Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius



Samankaltaiset tiedostot
Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista

Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen

Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät

Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arviointimenetelmillä on väliä

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Matematiikan didaktiikka, osa 2. Kevät 2014 Kurssin suorittaminen, ajankäyttö ja arviointi Vesa-Matti Sarenius

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

Jyväskylän normaalikoulu Pirjo Pollari

Summatiivinen vai formatiivinen?

Matematiikka vuosiluokat 7 9

MAA5 Vektori, Opintokortti

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Seminaari Heli Lepistö

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Lukion opiskelija-arviointi Suomessa

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta

FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ. Ilpo Kemppainen, rehtori Suininlahden koulu

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

1. Oppimisen arviointi

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Henkilöstökoulutus. Tapio Kallio Klubi

Mitä arvioidaan ja milloin?

Luku 6 Oppimisen arviointi

Kempeleen kunta Liite 1

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Arviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Ainedidaktiikan yhteinen INFO Edu PEDAp4: Oman aineryhmän INFO PEDAp4: Vuorovaikutuksesta (luento), Edu244

Juvan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

ARVIOINTIOHJEET LEMPÄÄLÄ/OPS2016

MOT-hanke. Metodimessut Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA

o Ohjeet annetaan kurssin aikana. MAY1 Luvut ja lukujonot, Opintokortti

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Pirjo Pollari, Jyväskylän normaalikoulu enorssi, Tampere

Arviointitiedote. Vuosiluokat 1-6

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY

Yksilölliset opintopolut

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pari sanaa arvioinnista

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)

KYMPPI-kartoitus.

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Opetuskulttuuri murroksessa

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA Riikka Palkki

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetusteknologiastako apua matematiikan opiskelun reaaliaikaisessa ohjaamisessa ja arvioinnissa. Kari Lehtonen Metropolia ammattikorkeakoulu

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Opikko kouluttaa. Ota yhteys, niin keskustellaan tarkemmin tarpeistanne ja toiveistanne

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Transkriptio:

Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Yleistä arvioinnista II Arvioinnista ei pitäisi välittyä vallankäyttö. Arvosanojen tehtävä ei ole luoda kilpailuasetelmaa luokkaan, mieti siis, koska arvosanat ovat järkeviä. Arviointia pitää tehdä muutenkin kuin kokeilla. Arviointi on osa tavoitteellista opetusta. Opettajan asenteet näkyvät myös arvioinnissa, mutta tätä voi tietoisesti pyrkiä välttämään. Arvioidessa oppilaiden osaamista verrataan opetussuunnitelman tavoitteisiin, oppilaita ei saa verrata toisiinsa. Sarenius 406026A Luento 04 3 Yleistä arvioinnista I Arviointia on kaikki toiminta, jonka tarkoitus on verrata saavutettuja tuloksia asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin neljä päätehtävää ovat: 1. todeta oppijan taso, 2. motivoida, 3. ohjata tulevaa opetusta ja 4. ennustaa tulevaisuutta. (Atjonen, 2007.) Mikäli arvioinnin tulos ilmoitetaan oppilaalle sanallisesti, pistemäärällä, numerolla tai muulla tavalla, kyseessä on arvostelu. Arvioinnin on oltava jatkuvaa kun taas arvostelua tarvitaan harvemmin. Arviointi ja arvosana voivat vahvistaa tai heikentää motivaatiota. Sarenius 406026A Luento 04 2 Arviointi POPSissa Opetussuunnitelman perusteet antaavat puitteet myös arvioinnille (Perusopetuksen opetussuunniteman perusteet, 2004): Arvioinnin pitää ohjata ja kannustaa opiskelua. Arvioinnin tulee kuvata, miten tavoitteet saavutetaan. Arvioinnin pitää auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään. Arvioinnin täytyy tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnin täytyy olla yksilöllistä, jatkuvaa ja tavoitteellista. Arviointipalautetta täytyy antaa ympäri vuoden monipuolisesti. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, kuinka niitä on sovellettu. Sarenius 406026A Luento 04 4

