HANKESUUNNITELMA. Lyceiparkens skola 21.11.2014

1 HANKESUUNNITELMA Lyceiparkens skola 21.11.2014

2 LYCEIPARKENS SKOLA, HANKESUUNNITELMA 18.08.2014 1. YHTEENVETO HANKKEESTA... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAADINTA... 4 2.1 Hankesuunnitteluun osallistuneet henkilöt... 4 2.2 Pidetyt suunnittelukokoukset ja käytössä olleet asiakirjat... 4 2.3 Pinta-alakäsitteet... 4 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS... 5 3.1 Hankkeen perustelut... 5 3.2 Nykyiset rakennukset, puutteet ja ongelmat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3 Rakennuksessa suoriteut tutkimukset, korjaukset ja muutostyöt... 7 3.4 Oppilasmäärät..8 3.5 Vaikutukset jos hanketta ei toteuteta..8 4. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA... 9 4.1 Imago... 9 4.2 Toiminnan kuvaus ja tavoitteet.9 4.3 Henkilökuntasuunnitelma... 10 5. RAKENNUSPAIKKA... 10 5.1 Sijainti ja omistus... 10 5.2 Alueen ominaisuudet... 10 5.3 Väestönsuojelu... 10 6. TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET... 11 6.1 Yleistä... 11 6.2 Tilat... 11 6.3 Tilaohjelma ja laajuustiedot 14 6.4 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet.14 6.5 Ympäristö- ja elinkaaritavoitteet... 15 6.6 Ylläpito... 16 6.7 Erityishuomioita.16 6.8 Piha-alueet... 16 7. HANKKEEN KUSTANNUKSET... 17 7.1 Rakennuskustannukset... 17 8.2 Toiminnan käynnistämiskustannukset... 17 8.3 Käyttö- ja ylläpitokustannukset... 17 8. RAHOITUS JA AIKATAULU... 18 8.1 Rahoitus... 18 8.2 Hankeaikataulu... 18

3 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Perustiedot Oppilaitoksen / hankkeen nimi LYPA/Lyceiparkens skola, peruskorjaus Oppilaitoksen ylläpitäjä Porvoon kaupunki Kiinteistön omistaja Porvoon kaupunki Hankkeen toteuttaja Porvoon kaupunki/toimitilajohto Rakennuspaikan osoite Laivurinkatu 11/Piipankatu 3-7 06100 PORVOO Nykyinen ja suunniteltu toiminta Koulussa tulevat toimimaan ruotsinkielisen yhtenäiskoulun luokka-asteet 7-9. Koulun laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on yhteensä 350 oppilasta. Koulu toimii 6-sarjaisena. Opetustilat mitoitetaan 18 perusopetusryhmälle ja lisäksi kolmelle (3) erityisopetusryhmälle. Mitoitus sovitetaan Porvoon ruotsinkielisten koulujen kouluverkkoselvityksen tuloksiin. Tässä hankesuunnitelmassa on tutkittu koulun tilojen tarjoamat lähtökohdat. Koulurakennuksessa toimii suun terveydenhuollon tilat (uusi osa) sekä vanhassa osassa ruotsinkielisen kansalaisopiston hallinto- ja opiskelutiloja. Perustelut Nykyinen koulurakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa, vanha osa vuonna 1979 ja uusi osa 2004. Vanhassa osassa on havaittu pysyviä sisäilmaongelmia jonka johdosta koulun tiloja on jouduttu sulkemaan. Uudella osalla vastaavia ongelmia ei ole. Sisäilmatutkimukset on tehnyt Halton Oy 27.5.2013. Koulun toiminnan tarpeellisuus ruotsinkielisenä keskustakouluna on kiistaton. Vanhan osan kunto on huono ja koulurakennuksessa kokonaisuutena on toiminnallisia puutteita. Tämän johdosta koulun peruskorjaus on välttämätön ja kiireellinen. Tekniset korjaustarpeet ja puutteet: - Ilmanvaihdon puutteellisuus - Vanhan osan ulkovaippa (ulkoseinät ja ikkunat) - Vesikatto - Energiatalous Toiminnalliset puutteet: - Tarve isolle keskeistilalle - Opettajien tilat ahtaat ja puutteelliset, huono sijainti - Sisäyhteys uuden ja vanhan osan välillä toisessa kerroksessa puuttuu - Puutteita opetustiloissa: pienryhmätilojen puuttuminen, opetustilojen varustetaso Vaihtoehtoiset toteutusmallit Vaihtoehtoa nykytilojen korjaamiselle ei ole löydettävissä Laajuus Tilaohjelman hyötyala 4085 hym 2 Tavoitebruttoala 8120 brm 2 Kustannusarvio Rakennuskustannukset ovat Ramboll Finland Oy:n 5.8.2014 päivätyn kustannusarvion mukaan 9 418 000 (alv 0%). Kustannusarvio ei sisällä irtaimistokustannuksia eikä kustannuksia väistötiloista. Toimitilajohto on tehnyt 20.11.2014 päivätyn yhteenvedon hankesuunnitteluvaiheen kustannusarviosta johon edellä mainitut kustannukset on huomioitu. Hankkeen kokonnaiskustannus on 10 600 000. Vuokrakustannukset Pääomavuokra: Sidotun pääoma (3,0 %) 470 000 /vuosi

4 Korjausvastike (1,75 %) 270 000 /vuosi Käyttövuokra 370 000 /vuosi Vuokra yhteensä 1 110 000 /vuosi Aikataulu Hanke- ja tarvesuunnitelma Peruskorjauksen suunnittelu 9/2014-5/2015 Rakentaminen 9/2015 Käyttöönotto 12/2016 2. HANKESUUNNITELMAN LAADINTA 2.1 Hankesuunnitteluun osallistuneet henkilöt Työryhmä koulutustoimi: Li-Lo Söderholm Lyceiparkens skola, rehtori Bertil Stör Lyceiparkens skola, kouluisäntä tekninen ja ympäristötoimi: Markku Partanen Börje Boström Birgitta Creutziger Hankesuunnittelukonsultti Iiro Toivonen Kari Lomperi Vesa Jermilä Jukka Huttunen kaupunginarkkitehti, Toimitilajohto toimitilajohtaja Toimitilajohto ruokahuollon päällikkö ark tsto Iiro Toivonen Oy/arkkitehtisuunnittelu FCG-/rakennesuunnittelu WISE-Group Oy/LVI-suunnittelu Edec Oy/sähkösuunnittelu Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä on kuultu koulun henkilökuntaa sekä Itä-Uudenmaan pelastusviranomaisia, kunnallistekniikan edustajia ja Porvoon Vesi ja Energia Oy:tä. 2.2 Pidetyt suunnittelukokoukset ja käytössä olleet asiakirjat Suunnittelukokouksia on pidetty hankesuunnitelmavaiheessa. Kohteeseen on tehty tutustumiskäyntejä ja tiloista on neuvoteltu koulun käyttäjien kanssa koskien rakennuksen teknistä kuntoa ja rakenteissa esiintyviä ongelmia samoin kuin tilojen toiminnallisia puutteita. Käytössä ovat olleet seuraavat lähteet: - Porvoon kaupungin investointiohjelma 2010-2014 - Borgå Skol-info 2012-2013 - Porvoon ruotsinkielisen koulutustoimen oppilasennuste 2013/3 - Porvoon kaupungin keittiöiden kehittämissuunnitelma 2010 (24.3.2004) - Lyceiparkens skola olosuhdekartoitus, Haltonin raportti 27.5.2013 - Muistio sisäilmaneuvottelusta 28.5.2013 2.3 Pinta-alakäsitteet Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä: ohjelma-ala ohm 2, hyötyala (hym²), kerrosala (kem²), bruttoala (brm²). ohm² OHJELMA-ALA = toimintaan tarvittavien huoneitten ja tilojen pinta-ala. Käsitettä käytetään vain ohjelmointivaiheessa, kun ei vielä ole konkreettisia suunnitelmia. Ohjelma-alaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. hym² HYÖTYALA (= ohjelma-ala) Suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa.

