KAAVOITUSKATSAUS 2010 KARSTULAN KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO: 1. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoite 2. Kaavoitusviranomainen ja kunnan yhdyshenkilöt kaava-asioissa 3. Perustietoa kaavahierarkiasta 4. Maakuntasuunnittelun tilanne 5. Valmisteltavat, keskeneräiset kaavatyöt 6. Valmistuneet kaavahankkeet 7. Lähitulevaisuuden kaavahankkeet 8. Karstulan keskusta-alueen pohjakartan uudistaminen ja numeerisen ajantasakaavan laatiminen 9. Tärkeimmät voimassaolevat kaavat
2. KAAVOITUS- VIRANOMAINEN JA KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVA-ASIOISSA Karstulan kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. 1. KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista (MRL 7 ): Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus).. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. - Kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet - Muut päätökset ja toimet, jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä - Maankäyttösopimukset Kunnan yhdyshenkilöt kaavaasioissa: Maakunta- yleis- ja asemakaava-asiat Kunnanjohtaja Jukka Hiltunen Rakennustarkastaja Jaakko Rasi Kunnaninsinööri Erkki Parantainen Alue- ja kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat Rakennustarkastaja Jaakko Rasi Lainvoimaiset ranta-asemakaavat Rakennustarkastaja Jaakko Rasi Uuden ranta-asemakaavan Laadinta Rakennustarkastaja Jaakko Rasi Alue- ja kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi
3. PERUSTIETOA KAAVAHIERARKIASTA Yleisesti kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (saatavana kirjana). PERUSTIETOA KAAVAHIERARKIASTA Maakuntiin laaditaan MAAKUNTAKAAVA, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. Ennen Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa (v. 2000) maakuntien alueelle laadittiin seutukaavoja. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen kaava ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA mm. kuntien keskusta-alueille, asuntoalueille ja teollisuusalueille. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja. Rakentamista ohjaa kunnissa myös kirjalliseen muotoon laadittu RAKENNUSJÄRJESTYS SEUTUKAAVAT JA MAAKUNTAKAAVA Ennen Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa maakuntien alueelle laadittiin seutukaavoja. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantultua koko maankuntien alueelle laadittavat kaavat ovat nimeltään maakuntakaavoja. Keski-Suomeen on laadittu maakuntakaavaa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 16.5.2007. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009. Valtaosa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymästä maakuntakaavasta sai vahvistuksen. Samalla päätöksellä ympäristöministeriö kumosi Keski- Suomen seutukaavat lukuun ottamatta seutukaavan 5. vaiheen Laukaan Mörkökorven kaatopaikka-aluetta. Kunnat laativat yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantayleiskaava. RANTA-ASEMAKAAVA Asemakaavoista ns. ranta-asemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka voi myös yksityinen maanomistaja laadituttaa omistamansa vesistön rannalle. Muut asemakaavat ja kaikki yleiskaavat laatii, muuttaa tai kumoaa kunta.
4. MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL 25 mukaisesti maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakunnan kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen viimeisin MRL:n mukaisesti laadittu maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.11.2005. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009. Valtaosa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymästä maakuntakaavasta sai vahvistuksen. Samalla päätöksellä ympäristöministeriö kumosi Keski-Suomen seutukaavat lukuun ottamatta seutukaavan 5. vaiheen Laukaan Mörkökorven kaatopaikka-aluetta. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan heti voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto laatii myös vaihemaakuntakaavoja, joista 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.12.2009. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varattiin Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittely-keskukselle tarpeellinen maa-alue. Toisessa vaihekaavassa varataan alueita maa-aineshuoltoon ja tarkistetaan vahvistettavana olevan maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Kolmannessa vaihekaavassa varataan soita turvetuotantoon ja suojeluun. Toisen ja kolmannen vaihekaavan vireilletulo on kuulutettu 15.11.2007 ja kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat olivat nähtävillä 15.11. 14.12.2007 välisen ajan. Toisen vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 21.5.2008. Toisen vaiheen maakuntakaava on asetettu luonnoksena nähtäville 26.4. 31.5.2010 väliseksi ajaksi. Vaihemaakuntakaavojen etenemistä voi seurata internet- sivuilta www.keskisuomi.fi.
5. VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVATYÖT LINNUNLAULUN ASEMAKAAVA, ELI KORTTELIN 26 OSAN ASEMAKAAVAMUUTOS Kaavamuutostyö on käynnistetty maanomistajien ja Karstulan kunnan aloitteesta. Suunnittelualue sijaitsee Karstulan kuntakeskuksessa Keskus-tien, Virastotien ja kunnantalon välisellä alueella. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan korttelin nro 26 rakennuspaikkoja AL-1, AL/r ja K. Uudet maankäyttömerkinnät alueelle: AL-1: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue LPA: Autopaikkojen korttelialue. Karstulan kunnanhallitus on päättänyt 24.11.2008 224 hyväksyä yksityisten maanomistajien jättämät hakemukset asemakaavan muuttamiseksi tiloille Aikala (226-402-2-65), Lisäaikala (226-402-2-310), Aikalantaus (226-402-2-216), Pelto-Aikala (226-402-2-465), Ostola (226-402-2-134), Lisä-Ostola (226-402-2-309) jataka- Ostola (226-402-2-520). Kaavamuutos koskee myös kunnan omistamia tiloja Säästöpankki (226-402-2-217) ja Kuntala (226-402-2-555). Hanke kuulutettiin vireille 14.5.2009. Kaavahanketta ja prosessia kuvaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville 15.5.-29.5.2009 väliseksi ajaksi. Valmisteluaineisto oli yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä palvelukeskuksessa 21.8.-21.9.2009 välisen ajan. Kaavaehdotusaineisto oli yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä palvelukeskuksessa 6.11.- 6.12.2009 välisen ajan. Kaava valmistunee vuoden 2010 aikana. Kaavaa laatii Arkkitehtitoimisto Risto Oikarinen Oy, Jyväskylä.
5. VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVATYÖT ONNELAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS JA -LAAJENNUS Karstulan kunnanhallitus on 5.5.2008 päättänyt laatia Onnelan teollisuusalueelle asemakaavamuutoksen ja laajennuksen. Suunnittelu-alueen pinta-ala on yhteensä 13,38 hehtaaria. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on päivittää voimassa oleva asemakaava nykyhetkeä vastaavaksi. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on lisätä alueella toimivien teollisuusyritysten tarvitsemaa tilaa. Asemakaavamuutos ja laajennus kuulutettiin vireille 15.5.2008. Osallistumisja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.5.- 13.6.2008 välisen ajan. Kaavaluonnosaineisto asetettiin yleisesti nähtäville 6.3.-6.4.2009 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotusaineisto asetettiin yleisesti nähtäville 9.12.2009-8.1.2010 sekä 18.12.2009-18.1.2010 väliseksi ajaksi. Kaava valmistunee vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaavaa laatii Airix Ympäristö Oy, Tampere
5. VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVATYÖT EEROLAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS Karstulan kunnanhallitus on 5.5.2008 päättänyt laatia Eerolan teollisuusalueelle asemakaava-muutoksen. Alueella sijaitsee sekä kunnan että yksityisten maata. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 1,03 hehtaaria. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa TY aluetta kaavamuutosalueella tontilla 1 toimivalle yritykselle. Airix Ympäristö Oy teki puhdistamon tilantarpeesta selvityksen, jonka mukaan puhdistamo tarvitsee laajentuessaan tilaa puhdistamon läheisyydestä. Kaavahankkeessa järjestettiin ennakkokuuleminen naapurimaanomistajille syksyllä 2009. Kuulemisen yhteydessä kaavahankkeesta jätettiin vastustavia kannanottoja. Karstulan kunnanhallitus päättää jatketaanko kaavamuutostyötä vai keskeytetäänkö hanke. Kaavaa laatii Airix Ympäristö Oy, Tampere
5. VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVATYÖT VIRASTOTALOJEN ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan korttelien nro 72 ja 73 maankäyttömerkintää Y (yleisten rakennusten korttelialue). Uusi maankäyttömerkintä ratkaistaan tarkemmin kaavaprosessissa, mutta merkinnän tulee mahdollistaa korttelien alueella mm asuminen (kerros- ja rivitaloasuminen), palveluasuminen, liiketoiminta toimistotiloineen sekä mahdollisesti muukin lähipalvelutoiminta. Korttelien kaavamerkintä tulee siten olemaan joustava. Kaavamuutostyössä myös korttelien 72 ja 73 tehokkuus- ja kerrosluku tarkistetaan. Karstulan kunnanhallitus on päättänyt 11.2.2008 37 laatia tiloille Virastotalo (226-402-1-590), Virastotalo II (226-402-1-774) ja Tourula (226-402-1-817) asemakaavamuutoksen. Kaavamuutos koskee kortteleita 72 (Virastotalo ja Tourula) ja 73 (Virastotalo II). Tilat ovat yksityisessä maanomistuksessa. Asemakaavamuutosten ja -laajennuksen vaikutusaluetta on Karstulan kirkonkylän taajama-alue. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin Viispiikkinen -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla 6.3.2008. Kaavahankkeesta laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 6.3. 20.3.2008. Hankkeen vireilletulosta ja OASn nähtäville asettamisesta tiedotettiin naapurimaanomistajille kirjeitse. Kaavaluonnos valmistunee vuoden 2010 aikana. Kaavaa laatii Airix Ympäristö Oy, Tampere
5. VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVATYÖT KARSTULAN KUNNAN ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille (kuvassa kaavoitettavat vesistöt punaisella). Kaava-alueeseen eivät sisälly taajaman laajentumisalueilla olevat vesistöt. Rantayleiskaava-alueiden maanomistajilla rakentaminen on mahdollista rakennusluvin, kun taas kaavoittamattomilla alueilla rakentaminen vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta on mahdollista vain poikkeamisluvalla. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan laatimisesta on alustavasti päätetty kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä vuonna 2006. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat suurimmat vesistöt ovat:vahanka, Löytänä, Lahnajärvi, Vahvanen, Pääpohjanjärvi, Iso-Korppinen, Punajärvi, Hirvijärvi, Lylyjärvi, Vastinginjärvi, Valkkuna, Ylä-Kastejärvi, Ala-Kastejärvi ja Alanen sekä Karstulan kunnan puolelle ulottuvilta osiltaan Enonjärvi, Ylä-Viivajärvi, Ylä-Karanka, Luksanjärvi ja Suolikko. Jokirannoista merkittävimmät ovat Vahanganjoki ja Vahvasenjoki. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu noin 160 järveä, lampea ja lampiryhmää (yli 1 ha:n kokoisia) sekä useita jokia. Järvien ja lampien rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä noin 370 km. Tämä ei sisällä alle 1 ha kokoisten vesistöjen (noin 60 kpl lampea ) rantaviivaa. Jokirantaviivaa kaava-alueella on n. 125 km. Tilakohtaiset rakennusoikeudet maanomistajakohtaisesti tarkastellaan ns. kantatilaperiaatteen mukaisesti. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kunnanvaltuustossa ennen varsinaisen kaavaluonnoksen laadintaa vuoden 2010 aikana.
5. VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVATYÖT KARSTULAN KUNNAN ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Kaavaprosessin päävaiheet: Kaavoitettavalle alueelle on käynnistetty perusselvitysten laadinta kesällä 2007. Kaavaalueen luonto- ja maisemaselvitys ja muinaisjäännösinventointi valmistuivat vuonna 2008. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 14.11.2007. Kaavan vireilletulo kuulutettiin Viispiikkinen lehdessä 25.6.2009 ja kaavahankkeen OAS asetettiin yleisesti nähtäville kunnan tekniseen palvelukeskukseen ja kunnan kirjastoon 26.6.-31.7.2009 väliseksi ajaksi. Kaikille kaava-alueen maanomistajille postitettiin kesällä 2009 tiedote ja kysely hankkeen valmisteluaineiston laatimisen taustaksi. Mitoitus ja suunnitteluperusteet käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on, että kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville vuoden 2010 valmisteluvaiheen kuulemista varten.