Mitä arvioida? (Kuvan lähde: http://www.upworthy.com/which-of-these-animals-is-most-likely-to-get-into-harvard) Sarenius 406026A Luento 04 5 Kolmenlaisia kokeita Diagnostinen Diagnostinen arviointi tarkoittaa oppilaan valmiuksien testaamista. Tällaista arviointia ovat esimerkiksi lähtötasokokeet tai esitietotestit opintojakson alussa. Formatiivinen Formatiivinen koe tehdään jonkin pienehkön asiakokonaisuuden oppimisen testaamiseksi. Formatiivisen arvioinnin tarkoitus on kertoa opettajalle esimerkiksi, onko opetus mennyt perille ja ovatko oppilaat valmiita siirtymään eteenpäin. Summatiivinen Summatiivinen koe, jonka tehtävä on seurata laajemman kokonaisuuden, kuten jakson, tietojen hallintaa. Summatiivinen koe arvostellaan yleensä numerolla. Sarenius 406026A Luento 04 7 Matematiikan taitojen arviointi Arviointiperusteet pitää kirjoittaa aina ylös itseä, oppilasta ja vanhempia varten. (Perusopetuksen opetussuunniteman perusteet, 2004.) Perusteissa on hyvä mainita eri arviointikokonaisuuksien vaikutus arvosanaan prosentteina. Arviointiin voivat kuulua esimerkiksi: summatiiviset kokeet, muut kokeet ja testit (ei kuitenkaan ns. pistokkaat), tutkimustehtävät ja erilaiset projektit, näytetehtävät (esim. laskutarinat), työskentely luokassa, työskentelytaidot, ryhmätyö, kotitehtävien tekeminen, itsearviointi sekä pelit ja leikit. Sarenius 406026A Luento 04 6 Matemaattisen tiedon arviointi Matematiikan kokeessa pitäisi mitata mahdollisimman monipuolisesti seuraavia asioita. Ranskalaisilla viivoilla merkattu joitain käytännön esimerkkejä. Luokittelu perustuu Bloomin ja Wilsonin tiedon systematisointiin. (Bloom et al., 1971.) Tasot esitellään tarkemmin seuraavilla sivuilla ja ne ovat: Laskeminen Ymmärtäminen Soveltaminen Analyysi Sarenius 406026A Luento 04 8

Alkuopetuksesta alkaen 1. taso: Laskeminen a) faktojen ymmärtäminen lukujen ominaisuudet laskujärjestys b) terminologian ymmärtäminen c) kyky suorittaa mekaanisia laskutoimituksia d) kyky käyttää (allekkain)algoritmeja allekkainlaskut ongelmanratkaisualgoritmit sanallisten tehtävien ratkaiseminen Sarenius 406026A Luento 04 9 Jonkin verran alaluokilla enemmän yläluokilta ylöspäin 3. taso: Soveltaminen a) helppojen ongelmien soveltaminen b) vertailujen tekeminen c) tiedon analysointi d) mallien ymmärtäminen e) yhteyksien löytäminen Sarenius 406026A Luento 04 11 Alaluokilta alkaen 2. taso: Ymmärtäminen a) käsitteiden ymmärtäminen geometrian käsitteet peruslaskutoimitukset käsitteinä b) periaatteiden ja yleistysten ymmärtäminen c) matemaattisten rakenteiden ymmärtäminen kymmenjärjestelmä, murtoluvut d) kyky muuntaa annettu tehtävä toiseen muotoon sanallinen kuvallinen symbolinen tai toisin päin e) kyky seurata deduktiivista päättelyä f) kyky tulkita ongelmatehtäviä Sarenius 406026A Luento 04 10 Jonkin verran alaluokilla enemmän yläluokilta ylöspäin 4. taso: Analyysi a) tavanomaisuudesta poikkeavien ongelmien ratkaiseminen b) riippuvuussuhteiden löytäminen c) matemaattinen todistaminen d) todistuksen oikeellisuuden määrittäminen e) yleistäminen Mitä useamman ylläolevista kohdista löydät laatimastasi kokeesta sitä monipuolisemmin koe mittaa matematiikan osaamista. Sarenius 406026A Luento 04 12