5 kem² KERROSALA = käytettävissä oleva/käytetty rakennusoikeus Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa (MRL 132/1999, 115, 1. mom.). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran (3. mom.). Momentti 3. koskee 1.1.2000 jälkeen vahvistettuja asemakaavoja. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistöjen arviokirjoissa, jne. brm² BRUTTOALA = hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien ala. Kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala voidaan laskea kerrostasoalojen summana. 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS 3.1 Hankkeen perustelut Rakennuksessa on teknisiä ja toiminnallisia korjaustarpeita ja puutteita, jotka edellyttävät peruskorjausta. Koulun vanhan osan sisätiloihin on tehty joitain korjaus- ja muutostöitä, mutta varsinaista peruskorjausta rakennuksessa ei ole suoritettu. Rakennuksen vanhimman osan ilmanvaihto on uusittava. Se ei täytä nykyvaatimuksia: ei ilmanvaihtojärjestelmän osalta eikä energiansäästöä ajatellen. Ilmanvaihdon puutteellisuus ja tilojen merkittävä alipaineisuus aiheuttavat myös sisäilmaongelmia, jonka johdosta rakennuksen käyttäjät oireilevat. Vanhan osan julkisivut on uusittava. Julkisivun tiilikerros on rapautunut ja ikkunoitten vesipellit vuotavat. Tiilijulkisivu 1970-luvulta on korjattava vastaamaan tämän päivän energiatehokkuusvaatimuksia. Vanhan osan ikkunat on myös uusittava. Koulun tilat ovat toiminnallisesti puutteelliset ja riittämättömät, jotta koulu voisi toimia tehokkaasti. Oppilasmäärän ei ennusteitten mukaan katsota kasvavan. Se tulee vakiintumaan 350 oppilaaseen (ks kouluverkkoselvitys). Opettajien tiloja on liian vähän ja ne sijaitsevat toiminnan kannalta huonosti. Opetustiloja tarvitaan lisää ja opetusmetodiikan muuttuessa koulun opetustilat eivät myöskään enää täytä nykyisten opetusmetodien asettamia vaatimuksia. Koulussa tarvitaan iso keskeistila nykyisen aularuokasalin tilalle. Kulku koulun uudemman siiven opetustiloista vanhan puolen tiloihin on ainoastaan opetustilojen kautta. Tilojen peruskorjauksen suunnittelu käsittää tilojen viihtyisyyden ja toimivuuden parantamisen, ilmanvaihdon uusimisen, rakenteitten korjaamisen energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi ja vanhan osan julkisivujen uusiminen. 3.2 Nykyiset rakennukset, puutteet ja ongelmat Lyceiparkens skola on rakennettu kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe 1979 suunnittelijana arkkitehtitoimisto Oy Kaupunkisuunnittelu Ab/arkkitehti Arno Savela ja myöhäisempi vaihe vuonna 2004, suunnittelijana Porvoon kaupungin talo-osasto/ arkkitehti Timo Mattelmäki. Ensimmäinen ja toinen rakennusvaihe muodostavat yhden koulurakennuksen. Vanhan osan rakenne pääpiirteittäin: Rakennejärjestelmänä ovat teräsbetonipilarit ja teräsbetonipalkit. Teräsbetoniväliseinät ovat osittain kantavia.

6 Rakennus on perustettu teräsbetonipaalujen ja paikalla valettujen anturoiden varaan, alapohja on kantava, lämmöneristeenä 100mm solupolystyreeni. Uuden osan salaojitus on liitetty vanhan osan salaojitukseen, jota on uusittu. Sokkelit ovat paikallavalettuja teräsbetonisokkeleita. Alapohja: Vanhan osan alapohja on osittain ryömintätilainen alapohja (AP2). Ryömintätilan tuuletuksen riittävyys tulee tarkistaa. Runko: Rakennuksen runko on pääosin elementtirakenteinen pilari-palkkirunko. Porrashuoneen ja osa ulko- ja väliseinistä ovat kantavia elementtiseiniä. Kellarin seinät ja väestönsuojan seinät ovat paikalla valettuja. Välipohja on pääosin ontelolaattaa. Liikuntasalin kattopalkit ovat liimapuuta ja niissä on havaittu aiempina vuosina taipumia. Syksyllä 2013 tehdyissä mittauksissa ei kuitenkaan poikkeavia taipumia todettu. Uusintamittaukset tehdään keväällä 2014, kun lumikuormat ovat suurimmillaan. Ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili rakenne. Sisäpuolella 130mm KAHI-kivi ja ulkopuolella tumman ruskea poltettu tiili. Lämmöneristeenä on 100 mm mineraalivilla. Julkisivun tuuletus puuttuu. Yläpohjan kantavana rakenteena on puurakenteiset kattotuolit, yläpohjan rakenteena ovat ontelolaattaelementit. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Julkisivut: Julkisivumateriaalina on tumman ruskea poltettu tiili. Muurauksessa on ajalle tyypillisiä aiheita ja detaljiikkaa. Osana ikkunanvaihdon suunnittelua on koemielessä julkisivun osaa pellitetty. Vesikatteena on maalattu konesaumattu rivipeltikate. Ikkunat ovat puurakenteiset kaksipuitteiset sisään aukeavat ikkunat. Ulkopuitteessa on yksinkertainen lasitus ja sisäpuitteessa on kaksinkertainen umpiolasi. Pintakäsittelynä on ruskea sivelykyllästys. Kiinteät ikkunat ovat kolmilasisia umpiolasielementtejä. Ikkunoiden kunto on huono ja eräitä ikkunoita on koemielessä vaihdettu. Muuta: Ulko-ovet ovat maalattuja teräsrakenteisia lasiaukollisia ikkunoita, teräsprofiili vastaa lämpökatkaisematonta Forster-profiilia. Lasitus on yksinkertainen. Sisäovet ovat peruskuntoisia, joissa on normaalia kulumista. Sisäpinnat ovat yleisesti kuluneet ja kaipaavat päivitystä. Lattiapinnat ovat kuluneet ja käyttöikänsä lopussa. Osa lattiakatteista saattavat itsessään olla osasyynä havaittuun sisäilmaongelmaan. Sisäkattopinnat ovat akustolevykattojen osalta uusittavassa kunnossa. Käytetyt akustolevyt ovat reunoiltaan pinnoittamattomia levyjä, jotka ovat yleisesti havaittu merkittäväksi sisäilmaongelman aiheuttajaksi. Eräissä tiloissa on myös kattolevytyksiä, joiden huolto ja pölyttäminä pito on käytännössä mahdotonta. Tällaiset rakennelmat ovat myös osana aiheuttamassa pölyn leviämistä sisäilmaan ja siten osa sisäilmaongelmaa. Maalatut pinnat ovat pääsääntöisesti kohtalaisessa kunnossa. Kiinto- ja irtokalusteiden kunto vaihtelee. Kalusteilla ei ole rakennuksen ajankohtaan liittyvää rakennushistoriallista arvoa, mikä puoltaisi niiden säilyttämistä.

7 Peruskorjauksen yhteydessä kiintokalusteet uusitaan pääosin noudattaen kuitenkin rakennusajan tyyliä, väritystä ja henkeä. Tilaohjelmassa määritettävät uudet ja muuttuvat huonetilat kalustetaan uusin kalustein. Uusi osa: Uuden osan rakennejärjestelmän muodostaa teräsbetoniset elementtipilarit ja palkit. Ulkoseinien teräsbetoninen 150 mm sisäkuori on kantavana rakenteena (lukuun ottamatta liittymää vanhaan rakennukseen, jossa on teräsbetonipilarit). Kantavat väliseinät ovat teräsbetonia. Rakennus on perustettu teräsbetonipaalujen ja paaluanturoiden varaan, alapohja on 300 mm kantava ontelolaatta lämmöneristeenä 150 mm solupolystyreeni. Sokkelit ovat elementtirakenteisia teräsbetonisokkeleita. Ulkoseinät ovat teräsbetoni sandwich-elementtejä, sisäkuori kantava. Ulkopuolella on poltettu vaalea julkisivutiili. Lämmöneristeenä on 150 mm mineraalivilla. Rakenteen tuuletus lienee hoidettu uritetun villalevyn avulla. Yläpohjan kantavana rakenteena on puurakenteiset kattotuolit, yläpohja on ontelolaattaelementit. Lämmöneristeenä on 300 mm mineraalivilla. Julkisivut: Julkisivumateriaalina on vaalea poltettu tiili. Osalla julkisivupintaa on pellitettyjä ja rapattuja alueita. Vesikatteena on maalattu konesaumattu rivipeltikate. Ikkunat ovat puurakenteisia kaksipuitteisia sisään-sisään aukeavia ikkunoita. Sisäpuitteissa on kaksinkertainen umpiolasi ja ulkopuitteissa yksinkertainen konelasi. Pintakäsittelynä on valkoinen peittomaalaus. Ikkunoiden kunto on kohtalainen, mutta ne eivät täytä tämän päivän energiansäästövaatimuksia. Muuta: Ulko-ovet ovat maalattuja teräsrakenteisia lasiaukollisia ikkunoita, teräsprofiili vastaa Forsterprofiilia. Lasitus on kaksinkertainen umpiolasi. Tilamuutosten vuoksi ulko-oviin ei jouduta puuttumaan. Niiden mahdollisen uusimisen syy on energiatehokkuuden parantaminen. Sisäovet ovat peruskuntoisia ja niissä esiintyy käyntiongelmia, mm pariovet ovat useissa kohdin laskeutuneet. Sisäpinnat ovat käytön jäljiltä kuluneet ja kaipaavat uudistamista. Sisäkattopinnat ovat akustolevykattojen osalta uusittavassa kunnossa, alumiinikasettialakatot ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta niissä on mekaanisen vaurion aiheuttamia jälkiä. Maalatut kattopinnat ovat pääsääntöisesti kohtalaisessa kunnossa. Teknisen työn tilassa on puukatto, joka tulee peruskorjauksen yhteydessä uusia sen sopimattomuuden vuoksi. Lattiapinnat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, mutta niiden vaihto on perusteltua yhtenäisen ilmaan aikaansaamiseksi vanhan osan kanssa. Uusia lattiapintoja valittaessa tulee kiinnittää huomiota katteiden kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. Kiinto- ja irtokalusteiden kunto vaihtelee. Rakennuksessa on sinne suunniteltuja kalusteita, mm penkkejä, jotka tulee palauttaa alkuperäiseen asuunsa ja säilyttää. Tilaohjelmassa määritettävät uudet ja muuttuvat huonetilat kalustetaan uusin kalustein.

