1 (34) Päivitykset RIL 05 1 007 ohjeen. korjattuun painokseen Päivitetty ohje numeroidaan uudella vuositunnuksella: RIL 05 1 009 Lisätään S kirjain niihin kuviin, jotka eivät ole Eurokoodi 5:stä. s. 4 viittaus versioon EN 1995 1 1:004/AC:006 korjataan muotoon: EN 1995 1 1:004+AC:006+A1:008 s. 10 Ohjeen käyttö kohdassa "1.11.007 mennessä ilmoitetut korjaukset" muutetaan muotoon: 31.3.009 mennessä ilmoitetut korjaukset s. 16 19 kohdassa 1. kaikki muut viittaukset paitsi ISO 631 :1989 ja EN 1990:00 muutetaan päiväämättömiksi (standardien vuosiluvut poistetaan). Poistetaan listalta kokonaan standardi EN 14544 (pyörä puutavara). Standardi EN 10147 poistetaan ja korvataan standardilla: EN 1036 Continuously hot dip coated strip and sheet of structural steels. Technical delivery conditions. (SFS EN 1036 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyrakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot). s. 19 standardiluettelon jälkeen esitetty keskeneräisiä standardeja koskenut ohjeistus poistetaan (kaikki viitestandardit on vahvistettu) s. 3 kohdan.1 kolmas kappale poistetaan ja korvataan seuraavasti: Standardin SFS EN 1990 kohdassa.1(5) esitetty vaatimus jatkuvan sortuman rajoittamisesta otetaan huomioon SFS EN 1991 1 7 standardin Suomen kansallisessa liitteessä vahvistetun ohjeen "Rakennusten suunnittelu määrittelemättömästä syystä aiheutuvan paikallisen vaurion seuraamusten varalta" mukaisella onnettomuustilanteen suunnittelulla. Suunnittelussa noudatetaan kohteen vaativuuden mukaisesti seuraavia toimenpiteitä: Erillistä jatkuvan sortuman tarkastelua ei tarvitse tehdä seuraamusluokan CC1 rakennuksille eikä asuinrakennuksille, joissa on enintään kaksi maanpäällistä kerrosta. Seuraamusluokan CC 3 4 kerroksisissa puukerrostaloissa tai rakennuksissa, joiden korkeus on enintään 16 m, käytetään vaakasiteitä tai välipohjat ankkuroidaan seiniin. Muissa seuraamusluokan CC rakennuksissa joko a) käytetään sortumisen estämiseen mitoitettuja vaaka ja pystysiteitä ja pystyrakenteet sidotaan välipohjaan tai b) tarkistetaan, että kun rakennuksesta ajatellaan poistetuksi mikä tahansa pilari, palkki tai kantavan seinän lohko, rakennus ei menetä stabiliteettiaan eikä paikallinen vaurioituminen ylitä hyväksyttävää rajaa. Mikäli tällaisesta ajatellusta pilareiden tai seinälohkojen poistamisesta seuraa hyväksyttävän rajan ylittävä vaurio, niin tällaiset rakenneosat suunnitellaan avainasemassa olevina rakenneosina onnettomuuskuormalle A d = 50 kn, joka vaikuttaa rakenneosaan vaakasuunnassa kerroksen puolivälissä. Seuraamusluokan CC3 rakennuksissa tehdään järjestelmällinen riskinarviointi (ks. RIL 41 007). Riskinarvioinnin tuloksesta riippumatta rakenteiden tulee täyttää edellä olevassa kohdassa b) esitetyt vaatimukset. Huom. Seuraamusluokat on esitetty taulukossa.1. Onnettomuustilanteen kuormitusyhdistely tehdään kaavojen (.1.4S) ja (.1.5S) mukaan. Onnettomuuskuormille käytetään hetkellistä aikaluokkaa (taulukko.4). Onnettomuusyhdistel materiaalin osavarmuusluku γ M = 1,0 (taulukko.10). Sidevoimat eri seuraamusluokissa, kantavan seinän lohkopituudet sekä muut vastaavat ohjeet
(34) esitetään SFS EN 1991 1 7 standardin Suomen kansallisen liitteen jäljessä olevassa ohjeessa: "Rakennusten suunnittelu määrittelemättömästä syystä aiheutuvan paikallisen vaurion seuraamusten varalta". s. 6 täydennetään taulukossa.1 seuraamusluokan CC3 esimerkeissä esitetty toinen ranskalainen viiva muotoon: konserttisalit, teatterit, urheilu ja näyttelyhallit, katsomot (yli 1000 henkeä) s. 8 korjataan kaava (.) muotoon: u fin = ufin,g + ufin,q,1 + ufin,q, i (.) s. 35 ensimmäisen kappaleen jatkoksi seuraava lisäohje ja kuva: Lumen kinostumien katon sisäjiirin kohdalla otetaan huomioon käyttämällä jiirin kohdalla sahakaton muotokerrointa µ kuvan.3.b mukaisesti. 1( 1) ( 1,3 ) sisäjiiri ( 1,) sisäjiiri 1( 1) Kuva.3.b Katon sisäjiiristä johtuva lumen kinostuminen. Jiirin kohdalla (pistekatkoviiva) lumelle käytetään kuvan. muotokerrointa µ. Kinostuman voidaan olettaa pienenevän lineaarisesti pistekatkoviivan (µ ) ja katkoviivojen (µ 1 ) välisellä alueella. Mikäli katon päätyräystään etäisyys jiirin alanurkasta on pienempi kuin m, kinostuma määritetään ulottamalla interpolointi kuitenkin m päähän. Jos katon harja tai pulpettikaton yläräystäs on lähempänä kuin m etäisyydellä jiirin ylänurkasta, kinostuman yläreunan interpolointi ulotetaan vain harjalle/yläräystäälle asti.
3 (34) s. 45 Taulukossa 3.1 lastulevyn luokkamerkinnät EN 31 4, 5 sekä EN 31 6 ja 7 korvataan tyyppimerkinnöillä P4, P5, P6 ja P7. s. 46 poistetaan Taulukosta 3. viittaus standardiin EN 14544 s. 46 Taulukossa 3. "lastulevy" rivin "standardit" solu korjataan muotoon: EN 31: P4 ja P5 EN 31: P6 ja P7 s. 46 poistetaan viittaus standardiin EN 14544 korjaamalla luvun 3. ensimmäinen kappale muotoon: Sahatavaran tulee olla standardin 14081 1 mukaista. Sormijatkosten tulee olla standardin EN 385 mukaisia. s. 47 poistetaan viittaus standardiin EN 14544 korjaamalla luvun 3. viimeinen kappale muotoon: Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30. (Ympäristöministeriön tiedote 1.11.007). s. 49 lisätään kaavan (3.) symboliselityksen jälkeen tulkintaohje: Kokovaikutuskerrointa k h ei käytetä liimapuun paksuussuunnan taivutuksessa. s. 49 lisätään kohdan 3.3 loppuun huomautus: Epähomogeenisen liimapuun liitosmitoituksessa saadaan käyttää taulukossa 3.4 esitettyjä tiheyksiä, vaikka liitos sijaitsee poikkileikkauksen keskialueella. s. 50 päivitetään taulukossa 3.5 seuraavat kertopuun lujuusarvot Kerto Q Paksuus 1 4 mm Puristus poikittain lappeellaan f c,90,flat,k, Kerto Q Paksuus 7 69 mm Puristus poikittain lappeellaan f c,90,flat,k, s. 50 tarkennetaan taulukossa 3.5 liukumoduulin symbolit seuraavaan muotoon: G edge,mean G edge,0.05 s. 57 lisätään sivun viimeiseen kappaleen loppuun seuraava huomautus: Työmaalla ilman ulkopuolista laadunvalvontaa tehtävän liimauksen hyödyntämisaste käyttörajatilan taipuma ja värähtelymitoituksessa rajoitetaan 50 %:iin täydellisestä liittovaikutuksesta (ks. esimerkki kohdassa B.4.). s. 59 Taulukon 4.1 tekstissä viittaus EN 10147 korjataan viittaukseksi standardiin: EN 1036
4 (34) s. 66 68 kohta 6.1.5 poistetaan ja korvataan seuraavasti 6.1.5 Syysuuntaa vastaan kohtisuora puristus Seuraavan ehdon tulee olla voimassa: σ c,90, d kc, fc,90,d (6.3) σ c,90,d f c,90,d k c, kosketuspinnalla vaikuttavan puristusjännityksen mitoitusarvo puristuslujuuden mitoitusarvo syysuuntaa vastaan kohtisuorassa puristuksessa on tukipainekerroin Huom. Tukipainekerroin k c, ei koske levytuotteita (ks. kohta 6.1.1). Yleensä levyrakenteille ei kuitenkaan tarvitse tehdä tukipainemitoitusta. Tukipainekertoimen k c, arvo lasketaan kaavalla: l c,90,ef k c, = k l c,90 (6.4S) l kosketuspinnan pituus puun syiden suunnassa l c,90,ef tehollinen kosketuspinnan pituus k c,90 on kerroin, jonka avulla otetaan huomioon kuorman sijainti, puun halkeamismahdollisuus ja puristuman suuruus. Tehollinen kosketuspinnan pituus l c,90,ef määritetään lisäämällä kosketuspinnan pituuteen l molemmin puolin 30 mm kuitenkin enintään a, l tai l 1 / (katso kuva 6.). Kerto Q:n syrjäpinnalla l c,90,ef = l. Kuva 6. Tehollinen kosketuspinnan pituus. Kertoimelle k c,90 käytetään arvoa 1,0, paitsi seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että kuvan 6.3 mukainen puristuspintojen välinen etäisyys l 1 > h: k c,90 = 1,5 havupuisella sahatavaralla k c,90 = 1,5 havupuisella liimapuulla k c,90 = 1,3 Kerto Q:n syrjäpinnalla k c,90 = 1,4 Kerto LVL:n lapepinnalla Sauvoille, joiden korkeus muuttuu, kertoimen k c,90 määrityksessä käytettävä h mitta on poikkileikkauksen korkeus tarkasteltavan kosketuspinnan keskikohdalla.