6. VUODEN 2009 AIKANA VALMISTUNEET KAAVAHANKKEET WANHAT WEHKEET MATKAILUALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Uusi ranta-asemakaava laadittiin Myllyjoen luoteisrannalla sijaitsevalle Wanhat Wehkeet matkailupalvelualueelle, jossa sijaitsee mm. automuseo ja kesäteatteri. Alueella on vanhoja perunajauhotehtaan teollisuusrakennuksia sekä museokäyttöön rakennettuja lisäosia ja rakennuksia. Mutkittelevan joen kaakkois-puolen joentörmä on jyrkkäreunainen ja taustalla on kasvillisuudeltaan luonnon tilassa olevaa sekametsää. Ranta-asemakaavan tavoitteena oli kehittää alueen matkailutoimintaa ja mahdollistaa matkailuun liittyvien rakennusten rakentaminen Myllyjoen ranta-alueelle ja sen läheisyyteen. Suunnittelualue oli kooltaan 2,9 ha. Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 km päässä Karstulan kirkonkylästä koilliseen, Myllyjoen varrella. Alueeseen kuuluu Karstulan kunnan omistama JOENTAUSTA -tila 3:263 sekä Wanhat Wehkeet Oy:n omistama matkailualue, PERUNAJAUHOTEHDAS tila 3:240. Kaavoitustyö käynnistettiin alueen yksityisen maaomistajan aloitteesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena oli kehittää alueen matkailutoimintaa ja mahdollistaa matkailuun liittyvien rakennusten rakentaminen Myllyjoen ranta-alueelle ja sen läheisyyteen. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota myös ilmastonmuutosnäkökohtiin; mahdollisiin sopeutuviin ja muutosta hillitseviin toimenpiteisiin. Ranta-asemakaava kuulutettiin vireille 30.8.2007. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 30.8.-7.9.2007 välisen ajan. Kaavaluonnos oli nähtävillä 21.2.- 25.3.2008. Kaavaehdotus oli nähtävillä 17.9.-17.10.2008. Kaava hyväksyttiin valtuustossa 10.11.2008. Keski-Suomen ympäristökeskus teki kaavasta oikaisukehotuksen kaavakartan mittakaavavirheen takia. Kaavaehdotus asetettiin uudelleen ehdotuksena nähtäville 9.1.-9.2.2009 väliseksi ajaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 2.3.2009. Kaavan voimaantulo kuulutettiin 30.4.2009. Ranta-asemakaavan aluerajaus. Vihreällä alueella toimii Wanhat Wehkeet Oy, turkoosin omistaa Karstulan kunta.
6. VALMISTUNEET KAAVAHANKKEET Kirkonkylän asemakaavamuutokset Riuttaniemessä ja Etu-Vetkan alueella Karstulan kunta on laatinut neljä pienialaista asemakaavamuutosta Riuttaniemen ja Etu-Vetkan alueelle. Asemakaavamuutoskohteet ovat seuraavat: 1. Lossitupa 2. Eläinlääkärin vastaanottorakennus Riuttaniemessä 3. Nypynkujan ympäristö 4. Aukkuranta Kohteiden 1, 2 ja 4 osalta oli kyseessä tontin muuttaminen erillispientalojen korttelialueeksi AO. Nypynkujan osalta muutos kohdistui katualuerajaukseen. Kohteiden kaavamuutospäätökset on tehty 24.3.2003 ja 15.8.2005. Kaavamuutosten vireilletulosta kuulutettiin 15.9.2005 ja kaavamuutosten Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä 15.9. 29.9.2005 välisen ajan. Kaavamuutosluonnokset valmistuivat päiväyksellä 6.9.2006 ja aineisto asetettiin yleisesti nähtäville 26.10. 26.11.2006 väliseksi ajaksi valmisteluvaiheen kuulemista varten MRL 62 tarkoittamalla tavalla. Asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä 18.10.-18.11.2007 välisen ajan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 18.2.2008 5.
7. LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET Keskustan Pääjärvenmäen Eräperän Humpin yleiskaava Nykyinen Kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on laadittu vuonna 1983 ja kaavaa tulisi tarkistaa ja laajentaa kokonaisuudessaan. Mustalammen taustan Takawetkan ja Soinin risteyksen osayleiskaavoittamisesta on päätetty kunnanhallituksessa 11.9.1989. ja samoin Pääjärvenmäen osayleiskaavoittamisesta on tehty päätös 11.9.1989, mutta näitä kaavahankkeita ei ole toistaiseksi varsinaisesti käynnistetty. Lähitulevaisuudessa käynnistetään laaja yleiskaavatyö, joka kattaa sekä Karstulan keskusta-alueen, Eräperän, Pääjärvenmäen, Mustalammen taustan, Soinin risteysalueen, osan Syrjämäen kylätaajamaa sekä Humpin aluetta valtatie 13 risteykseen saakka. Yleiskaavoituksessa kyläalueet kaavoitetaan ns. kyläyleiskaavoina, jolloin yleiskaavan perusteella voidaan rakennuslupia myöntää suoraan kylätaajamaalueille ilman suunnittelutarveratkaisuja. Kyläyleiskaava-alueille ei ole myöskään tarvetta laatia asemakaavaa ellei rakentamispaine kasva merkittäväksi ja vaadi asemakaavoitusta. Kuvassa on esitetty yleiskaava-alueen rajaus. Nykyinen oikeusvaikutukseton keskustan yleiskaava-aluerajaus on kuvassa keltaisella katkoviivalla. Keskustan Pääjärvenmäen Eräperän Humpin yleiskaava
Orthokuva Karstulan keskustaajamasta Himmelin - Tolppilan ympäristöstä 8. KARSTULAN KESKUSTA-ALUEEN POHJAKARTTA ON UUDISTETTU Karstulan keskusta-alueen nykyinen pohjakarttaaineisto uudistettu ja hyväksytty vuoden 2006 keväällä. Aiempi pohjakartta-aineisto oli hyvin eri-ikäistä ja pääosiltaan vanhentunutta. Vanhimmat pohjakartat olivat vuodelta 1975. NUMEERISEN AJANTASAKAAVAN LAADINTA Karstulan asemakaavoista on laadittu numeerinen ajantasakaava. Numeeriset asemakaavakartat eivät korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan toimivat teknisinä apukarttoina mm. rakennusvalvonnan tehtävissä Numeeristamistyön on tehnyt Airix Ympäristö Oy Oulusta. Numeerinen aineisto on valmistunut v. 2008. Aineistoa vielä tarkistetaan kunnan toimesta.
9. TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT YLEISKAAVAT Karstulan kirkonkylän osayleiskaava Karstulan keskusta-alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuonna 1983. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava Saarijärven reitin rantaosayleiskaava alueeseen kuuluvat vesistöt ovat: Oikarinjoki, Kiminginjärvi, Kiminginjoki, Pääjärvi, Vuorijärvet, Hepolampi, Heijostenjoki (koski) ja Tuhmalampi. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava laadittiin pääasiallisesti kunnan omana työnä. Kaava oli luonnoksena nähtävillä vuonna 1998 ja kaavaehdotuksena vuonna 2002. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava sai lainvoiman vuonna 2003. Kaava-alueella on kaikkiaan 609 rantarakennuspaikkaa, joista uusia on 252. Kaava-aineistoa (kartat) on mahdollista ostaa Karstulan kunnan tekniseltä osastolta. Kuvassa ote rantaosayleiskaavasta. Karstula - Humppi osayleiskaava Helapuron ja Humpin -kylän ja sekä Iso- Korppisen ympäristöön on vuonna 1991 laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava eli Karstulan Humpin osayleiskaava.
9. TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT ASEMAKAAVAT Karstulan kirkonkylän asemakaava Karstulan kirkonkylän asemakaava on laadittu osissa vuosien 1989 1994 välisenä aikana. Asemakaavan laatijan toimi Suunnittelukeskus Oy Jyväskylästä. Karstulan keskustan pohjakartan uudistaminen on aloitettu vuoden 2005 alusta ja pohjakartta on hyväksytty keväällä 2006. Uusi ja tarkka pohjakartta on edellytys keskustan asemakaavojen numeeristamistyölle sekä tarvittaville ajantasaistamiskaavatöille. Vuoden 2008 aikana kaikki Karstulan asemakaavat numeeristettiin tekniseksi apukartaksi ja varsinainen asemakaavojen ajantasaisuuden tarkistus ja uudistus aloitetaan vuonna 2012. Humpin teollisuusalueen asemakaava Humpille Honkarakenteen tehdasalueen ja 13 tien risteysalueen välille on laadittu asemakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2002. Kuvassa ote Humpin teollisuusalueen asemakaavasta, josta alueen sijainti näkyy likimääräisesti.
9. TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT ASEMAKAAVAT Helapuron teollisuusalueen asemakaava Heikkilänmäen ja Helapuron väliselle alueelle, kantatie nro 58 pohjoispuolelle, on laadittu teollisuusalueen asemakaava, jonka valtuusto hyväksyi 16.12.2002. Kuvassa kaava-alue likimääräisesti. Helapuron alue on osoitettu teollisuuden ja moottoriurheilun tarpeisiin. Kantatieltä liitytään kolmen liittymän kautta alueelle. Mitoitus Korttelialueet pinta-ala ha kerrosoikeus krs-m2 T 25,7585 103 034 TYK 9,9469 39 788 RM-1 2,7307 6 827 Alueelle sijoittuu lisäksi moottoriurheilualue E-1 (8,8285 ha) sekä laaja maa- ja metsätalousalue M-1 (25,1361 ha), jota voidaan käyttää muun muassa moottorikelkkarataa tms. varten. Palvelut Alue sijaitsee Karstulan kirkonkylän palveluiden läheisyydessä. Alueelle voidaan rakentaa jonkin verran liike- ja myymälätiloja teollisuustoimintoihin liittyen.
9. TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT ASEMAKAAVAT Taka-Wetkan asemakaava Karstulan kunnanhallitus päätti Taka- Wetkan asemakaavoituksesta 23.6.2003. Kaavatyön laatijaksi valittiin Suunnittelukeskus Oy tarjouskilpailun perusteella. Kaavahankkeesta pidettiin viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 3.7.2003. Kaavahankkeen sisältöä kuvaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kunnassa yleisesti nähtävillä 28.7. 27.8.2003 välisen ajan. Kaava-alueen pohjakartan laatijaksi valittiin Äänekartta Ky ja luonto- ja maisemaselvityksen laatijaksi Envibio Oy tarjouskilpailujen perusteella. Taka-Wetkan asemakaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Karstulan kunnanvirastossa 6.5. 7.6.2004 välisen ajan. Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, viranomaiskommenttien ja maastokäyntien perusteella kaava-aineistoa kehitettiin edelleen ehdotukseksi. Taka-Wetkan asemakaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä Karstulan kunnanvirastossa 18.11-17.12.2004 välisen ajan. Kaavasta ei jätetty yhtään muistutusta. Kaavaehdotuksesta jätetyt lausunnot eivät aiheuttaneet kaavaan muutos- tai korjaustarpeita. Taka-Wetkan asemakaava hyväksyttiin Karstulan kunnanvaltuustossa 21.3.2005 27.