8 Koulurakennus toimii kahdessa kerroksessa, vanhassa ja uudessa osassa. Koulun tilat ovat toiminnallisesti puutteelliset ja myös määrällisesti riittämättömät. Akuutti lisätilatarve on viisi opetustilaa ja toinen kotitalousluokka. Koulun tiloissa toimii myös ruotsinkielisen kansalaisopiston hallintotilat, jotka poistuvat 2014 sekä suun terveydenhuollon tilat. Toiminnalliset puutteet Koulun oppilasmäärän vakiintuessa 350 oppilaaseen (kouluverkkoselvitys) ja opetusmetodiikan muuttuessa koulun opetustilat vastaa nykyisiä opetusmetodeja ja opetustilojen määrä käy riittämättömäksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös pienempiä opetustiloja (OT2 ja OT1). Peru opetusryhmän muodostaa 25 oppilaan ryhmä. Nykyiset tilat eivät tarjoa mahdollisuutta toteuttaa koulun tavoitteita, joiden mukaan oppilaille tarjotaan monipuolisia työtapoja, edistetään luovuutta ja oppilaiden yksilöllisyyttä. Opetustilojen tulisi olla muunneltavia ja joustavia erilaisiin opetustilanteisiin ja tarpeisiin. Uuden ja vanhan osan välinen yhteys toimii kunnolla vain ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa on kuljettava käsityöluokan ja kuvaamataidon luokan kautta, mikä häiritsee opetusta näissä tiloissa. Opetustoiminnan tilojen sijoittuminen rakennukseen hajalleen eri puolille rakennusta vaikeuttaa opetusta ja lisää sekä opettajien että oppilaiden sisäistä liikennettä. Myös eräät oppilastyöskentelyyn liittyvät tilat, kuten kirjasto, sijaitsevat epätarkoituksenmukaisesti oppimisympäristössä. Oppilashuollon tilat toimivat vanhan osan toisessa kerroksessa opinnonohjaajan tilaa lukuun ottamatta ja niiden yhteydessä toimii myös yksi erityisopetustila. Tilat ovat nykymuodossaan sokkeloiset ja vaikeasti käytettävät. Opinnonohjaajan tila on ensimmäisessä kerroksessa. Koulumiljöön merkitystä oppimistapahtumaan ei voi liiaksi korostaa. Nykyiset tilat ovat suljettuja ja yleiset (käytävät, aulat) tilat pääosin vain keinovalon varassa, kapeita ja pitkiä. Tekniset puutteet Rakennuksen ilmanvaihto ei täytä nykyistä vaatimustaloa: ei ilmanvaihtojärjestelmän osalta eikä energiansäästöä ajatellen. Ilmanvaihdon puutteellisuus ja tilojen merkittävä alipaineisuus aiheuttavat myös sisäilmaongelmia, jonka johdosta rakennuksen käyttäjät oireilevat. Toisena merkittävänä huonon sisäilman aiheuttajana ovat pintamateriaalit: lattiakatteet sekä alakattomateriaalit (kapseloimattomat akustovillalevyt, lauta-alakatot) sekä pölyä keräävät vaikeasti huolettavat rakenteet. Sisustuksessa on yksityiskohtia, jotka keräävät likaa ja pölyä, ja niitä on käytännössä mahdotonta siivota ja pitää pölyttöminä. Sisätilojen pintamateriaalit ovat uusimisen tarpeessa vanhalla osalla kauttaaltaan. Kellarissa on havaittavissa kosteusongelma, jonka johdosta kellaritila on nyt käyttökiellossa. Uudella puolella kerrostasojenvälinen ääneneristys on puutteellinen ja aiheuttaa ongelmia tilojen käytössä. Erityisen häiritsevää on teknisen työn luokan äänen kulkeutuminen runkoäänenä toisen kerroksen tiloihin. Vanhan osan ulkoseinärakenteessa on havaittavissa tuuletuksen ja heikon lämmöneristyksen puutteen aiheuttamaa julkisivutiilien rapautumista. Samoin vanhan osan ikkunat ja ulko-ovet ovat käyttöikänsä päässä.

9 Ulkotilat Koulun piha-alue on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Paikoitusalueet sijaitsevat Rauhankadun ja Jokikadun sekä Piispankadun ja Jokikadun kulmaalueilla. Iltakäytössä sekä joukkuepelien aikana piha täyttyy ulkopuolisten käyttämistä autoista. Pallokenttä niiden välissä rajautuu Suvantokatuun. Pallokentän alueella sijaitsee rekkiteline ainoana voimailu/liikuntakalusteena. Polkupyörille on varattu oma tilansa Piispankadun suuntaisesti. Tila on riittävä, mutta siinä ei ole pyörille telineitä. Alueen keskellä on säilyttämisen arvoisia puita (kuusia ja yksi iso tammi). Korttelialueen reunoilla on muutamia puita, joista osa on poistettavia. Ulkotilaa vaivaa jäsentymättömyys ja virikkeettömyys. Jätehuolto sijaitsee keskellä pihaa, jolloin sen huoltoliikenne vaarantaa pihan käyttäjien turvallisuutta. 3.3 Rakennuksessa suoritetut tutkimukset, korjaukset ja muutostyöt Suoritetut tutkimukset Varsinaista rakennusteknistä selvitystä ei ole tehty. Halton on tehnyt kohteen olosuhdekartoituksen, josta raportti 27.5.2013. Raportissa on rakenteellisten avausten kautta selvitetty sisäilmaongelmien mahdollisia syitä. Selvitysten kohteena ovat olleet julkisivut sekä alapohja. Selvitykset on tehty sekä aistinvaraisesti että mittauksilla. Varsinaista mikrobikasvustoa ei havaittu lukuun ottamatta yhtä tilaa, jossa esiintynyttä mikrobikasvustoepäilyä. Alapohjassa ei havaittu tehty mikrobikasvustoa. Paikoin oli havaittavissa kondenssikosteutta. Kohonnut kondenssikosteus johtunee kylmän kalliopinnan aiheuttamasta kosteuden tiivistymisestä. Merkittävä havainto oli tilojen huomattava alipaineisuus. Tämän johdosta korvausilmaa ei saada hallitusti, vaan se vuotaa rakenteiden läpi. Tämä lienee yksi huonon sisäilman aiheuttaja. Toisena merkittävänä huonon sisäilman aiheuttajana ovat pintamateriaalit: lattian katteet sekä alakattomateriaalit (kapseloimattomat akustovillalevyt, lauta-alakatot) sekä pölyä keräävät vaikeasti huolettavat rakenteet: sisustuksessa on yksityiskohtia, jotka keräävät likaa ja pölyä, ja niitä on käytännössä mahdotonta siivota ja pitää pölyttöminä. Vanhalla osalla ulkoseinässä on havaittavissa merkittävää julkisivutiilen rapautumista. Tämä johtuu käytetystä ulkoseinärakenteesta, jossa lämmöneriste on riittämätön, noin 100 mm, eikä lämmöneristeen ja julkisivutiilen välissä ole lainkaan tuuletusta. Myös ikkunoiden vesipellit ovat, suoritetusta korjauksesta huolimatta, paikoin huonokuntoisia ja vesi pääsee seinärakenteeseen. Eräissä julkisivun osissa on myös rakenteita, jotka muodostavat kylmäsiltoja ja sitä kautta veden kondensoitumista rakenteen sisään. Uudella osalla vastaavanlaisia havaintoja ei ole. Vesikalusteiden kunto (vesikalusteita on vanhalla osalla vaihdettu mm wc-istuimet ja osa sekoittajia) ja viemärit ja vesijohtojen kunto tulee myös selvittää peruskorjausta suunniteltaessa (nyttemmin havaittu lisääntyvässä määrin vuotoja). Korjaukset Uuden osan rakentamisen yhteydessä vanhassa osassa on suoritettu laajennuksen vaatimia muutostöitä, mm yksi porrashuone on purettu ja rakennettu toiseen kerrokseen uusi ilmanvaihtokonehuone.