Yleisiä huomioonotettavia asioita I Laadi koe opetuksesi, älä kirjan pohjalta. Analysoi opetuksesi sisältö ja tee koe kattavaksi ja edustavaksi. Mittaa muutakin kuin mekaanista laskutaitoa (vrt. ed. kappale). Yhteiset (esim. kirjojen) kokeet sopivat harvoin kaikille luokille. Paperikoe ei välttämättä sovellu kaikkiin aiheisiin (esim. mittaaminen, avaruusgeometria). Mikäli oppilaat saavat käyttää oppimisvälineitä oppitunneilla, älä kiellä heiltä niitä kokeessa. Sarenius 406026A Luento 04 13 Yleisiä huomioonotettavia asioita III Numero annetaan yleensä vain summatiivisista kokeista, muuten pelkkä pistemäärä riittää. Formatiivisista ja diagnostisista kokeista ei pistemäärää edes välttämättä kannata kirjoittaa oppilaan paperiin. Summatiivisen kokeen numerojakauma kannattaa asettaa niin, että puolet pisteistä vastaa suunnilleen numeroa 67. Käytä kaikkien kokeiden antamia tuloksia hyväksesi suunnitellessasi uutta opetusta, tukiopetusta, eriyttämistä ja niin edelleen. Kehitä arviointiasi ja koekäytäntöjäsi samalla kun kehität opetustasikin. Numero 8:n taso löytyy perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Sarenius 406026A Luento 04 15 Yleisiä huomioonotettavia asioita II Sijoita perustehtävät alkuun ja muista ottaa mukaan myös soveltavia tehtäviä. Muista, että matemaattisen tehtävän täytyy olla yksiselitteinen. Älä käytä tehtäviä, joissa oleva virhe vaikuttaa myös seuraaviin tehtäviin. Anna tilaa ajattelulle! Valmiit ruudukot toimivat, mikäli niissä on paljon ylimääräistäkin tilaa. Kannusta kuvien käyttöön (esim. Piirrä jakolasku 6:3.) Tee tehtävien rakenne sellaiseksi, että pisteytys on helppoa. Pisteytyksessä kannattaa muistaa, että yleensä laskujen toteutus on paljon tärkeämpää kuin pelkkä vastaus. Sarenius 406026A Luento 04 14 Testaa osaamisesi 1. Luettele arvioinnin neljä päätehtävää. 2. Selitä mitä ovat kolme erilaista koetyyppiä ja miten ne poikkeavat toisistaan. 3. Kerro viisi eri asiaa, joita Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vaativat arvioinnilta. 4. Selitä matemaattisen tiedon arvionti Bloomin ja Wilsonin tiedon systematisointijärjestelmän mukaisesti. 5. Miksi vain summatiivisista kokeista on tarpeellista antaa arvosana tai pistemäärä oppilaalle? Sarenius 406026A Luento 04 16

Lähteet Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Bloom, Benjamin S., Hastings, J. Thomas. & Madaus, George F. (1971). Handbook on formative and summative evaluation of student learning. New York: McGraw-Hill. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. (2004). Vammala: Vammalan kirjapaino. Sarenius 406026A Luento 04 17 Lisää aiheesta Stenmark, Jean, Bush, William S. & Allen, Charles. (Editors). (2001). Mathematics assessment : a practical handbook for grades 35. Reston (Va.): National Council of Teachers of Mathematics. Stenmark, Jean, Bush, William S. & Glaneld, Florence. (Editors). (2003). Mathematics assessment : a practical handbook for grades K2. Reston (Va.): National Council of Teachers of Mathematics. Stenmark, Jean (Editor). (1991). Mathematics assessment : myths, models, good questions and practical suggestions. Reston, Va.: National Council of Teachers of Mathematics. Sarenius 406026A Luento 04 18