5 (34) Tukipainekerroin k c, pätee myös leimapaineelle, joka ei vaikuta koko sauvan leveydellä b. 1) a l l1 b h ) l l 1 Kuva 6.3. Tukipaine 1) jatkuvalla tuella lepäävän sauvan kuormituspisteissä ja ) palkin tukipinnoilla tai kuormituspisteissä. Tapauksessa ) palkin epätasaisesti jakautunut kuormitus tai esim. tukipisteiden kohdalla vaikuttavat pistekuormat eivät aseta rajoituksia tehollisen tukipinnan pituudelle tai k c,90 kertoimen käytölle. Tukipainekestävyyttä voidaan korottaa esimerkiksi naulalevy tai ruuvivahvistuksella. Tällöin tukipainekestävyys määritetään ilmoitetun laitoksen kyseiselle liittimelle vahvistaman erillisen tukipainekestävyyden mitoitusohjeen mukaan. s. 69 seuraava lisäys kohtaan 6.1.7 sijoitettuna ennen kuvaa 6.5 esitettyjen tekstien perään Taivutettujen sauvojen leikkauskestävyysmitoituksessa on otettava huomioon halkeamien vaikutus käyttämällä poikkileikkaukselle tehollista leveyttä: b ef = k cr b (6.13a) b on tarkasteltava sauvan leveys. Lämmitetyissä sisätiloissa tai vastaavissa kosteusoloissa k cr = 0,67 k cr = 1,0 k cr = 1,0 sahatavaralle ja liimapuulle yleensä kosteuden siirtymistä estävällä pintakäsittelyllä käsitellylle puulle standardien EN 13986 ja EN 14374 mukaisille puutuotteille (puulevyt ja LVL) Pysyvästi käyttöluokkaa tai 3 vastaavissa kosteusoloissa oleville puurakenteille saadaan käyttää arvoa k cr = 1,0. Esimerkiksi säänkestävää kertaista lakkausta voidaan pitää tässä yhteydessä mainittuna kosteuden siirtymistä estävänä pintakäsittelynä. s. 70 korjataan kuva 6.7 muotoon:
6 (34) s. 76 täydennetään sivun viimeinen virke muotoon: Jos palkkia rasittaa puristusvoiman N c ja vahvemman suunnan taivutusmomentin M y yhdistelmä ja palkin kiepahduskerroin k crit < 1, osoitetaan, että jännitykset täyttävät seuraavan ehdon s. 77 korjataan kaava (6.35) ja siinä käytettyjen symbolien määritelmät seuraavasti: σ kcrit f m,d m,d + k σ c,z c,0,d f c,0,d 1 (6.35) σ c,0,d f c,0,d puristusjännityksen mitoitusarvo puun syysuunnassa on puristuslujuuden mitoitusarvo puun syysuunnassa k c,z on poikittaissuunnan nurjahduskerroin, ks. kohta 6.3. ja muut symbolit kuten kaavassa (6.33). s. 78 lisätään taulukkoon 6.3 alimmaiseksi riviksi ulokkeelle yksi kuormituksen tyyppi lisää: Uloke Vakiomomentti,0 s. 78 tarkennetaan taulukon 6.3 alaviitteen viimeinen virke muotoon: Jos määräävä kuormitus vaikuttaa palkin puristetun reunan korkeudella, tehollisen pituuden l ef arvoa suurennetaan mitan h verran, ja sitä voidaan pienentää mitan 0,5h verran, jos määräävä kuormitus vaikuttaa vedetyn reunan korkeudella. s. 78 lisätään taulukon 6.3 jälkeen seuraava tulkintaohje: Ulokkeella kertoimen l ef /l arvot 0,5 ja 0,8 edellyttävät, että uloke on tuella jäykästi tuettu. Koska puurakenteilla jäykän tuennan aikaansaaminen on vaikeaa (esim. puupalkin pää betonissa), on suositeltavaa käyttää taulukossa 6.3 esitetyissä tasaisesti jakautuneen kuorman ja ulokkeen vapaassa päässä olevan pistekuorman tapauksissa kerrointa 1,0. Tällöinkin edellytetään, että ulokkeen vapaan pään ylä ja alareuna ovat sivusuunnassa tuetut eli ulokkeen vapaan pään sivusuuntainen vääntyminen on estetty. s. 78 täydennetään sivun viimeisessä kappaleessa esitetty tulkintaohje seuraavaan muotoon: Jos palkki on kiepahdustuettu sivusuunnassa puristetulta reunalta välein a, kaavoissa (6.31) ja (6.31.1S) voidaan käyttää tehollisena pituutena mittaa l ef = a + h, kun kuormitus vaikuttaa palkin puristetulla reunalla ja mittaa l ef = a 0,5h, kun määräävä kuormitus vaikuttaa vedetyllä reunalla. s. 81 lisätään kaavan (6.41) symboliselityksen jälkeen ohje: Kaavan (6.41) mukaisen ehdon tulee täyttyä myös muilla kaarevilla liimapuurakenteilla, kuten kaaripalkeilla, mahapalkin kaarevalla reunalla ja kaarevan kolminivelkehän nurkassa. s. 81 kaavan (6.49) symbolin r in selityksessä korjataan kuvaviittaus seuraavasti: r in sisäpuolinen kaarevuussäde kuvan 6.1 mukaisesti s. 8 kaavaa (6.53) ennen oleva teksti korjataan muotoon: Kun leikkausjännitys ja syysuuntaa vastaan kohtisuora veto vaikuttavat samanaikaisesti, tarkistetaan seuraavan ehdon voimassaolo:
7 (34) s. 84 kohtaan 6.5. loppuun lisätään seuraava maininta ja kuva: o Loveuksia voidaan vahvistaa ruuveilla, liimatangoilla, naulalevyillä tai liimatuilla vanerilevyillä kuvan 6.15 mukaisesti. DIN 105:008 1 standardissa on esitetty lovivahvistuksen mitoitusmenetelmä. Kuva 6.15 Loven vahvistaminen a) liimatangoilla tai jatkuvakierteisillä ruuveilla ja b) naulalevyillä tai liimatuilla vanereilla. s. 86 poistetaan lamellirakenteisien puukansien k sys lukuja käsittelevä kuva 6.15. s. 86 poistetaan kohdan 6.6 viimeinen kappale (kuvaan 6.15 liittyvä selitys). s. 86 päivitetään kohdan 6.7S ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muotoon: Tämä ohje perustuu DIN 105:008 1 mukaiseen mitoitusmenetelmään. s. 87 korjataan sivun yläosassa esitetty taulukko seuraavaan muotoon: l v > h l Z > 1,5h, kuitenkin > 300 mm l A > h/ h ro > 0,35h h ru > 0,35h a < 0,4h h d < 0,15h pyöreillä Ød < 0,3h 1) 1) Ei esitetty DIN 105:ssa s. 87 korjataan kaava (6.64S) muotoon σ t,90,d = F 0,5 b k t,90,d t,90 l t,90 f t,90,d (6.64S) b palkin paksuus k t,90 = min{1; (450/h) 0,5 } jossa palkin korkeus h millimetreinä f t,90,d on puun poikittaisen vetolujuuden mitoitusarvo ja s. 87 lisätään sivun loppuun seuraava ohje:
8 (34) Suurempia reikiä voidaan tehdä vahvistamalla palkki reiän vierestä esimerkiksi ruuveilla, liimatangoilla tai palkin pintaan liimattavilla vanereilla. DIN 105:008 standardissa on esitetty vahvistettujen reikien mitoitusmenetelmä. s. 90 täsmennetään taulukon 7. alaviitettä ) seuraavasti: ) Koskee suoria ja esikorotettuja rakenteita, mutta ei tukipisteiden välillä kaarevia tai taitteellisia kannattimia. s. 90 lisätään taulukkoon 7. alaviite: Rakennuksen vaakasiirtymä 4) 4) Hallirakennuksissa vaakasiirtymästä ei ole yleensä haittaa, jolloin sitä ei tarvitse tarkistaa. s. 90 lisätään kohdan 7. loppuun tulkintaohje: Pääkannatin on tuettu suoraan pystyrakenteilla tai seinälinjoilla sijaitsevilla aukkopalkeilla. Useiden risteävien toistensa varaan tuettujen kannattimien tapauksessa yleensä vain yksi (usein alimmainen) on käsiteltävä pääkannattimena ja muut ovat orsia/toisiokannattimia. Kun useat tasavälein sijaitsevat samanlaiset kannattajat (palkit, ristikot tai muut rakenneosat k100) yhdistetään toisiinsa jatkuvilla poikittaisilla kuormaa jakavilla rakenneosilla kohdan 6.6 mukaisesti, ovat kyseiset kannattajat tällöin toisiokannattimia. s. 9 lisätään pintalevyllä ja kelluvalla lattialla sallittavaa lisätaipumaa käsittelevän kappaleen jälkeen seuraavat lisäohjeet: Kokonaispainuma saa olla palkkien välissä vaikuttavan 1 kn pistevoiman kohdalla enintään (k. 0,5 + 0,5) mm. Kelluvalla lattialla kokonaispainuma saa olla palkin kohdalla vaikuttavan 1 kn pistevoiman kohdalla vastaavasti enintään (k. 0,5 + 0,5) mm. Julkaisussa VTT Tiedotteita 14 (00) on esitetty lattioiden vaatimustasoihin ja käyttötarkoituksiin perustuva luokitus ja suositus niissä noudatettavista värähtelymitoituskriteereistä. s. 93 lisätään sivun kolmanneksi viimeiseksi kappaleeksi seuraava lisäohje: Tarvittaessa lattiarakenteen ja pääpalkin yhdistetty värähtely otetaan huomioon VTT Tiedotteita 14 ohjeessa esitetyllä tavalla. s. 93 täydennetään sivun viimeinen kappale muotoon: Värähtelymitoituksen laskentaan on tehty yleisiä ohjelmia, joissa otetaan huomioon mm. poikittaisjäykisteiden vaikutus. Näitä ovat mm. Puuinfon verkkosivulta (www.puuinfo.fi) ladattava puuvälipohjan värähtelymitoitusohjelma sekä Metsäliiton Puutuoteteollisuuden verkkosivulta (www.finnforest.fi) ladattava Finnwood mitoitusohjelma. s. 98 korjataan sivun viimeisessä kappaleessa standardiviittaus 19951 1 muotoon: EN 1995 1 1 s. 101 kohdan 8.3.0S toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause korjataan muotoon: jonka ominaisarvo f ax,k > 4,5 N/mm puun tiheydellä ρ k = 350 kg/m 3 RH65:n vakio olosuhteissa.
9 (34) s. 103 Lisätään taulukkoon 8.1 viittaavan kappaleen ensimmäisen virkkeen loppuun sulkuihin huomautus: (arvoja on pyöristetty) s. 103 Taulukosta 8.1 poistetaan 6,5 mm paksu naula (taulukon rivi 6.5x50) s. 104 Lisätään viimeisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen viittaus kuvaan 8.7a: Naulavälien ja reunaetäisyyksien minimiarvot on esitetty kuvissa 8.7 ja 8.7a. s. 105 Lisätään kuvan 8.7 jälkeen uusi kuva: Kuva 8.7a Puristetun vinonaulaliitoksen minimietäisyydet. s. 105 sivun toiseksi viimeinen kappale korjataan ja täydennetään muotoon: Jos puutavaran ominaistiheys ρ k > 500 kg/m 3 tai naulan paksuus d > 6 mm, on nauloille esiporattava reiät. s. 104 lisätään sivun viimeisen kappaleen loppuun maininta: Naulojen sijoitustoleranssit on esitetty taulukossa 10.. s. 106 lisätään kohdan 8.3.1. loppuun seuraavat ohjeet: LVL:n syrjäpintaan viilutason suuntaisesti naulatuissa liitoksissa kuvassa 8.7 esitettyjä pienimpiä sallittavia etäisyyksiä korotetaan kertoimella 1,4 ja LVL:n paksuuden tulee olla naulaussuunnassa vähintään 14d t = max ρ (8.19) k (13d 30) 00
10 (34) ρ k puun tiheyden ominaisarvo [kg/m 3 ] d naulan paksuus [mm] Tämän lisäksi Kerto Q LVL:n syrjäliitoksissa naulaliitoksen leikkauskestävyyttä pienennetään vielä kertoimella k ef = 1 0,03(0d a 1 ) (8.19S) a 1 on naulaväli Kerto Q:n pintaviilujen syysuunnassa. s. 108 kohdan 8.3. kolmas kappale korjataan muotoon: Jos poikittaisella kuvioinnilla varustetun naulan ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo f ax,k < 4,5 N/mm määritettynä RH65:ssä ρ k = 350 kg/m 3 puun tiheydellä, mitoituksessa noudatetaan sileävartisten naulojen ohjeita. s. 108 Korjataan kolmanneksi viimeisen kappaleen ensimmäinen lause muotoon: Kärjen puoleisen tunkeuman tulee olla vähintään 1d sileävartisille ja 8d profiloiduille nauloille. s. 109 Taulukosta 8.a poistetaan 6,5 mm paksu naula s. 110 korjataan kuva 8.8 muotoon: a) b) s. 111 kohdan 8.3. viimeinen kappale korjataan muotoon: Vinonaulauksessa kuvassa 8.8b) esitetyn kannan puoleisen reunaetäisyyden tulee olla vähintään 10d ja liitoksessa tulee olla vähintään naulaa sijoitettuna symmetrisesti puun molemmin puolin. Tällöin vedetyn liitosvoiman voidaan katsoa aiheuttavan nauloihin ainoastaan pituussuuntaisen kuormituksen. Vinonaulauksen naulavälit ja etäisyydet määritellään kummassakin puuosassa naulan painopisteen mukaan (vrt. kuva 8.7.) ja niiden tulee toteuttaa kuvan 8.7 mukaiset kuormittamattoman suunnan arvot. Päätypuun vinonaulaliitoksella ei katsota olevan vetokestävyyttä (vrt. kuva 8.7a).