10 Suun terveydenhuollon tilat on pinnoiltaan uusittu 2003. Ruokalan keittiö on uusittu 2006. Vanhan osan ikkunoiden uusimista varten on tehty rakennuslupatasoinen suunnitelma, jolle ei ole haettu rakennuslupa. Muita vanhassa osassa suoritettuja korjauksia: Kellarin lattiapinta on hiottu ja pintakäsitelty vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. Korjaus on tehty laajan vesivahingon jälkikorjauksena. Salaojat on uusittu ja sokkelin ympärille asennettu patolevyt 2010. Alapohjan alustilasta on poistettu orgaaninen maa-aines ja rakennusjätteet n 200-300 mm. Pintaan asennettu n 200 mm sepelikerros. Alustilaan on asennettu koneellinen poisto (ei koske kellarin osuutta, jossa kosteusongelmia on nyt havaittavissa). Vesikattoa on korjattu mm poistamalla jalkarännit ja lappeen pellit uusittu. Syöksytorvet on uusittu ja liitetty suoraan sadevesiviemäriin. Ikkunoiden vesipellit on uusittu 2000, ongelmia osalla edelleen on. Osa sekoittajista ja kaikki wc-istuimet on uusittu vaiheittain. Pihalla on pysäköintipaikkoja lisätty uuden osan Suvantokadun puolelle. 3.4 Oppilasmäärät LYPA on Porvoon ruotsinkielinen kuusi-luokkasarjainen peruskoulun yläaste. Koulussa toimii vuosiluokat 7-9 ja perusopetusryhmiä on 18 ja erityisopetusryhmiä 3. Koulun laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 340 oppilasta (kouluverkkoselvitys) Oppilasmäärä on tällä hetkellä 337 oppilasta jakaantuen seuraavasti: 120 oppilasta (vuosiluokka 7), 105 oppilasta ja 120 oppilasta (vuosiluokka 9). Luokkia vuonna 2013, 6 (vuosiluokka 7), 5 (vuosiluokka 8) ja 7(vuosiluokka 9) eli yhteensä 18 perusopetusryhmää + 3 erityisopetusryhmää. Luokkia vuonna 2014, 6 (vuosiluokka 7), 6 (vuosiluokka 8) ja 9 (vuosiluokka 9) eli yhteensä 18 perusopetusryhmää + 3 erityisopetusryhmää. Opettajia on yhteensä 33 opettajaa, 8 tuntiopettajaa, 4 erikoisopettajaa sekä rehtori. Muuta henkilökuntaa: kouluavustajia 5, oppilaanohjaaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, ruokapalveluesimies ja vahtimestari. Koulun oppilaaksiottoalueen muodostavat Porvoon keskusta, Kråkö, Grännäs, Ebbo, Sannäs, Pellinge Jackarby ja Illby. Osittain siihen kuuluvat myös Isnäs ja Pernå (kouluverkkoselvitys 2013). Koulukuljetusten piirissä on 46% oppilaista. LYPAn asema muuttuu, mikäli kouluverkkoselvityksen mukaisesti Strömborgskan koulun toiminta siirretään Västra Enhetsskolaniin. Strömborgskan koulun oppilaista jokin määrä saattaa siirtyä myös LYPAan. Edelläsanotun mukaisesti LYPAn oppilasmäärä tulee vakiintumaan jatkossa 350 oppilaaseen ja koulu tulee säilymään yläasteena. 3.5 Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta Mikäli hankkeeseen ei ryhdytä, joudutaan koulun toiminta siirtämään muualle; koska sisäilmaongelmien vuoksi koulu ei enää voi toimia nykyisissä tiloissa. Tilatarpeet joudutaan ratkaisemaan väliaikaisin tiloin ja järjestelyin, joissa koulun kasvatuksellisia tavoitteita on vaikea toteuttaa. Mikäli rakennusta ei korjata, joudutaan oppilaat sijoittamaan muihin Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin. Tämä tulee olemaan erittäin hankalaa, koska myös toisen Porvoon ruotsinkielisen yläasteen koulun, Srtömborgska skolan eli Ströhön tilat ovat teknisesti huonokuntoiset ja tilat puutteelliset. Sröhön muuttamisesta osaksi ruotsinkielistä yhtenäiskoulua, Västra Enhetsskolaa ja sen tilojen siirtämisestä muualle on olemassa kaupunginhallituksen hyväksymä Västra Enhetsskolanin

11 hankesuunnitelma vuodelta 2010. Tällä hetkellä suunnitelmissa on Västra Enhetsskolanin siirtäminen Porvoon Kauppaoppilaitoksen eli Point Collegen tiloihin, jotka pitää ensin peruskorjata. Näiden kahden kouluhankkeen ajoittaminen ja väistötiljen löytäminen molemmille on haasteellinen tehtävä. Ströhön siirtymisen uusiin tiloihin on arvioitu olevan kiireellisempää. Ströhön tilojen vapautuessa voitaisiin niitä käyttää Lypan väistötiloina. LYPAn säilyttäminen koulukäytössä ja rakennuksen peruskorjaaminen on tarpeellista ja perusteltua. 4. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4.1 Imago Lyceiparkens skola toimii ruotsikielisenä peruskouluna vuosiluokille 7 9. Koulusssa opiskelee päivittäin n 350 oppilasta. Koulun asema tulee kouluverkkoselvityksen myötä selkiintymään. Koulu voi muuttua myös yhtenäiskouluksi. Nykyään koulu on ainut ruotsinkielinen yläaste, joka sijaitsee keskustassa. Koulussa painotetaan monipuolisia työtapoja, luovuutta ja oppilaiden yksilöllisyyttä sekä jatkuvaa kehittymistä. Koulun toiminnassa oppilaita ohjataan omatoimiseen tiedon etsintään ja arviointiin sekä tuetaan hänen kasvamistaan sosiaaliseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Koulun toiminnasta vastaavat ja toimintaa johtavat rehtori ja apulaisrehtori. Koulun yhteistyö on organisoitu siten, että koko opettajakunta on mukana yhteisissä hankkeissa eikä rajoja luokkatasojen tai ammattiryhmien välille rakenneta. 4.2 Toiminnan kuvaus ja tavoitteet Koulun toimintatavoissa on tapahtunut sen kaltaisia muutoksia, että tässä hankesuunnitelmassa esitetyt tilamuutostavoitteet ovat perusteltuja. Muutoksilla pyritään saamaan lisää tiloja varsinaiseen opetustoimintaan, luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatuksellisten tavoitteiden toteutumiselle, muuntojoustavuuden lisäämiseen sekä sisäarkkitehtuurin kautta parantamaan oppimishalukkuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on nykyisen tilajaon puitteissa luoda rauhalliset (tilojen keskinäinen sijoittelu), viihtyisät (pintamateriaalit, kalusteet ja väritys) tilat uusien oppimiskäsitysten mukaisesti. Verrattuna nykyisiin tiloihin tulee perusparannuksen yhteydessä painottaa avoimempaa ja joustavampaa oppimisympäristöä, jossa korostuvat oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä uuden informaatioteknologian hyödyntäminen. Oppilaat toteuttavat teema- ja projektiopintoja, joissa oppivat työskentelemään erilaisissa ryhmissä. Hyvä oppimisympäristö on joustava ja turvallinen. Opettajilla tulee olla riittävät työskentelytilat sekä tilaratkaisujen tulee johdattaa opettajat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Sisäinen liikenne pyritään selkeyttämään ja johtamaan siten, ettei ruuhka-alueita synny. Viihtyisyyttä ja rauhallista ilmapiiriä lisätään parantamalla rakennuksen akustisia ominaisuuksia. Tilojen iltakäyttö on nyt vilkasta ja sen tulevaa laajuutta tulee tutkia jatkosuunnittelussa. Rakennuksessa toimii ruotsinkielinen kansalaisopisto Medborgarinstitutet, joka on tarkoitus poistaa käytöstä ja siirtää toisaalle. Rakennuksessa on huoltomiehen asuntona huoneisto, 3H+k, 73m2, joka on tarkoitus poistaa käytöstä. Luokkajakautuma ja opetusryhmien määrät on esitetty kohdassa 3.4. Suun terveydenhuollon tilat sijoittuvat Rauhankadun puoleisen siiven ensimmäiseen kerrokseen. Tiloihin pääsee vain ulkokautta. Suun terveydenhuollon tilat ovat riittävät ja jäävät rakennukseen. Ruotsinkielisen Kansalaisopiston, Medborgarinstitutenin tilat sijoittuvat Piispankadun puoleiseen rakennusmassaan. Tilat ovat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa: ensimmäisessä kerrokses-

