PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA Marika Lepistö Satu Luojukoski Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
TIIVISTELMÄ Lepistö Marika & Luojukoski Satu. Perehdytysopas päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille Satakunnan keskussairaalassa. Pori, syksy 2008, 43s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoite oli laatia perehdytysopas Satakunnan keskussairaalan päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille, jotta heidän olisi helpompi päästä työn alkuun päivystyksessä. Tietoa perehdytysoppaan pohjaksi saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen opaskansioista ja yleisistä ohjeistuksista sekä henkilökunnalta kyselemällä ja pyytämällä heitä kirjoittamaan toiveitaan ja ideoitaan paperille ylös. Vastauksia tuli hyvin vähän. Muutama hoitaja antoi palautetta perehdytysoppaan sisällöstä suullisesti. Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti perehdyttämistä, akuuttihoitotyötä, tiimityöskentelyä sekä päivystystoimintaa. Työssä vertailtiin keskenään Satakunnan keskussairaalan ja Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen toimintamalleja ja katsottiin onko niillä yhtäläisyyksiä ja sitä mikä niissä oli hyvää ja mikä huonoa. Toiveita perehdytysoppaan sisällöstä ei päivystyksen henkilökunnalta juurikaan saatu ennen kuin he olivat nähneet ensimmäisen version tulevasta oppaasta ja sen ulkomuodosta. Sen jälkeen oppaaseen tuli lisäehdotuksia ja pieniä muutostoiveita, jotka toteutettiin. Perehdytysopas arvioitiin päivystyksessä toimivaksi ja tarpeisiin vastaavaksi tiiviiksi tietopaketiksi. Asiasanat: perehdyttäminen, tiimityöskentely, akuuttihoitotyö, hanke
ABSTRACT Marika Lepistö & Satu Luojukoski. Orientation Guide for New Nurses in Emergency Care Unit in Satakunta Central Hospital. Pori, autumn 2008, 43 pages, 1 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nurse. The aim of this study was to create an orientation guide for new nurses in the emergency care unit at Satakunta Central Hospital to ease their transition into worklife. The data for the orientation guide were collected from the orientation folder the emergency care unit, the general guidelines of the hospital and also from the staff s experiences. This study concerns orientation, emergency nursing care, teamwork and general emergency care. In this study a comparision of workmodels in Satakunta Central Hospital and in Turku University Hospital emergency care unit was made to find out similarities and differencies. The emergency care staff did not present any suggestions until after they reviewed the first draft of the guide. After additions and changes were made the orientation guide was approved to be used in the working environment. Keywords: orientation, team work, acute care, project
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 1 JOHDANTO...5 2 PEREHDYTYSOPAS SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYKSEN TARPEISIIN...7 3 HANKETOIMINTA JA TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ...9 4 YLEISTÄ PEREHDYTTÄMISESTÄ...11 4.1 Tiedolliset valmiudet...11 4.2 Yhteistyövalmiudet...11 4.3 Taidolliset valmiudet...12 5 TIIMITYÖSKENTELY PÄIVYSTYKSESSÄ...13 6 AKUUTTIHOITOTYÖ OSANA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄÄ...15 7 TOIMINTA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ...16 7.1 Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä...17 7.2 Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli...21 8 HANKKEEN TAVOITTEET, SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI...24 8.1 Suunnitteluvaihe...24 8.2 Toteutusvaihe...25 8.3 Arviointivaihe...26 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28 LÄHTEET...29 LIITE 1. Perehdytysopas...31
1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on tehty parityönä ja aiheeksi valittiin molempia tekijöitä kiinnostava projekti. Molempien kiinnostus suuntautui akuuttihoitotyöhön ja siksi selvitettiin, löytyisikö sieltä tarpeellisia kohteita työn toteuttamiseksi. Kiinnostus kohdistui nimenomaan Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalle, sillä se oli molemmille tuttu paikka oman työn kautta. Keskustelua opinnäytetyön aihepiiristä käytiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitajan ja ylihoitajan kanssa. Suurin esiin noussut kehittämistarve oli laatia uusille hoitotyöntekijöille suunnattu perehdytysopas päivystyksessä. Aikaisemmin tämäntyyppistä uusille hoitotyöntekijöille jaettavaa perehdytysopasta