11 (34) s. 11 kohtaan 8.5 lisätään maininta (lause kappaleen loppuun): Tämä ohje ei koske LVL:n syrjäpintaan viilutason suuntaisesti asennettavia pulttiliitoksia. s.113 korjataan taulukon 8.3 viides vaakasarake seuraavasti: a 3c 90 < α < 150 150 α 10 10 < α < 70 ( 1 + 6 sinα ) d 4d 1 + 6 sinα ( ) d 4d 4d 4d s. 118 poistetaan sivun viimeinen virke ja korvataan se seuraavasti: Kansiruuveille esiporataan reiät. Ilman esiporausta saadaan käyttää vain havupuuhun ruuvattavia d < 6 mm kansiruuveja. s. 118 Korjataan kohdan 8.7.0S ensimmäisen kappaleen toinen lause muotoon: Tämä ohje koskee ruuveja, joiden nimellispaksuus on vähintään 3,8 mm ja enintään 4 mm. s. 119 Lisätään kohdan 8.7.1.1S loppuun kuva 8.11.b:, Kuva 8.11.b. Ruuvityypit a), b) ja c) käsitellään kansiruuveina ja ruuvityypit d) (ns. yleisruuvi) ja e) (porakärkiruuvi) itseporautuvina ruuveina.
1 (34) s. 119 Korjataan kohdan 8.7.1.1S viimeinen kappale muotoon Kansiruuvien sileän varren osalle puuhun esiporataan reikä, jonka halkaisija D = d + 0...1 mm. Kansiruuvien kierreosalle esiporataan reikä, jonka halkaisija on havupuulla ja puulevyillä 0,6...0,75d ja lehtipuutavaralla 0,7...0,85d. s. 119 poistetaan kohdan 8.7.1.S toisen kappaleen viimeinen virke ja kolmas kappale ja korvataan ne uudella kappaleella seuraavasti: Jos porakärjettömän itseporautuvan ruuvin halkaisija d > 8 mm tai varren sileän osan halkaisija on suurempi kuin 6 mm, tulee ruuvit esiporata. Esiporausta käytettäessä reiän halkaisija on koko ruuvipituudella 0,5...0,7d kuitenkin enintään ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija d i. s. 119 Korjataan kohdassa 8.7.1.S lause kierteisen osan pituus kannan puolella 6d ef muotoon: kierteisen osan pituus kannan puoleisessa puussa 6d ef s. 10 kohta 8.7. poistetaan ja korvataan seuraavasti: 8.7. Pituussuunnassaan kuormitetut ruuvit Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuviliitosten mitoituksessa tarkistetaan seuraavat murtumistavat: ruuvin kierteisen osan ulosvetokestävyys kärjen puoleisessa puussa (f ax ) ruuvin kannan läpivetokestävyys (f head ) tai kierteisen osan ulosvetokestävyys kannan puolella (f ax ) ruuvin vetokestävyys (f tens ) ruuvin nurjahtaminen puristuskuormituksessa liitosalueen murtuminen ruuviryhmän mukana (esim. poikittainen veto ruuvien kärkien tasolla tai päätypuuliitoksissa lohkeamismurtuminen). Poikittainen veto tarkastetaan kohdan 8.1.4 mukaan. Huom. Pituussuunnassaan kuormitetun ruuviliitoksen murtuminen on yleensä tyypiltään hauras, eli murtotilassa syntyvä muodonmuutos on pieni ja siksi jännitysten uudelleen jakautumisen mahdollisuus on rajallinen. Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuvien kuvan 8.7. mukaiset liitinvälien ja reunaetäisyyksien vähimmäisarvot on esitetty taulukossa 8.4. Ruuvikohtaisia pienempiä reunaetäisyyksiä voidaan käyttää CE merkinnässä tai ruuvin EN 1995:n mukaista suunnittelua koskevassa VTT:n lausunnossa annettujen erillisohjeiden mukaan (esim. porakärkiruuvit). Taulukossa 8.4 esitetyt arvot eivät koske LVL:n viilutason suuntaisia ruuveja (LVL:n syrjä ja päätyliitokset). Kärjenpuoleisessa puussa kierreosan vähimmäistunkeuma on 6d.
13 (34) Kuva 8.7. Ruuvivälien sekä reuna ja päätyetäisyyksien määrittely. Taulukko 8.4. Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuvien minimietäisyydet. Ruuviväli puun syiden suuntaan a 1 Ruuviväli kohtisuoraan syysuuntaa vastaan a Päätyetäisyys a 3 Reunaetäisyys a 4 7d 5d 10d 4d Käytettäessä EN 1459 mukaisia ruuveja, joiden halkaisija d = 6...1 mm ja sydänmitta d i < 0,75d, ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo F ax,,rk = n ef f ax,k d l ef k 1, cos α + sin d α (8.38) f ax, k, 5 0,5 0,1 0,8 ef k = 0 d l [N/mm ] (8.39) k d = d min 8 1 (8.40) f ax,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kohtisuorassa syysuuntaa vastaan [N/mm ] n ef ruuvien tehollinen lukumäärä, ks. kaava (8.41) l ef ruuvin kierteistetyn osuuden tunkeumasyvyys tarkasteltavassa liitospuussa [mm] ρ k puutavaran ominaistiheys [kg/m 3 ] α ruuvin kulma syysuuntaan nähden, kun α > 30
14 (34) Kun kaavaan (8.38) liittyvät ruuvin ulko ja sisähalkaisijaa koskevat vaatimukset eivät täyty, ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo a 0,8 nef fax,kd lef ρk F ax,,rk = [N] (8.40a) 1, cos α + sin α ρ f ax,k [N/mm ] on ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo puun tiheydellä ρ a kohtisuorassa syysuuntaa vastaan ja muut symbolit on selitetty edellä. Kun 4 mm < d < 6 mm, voidaan kaavassa (8.40a) käyttää kohdan 8.7.1.S mukaisien itseporautuvien ruuvien ulosvetolujuusparametrille arvoa f ax, k ef 0, 8d k = l 30 [ N/mm ] (8.40S) d ruuvin halkaisija [mm] l ef kierteisen osan tunkeumapituus tarkasteltavassa liitospuussa [mm] ρ k tarkasteltavan liitospuun ominaistiheys [kg/m 3 ] (tällöin kaavassa (8.40a) ρ a = ρ k ) Ruuviliitoksen läpivetokestävyyden ominaisarvo F ax,,rk = n f ef head,k d h ρk ρ a 0,8 F ax,α,rk läpivetokestävyyden ominaisarvo syysuuntaan nähden kulmassa α, kun α > 30 f head,k d h (8.40b) ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen kannan läpivetolujuusparametrin ominaisarvo puun tiheydellä ρ a ruuvin kannan halkaisija ja muut symbolit on selitetty edellä. Ruuviliitoksen vetolujuuskestävyyden ominaisarvo F = t, Rk nefftens,k f tens,k ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen vetomurtokestävyyden ominaisarvo n ef ruuvien tehollinen lukumäärä, ks. kaava (8.41) (8.40c) Ruuvin varren suuntaisesti kuormitetussa liitoksessa ruuvien tehollinen lukumäärä n = n ef 0,9 n on yhdessä toimivien ruuvien lukumäärä liitoksessa. (8.41) Kerto LVL:n syrjäliitoksissa, joissa ruuvi on viilutason suunnassa ja kohtisuorasti pintaviilujen syysuuntaan nähden, voidaan pituussuuntaan kuormitettujen itseporautuvien ruuvien minimiväleinä ja etäisyyksinä käyttää seuraavia arvoja: a 1 = 10d ruuviväli syysuuntaan, a 3 = 1d päätyetäisyys ja a 4 = 5d reunaetäisyys LVL:n lapepintaan. Kun itseporautuvan ruuvin halkaisija 4,5 mm < d < 7 mm ja sisähalkaisija d i < 0,7d, voidaan em. Kerto LVL:n syrjäiiitoksissa ulosvetokestävyys laskea kaavalla (8.38) seuraavilla sijoituksilla:
15 (34) 0, 8d fax, k = 10,0 N/mm l ef α = 90 k d =1. (8.4S) s. 11 kohta 8.7.4S poistetaan ja korvataan seuraavasti: 8.7.4S Vinoruuviliitokset Nämä ohjeet koskevat kuvan 8.1 mukaisia yksileikkeisiä vinoruuviliitoksia, joissa käytetään kohdassa 8.7.1.S määriteltyjä itseporautuvia ruuveja, kun ruuvi muodostaa α = 30..60 suuntakulman sekä kuormitussuunnan että puun syysuunnan kanssa. Kuvan 8.1b mukaisessa pelkästään vedetyistä vinoruuveista koostuvassa liitoksessa kannan puoleinen osa (t 1 ) voi olla myös teräslevyä edellyttäen, että ruuvin kanta tukeutuu ympäriinsä teräslevyyn. Erillisiä vinoruuviliitostyyppikohtaisia tai ruuvikohtaisia näistä poikkeavia tai näitä täydentäviä vinoruuviliitosten suunnitteluohjeita voidaan käyttää, jos ne on vahvistettu eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä (ETA) tai VTT:n lausunnolla EN 1995:n mukaiseen mitoitukseen soveltuviksi. Ristiruuviliitos muodostuu kuvan 8.1 a) kohdan mukaisesti symmetrisistä ruuvipareista, joista toinen ruuvi on vedetty ja toinen puristettu. Ristiruuviliitoksen leikkauskestävyyden ominaisarvo k 0,9 p R = n + ( R R ) cosα C,k T, k (8.81S) n p on ruuviparien lukumäärä liitoksessa α on ruuvauskulma (ks. kuva 8.1) Ruuvin puristuskestävyys R C,k fax, α = min fax, α 0,8 f,1,k,,k d l d l tens,k g,1 g, (a) (b) (c) (8.8S) ja ruuvin ulosvetokestävyys R T,k f = min f f ax, α,1,k ax, α,,k tens,k d l d l g,1 g, + f head,k ρk dh ρ a (a) (b) (c) (8.83S) f ax,α,1,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kannan puoleisessa puussa kulmassa α syysuuntaan nähden (ks, kohta 8.7.) [N/mm ] f ax,α,,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kärjen puoleisessa puussa kulmassa α syysuuntaan nähden (ks, kohta 8.7.) [N/mm ] d l g,1 l g, f tens,k ruuvin kierreosan ulkohalkaisija (nimellispaksuus) [mm] ruuvin kierteisen osan pituus kannan puoleisessa puussa [mm] ruuvin kierteisen osan pituus kärjen puoleisessa puussa [mm] ruuvin vetomurtokestävyyden ominaisarvo [N] f head,k ruuvin kannan läpivetolujuusparametrin ominaisarvo [N/mm ]
16 (34) d h ruuvin kannan halkaisija [mm] ρ k kannan puoleisen puun ominaistiheys [kg/m 3 ] ρ a puun tiheys, jolle f head,k on ilmoitettu [kg/m 3 ] a) b) F F t t α α α t 1 t 1 Kuva 8.1. Vinoruuviliitos: a) ristiruuviliitos ja b) vetoruuviliitos. Pelkästään vedetyistä vinoruuveista kuvan 8.1 b) kohdan mukaisesti koostuvan vetoruuviliitoksen leikkauskestävyyden ominaisarvo 0,9 k = T,k R n R (cosα + sinα) (8.84S) n ruuvien lukumäärä liitoksessa, R T,k on kaavan (8.83S) mukainen ruuvin vetokestävyyden ominaisarvo, µ on liitososien välinen liikekitkakerroin, jolle voidaan käyttää seuraavia arvoja: µ = 0,6 kun liitospinnat ovat pinnoittamatonta höylättyä havupuuta µ = 0,3 teräslevyn ja höylätyn havupuun välisissä liitoksissa µ = 0,4 kun molemmat liitospinnat ovat käsittelemätöntä LVL:ää (ei pinnoitusta, höyläystä tai hiontaa). Teräslevyllisessä liitoksessa R T,k määritetään kaavan (8.83S) lausekkeista (b) ja (c). Liitospuiden paksuuden t on oltava vähintään 5d t = max ρk (10d 30) 400 d on ruuvin nimellispaksuus [mm] ja ρ k on liitospuun ominaistiheys [kg/m 3 ]. (8.85S)
17 (34) Jos porakärjettömän ruuvin halkaisija d > 8 mm, tulee ruuvit esiporata. Esiporausta käytettäessä reiän halkaisija on koko ruuvipituudella 0,5...0,7d kuitenkin enintään ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija d i. Yleiset vinoruuviliitosten liitinvälien ja etäisyyksien vähimmäisarvot on esitetty taulukossa 8.4. Ristiruuviliitoksille nämä arvot pätevät, kun ruuviparin vedetyt ja puristetut ruuvit sijoitetaan erillisiin puun syysuuntaisiin riveihin siten, että ko. rivien välinen etäisyys a = 4d ja ruuviparin kantojen välinen limitysetäisyys on puun syysuunnassa enintään 3t 1. Vinoruuviliitoksen kaikkien ruuvien on oltava samanlaisia ja samankokoisia. Liitoksen kaikki ruuvit asennetaan samassa suuntakulmassa α. Ruuvit tulee sijoittaa liitosvoimaan nähden keskeisesti. Ruuvit ruuvataan niin syvälle, että ruuvin kanta vastaa koko pohjapinnaltaan puuhun tai tulee teräslevyllisessä liitoksessa kontaktiin teräslevyn kanssa. Ruuvauksessa liitososien tulee puristua yhteen siten, että niiden väliin ei jää rakoa. s. 16 kaava 8.89S korjataan muotoon: sin( γ γ ) F = S + R 1 k 1, k Dk, sinγ s. 131 kohdan 9.1. toisen kappaleen viimeinen lause korjataan muotoon: Tehollisen laipan leveyden b ef arvot määritetään seuraavasti: s. 13 taulukon 9.1 selitysteksti korjataan muotoon: Taulukko 9.1. Laipan toimivan leveyden b c,ef ja b t,ef enimmäisarvot. s. 133 korjataan kohdan 9.1. viimeinen virke muotoon: Esimerkiksi kotelorakenteinen seinä tai katto taipuu, jos toinen laippalevy turpoaa kostumisen vuoksi. s. 14 Poistetaan kohta 9..3.0S ja kuva 9.7 s. 143 Luvun 9..3.1 loppuun lisätään ohje: Levyn lommahdus otetaan tarvittaessa huomioon kohdassa 9..4.3S esitetyllä tavalla. Myös levyn kosteuselämisen aiheuttama lommahdusvaara tutkitaan tarvittaessa.