12 sa sijaitsevat hallinnolliset tilat ja toisessa kerroksessa opetus- ja ATK luokkatilat, yhteensä 490,8m2. Suunnitelmien mukaan LYPAan jäisivät ainoastaan opetustilat toistaiseksi. Vanhan osan kellarissa on myös väestönsuoja. Tämän lisäksi kellarissa on kolme ikkunallista (yläikkunat) varastotilaa, jotka toimivat käyttötiloina, yhdessä tilassa on kansalaisopiston kangaspuut. Kellarissa on teknisiä tiloja (mm lämmönjakohuone). Kosteusongelmien vuoksi tilat ovat tällä hetkellä käyttökiellossa. 4.3 Henkilökuntasuunnitelma Koulussa toimii yhteensä 33 opettajaa, 8 tuntiopettajaa, 4 erikoisopettajaa sekä rehtori. Muta henkilökuntaa koulussa on: 5 kouluavustajaa, oppilaanohjaaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, ruokapalveluesimies sekä kouluisäntä. Koulun hallintohenkilökuntaan kuuluvat rehtori, apulaisrehtori sekä koulusihteeri. 5. RAKENNUSPAIKKA 5.1 Sijainti ja omistus Koulu sijaitsee Porvoon kaupungin keskustassa, kaupunginosa 3, kortteli 52, tontti 1, (638 3-2- 1). Koulun osoite on Laivurinkatu 11/Piispankatu 3-7. Rakennuksen ja tontin omistaa Porvoon kaupunki. Käyttäjänä on Ruotsinkieliset koulutuspalvelut. Asemakaava on hyväksytty 21.11.1984. Asemakaavassa tontti on varustettu merkinnällä YO-3, eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tontti on asemakaavan mukaisessa käytössä ja soveltuu käyttöönsä. Tontin pinta-ala on 11 134 m 2, rakennusoikeus 6 680 kem 2 ja tehokkuus e=0,6. kerrosalaa on käytetty 6 964 kem 2, vanhaan osaan 4773 kem 2 ja uuteen 2191 kem 2. Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on ylitetty 284 kem 2 :llä. Asemakaavassa ei ole rakennukseen kohdistuvia suojelumääräyksiä. Kadun ja rakennuksen välinen korttelialueen osa on määrätty istutettavaksi ja sillä tulee olla puurivi. 5.2 Alueen ominaisuudet Maasto ja maisema Koulu on rakennettu valmiiseen ympäristöön. Nykyisin koulun piha on varsin ankea, pääosin asfaltti/sorapiha. Autopaikoitus ok keskitetty Piispankadun puoleiselle tontin osalle. Suistokadun puoleisessa osassa on sorapäällysteinen pallokenttä. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Rakennus ei ole asemakaavassa suojeltu, mutta sen asema kaupunkikuvassa on kiistaton. Näin ollen koulurakennuksen vanhan osan ulkoarkkitehtuuriin tulee muutostöissä suhtautua olevaa kunnioittaen. Julkisivumuutoksissa rakennuksen materiaalia (tiilipinta/rappaus), väritystä, ikkunajakoa (sisäistä ja ulkoista) ja detaljiikkaa voidaan harkiten muuttaa. Uuden ja vanhan osan suhde toisiinsa tulee harkita tarkoin. Rakennuksen vesikatolle joudutaan rakentamaan uusia IV-konehuoneita. Uudet konehuoneet tulee sijoittaa siten, että ne ovat pääosin nykyisen vesikaton alapuolella. Ne tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan korkeiden tilojen yhteyteen. Mikäli vesikattoa joudutaan korottamaan, se tulee tapahtua lähestymissuuntaan nähden takaalalla. IV-kanavilla ei tule yhdistää eri osia toisiinsa siten, että rakennusmassojen keskinäinen hierarkia muuttuu ilmanvaihto tulee jatkossakin toteuttaa useammalla konehuoneella. Kunnallistekniikka Koulu on liitetty Porvoon kaupungin kunnallistekniikkaan. Pohjaolosuhteet

13 Koulu on rakennettu eikä siihen suunnitella laajennusta. Korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alue on pohjavesialuetta, joka aiheuttaa lähteellisyyttä, mikä on pysyvä ominaisuus. 5.3 Väestönsuojelu Olemassa olevat väestönsuojatilat (S1) ovat kooltaan riittävät. Väestönsuojeluviranomaiselta saadun tiedon mukaan väestönsuojatilat mitoitetaan henkilömäärän mukaan, joka ei peruskorjauksen yhteydessä tule kasvamaan. Mahdollinen korjaustarve selvitetään palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. 6. TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 6.1 Yleistä Perusparannuksessa tavoitellaan Porvoossa viimeaikoina toteutettujen koulurakennusten laatutasoa. Energiatehokkuutta parannetaan nykytilanteesta tavoitteena energiansäästö. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Tavoite toteutetaan arkkitehtonisin ratkaisuin, tehokkaalla tilankäytöllä, lämmöneristävyyden parantamisella ja rakennuksen tiiveyden parantamisella sekä ilmanvaihdon parantamisella. Rakennuksen perusparannuksen elinkaaritavoite on 50 vuotta (25 vuotta+25 vuotta korjausjaksot). Talotekniikan ja rakennusosiin kohdistuvassa elinkaaritarkastelussa ja valinnoissa otetaan huomioon esitetty 50 vuoden korjausväli. Yleiset tavoitteet ovat tontin ja rakennusten suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja toimivuus (opetuksellisten tavoitteiden toteutuminen), muuntojoustavuus, tehokkuus sekä kauneus. Hankkeen rakennussuunnittelun vaativuusluokka on A, RakMK A2. Rakennuksen tulee olla helposti huollettava: Materiaalien, varusteiden ja kiintokalusteiden tulee olla helppohoitoisia ja kulutusta kestäviä. Julkisivupinnan korjauksessa otetaan huomioon sään rasitus, huollettavuus sekä pitkäikäisyys. Jätteiden sisäiselle lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin. Ruokapalvelua varten on biojätteen keräys. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon esteettömyyden vaatimus. Rakennuksen palo-osastointi ja poistumistiet toteutetaan määräysten mukaisesti. Koulutilojen suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnossa pyritään siihen, että koulutilat koetaan kaupunkilaisten yhteisinä tiloina. Teknisen työn tilat, samoin kuin liikuntasali ovat kaikkien asukkaitten käytössä iltaisin. Iltakäyttöä ei siten pidä mieltää ulkopuolisena toimintana, vaan normaalina toimintana koulun tiloissa. 6.2 Tilat Hankesuunnittelun yhteydessä on tutkittu kolmea erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. Suunnittelun lopputuloksena syntyi vaihtoehto, joka on hankesuunnitelman pohjana ja esitetty liitteessä. Nykyisen oppimiskäsityksen mukainen opetus edellyttää uudenlaisia tilaratkaisuja, joita ovat mm. oppimista edistävä virikkeellisyys, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, ympäristön hallittavuus lapsen näkökulmasta, muunneltavat tilat ja toiminnallinen osastojako, näyttely- ja ryhmätyöskentelytilat, kirjaston ja tietoverkkojen kehittäminen sekä luovan toiminnan tilat ja monenlaiset erikoistilat. Sisäänkäynnit Koulurakennukseen järjestetään koulun pihalta kolme sisäänkäyntiä. Nykyiset sisäänkäynnit Laivurinkadulta poistetaan.