ei päivystyksessä ole ollut käytössä. Perehdytysopas tulee olemaan osa isompaa perehdytyskokonaisuutta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä. Päivystyksessä on ollut käytössä perehdytyskansio ja perehtymiskaavake sekä perehdytyspäivä, jolloin hoitotyöntekijän kanssa on käyty asioita suullisesti läpi ja tutustuttu päivystyksen tiloihin. Aihe tuntui hyvältä ja mielenkiintoiselta, sillä vastaan on tullut tilanteita, joissa ei kunnon perehdytystä ole ollut tarjolla, ja alku on ollut kovin sekavaa ja hankalaa. Työn tarkoitus oli kohdistua ainoastaan uusiin hoitotyöntekijöihin, ei opiskelijoihin. Kirjallinen tuotos helpottaa uuden työntekijän työhön alkuun pääsemistä ja sopeutumista uuteen yksikköön. Perehdytys on yksi tärkeimmistä asioista, jonka kautta uusi työntekijä oppii uudesta työpaikastaan paljon. Oppaan tarkoituksena on palauttaa mieleen asioita, joita perehdytyspäivänä on käyty läpi ja jotka ovat voineet unohtua suuren informaatiomäärään vyöryessä eteen, sekä auttaa rutiineihin kiinni pääsemisessä. Osastojen henkilöstön suuri vaihtuvuus ja sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaativat paljon aikaa varsinaisen henkilökunnan työajasta. Tällöin olisi hyvä löytää käteviä käytänteitä, joilla uusi työntekijä vastaanotetaan ja joilla helpotetaan työhön kiinni pääsemistä. Olisi hyvä, että perehdytyksen suorittaisivat henkilöt, jotka ovat siihen asiaan syventyneet. Perehdytyksen kesto vaihtelee. Siinä käy-
dään läpi asioita teoriassa ja käytännössä. Apuna voidaan käyttää tietopakettia, vaikkapa lehtistä, johon on kirjattu olennainen. (Vahla 2008, 38 40.) Ohjeistus ja aikataulutus työhön saatiin päivystyksen ylihoitajalta tapaamisen yhteydessä. Työ kirjattiin myös päivystyksen toimintasuunnitelmaan toteutuvaksi syksyllä 2008. Keskeisiä käsitteitä työssä ovat perehdyttäminen, tiimityöskentely, akuuttihoitotyö ja hanketoiminta.
7 2 PEREHDYTYSOPAS SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYKSEN TARPEISIIN Opinnäytetyössä saatiin käytettäväksi jo aikaisemmin Satakunnan keskussairaalassa tehtyä materiaalia, jota päivystyksessä on käytetty perehdytykseen. Tarkoituksena oli päivittää ja tarkastaa käytössä olevat tiedot sekä tuoda uutta olemassa olevaa tietoa tulevaan oppaaseen. Päivystyksessä käytössä olevassa perehdytyskansiossa esitellään yleisesti Satakunnan sairaanhoitopiiriä ja sen toimintaa sekä päivystyksen tiimityöskentelyä. Nyt tarkoituksena oli tuottaa yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa päivystyksen tiimien työskentelytavoista ja rutiineista kyselemällä tiimien vetäjiltä, mitä he odottavat uusilta työntekijöiltä ja mikä on sellaista olennaista mitä he haluavat uusien hoitotyöntekijöiden oppivan ja sisäistävän nopeasti. Heitä pyydettiin kirjaamaan mielipiteitään ja ehdotuksiaan paperille, jotta olennainen ja tärkeä tieto olisi myöhemmin helppo kerätä perehdytysoppaaseen. Mitään erillisiä kysymyksiä heille ei esitetty, vaan vain pyydettiin kirjaamaan vapaamuotoisesti paperille, mitä he odottavat uusilta hoitotyöntekijöiltä päivystyksessä ja mitkä he kokevat tärkeimmiksi asioiksi. Perehdytysopas on laadittu sellaiseen muotoon, että sitä on helppo pitää mukana. Se mahtuu työtakin taskuun ja se on tehty paksusta paperista, jotta se ei helposti vahingoitu. Perehdytysoppaassa on yleistä tietoa päivystyksen toiminnasta sekä tärkeitä usein tarvittavia numeroita. Siinä on lyhyesti selitetty sekä sisätauti- että kirurgian päivystyksen toimintaa. Sisätautien ja kirurgian päivystyksistä on eritelty tärkeitä usein käytettyjä toimintamalleja sekä opastettu potilaiden vastaanottamisessa ja hoitosuunnitelmakaavakkeen täytössä. Erikseen on myös ohjeistettu tarvittavista tutkimuksista ja niihin liittyvistä käytännön asioista ja potilaan tilan seurannasta sekä jatkohoidon toteutuksesta. Oppaassa on myös kerrottu lyhyesti akuuttiryhmän kokoonpanosta ja miten ryhmä aktivoituu. Myös kuolemantapauksista päivystyksessä on kerrottu oleelli-
8 nen tieto. Oppaan loppuun on kerätty latinankielisiä sanoja, joita eniten päivystyksessä kuulee tai saa papereista lukea. Sähköinen kirjaaminen tulee olemaan päivystyksessä tulevaisuutta, mutta tällä hetkellä se ei vielä toteudu päivystyksen toiminnoissa eikä siitä ole olemassa selkeää ohjeistusta työntekijöille. Näin ollen sitä ei tässä työssä käsitellä. Työn ulkopuolelle on jätetty myös terveyskeskuksen yöpäivystyksen toiminta, vaikka se toteutetaankin keskussairaalan päivystyksen henkilökunnan toimesta.