18 (34) s. 149 kohta 9..4.3S Jäykistysseinien yleinen mitoitusmenetelmä ml. kuvat 9.13 ja 9.14 poistetaan ja korvataan uudistetulla mitoitusmenetelmällä: 9..4.3S Levyjäykisteen yleinen mitoitusmenetelmä Yleistä mitoitusmenetelmää, jossa otetaan huomioon jäykistävän levyn kiinnitystapa, käytetään kohdan 9..3. tai 9..4. mukaisen yksinkertaistetun analyysin vaihtoehtona. Yksittäisen levyn jäykkyyskerroin määritetään kaavasta C 1 = si h i hi β i + 3 K b b G t i,v ser,i i i mean,i i (9.00.1S) i s i h i b i t i kuvasta 9.01 saatava kerroin liitinjako levyn korkeus levyn leveys levyn paksuus G mean,i levyn liukumoduuli (paneelileikkaus) K ser,i liittimen siirtymäkerroin Yksittäisen levyn vaakavoima määritetään kaavasta F C i,v = F ΣC i,v i,v,ed v,ed (9.00.S) F v,ed levyjonoa kuormittava vaakavoima (ks. kuva 9.0) C i,v C i,v yksittäisen levyn jäykkyyskerroin levyjonossa olevien levyjen jäykkyyskertoimien summa Yksittäistä levyä rasittavaa vaakavoimaa F i,v,ed vastaava leikkausvoimakestävyys määritetään kaavasta F i,v,rd F f,rd,i b i γ i s i F = γ b f,rd,i i s i i levyn liittimen leikkausvoimakestävyys levyn leveys kuvasta 9.01 saatava kerroin liitinjako (9.00.3S)
19 (34) Nro Kiinnitystapa γ kerroin kerroin 1 9 + 9 h b 3+ + 3 b h 6 6 + 3 h h h 3 + 1+ 3 b b b 4 + 9 h b + + 3 b h 4 + 6 3 h h h + 1+ 3 b b b 3 9 81 + h b 3 + 3 + 10 b h 6 18 + 3 h h h 3 + 3 + 10 b b b 4 36 144 + h b 6 + 5 4 + 15 b h 1 + 4 3 h h h 6 + 5 4 + 15 b b b 5 h 4 + 1 b h b + 4 6 9 h 81 + 4 b 100 9 5 h b + 3 7 36 h 16 + 5 b 5 8 1 5 5 h + b 8 36 h 81 + 49 b 196 9 1 + h 7 7 b Kuva 9.01. Levyn kiinnitystapakertoimet.
0 (34) Kuva 9.0. Vaakavoima jakautuu levyille niiden jäykkyyksien suhteessa. 1) Mitoituksen yksinkertaistamiseksi kuvassa levyjen päätysaumat on oletettu saman kannattimen kohdalle. Rakennusvaiheessa levyt on pyrittävä asentamaan kuitenkin siten, että levyjen päätysaumat limitetään eri kannattimien kohdalle.
1 (34) Yksittäisen levyn leikkausvoiman aiheuttama siirtymä määritetään kaavasta F ω i = C i,v,ek i,v (9.00.4S) F i,v,ek C i,v levyä kuormittava vaakavoima käyttörajatilassa levyn jäykkyyskerroin Kaksitukisen vaakarakenteen keskimääräinen leikkausvoiman aiheuttama siirtymä tason jännevälin keskellä määritetään kaavasta ω mean ω + ω + ω... ω = i,1 i, i,3 i,n (9.00.5S) i,n kaavasta 9.00.4S saatava siirtymä Kaksitukisen vaakarakenteen siirtymää määritettäessä kaavassa 9.00.4S F i,v,ek = F i,v,mean,ek = Q mean (ks. kuva 9.03). Tarvittaessa määritetään myös momentin aiheuttama siirtymä. Kaksitukisen vaakarakenteen tapauksessa momentin aiheuttama siirtymä voidaan määrittää kaavalla 9.00.6S. 5 max M L ω m = 4 d A E k p p (9.00.6S) maxm k vaakarakenteen maksimi momentti käyttörajatilassa L vaakarakenteen jänneväli d vaakarakenteen paarteiden etäisyys toisistaan A p E p paarteen poikkileikkauksen pinta ala paarteen kimmomoduuli Yksittäisen seinälevyn ulkoiset pystyvoimat määritetään kaavasta F F h = F = i,v,ed s b i,c,ed i,t,ed i (9.00.7S) h s = seinän korkeus b i = levyn leveys Pystyvoimasta F i,t,ed saa vähentää pysyvästä kuormasta johtuvan runkotolpan puristusvoiman F i,g,d = 0,9G kj,inf.
(34) Vaakakoolatussa seinässä levyn reunassa oleva ankkuroitava pystyvoima tulee siirtää runkotolpalle koolausten väliin asennettavilla kapuloilla. Vastaavasti vaakavoima tulee siirtää vaakakoolaukselta ala ja yläohjauspuille. Kuva 9.03. Seinän ja kaksitukisen vaakarakenteen leikkausvoiman aiheuttama siirtymä.
3 (34) Kuva 9.04. Seinälevyn ulkoiset pystyvoimat. Kaksitukisen vaakarakenteen paarrevoimat määritetään kaavasta N max M d = N = d c,ed t,ed (9.00.8S) maxm d vaakarakenteen maksimi momentti d vaakarakenteen paarteiden etäisyys toisistaan
4 (34) Kuva 9.05. Kaksitukisen vaakarakenteen paarrevoimat. Yksittäisen levyn leikkausjännityksen tulee täyttää ehto τ 1,5 Fi,v,Ed = min( f ; f ) (9.00.9S) b t d,i v,crit,i v,d,i i i F i,v,ed b i t i f v,crit,i f v,d,i yksittäistä levyä kuormittava vaakavoima levyn leveys levyn paksuus saadaan kaavasta 9.00.10S levyn leikkauslujuus (paneelileikkaus) Yksittäisen levyn, joka on tuettu nivelellisesti kaikilta reunoilta, kriittinen leikkausjännitys lommahduksen suhteen määritetään kaavasta f v,crit,i ( EI ) ( EI) t z,i x,i i = 3,3 k 4 ( EI) x,i Ii ai (9.00.10S) k kyseiselle levylle kuvasta 9.06 saatava kerroin (EI) z,i levyn taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti, kun levyä taivutetaan z akselin ympäri (EI) x,i levyn taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti, kun levyä taivutetaan x akselin ympäri I i t i levyn jäyhyysmomentti pituusyksikköä kohti levyn paksuus a i levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07)
5 (34) Mikäli levy taivutusjäykkyys on samanlainen z akselin ja x akselin suhteen, voidaan kriittinen leikkausjännitys lommahduksen suhteen määrittää kaavasta f v,crit,i t i = 3,3 k Ei ai (9.00.11S) k kyseiselle levylle kuvasta 9.06 saatava kerroin E i t i levyn taivutuskimmomoduulin ominaisarvo levyn paksuus a i levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07) Kuvan 9.06. kerroin ci k1 = a i 4 ( EI ) ( EI ) z,i x,i (9.00.1S) c i levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07) a i levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07) (EI) z,i levyn taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti, kun levyä taivutetaan z akselin ympäri (EI) x,i levyn taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti, kun levyä taivutetaan x akselin ympäri Mikäli levy taivutusjäykkyys on samanlainen z akselin ja x akselin suhteen, voidaan kerroin k 1 määrittää kaavasta k = c i 1 a i (9.00.13S) c i = levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07) a i = levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07) Kuvan 9.06. kerroin k 1 = ( GI) v,i ( EI ) ( EI ) z,i x,i (9.00.14S) (GI) v.i (EI) z,i (EI) x,i levyn vääntöjäykkyys, joka saadaan iso ja ortotrooppiselle levylle kaavasta 9.00.15S levyn taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti, kun levyä taivutetaan z akselin ympäri levyn taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti, kun levyä taivutetaan x akselin ympäri Levyn vääntöjäykkyys 1 ( GI) = G t 3 v,i i i (9.00.15S) 3 G i levyn liukumoduulin ominaisarvo (paneelileikkaus)
6 (34) t i levyn paksuus Mikäli levy taivutusjäykkyys on samanlainen z akselin ja x akselin suhteen, voidaan kerroin k määrittää kaavasta k Gi = E i (9.00.16S) G i E i levyn liukumoduulin ominaisarvo (paneelileikkaus) levyn taivutuskimmomoduulin ominaisarvo Kuva 9.06. Lommahduskerroin k. Mikäli kuvan 9.07 mukaisissa tapauksissa B ja C levyn tukemattomissa reunoissa on täysponttisauma, määritetään kerroin k kuvasta 9.06 kohdasta k 1 = 4. Tällöin lommahdustarkastelun lisäksi tulee tehdä levyn taivutusjännitystarkastelu y akselin suhteen kaavalla 9.0017S, mikäli taulukon 9.3 ehdot eivät ole voimassa. Mikäli kuvan 9.07 mukaisissa tapauksissa B ja C ei ole täysponttisaumoja, tulee kyseisiin saumoihin järjestää tuenta, johon levyjen reunat kiinnitetään samalla tavalla kuin runkoon. Näiden levyosien lommahdustarkastelu tehdään normaalisti edellä esitetyillä kaavoilla. Levyn taivutusjännitys y akselin suhteen ja taivutuksen mitoitusehto σ b,i 6 Ff,Rd,i hi = t a γ s i i i i f min k f t,z,d crit c,z,d (9.00.17S) F f,rd,i levyn liittimen leikkausvoimakestävyys
7 (34) h i t i levyn korkeus levyn paksuus a i levyn tukien k jako (ks. kuva 9.07) γ i s i kuvasta 9.01 saatava kerroin liitinjako f t,z,d levyn vetolujuuden mitoitusarvo suunnassa z (ks. kuva 9.07) f c,z,d levyn puristuslujuuden mitoitusarvo suunnassa z (ks. kuva 9.07) k crit mitan a pituisena ulokepalkkina toimivan levyn kiepahduskerroin Kuva 9.07. Lommahdustarkastelussa käsiteltävät levykentät.