14 Liikenne- ja aulatilat Nykyisiä käytävätiloja tulee leventää ja avata päivänvalolle vähentämään käytävämäisyyttä ja luomaan oppilaille sopivia lepo-, oleskelu- ja ryhmätyötiloja. Oppilaiden lokerikot sekä naulakot jaetaan pienempiin osiin, jotta liikennetarve ja siitä aiheutuva melu saadaan minimoitua ja laajoista pelkästään vaatteiden tai tavaran säilytykseen tarkoitettuja tiloja voidaan välttää. Vanhan ja uuden osan nivelkohdassa on laajennukseen liittyvä porras, joka on ahdas ja pimeä. Sen korvaamista uudella porrasyhteydellä on selvitetty vaihtoehdoissa 2 ja 3. Rakennuksessa on kaksi hissiä: yksi uudessa ja yksi vanhassa osassa. Hissien määrää on riittävä. Vanhan osan hissi vaatii tekniikaltaan (hissi ei täytä nykyisiä hissimääräyksiä) ja pinnoiltaan perusparannusta. Vanhan osan ja laajennusosan välille tarvitaan sisäinen yhteys myös ylemmässä kerroksessa. Liikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyyden vaatimukset. Esteettömyyden toteutukseen liittyy myös riittävä ja oikea valaistus sekä väritys Lisäksi tietyt tilat tulee varustaa induktiosilmukoilla. Hallintotilat Hallintotiloja ovat koulunrehtorin ja apulaisrehtorin huoneet ja opettajienhuoneet (työhuone ja taukotila, joissa on myös keittiövarustus) sekä arkisto, varasto, yhteinen neuvotteluhuone sekä monistamo/kopiointitila. Laajennusosan hallintotilat keskitetään. Vanhaan osaan varataan opettajille työ- ja neuvottelutilat. Koulun kirjasto sijaitsee vanhan osan toisessa kerroksessa Opettajille ja muulle opetushenkilökunnalle tarvitaan lokerikot (n.50 kpl) ja naulakot opettajien huoneitten läheisyyteen. Nykyiset opettajien tilat ovat riittämättömät ja lisä työtilaa on jouduttu ottamaan kirjaston tiloista. Lisäksi mm rehtorin huone on muodoltaan ja kooltaan hankalasti kalustettavissa eikä huoneessa voi järjestää pienimuotoisia tapaamisia. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada opettajille riittävät työtilat sekä siihen liittyvät aputilat: monistus, varasto ja käsikirjasto. Opettajat pitävät isoa opettajainhuonetta tärkeänä. Rehtorin ja kanslian toimistohuoneet mitoitetaan niin, että niissä on mahdollista pitää pienimuotoisia neuvotteluja (tapaamiset vanhempien, oppilaan ja opettajien kanssa). Taukotila voi olla osana työtilaa tai vaihtoehtoisesti omana suljettuna tilanaan, jolloin se toimii neuvotteluhuoneena, jos opettajainhuone on uutoin tarpeeksi suuri. Auditorio Valitussa vaihtoehdossa auditorio esitetään purettavaksi ja ruokailutilaa/aulaa laajennetaan tälle alueelle. Opetustilat Perusopetusryhmän opetustila OT3 60m2 (50-60m2) mitoitetaan 25 (- max 30) oppilaalle ja nämä muodostavat perusopetusryhmien kotiluokat. Opetustilat OT2 40m2 (35-40m2) ovat tarkoitetut 16 oppilaan erityisopetusryhmille. Opetustilat OT1 20 m2(15-20m2)ovat monikäyttötiloja. Opetustilat OT1 toimivat esimerkiksi pienryhmätyöskentelytiloina työ- tai neuvottelutiloina tai erityisopettajien työtiloina. Nykyiset opetustilat ovat pääosin kooltaan noin 60 m 2, OT3 on 16 kpl (tarve on 18). Erityisopetustiloja noin 40 m 2,OT2 on 3 kpl (tarve 3) ja opetustiloja noin 20 m 2,OT1 vain yksi (tarve 2). Olemassa olevat opetustilat ovat pääsääntöisesti perusmuodoltaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta soveliaita em ryhmien käytettäviksi. Luokkatilojen jakamista ja yhdistämistä edesauttaa osassa luokkatiloja erottavat äänieristetyt lasisiirtoseinät. Tällöin luokkahuoneet ovat joustavia ja niiden välinen näköyhteys toimii niitä yhdistävänä. Luokkahuoneisiin johtavat ovet mitoitetaan leveiksi parioviksi. Kaikki luokkatilat tulee varustaa samankaltaisella perusvarustuksella, jotta tilat olisivat mahdollisimman muunneltavissa (muuntojoustavuus ja elinkaariajattelu). Koulurakennuksen uudessa osassa sijaitsevat ATK-luokka, musiikkiluokka, käsityöluokka, kuvaamataito sekä teknisen työn tilat.

15 Vanhassa osassa sijaitsevat kolme fysiikka/kemian luokkaa, kotitalousluokka, biologian luokka ja maantiedeluokka. Tarvitaan toinen kotitalousluokka. Erityisopetustilat Nykyisin erityisopetustila sijaitsee oppilashuollon tilojen yhteydessä. Erityisopetustilat tulee sijoittaa rauhalliseen paikkaan. Mitoitus OT1 mukainen, ja osaan niitä tulee liittyä varastotila. Erityisopetustilojen tulee liittyä myös terapiatila, jossa tulee voida sijoittaa myös työpiste. Kielet, reaaliaineet ja matematiikka Opetus toteutetaan opetustilassa OT3. Luokat varustetaan opetusmateriaalin säilytyskaapeilla ja muilla normaaleilla opetusvarusteilla. Luonnontieteiden erikoisopetustilat Luonnontieteellisten aineiden biologia-maantieto, fysiikka-kemia - erikoisopetustilojen (4 kpl) sijoittelu tulee mahdollistaa oppiainerajat ylittävän joustavan opetuksen suunnittelun ja toteutuksen. Opetustiloihin liittyy varasto- ja työtilat, joiden yhteiskäyttö tutkitaan jatkosuunnittelussa. Luokkien läheisyyteen varataan tilat ulkovaatteiden ja -kenkien säilytykseen sekä wc-tilat. Kotitalouden opetustilat Nykyisin kotitalouden opetustiloja on vain yksi. Peruskorjauksen yhteydessä viereinen biologina opetustila muutetaan kotitalouden aineopetustilaksi ja yhdistetään välitilojen kautta olevaan kotitalousluokkaan. Nykyinen kotitalousluokka peruskorjataan laitteineen ja kalusteineen kokonaisuudessaan. Kotitalouden opetustilat sisältävät varsinaisen opetustilan, opetuskodin, vaatehuoltotilan, kylmiön, varaston, eteisen ja kph:n. Nämä tilat palvelevat molempia opetustiloja. Kädentaidot Nykyiset tekstiilityön sekä kuvaamataidon luokkatilat sijaitsevat toisessa kerroksessa vanhan ja uuden osan välitilassa. Nykyiset tilat tulee siirtää toisaalle, kun kulkuyhteys vanhan ja uuden osan välille avataan toisessa kerroksessa. Kuvataiteen ja tekstiilityön opetustilat muodostavat kokonaisuuden. Varsinaisiin opetustiloihin liittyy varastotiloja ja pienempiä erikoiskäsittelytiloja, joiden yhdistäminen ja yhteiskäyttö tutkitaan jatkosuunnittelussa. Teknisen työn tilat säilyvät entisellään. Tiloissa tulee kuitenkin muuttaa nykyinen alakatto, jotta tilat voidaan pitää puhtaina ja pölyttöminä. Musiikin opetus Nykyinen musiikkiluokka sijaitsee uuden osan toisessa kerroksessa. Musiikkiluokka voi periaatteessa sijaita nykyisellä paikallaan. Tilan äänieristykseen (seinät ja katto) parannetaan, mikäli tila säilyy nykyisellä paikallaan. Jos tila siirretään, se tulee sijoittaa niin, että se voidaan avata aulatilaan mahdollisia yleisötapahtumia varten. Musiikkiluokan yhteyteen sijoitetaan varasto, jossa tilat soittimille ja nuoteille (runsaasti seinähyllytilaa). Luokassa olevat kiintokalusteet tulee olla lukittavia, mikäli tilalla on myös ulkopuolista käyttöä. Liikuntatilat ja näyttämö Liikuntasali on kooltaan 773m2 ja jaettavissa kahteen osaan. Liikuntasaliin liittyy puku- ja pesutilat oppilaille (tytöille ja pojille erikseen) sekä opettajille. Tilojen keskinäinen hierarkia tulee selvittää jatkotyöskentelyn yhteydessä. Liikuntasali toimii myös koulun juhlasalina. Liikuntasaliin ei rakenneta kiinteää näyttämöä. (koottava tai seinälle nostettavanäyttämö). Hallinto ja opettajien työtilat Hallintotilat sijoitetaan vanhan osan toiseen kerokseen. Hallinto- ja opettajien työtilat laajennetaan ja peruskorjataan kokonaisuudessaan.

