektiivisiä toimia Miksi kyllä? Geriatrista osaamista vaativat toimet tulisi keskittää Miksi ei? Asumispalvelut ja kotihoito parempi järjestää kunnissa, koska parempi tietämys asiakkaasta Ikäihmiset tarvitsevat tukiverkot kunnissa Päätäntävalta halutaan säilyttää kunnissa ja kuntien välillä nähdään olevan suuria eroja, jotka vaikuttavat palveluun Miksi kyllä? Tulisi keskittää osaamiskeskuksiin esim. Vaasaan ja Pietarsaareen Vaativa kuntoutus tulisi tuottaa keskitetysti erityisosaamisen karttumiseksi esim. osaamiskeskuksissa Vaasassa ja Pietarsaaressa Miksi ei? Kotikuntoutus tulisi organisoida kunnissa paikanpäällä ja toimii hyvin osana paikallisesti organisoituja vanhuspalveluita Miksi kyllä? Päihde- ja mielenterveystyötä tulisi integroida keskenään Suuremmat yksikö mahdollistavat osaamisen karttumisen Miksi ei? Mielenterveystyö nyt jo koko VSHP:n alueella esh:n kautta ja päihdepalvelut toimivat hyvin paikallisesti kun 3. sektorilla on vahva rooli Miksi kyllä? Erittäin vaikeavammaiset tulee hoitaa keskitetysti ja erityisosaamista kartuttaa keskittämällä. Kallis palvelu, joka voidaan tuottaa tehokkaammin keskitetysti Vammaisten kuljetuspalvelut tulisi organisoida keskitetysti Miksi ei? Kårkulla ja Eskoon toimintaan ollaan tyytyväisiä ja kunnat voivat tuottaa palveluasumista itse Miksi kyllä? Sijoitusten osalta entistä vahvemmin yhteistyötä Vaatii leveämmät hartiat ja yhteiset toimintaperiaatteet Miksi ei? kunnilla tietämys perheestä ja tilanteesta Ei keskittämistä Toimintoja tulisi keskittää tai lisätä yhteistyötä voimakkaasti 17

Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

VSHP:n kuntien verotulot ja valtionosuudet eivät riitä kattamaan nettokustannuksia, jos kustannusten kasvu jatkuu samaa tahtia Tasapainoon pääseminen edellyttäisi alle 1,5% kasvua kustannuksissa seuraavat 3 vuotta VSHP:n alueen nettokustannukset, valtionosuudet ja verotulot, m 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Nettokustannukset CAGR 2005-2012: 5,2 % 307 307 309 317 309 307 286 300 298 90 94 99 104 109 255 244 228 425 454 485 529 526 544 575 488 512 538 564 593 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nettokustannukset CAGR 2013-2016: 5,2% Erotus yhteensä 165 M vuonna 2016 historiallisella kustannuskasvulla Valtionosuuksien oletetaan pysyvän vuoden 2014 tasolla Yhteisö- ja kiinteistövero Kunnallisvero Verotulojen CAGR: 5 % VSHP Verotulot, euroa (M ) VSHP Valtionosuudet yhteensä euroa (M ) VSHP nettokustannukset yhteensä (M ) VSHP:n talous on ollut tasapainossa, koska valtionosuudet kattavat erotuksen nettokustannusten ja verotulojen välillä Kustannukset, valtionosuudet sekä verotulot ovat kasvaneet noin 5 % vuotuisella kasvuvauhdilla. Jatkossa on odotettavissa, että valtionosuudet pysyvät ennallaan tai pienenevät. Myös verotulojen laskuun on varauduttava. Tämän takia myös nettokustannusten kasvua pitää pystyä hillitsemään Lähteet: Tilastokeskus, Sotkanet, Kuntatalouden veroennusteet 19

Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen VSHP:n sotekustannusten tulisi olla huomattavasti alemmalla tasolla Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa 4 500 4 000 Suhteutettuna sairastavuuteen (sisältäen ikärakenteen) VSHP:n sotekustannusten tulisi olla 313 / asukas vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Tämä tarkoittaisi 53 M ** (10 %) alhaisempia sote-kokonaiskustannuksia 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Huom! Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri sairaanhoitopiireille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen aiheuttaman terveystarpeen **Potentiaali olisi 63M, jos huomioidaan myös lasten päivähoidon kustannukset. Niiden yhteys sairastavuuteen on kuitenkin kyseenalainen, joten ne jätettiin laskelmista pois Lähteet: Kela; Kuntaliitto 20