8 (34) Taulukko 9.3. Hetkellisessä aikaluokassa käyttöluokassa 1 tai kuormitetun kahdelta reunalta tuetun jäykistyslevyn taivutuskestävyyttä ei tarvitse tarkistaa, kun tukiväli a < a max ja levyn vaakavoima F i,v,ed < F i,,m,rd. b on levyn leveys (= tukemattomien reunojen välinen etäisyys c) ja t on levyn paksuus. Levyn tyyppi Viilupaksuus b = c t a max F i,m,rd [mm] [mm] [mm] [mm] [kn] Havuvaneri 1),6 3, 100 15 600 6,7 Havuvaneri 1),6 3, 100 18 900 4,9 Havuvaneri 1),6 3, 100 1 100 4,4 Havuvaneri 1) 1,4 100 15 600 7,3 Havuvaneri 1) 1,4 100 18 900 5,6 Havuvaneri 1) 1,4 100 1 100 4,9 Lastulevy 600 600 11,5 1) Pintaviilun syysuunta mitan a suuntaan. s. 156 taulukossa 10.1 täydennetään esiporattavan ruuvin sallittu D ja alaviite seuraavasti: Esiporattava puuruuvi ) puu Sallittu D: 0,5..0,7d < d i ) Esitetty suunnitelmassa esiporattavaksi; puutavaralla aina jos porakärjetön puuruuvi, jonka d > 8 mm tai sileän varren halkaisija > 6 mm. s. 157 kohdan 10.4.5 ensimmäisen kappaleen toinen virke korjataan muotoon Havupuuhun ja puulevyihin kiinnitettäviä kansiruuveja ei tarvitse kuitenkaan esiporata, jos ruuvin halkaisija d < 6 mm. s. 178 korjataan sivun neljännessä kappaleessa EN 1990 viittaus seuraavaan muotoon: EN 1990:00 Eurocode Basis of design (SFS EN 1990, Eurokoodi Rakenteiden suunnitteluperusteet) s. 189 korjataan taulukossa B.3.1 merkintä Lastulevy EN 31 4 1) muotoon Lastulevy P4 1) s. 189 korjataan taulukossa B.3.1 merkintä Lastulevy EN 31 6 1) muotoon Lastulevy P6 1) s. 190 taulukossa B.3. "lastulevy" rivin "standardit" solu korjataan muotoon: EN 31: P4 EN 31: P6 s. 190 poistetaan viittaus standardiin EN 14544 korjaamalla luvun B.3.3 ensimmäinen kappale muotoon: Sahatavaran tulee olla standardin 14081 1 mukaista. Sormijatkosten tulee olla standardin EN 385 mukaisia. Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30.
9 (34) s. 191 päivitetään taulukossa B.3.4 seuraava kertopuun lujuusarvo Kerto Q Puristus poikittain lappeellaan f c,90,flat,k, s. 191 tarkennetaan taulukossa B.3.4 liukumoduulin symboli seuraavaan muotoon: G edge,mean s. 194 taulukon B.3.6 tekstissä EN 10147 korjataan viittaukseksi EN 1036 s. 195 täsmennetään taulukon B.4.1 alaviitettä ) seuraavasti: ) Koskee suoria ja esikorotettuja rakenteita, mutta ei tukipisteiden välillä kaarevia tai taitteellisia kannattimia. s. 199 kohta B.5.1 ml. kuvat B.5.1, B.5. ja B.5.3 poistetaan ja korvataan seuraavasti B.5.1 POIKITTAINEN PURISTUS Syysuuntaan nähden kulmassa α vaikuttavien puristusjännitysten (ks. kuva B.5.1) tulee täyttää ehto: fc,0,d σc, α,d fc,0,d sin α + cos k f c,90 c,90,d (B.5.1) α σ c,α,d k c,90 kulmassa α syysuunnan suhteen vaikuttava puristusjännitys kerroin, jonka avulla otetaan huomioon kuorman sijainti, puun halkeamismahdollisuus ja puristuman suuruus. Kuva B.5.1. Syysuuntaan nähden vinosti vaikuttavat puristusjännitykset. Kuvan B.5. mukaisissa kiskopainetapauksissa tarkistetaan, että kosketuspinnalla vaikuttavan puristusjännityksen mitoitusarvo σ c,90, d kc, fc,90,d (B.5.) σ c,90,d f c,90,d k c, kosketuspinnalla vaikuttavan puristusjännityksen mitoitusarvo puristuslujuuden mitoitusarvo syysuuntaa vastaan kohtisuorassa puristuksessa on tukipainekerroin Huom. Tukipainekerroin k c, ei koske levytuotteita. Tukipainekertoimen k c, arvo lasketaan kaavalla: l c,90,ef k c, = k l c,90 (B.5.a) l kosketuspinnan pituus puun syiden suunnassa
30 (34) l c,90,ef tehollinen kosketuspinnan pituus Tehollinen kosketuspinnan pituus l c,90,ef määritetään lisäämällä kosketuspinnan pituuteen l molemmin puolin 30 mm kuitenkin enintään a, l tai l 1 / (ks. kuva B.5.). Kerto Q:n syrjäpinnalla l c,90,ef = l. Kertoimelle k c,90 käytetään arvoa 1,0, paitsi seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että kuvan B.5. mukainen puristuspintojen välinen etäisyys l 1 > h: k c,90 = 1,5 havupuisella sahatavaralla k c,90 = 1,5 havupuisella liimapuulla k c,90 = 1,3 Kerto Q:n syrjäpinnalla k c,90 = 1,4 Kerto LVL:n lapepinnalla 1) a l l1 b h ) l l 1 Kuva B.5. Kiskopaine 1) jatkuvalla tuella lepäävän sauvan kuormituspisteissä ja ) palkin tukipinnoilla tai kuormituspisteissä. Tapauksessa ) palkin epätasaisesti jakautunut kuormitus tai esim. tukipisteiden kohdalla vaikuttavat pistekuormat eivät aseta rajoituksia tehollisen tukipinnan pituudelle tai k c,90 kertoimen käytölle. s. 199 kohdan B.5. ensimmäiseksi kappaleeksi lisätään seuraava ohje Käyttöluokkaan 1 kuuluvien sahatavara ja liimapuupalkkien leikkausmitoituksessa käytetään kertoimella 0,67 pienennettyä leveyttä (b ef = 0,67b). s. 0 poistetaan kohdasta B.5.4 ulokkeen kiepahduspituuden erikoistapaus korjaamalla toinen kappale muotoon: Tehollisena kiepahduspituutena l ef voidaan käyttää mittaa l ef = a + h, jossa h on palkin korkeus ja a sauvan puristetun reunan poikittaistuentaväli. s. 06 korjataan kohdan B.6. neljännessä kappaleessa esitetty vaatimus f ax,k > 6 N/mm muotoon: f ax,k > 4,5 N/mm s. 08 Taulukosta B.6.1 poistetaan 6,5 mm paksu naula (taulukon rivi 6.5x50) s. 10 täydennetään sivun ensimmäisen kappaleen viimeinen virke muotoon Jos naulan paksuus d > 6 mm tai puutavaran ominaistiheys ρ k = 500 kg/m 3, on nauloille esiporattava reiät.