16 Opettajille rakennetaan riittävät työtilat sekä asianmukainen taukotila. Työtilojen yhteyteen sijoitetaan myös riittävän suuri käsikirjasto, monistustila sekä lepohuone (hiljainen huone). Opettajanhuoneen yhteyteen sijoitetaan työhuoneet rehtorille ja koulusihteerille. Oppilashuolto Nykyisin kouluterveydenhuolto ja koulukuraattori toimivat vanhan osan toisessa kerroksessa rakennuksen Piispankadun puoleisessa päässä. Opinto-ohjaajan tila sijaitsee sitä vastoin vastaavassa kohdin, mutta rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tilat tulee keskittää helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tilojen yhteydessä lähinnä kouluterveydenhuoltoon liittyen tulee sijoittaa lepohuone, joka toimii myös hiljentymishuoneena. Tilojen kalustus ja äänieristys tulee suunnitella huolella. Keittiö ja ruokailutilat Keittiö on uusittu vuonna 2006, joten se on teknisesti hyvässä kunnossa ja tiloiltaan riittävä. Keittiö toimii nyt ja jatkossa jakelukeittiönä. Keittiön ongelmana on ilmanvaihdon riittämättömyys. Keittiö esitetään säilytettäväksi nykyisellään. Varastotiloiltaan ja henkilökunnan sosiaalitiloiltaan tilat ovat riittävät. Keittiön huoltoliikenne tapahtuu Rauhankadulta aidatun sisäpihan kautta. Sisäpihalla sijaitsee keittiön jätehuolto sekä laatikko- ja rullakkovarasto. Näihin ei ole katsottu aiheelliseksi esittää muutoksia. Nykyisin oppilaiden ruokailu tapahtuu kahdessa osassa ensimmäisen kerroksen aulassa. Ruokailu tapahtuu yhdestä linjastosta itsepalveluna. Ruokasalin käyttö ruokailuajan ulkopuolella ei nykyisin ole houkuttelevaa. Ruokasali on kooltaan riittävä, mutta se on varsin matala ja vain keinovalon varassa. Tästä syystä se kaipaa ilmeen kohentamista, avartamista ja enemmän luonnonvaloa. Ruokasalin suhdetta muihin tiloihin on selvitetty eri vaihtoehdoissa ja itä esitetään laajennettavaksi nykyisen auditorion paikalle. Oleskeluaula ja ruokailutila muodostavat koulutiloja yhdistävän keskeistilan, johon voidaan liittää ruokasali portaitten välityksellä. Ruokailun lisäksi tilaa pyritään käyttämään monipuolisesti yhteisenä kokoontumistilana. Kirjasto ja mediateekki Nykyinen kirjasto sijaitsee pelkästään keinovalon varassa eikä avaudu käytävätiloihin. Kirjasto tulee sijoittaa avoimempaan tilaan avoimeksi ja aulatiloihin liittyväksi. Näin kirjastosta saadaan avoimen ja keskeisen tilan luonne. Osa tietotekniikan opetusta voi tapahtua kirjaston ATK-osassa, jossa oppilaat voivat myös vapaasti käyttää tietokoneita omaan tarpeeseensa. Kirjasto tulee voida jakaa osiin kalusteilla, jolloin tilan muuntojoustavuus on rajaton. Siivous ja kiinteistöhoidon tilat Siivouskeskus rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa säilytetään, varustus uusitaan. Kerroksiin sijoitetaan tarpeelliset siivouskomerot. Väestönsuojatilat Nykyiseen väestönsuojatilaan ei tehdä muutoksia, elleivät viranomaiset erikseen vaadi varustetason uusimista ja tiiveyden tarkistamista.

17 6.3 Tilaohjelma ja laajuustiedot Opetustilojen määrä on arvioitu perustuen koulun rehtorin kanssa käytyihin neuvotteluihin ja tietoon opetukseen käytettävästä tuntimäärästä ja opetusryhmien koosta. 6.4 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Tiloihin kuuluvia LVIA- ja sähköteknisiä järjestelmiä ovat muun muassa: - kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmä - taloautomaatiojärjestelmä - turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä - paloilmoitusjärjestelmä - yleinen äänentoisto- ja merkinantojärjestelmä - antenniverkko, tietoliikenne- / puhelinverkko - ajannäyttöjärjestelmä - sisäilmasto-olosuhteet pääasiassa luokkaa S2 (ei jäähdytystä) - multimediatilassa ja serveritilassa jäähdytys - hissi liikuntaesteisiä, tavaraliikennettä ja siivoustoimea varten - musiikin opetustilan AV-tekninen varustus - näyttämötekninen varustus liikuntasalissa Koulun opetustilat varustetaan nykyaikaisilla tietoteknisillä valmiuksilla. Opetustilat varustetaan lähitykeillä ja heijastuspinnoilla. Nykyaikainen välineistö on jokaisessa opetustilassa ja opettajien työtiloissa. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja esteettisesti kouluympäristöön sopivia. Kalusteiden mitoituksessa on huomioitava erikokoiset/-ikäiset oppilaat. Koulun alkuperäistä kalustusta säilytetään, mikäli ne ovat kunnostettavissa ja tukevat koulun arkkitehtuuria. LVI-järjestelmä Rakennuksen LVI-järjestelmät ovat alkuperäiset ja järjestelmä koneineen ja pääte-elimineen ovat käyttöikänsä päässä. Oleva ilmanvaihtojärjestelmä rakentuu kuuden erillisen ilmanvaihtokonehuoneen varaan: Uudella osalla on yksi konehuone, jonne on pääsy sisäkautta. Vanhalla osalla on erilliset konehuoneet liikuntatilalle, asunnolle ja aulalle (rakennettu 2004 ja sijaitsee toisessa kerroksessa), ruokalalle ja auditoriolle omansa, keskiosalle sekä ruotsinkielisen kansalaisopistoon osalle omansa. Viimeksi mainituille konehuoneilla on pääsy vain vesikatolta. Ne ovat alkuperäisessä kunnossa eikä niissä ei ole otettu huomion lämmöntalteenottoa. Vanhan osan huonetilat ovat merkittävästi alipaineiset. Konehuoneet ovat alimittaiset eivätkä uudet ilmanvaihtokoneet tule mahtumaan nykyisiin tiloihin. Peruskorjauksen yhteydessä ilmanvaihto tulee uusia ja jakaa edelleen useammalle koneelle. Ilmanvaihtokonehuoneet tulee toteuttaa pääosin olevan vesikaton alapuolella. Osa kanavistoa joudutaan uusimaan jo tilamuutosten vuoksi, mutta runkokanavia voitaneen käyttää hyväksi. Kaikki pääte-elimet tulee vaihtaa. Sähkötekniset järjestelmät: Rakennuksen sähkötekniset järjestelmät ovat alkuperäisiä eivätkä vastaa nykynormeja ja tarpeita. Peruskorjattaessa kaikki rakennuksen sähkö-, tele- ja turvajärjestelmät uusitaan. Järjestelmät rakennetaan siten, että ne vastaavat Porvoon kaupungin uusien koulujen varustetasoa. Sähköjärjestelmien laitteet valitaan ja ohjaukset toteutetaan energiasäästönäkökohdat huomioon ottaen.