Alueen säästöpotentiaali jakautuu epätasaisesti kunnille, jos katsotaan sairastavuuden näkökulmasta: suurimmat säästöt Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedesöressä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa 4 500 4 000 HUOM! Vaikka sairastavuusindeksiin suhteutettuna kustannukset saisivat olla korkeammat, se ei tarkoita, että korkeammat kustannukset olisivat kunnan maksukyvyn rajoissa. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri kunnille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen Lähteet: Kela; Kuntaliitto 21

Eksote on olemassa olonsa aikana kyennyt hillitsemään kustannusten kasvua paremmin kun muut alueet Taustalla mm. säästöjä hallinnossa ja resurssien joustavampi käyttö alueella Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset per asukas vuosina 2009-2012 VSHP nettokustannus / asukas Eksote nettokustannus / asukas Koko maa nettokustannus / asukas 3 700 3 600 Ero VSHP-Eksote on 248 /asukas = 42M 3 500 3 400 3 300 Ero VSHP-Eksote on 44 /asukas = 7,4M 3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 VSHP:n alueen sotekustannukset ovat kasvaneet (CAGR 5,3 %) nopeammin kuin Eksotessa (3,3 %) tai koko maassa keskimäärin (4,1%) Tämän vuoksi ero VSHP:n ja Eksoten sote-kustannusten välillä on kasvanut 34M 2 700 2009 2010 2011 2012 Lähtde:Kuntaliitto 22

Skenaariot rakentuvat neljän eri dimension mukaan 1. Hallinnollisen integraation syvyys Mitkä palveluiden tuottajat ovat saman ylimmän johdon alla? 2. Toiminnallisen integraation syvyys Kuinka paljon eri palveluiden työntekijät ja erilaiset ammattilaiset toimivat samoissa palvelupisteissä tai virtuaalisissa tiimeissä tai jopa saman lähijohdon alla? 3. Integraation suunta (vertikaalinen vs. horisontaalinen) Integroidaanko saman palvelun erikois- ja perustason tuottajat, vai toteutetaanko integraatio eri perustason palveluiden välillä 4. Palvelupisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti Lopputuloksena kuvaus kolmesta skenaariosta näiden neljän dimension mukaan Taustalla huomioidaan tekijöitä kuten Asukkaiden etäisyydet eri palveluista Mahdollisuus kaksikielisiin palveluihin Kustannustehokas palvelurakenne / yksikkökoko 23

Hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio Erillinen hierarkia (~nykytila) Hallinnollinen integraatio (~Eksote ja Kainuu aluksi) Toiminnallinen integraatio (minne Eksote ja Kainuu ovat menossa) Kunta 1 Kunta 2 Palvelu 1 Palvelu 2 Kunta 3 ESH Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 ESH Palvelu 3 Palvelu 4 Kunnilla tai kuntayhtymillä on omat rakenteet Hallinnollinen integraatio tuo palvelut samaan organisaatioon, mutta palveluiden tuotanto ei juurikaan muutu (samat toimipisteet, samat palvelut) Toiminnallisessa integraatiossa myös palveluiden sisällöt muuttuvat, henkilöstö sekoittuu jne., eivätkä kuntarajat ole merkitseviä 24

Palvelujärjestelmän paholaisen kolmio: samaan aikaan ei voi saada hyvää saatavuutta, laajaa valikoimaa ja korkeaa erikoistumisastetta Kolmion kärkien tavoittelu yhtä aikaa kasvattaa kustannuksia Paikallisesti voi tuottaa palveluita, joissa matala erikoistumisaste ja suppea valikoima ja joissa saatavuus on keskeinen Saatavuus (aika ja paikka) Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Erikoistumisaste (ammattilaisen osaamisen syvyys ja kapeus) Geriatriset palvelut Vaativat asumispalvelut Keskussairaala Palvelutarpeen arviointi, sijoitus ESH-päivystys Kuntoutus Matalan kynnyksen mt- ja päivhdepalvelut PTH-päivystys Hyvinvointiasema Terveysasema Alueellinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio mahdollistaa paremman valikoiman ja korkeamman erikoistumisasteen kohtuullisella hinnalla. Lisäksi alueellinen yhteistyö laskee yksikkökustannuksia niissä palveluissa, joissa on suurtuotannon etuja. Valikoima (eri palveluiden /ammattilaisten määrä) Alueellinen palvelujärjestelmä kuvaa optimaalista tuotannon organisointia. Lisäksi tarvitaan kysynnän ohjaus. Palveluohjauksen tehtävä on ohjata asiakkaat tarkoituksenmukaiseen palveluun. Se ei vaikuta palveluverkoston saatavuuteen, valikoimaan tai erikoistumisasteeseen eikä yksikkökustannuksiin, mutta sillä on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin palveluiden volyymien kautta. 25