31 (34) s. 1 korjataan sivun kolmannessa kappaleessa esitetty ehto f ax,k < 6 N/mm muotoon: f ax,k < 4,5 N/mm s. 1 Lisätään neljännen kappaleen loppuun maininta: Pituussuuntaan kuormitettujen naulojen minimivälit ja etäisyydet ovat kuvan B.6.3 mukaisia. s. 13 Taulukosta B.6. poistetaan 6,5 mm paksu naula s. 14 Korjataan kuva B.6.4 muotoon: a) b) s. 15 Korjataan kohdan B.6.3 ensimmäisen kappaleen toinen lause muotoon: Tämä ohje koskee ruuveja, joiden nimellispaksuus on vähintään 3,8 mm ja enintään 4 mm. s. 15 korjataan "Kansiruuvit" kohdan toinen kappale muotoon: Kansiruuveille esiporataan reiät. Kansiruuvien sileän varren osalle puuhun esiporataan reikä, jonka halkaisija D = d + 0...1 mm. Kansiruuvien kierreosalle esiporaan reikä, jonka halkaisija on havupuulla ja puulevyillä 0,6...0,75d. s. 16 Korjataan kohdassa itseporautuvat ruuvit lause a) kierteisen osan pituus kannan puolella 6d muotoon: a) kierteisen osan pituus kannan puoleisessa puussa 6d ef s. 16 poistetaan sivun toisen kappaleen viimeinen virke ja kolmas kappale ja korvataan ne uudella kappaleella seuraavasti: Jos porakärjettömän itseporautuvan ruuvin halkaisija d > 8 mm tai varren sileän osan halkaisija on suurempi kuin 6 mm, tulee ruuvit esiporata. Esiporausta käytettäessä reiän halkaisija on koko ruuvipituudella 0,5...0,7d kuitenkin enintään ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija d i.
3 (34) s. 16 17 kohta "Ruuvin pituussuunnassa kuormitetut liitokset" poistetaan ja korvataan seuraavasti: Ruuvin pituussuunnassa kuormitetut liitokset Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuviliitosten mitoituksessa tarkistetaan seuraavat murtumistavat: ruuvin kierteisen osan ulosvetokestävyys kärjen puoleisessa puussa (f ax ) ruuvin kannan läpivetokestävyys (f head ) tai kierteisen osan ulosvetokestävyys kannan puolella (f ax ) ruuvin vetokestävyys (f tens ) ruuvin nurjahtaminen puristuskuormituksessa liitosalueen murtuminen ruuviryhmän mukana (esim. poikittainen veto ruuvien kärkien tasolla tai päätypuuliitoksissa lohkeamismurtuminen). Kärjenpuoleisessa puussa kierreosan vähimmäistunkeuma on 6d. Ruuvivälien ja reunaetäisyyksien vähimmäisarvot ovat seuraavat: ruuviväli puun syiden suunnassa a 1 = 7d ruuviväli kohtisuoraan syysuuntaa vastaan a = 5d päätyetäisyys a 3 = 10d reunaetäisyys a 4 = 4d Käytettäessä EN 1459 mukaisia ruuveja, joiden halkaisija d = 6...1 mm ja sydänmitta d i < 0,75d, ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo F ax,,rk = n 0,9 fax,k d l k ef d 1, cos α + sin α (B.6.18) ax,k 0,5 0,1 0,8 ef k f = 0,5d l [N/mm ] (B.6.19) k d = d 8 1 f ax,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kohtisuorassa syysuuntaa vastaan [N/mm ] n yhdessä toimivien ruuvien lukumäärä liitoksessa l ef ruuvin kierteistetyn osuuden tunkeumasyvyys tarkasteltavassa liitospuussa [mm] d ruuvin halkaisija [mm] ρ k puutavaran ominaistiheys [kg/m 3 ] α ruuvin kulma syysuuntaan nähden, kun α > 30 Kun 4 mm < d < 6 mm, voidaan ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo puun syysuuntaan vastaan kohtisuorassa suunnassa laskea kaavalla 1, 0,8 0,9 d lef F k ax,90,rk = n [N] (B.6.0) 0 symbolit ja niiden laadut vastaavat kaavaa (B.6.19). Ruuviliitoksen läpivetokestävyyden ominaisarvo F ax,,rk 0,9 k = n fhead,kdh a 0,8 F ax,α,rk läpivetokestävyyden ominaisarvo syysuuntaan nähden kulmassa α, kun α > 30 f head,k d h (B.6.1) ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen kannan läpivetolujuusparametrin ominaisarvo puun tiheydellä ρ a ruuvin kannan halkaisija.
33 (34) Ruuviliitoksen vetolujuuskestävyyden ominaisarvo 0,9 t, Rk n ftens,k F = f tens,k on ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen vetomurtokestävyyden ominaisarvo. Kerto LVL:n syrjäliitoksissa, joissa ruuvi on viilutason suunnassa ja kohtisuorasti pintaviilujen syysuuntaan nähden, itseporautuvien ruuvien minimivälit ja etäisyydet ovat seuraavat: a 1 = 10d ruuviväli syysuuntaan, a 3 = 1d päätyetäisyys ja a 4 = 5d reunaetäisyys LVL:n lapepintaan. Kun itseporautuvan ruuvin halkaisija 4,5 mm < d < 7 mm ja sisähalkaisija d i < 0,7d, voidaan em. Kerto LVL:n syrjäiiitoksissa ulosvetokestävyys laskea kaavalla (B.6.18) seuraavilla sijoituksilla: 0, 8d fax, k = 10,0 N/mm l ef α = 90 k d = 1. s.19 korjataan taulukon B.6.4 viides vaakasarake seuraavasti: a 3c 90 < α < 150 150 α 10 10 < α < 70 ( 1 + 6 sinα ) d 4d 1 + 6 sinα ( ) d ( 1 + 6 sinα ) d 4d 1 + 6 sinα ( ) d s. korjataan kohdan B.7 ensimmäisessä kappaleessa viittaus RIL 01 007 muotoon: RIL 01 1 008 s. 34 korjataan kaava (B.8.11) ja sen symbolimääritelmät seuraavaan muotoon: η η γ 1 fi 0 kmod td, fi = ln 30 k k M fi [ min] (B.8.11) γ M k fi k η fi taulukon B..7 mukainen liitospuun osavarmuusluku taulukossa B.8.1 liitospuulle esitetty kerroin = 0,065 puu puu liitoksissa ja k = 0,085 teräslevyllisissä liitoksissa palotilanteen mitoituskuorman suhde normaalilämpötilamitoituksen mitoituskuormaan η 0 käyttöaste normaalilämpötilamitoituksessa k mod kuormankeston ja kosteusvaikutuksen muunnoskerroin normaalilämpötilamitoituksessa s. 39 korjataan "Alajuoksun kiskopaine" laatikon ensimmäinen ranskalainen viiva muotoon: Tukipainekerroin k c, : kaava (6.4S) s. 40 korjataan "Tukipituus " laatikon ensimmäinen ranskalainen viiva muotoon: Tukipainekerroin k c, : kaava (6.4S)
34 (34) s. 41 korjataan kaavion oikeanpuolimmaisessa pystysarakkeessa 3. alimman laatikon "Liitinkestävyys" otsikoksi: Liitoskestävyys s. 51 korjataan ruuvin kannan halkaisijalle käytetty symboli d k muotoon: d h s. 56 lisätään uusi kohta 6.1.7 seuraavasti: 6.1.7 Leikkaus 6.1.7() Lämmitetyissä sisätiloissa tai vastaavissa kosteusoloissa k cr = 0,67 k cr = 1,0 k cr = 1,0 sahatavaralle ja liimapuulle yleensä kosteuden siirtymistä estävällä pintakäsittelyllä käsitellylle puulle standardien EN 13986 ja EN 14374 mukaisille puutuotteille Pysyvästi käyttöluokkaa tai 3 vastaavissa kosteusoloissa oleville puurakenteille saadaan käyttää arvoa k cr = 1,0.