18 Koulussa on nykyaikaiset tietotekniset valmiudet: kussakin luokassa tulee olemaan 1 2 tietokonetta internet-yhteyksin sekä lisäksi dokumenttikamerat/lähiprojektorit heijastuspintoineen. Nykyaikainen välineistö on jokaisessa opetustilassa, oppiaineessa ja opettajien työtiloissa. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja esteettisesti kouluympäristöön sopivia. Kalusteiden mitoituksessa on huomioitava erikokoiset/-ikäiset oppilaat. 6.5 Ympäristö- ja elinkaaritavoitteet Peruskorjauksen tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Suunnittelussa huomioidaan tilojen ja järjestelmien terveellisyys ja turvallisuus nykymääräysten mukaan sekä pyritään kestävän kehityksen mukaisiin ja käyttökustannusten kannalta edullisiin tilaratkaisuihin, rakenteisiin, materiaaleihin sekä LVIAS-ratkaisuihin. Kohteelle laaditaan huoltokirja ja käyttäjä opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. Suunnittelun ja toteutuksen perusperiaate on rakennuksen elinkaaritalous, joka toteutuu energiataloudellisten ratkaisujen, materiaalivalintojen sekä huollon ja kunnossapidon optimoinnin kautta. Materiaalivaatimus pääosin luokkaa M1 (mm. raja-arvoja emissiotestatuille materiaaleille). Rakennustöiden puhtausluokka pääosin luokkaa P1. Tilojen valaistuksen ja akustisten ominaisuuksien suunnittelussa huomioitava normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset. Materiaalivalinnat ja yksityiskohdat suunnitellaan niin, että rakennus vanhenee kauniisti. Pintamateriaalien ja kalusteiden on oltava kulutusta kestäviä, kunnostettavia, ja helposti puhtaana pidettäviä. Ylläpidon ja sujuvan sisäliikenteen kannalta sisäyhteys kaikkien tilojen välillä on välttämätön. Koulun normaalin toiminnan ohella on rakennuksessa järjestetään ulkopuolista toimintaa, mikä otetaan suunnittelussa huomioon tilojen osastoinnissa, valvonnassa ja lukituksessa. Samoin ilmastoinnin osastoinnissa on otettava huomioon myös iltakäytön vaatimukset. Suunnittelussa on otettava huomioon määräysten mukaiset esteettömyyden vaatimukset. Uusiutuvien energianlähteiden käyttömahdollisuuksia pyritään selvittämään hankkeen sallimissa rajoissa. Järjestelmät toteutetaan niin, että ne voidaan mahdollisimman pitkälle pedagogisesti hyödyntää. Jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kalustus- ym. ratkaisuin. Jätehuoltotilat mahdollistavat jätteiden lajittelun, kompostoinnin ja kierrätyksen. Hankkeen jätehuolto suunnitellaan Porvoon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan. Kehittyvät opetustavoitteet ja metodit asettavat jatkuvasti uusia tilatarpeita oppimisympäristöön. Koulutilojen suunnittelussa tulee pyrkiä muuntojoustavuuteen, joka mahdollistaa monipuoliset käyttömahdollisuudet ilman suuria muutostyötarpeita. 6.6 Ylläpito Sisäänkäynnit on varustettava riittävillä ulko- ja sisäpuolisilla liankerääjillä, jottei lika kantaudu sisätiloihin. Siivoustilat tulee suunnitella siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia, mikä nyt on sisäilmaongelmien aiheuttajana. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta.

19 Suunnittelussa noudatetaan vuonna 2003 voimaan tulleita työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia (VN asetus 577/2003), jotka liittyvät mm. valaistukseen, ilmanvaihtoon, kulkuväyliin ja huoltotoimenpiteiden suorittamiseen (esim. ikkunoiden puhdistettavuus). Pihan suunnittelussa kulkuväylät suunnitellaan niin, että lumityöt ovat mahdollisia pääasiassa koneellisesti. Teiden suunnittelussa on huomioitava niiden auraus ja varattava riittävät alueet lumenkasaukselle. 6.7 Erityishuomioita Liikenteenmelu Julkisivujen peruskorjaus ja ikkunoiden vaihto edesauttavat liikennemelun torjunnassa. Radon Peruskorjauksen yhteydessä selvitetään radonsäteilyn edellyttämä alapohjan tiivistys- ja tuuletustapa sekä ilmanvaihdon mahdollinen tehostamistarve. 6.8 Piha-alueet Ulkoalueella tulee eri toiminnot jäsentää nykyistä selkeämmin. Koulun piha-aluetta ei ole rakentamisen jälkeen uusittu ja se on siten muokkautunut paikoitusalueen kaltaiseksi. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla piha-alueen varaaminen oppilaiden ulko-oleskeluun (välituntipiha kalusteineen sekä pelikenttä). Oppilaille tulee varata oma alueensa leikki- ja voimailukalusteita varten sekä erikseen pallokenttäalue. Jätehuolto tulee järjestää siten, että sen huoltoliikenne järjestetään välituntipihaa häiritsemättä. Alueen istutuksia tulee lisätä viihtyvyyden parantamiseksi. Asemakaavan mukaiset kadunvarsiistutukset tulee toteuttaa. Piha-alueen pintamateriaalit tulee valita huolella: osa alueesta tulee laatoittaa, osa varustaa turvasoralla. Pelikenttä tulee kattaa hiekkatekonurmella. Piha-alueelle tulee rakentaa sadekatos. Liikenne Liikenteen järjestelyissä on etusijalle asetettava turvallinen oppilasliikenne. Suunnittelussa kiinnitetään huomio jalan ja eri kulkuvälineillä liikkuvien oppilaiden tulosuuntiin sekä polkupyörä- ja mopedipaikkojen sijoitukseen. Liikenteen järjestelyssä tulee ottaa huomioon saattoliikenteen tilavaatimus. Saattoliikenne tulee selkeästi erottaa oppilasliikenteestä ja välituntipihasta. Huoltoliikennettä syntyy keittiön tavaran ja ruuan kuljetuksista, jätehuollosta, siivouksen tavarahuollosta ja muusta koulun huollosta. Keittiölle tulee oma huoltosisäänkäyntinsä Rauhankadulta koulurakennukseen. Huoltoliikenteen suunnittelussa huomioidaan koko alue. Autopaikat Autopaikoitukselle varattu alue Piispankadun/Jokikadun kulmassa sekä Rauhankadun/Jokikadun kulmassa on koulun käytölle riittävä. Autopaikka-alue säilytetään nykyisessä paikassa. Asemakaavan mukainen autopaikkojen rakentamisvelvollisuus on 28 ap. Toteutettuja autopaikkoja on 46. Mopojen ja polkupyörien säilytys Polkupyörien ja mopojen säilytyspaikat on sijoitettava helposti käytettäviksi ja etteivät ne haittaa kulkemista ja välitunnin viettoa. Polkupyörät ja mopopaikat sijoitetaan nykyiselle alueelle Piispankadun puoleiselle piha-alueelle. 7. HANKKEEN KUSTANNUKSET 7.1 Rakennuskustannukset Hankkeesta on laskettu tilaohjelman mukainen rakennuskustannusten tavoitehinta. Hankkeen veroton hinta (alv.0%) on 10 600 000.

20 7.2 Toiminnan käynnistämiskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Niihin ei kuulu kiintokalusteita tai vastaavia kiinteitä teknisiä järjestelmiä, jotka toteutetaan rakennushankkeeseen varatuilla varoilla ja sisältyvät peruskorjauksen rakennuskustannuksiin. 7.3 Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannuksista vastaa Toimitilajohto, joka vuokraa tilat koulutustoimelle pois lukien keittiötilat, jotka vuokrataan ruokahuoltokeskukselle. Arvio ylläpitovuokraksi on noin 370 000 /vuosi (laskutetaan aikanaan todellisten kustannusten mukaan). Pääomavuokra-arvio on noin 740 000 /vuosi. Yhteensä nämä ovat noin 1 110 000 /vuosi. 8. RAHOITUS JA AIKATAULU 8.1 Rahoitus Hankkeelle on varattu rahaa Porvoon kaupungin taloussuunnitelmassa 10 600 000 8.2 Hankeaikataulu Peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä. Kohteen suunnittelu alkaa lokakuussa 2014 ja rakentaminen syyskuussa 2015. Hanke valmistuu vuonna 2016. Rakentaminen pyritään ajoittamaan siten, että liikuntasali saadaan käyttöön joko ennen varsinaista peruskorjausta tai se pidetään ulkopuolisessa käytössä peruskorjauksen ajan ja sen korjaus aloitetaan muun osan valmistuttua.