9 3 HANKETOIMINTA JA TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ Hanketoiminta on toimintaa, jossa tavoitteena on ennalta määriteltyjen resurssien avulla saavuttaa tiettyjä kehitystavoitteita ja vaikutuksia. Hankkeelle ominaisia piirteitä on, että kehittämistavoitteet on ennalta määritelty ja sovittu, sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat resurssit on ennalta määritelty. Toiminnan aloittamisen ja päättämisen ajankohta on määritelty ja toteuttamisen sekä seurannan vastuuhenkilöt on sovittu. Toiminnan talouden ja muiden resurssien erillisseurannasta on myös tehty päätös. (Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 2003.) Tämän opinnäytetyön kehittämistavoitteet ja tarvittavat resurssit oli ennalta sovittu ja määritelty yhdessä Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa. Toiminnan aloittamisen ja päättämisen ajankohta oli myös ennalta suunniteltu. Toiminnan toteuttamisen ja seurannan vastuuhenkilöt päätettiin ja samoin opinnäytetyöhön liittyvistä kustannuksista sovittiin ennalta. Työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttama hanketoiminta on toimintaa, jossa kohtaavat työelämän ja ammattikorkeakoulujen näkökulmat ja intressit. Hanketoiminnalla saadaan usein aikaan merkittäviäkin tuloksia. Ongelmana on kuitenkin nähty kehittämistyön kestävyys ja tulosten leviäminen. On todettu, että hanketyöskentelyssä tarvitaan kirjoittamista jolla pyritään tuottamaan muutosta eikä vain kuvaamaan sitä. Hankkeissa tuotetuissa teksteissä olisi tärkeää tuoda esille kehittämistyössä syntyneitä kokemuksellisia prosesseja sekä lisätä kehittämistoiminnan läpinäkyvyyttä. (Lambert 2008.) Toimintatutkimuksella tarkoitetaan tapaa, jossa teoriatietoa ja kokemuksen tuomaa käytännöntietoa yhdistetään ja ratkaistaan ongelmia, joita yhteisössä esiintyy ja pyritään siten saamaan aikaan muutoksia. Tutkija ja kohdeyhteisö ovat tiivisti vuorovaikutuksessa keskenään. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 114.)
10 Toimintatutkimuksen prosessi jaetaan seitsemään vaiheeseen, jotka ovat kartoitusvaihe, jossa selvitetään ongelmat. Toisena on prosessointivaihe, jossa käsitellään esiin tulleet ongelmat sekä muutoshalukkuus. Kolmantena tulee sitoutumisvaihe, jossa toiminta uudelleen suunnitellaan ja asetetaan tavoitteet. Neljäntenä vaiheena on suunnitteluvaihe, jolloin suunnitellaan konkreettisesti muutokseen tähtäävä toiminta. Viidentenä kohtana prosessissa on toteuttamisvaihe, jossa toiminta toteutetaan ja toimintaa seurataan. Lopuksi tulevat arviointivaihe, jossa arvioidaan muutosprosessi ja tulokset sekä hyväksymisvaihe, jossa muutos vakiintuu pysyväksi toimintamalliksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 115.) Tässä opinnäytetyössä on nämä vaiheet myös nähtävillä. Kartoitusvaiheessa on selvitetty mitä tarpeita työelämästä löytyy opinnäytetyön aiheeksi. Prosessointivaiheessa on mietitty esiin tulleita tarpeita ja sitä mikä on ollut niistä suurin ja tarpeellisin. Sitoutumisvaiheessa työlle on asetettu tavoitteet ja suunniteltu aikataulu ja työn sisältö on rajattu. Suunnitteluvaiheessa ollaan konkreettisesti mietitty työn ulkoasua ja sen sisltöä sekä miten se toteutetaan. Toteutusvaiheessa työ on tehty paperille ja sitä on muokattu tarpeiden mukaisesti. Lopuksi arviointivaiheessa saadun palautteen jälkeen on työtä vielä hieman muokauttu ja näin saatu toimiva kokonaisuus joka hyväksyttiin työelämän tarpeita vastaavaksi. Tietoisuutta lisäävä lähestymistapa on toimintatutkimuksen alkuperäisidea ja noudattaa eniten edellä olevaa toimintaprosessia. Tietoisuutta lisäävässä lähestymistavassa on tavoitteena lähentää ongelmaa ja sitä koskevaa teoreettista tietoa. Käytännöllisessä lähestymistavassa taas tutkija ja kohdeyhteisö määrittelevät ongelman yhdessä sekä sen syyn ja suunnittelevat toiminnat, joita tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997 118 119.) Työssä oli tarkoituksena saada tarvittava tärkeä tieto hoitohenkilökunnalle nopeasti saatavaksi. Mukana kulkevan oppaan muodossa, tarvittava tieto löytyy helposti.
11 4 YLEISTÄ PEREHDYTTÄMISESTÄ Perehdyttäminen on uuden tulokkaan tukemista siihen saakka, kunnes hän on riittävän varma omasta osaamisestaan ja pystyy ottamaan ohjakset omiin käsiinsä uudessa tehtävässään. Perehdyttäminen on myös tutustuttamista organisaatioon ja kaikkiin uusiin tehtäviin. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Hyvällä perehdytyksellä luodaan myönteistä kuvaa työpaikasta ja helpotetaan työntekijää omaksumaan tarkoituksenmukaiset työ- ja toimintatavat. Perehdytyksen avulla työntekijä saa perustaidot toimia uudessa tehtävässään. Onnistuessaan perehdytys lisää uuden sekä työyhteisön työtyytyväisyyttä ja auttaa esimiestä johtamistehtävässä. Hyvä perehdytys viestii myös siitä, että tulokas on tervetullut uuteen työpaikkaansa. (Näveri 2007.) 4.1 Tiedolliset valmiudet Perehdytys kuuluu osana normaaliin työntekoon. Siinä on tarkoituksena tutustuttaa uusi työntekijä työympäristöönsä, työolosuhteisiin ja uusiin tuleviin työtehtäviin. Riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet tarjoavat myös valmiudet kehittää itseään, yhteisönsä toimintaa ja työtehtäviään myöhemmin ja ne ovat myös työtehtävien hoitamisen edellytys. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysoppaassa on kerrottu eri työpisteiden toimintatavat ja periaatteet. Näin uuden hoitotyöntekijän on helpompi päästä eri työpisteiden toimintaan mukaan. 4.2 Yhteistyövalmiudet Perehdyttäminen edistää työntekijän aktiivisuutta työtehtävissä sekä luo itsenäisempää toimintaa. Se on myös työturvallisuuden perusta. Näin parannetaan
12 samalla viihtyvyyttä työpaikalla ja vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta. Perehdytys antaa myös mahdollisuuden kehittää yhteistyövalmiuksia ja tutustuttaa uusi työntekijä muille työyhteisössä työskenteleville. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysoppaan avulla uusi hoitotyöntekijä pystyy itsenäisempään ja aktiivisempaan työskentelyyn sekä pystyy paremmin hahmottamaan kokonaisuutta. 4.3 Taidolliset valmiudet Kohderyhmiä perehdyttämiselle ovat uudet työntekijät jotka aloittavat uudessa työpaikassa, sekä työntekijät, jotka siirtyvät uusiin tehtäviin mutta eivät vaihda työyhteisöä. Vaikka työsuhde olisi lyhytkin, on perehdyttäminen tärkeää. Myös pitkään poissaolleet vanhat työntekijät, esim. virkavapaalla tai äitiyslomalla olleet, tarvitsevat perehdytystä. Myös suuret muutokset, jotka tapahtuvat työyhteisössä, vaativat työntekijöiden uudelleen perehdyttämistä. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysopas toimii esimerkiksi pitkään työstä poissaolleelle hoitotyöntekijälle apuna asioiden mieleen palauttamisessa sekä tuo esille toiminnassa tapahtuneet mahdolliset muutokset.
13 5 TIIMITYÖSKENTELY PÄIVYSTYKSESSÄ Tiimityöskentelystä tuli suosittu työskentelytapa 90-luvulla. Joka asiaa, jossa työtä voitiin tehdä ryhmissä, alettiin kutsua tiimityöksi. Erimielisyyksiä syntyi siitä, pitäisikö tiimin sisältää henkilöitä, joilla olisi eri osaamisalueita, vai henkilöitä, joilla olisi erilaiset roolit ja erilaisia persoonallisuuksia tai molemmat yhdistettyinä. (Huusko 2008, 71.) Yhtenä määritelmänä tiimistä voidaan käyttää pientä säännöllisesti yhteydessä toisiinsa olevaa ihmisryhmää, joilla on yhteinen toimintamalli, yhteiset suoritustavoitteet ja yhteinen päämäärä, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach & Smith 1996, 59.) Koska ihmisillä on monenlaisia ongelmia, tarvitaan myös moniammatillista osaamista. Moniammatillinen työryhmä tuo ihmisten ongelmiin laajaa osaamista ja se pystyy luomaan kokonaiskuvan asiakkaasta helpommin. Täten asiakkaille voidaan tarjota laajempaa asiantuntijuutta ja hoitoa. (Perttula 2008, 74.) Vuorovaikutussuhteet jäsenten välillä korostuvat tiimityössä, ja jokaisen tiimiläisen on puhallettava yhteen hiileen, sillä se helpottaa tiimiläisten jaksamista. Hyvässä tiimissä korostuu arvostus ja hyväksyntä. Siinä myös otetaan erilaisuus myönteisenä vastaan. Mitä enemmän on erityisosaamista, sitä vahvempi tiimi on. Kokeneet työntekijät tuovat osaamista ja hyväksi todettuja käytäntöjä ja uusien työntekijöiden tuodessa uusia näkökulmia asioihin. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 3-5.) Roolien tiimissä tulisi olla ilmapiiriä ylläpitäviä ja sen toimintaa helpottavia. Useat myönteiset roolit kullakin tiimiläisellä edistävät tiimin toimintaa. Väsyneenä ja uupuneena tiimiläiset voivat käyttäytyä tiimitoimintaa häiritsevästi. Jos joku tiimiläinen toimii pääsääntöisesti häiritsevästi, vaikuttaa se kielteisesti koko tiimin toimintaan. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kuitenkin toisten tiimiläisten huomioiminen ja anteeksi pyytäminen ja antaminen. (Mäkisalo 2003, 105-106.)
14 Kuitenkin toiset ihmiset saattavat arvostaa enemmän yksilövastuuta ja yksilösuorituksia kuin ryhmävastuuta. Tästä voikin aiheutua tiimityöskentelyn vastustusta. Toisilla on melkeinpä synnynnäistä se, etteivät he halua ottaa riskejä ja jättää vastuuta onnistumisesta tiimin käsiin. (Katzenbach & Smith 1996, 36.) A. Heikkilän ollessa osastonhoitajana Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla aloitettiin kehittämisprojekti, jolloin päivystyksessä siirryttiin työskentelemään tiimeissä. Tämän projektin tarkoituksena oli selkiyttää työyhteisön kokonaistoiminta ja ammattiryhmien roolit uudelleen. Henkilökunnan toiveet nousivat keskeisimmäksi innovaattoriksi. Näitä olivat tehtäväkuvien selkiinnyttäminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen. Projektin pyrkimyksenä oli myös kehittää hoitotyön laatua, lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä ja työniloa sekä mahdollistaa uudenlaista johtamistapaa. (Heikkilä 2003.) Päivystyspoliklinikan toiminta on jaettu neljään vastuualueeseen (sisätaudit, kirurgia, tarkkailu, terveyskeskus). Osastonhoitajalla on vastuu hoitotyön toiminnasta ja hänen parinaan toimii apulaisosastonhoitaja. Jokaiselle vastuualueelle valittiin käytännön hoitotyöstä vastaava hoitaja. Työntekijöiden hakeutuminen tiimeihin on vapaaehtoista. Tiimien keskimääräinen henkilömäärä on 8-10 henkilöä. Tiimeissä työvuoron aikana työskentelee 2-3 työntekijää kerrallaan. (Heikkilä 2003.) Uudelle hoitotyöntekijälle tämä kaikki tuo suuria haasteita ja paljon vastuuta, uuden oppimista, erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemista. Tähän kaikkeen on haluttu tuoda selkeyttä ja valmiita toimintamalleja kirjallisen oppaan muodossa.
15 6 AKUUTTIHOITOTYÖ OSANA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄÄ Akuuttihoitoa toteutetaan sairaaloiden/terveyskeskuksien päivystyksissä sekä sairaalaan ulkopuolella ensihoitoa vaativissa tilanteissa ja se on yksi osa terveydenhuollon ammattitoimintaa. Potilaan hoito voidaan aloittaa jo kotona, mikäli potilaan tila sitä vaatii. Nykylääketiede antaa siihen edellytykset ja lääkärit valvovat tätä toimintaan. Jo kotona aloitettua hoitoa jatketaan terveydenhuollon eri toimintayksiköissä. Toiminnan tavoitteena on potilaan parempi selviytyminen. Hätäkeskustoiminta on yhtenä tärkeänä osana terveydenhuollon toimivaa järjestelmää. (Finnmedica Oy.) Usein sairastuminen tai vammautuminen tulee äkillisesti ja varoittamatta. Potilas joutuu yhtäkkiä kokemaan niin sairaalassa kuin sairaalan ulkopuolellakin turvattomuuden tunnetta, pelkoa, itsenäisyyden menettämistä, oman eheytensä loukkaamista jopa oman elämänhallinnan menettämistä. Tällöin ihmiset kaipaavat samanlaista huolenpitoa, turvallisuuden tunnetta ja ymmärtämystä kuin muutoinkin terveydenhuollon asiakkaina ollessaan. Äkillisesti sairastunut tarvitsee apua ajallaan, joten asianmukainen hoito oikeaan aikaan on tärkeää. Tällöin hoitohenkilöstöltä vaaditaan kykyä arvioida potilaan tilaa ja sekä tehdä nopeita päätöksiä hoitovalinnoista. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, 14 16.) Yhteydenotto hätäkeskukseen on yleensä ensimmäinen askel hoitoketjun aloittamiseen, kun ihminen on sairastunut tai vammautunut. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen saamiensa tietojen perusteella ja lähettää sen mukaan apua paikalle. Kun paikalle saapuu ensihoitoon koulutettu henkilöstö, alkaa potilaan hoito välittömästi. Potilaan peruselintoimintoja seurataan, ne voidaan kenties palauttaa tai ylläpitää niitä. Potilaalle voidaan antaa oireenmukaista hoitoa tai voidaan alkaa hoitamaan sairauden perussyytä. Tavoite ensihoidossa sairaalan ulkopuolella on vakauttaa potilaan tila, jotta hänet voidaan siirtää lopulliseen hoitopaikkaan turvallisesti, kuten päivystykseen, saamaan asianmukaista hoitoa. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 12 13.)
16 7 TOIMINTA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Suomi on jaettu 20 sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirit järjestävät erikoissairaanhoidon lain velvoittamina. Sairaanhoitopiirien tulee sovittaa erikoissairaanhoidon palvelut yhteen alueensa terveyskeskusten kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 6.) Päivystyspoliklinikka on usein portti sairaalaan. Potilaat tulevat päivystykseen joko omin avuin tai ambulanssilla. Päivystyspoliklinikalla jokainen päivä on erilainen ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Hoitotyöntekijät kohtaavat vuoronsa aikana lukuisia potilaita ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan jatkuvasti. Tarvitaan taitoa ja rohkeutta käsitellä potilaiden ja omaisten ahdistus ja vaihtelevat tunteet sekä auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, 40 41.) Potilaan hoidon porrastusperiaatteiden mukaisesti henkilö hakeutuu ensin terveyskeskuksen päivystykseen, josta päivystävä lääkäri tarvittaessa tekee lähetteen jatkohoitoon. Erikoissairaanhoidon päivystykseen tarvitaan yleensä lähete. Erikoissairaanhoidon lääkärin hoitoa ja tutkimuksia vaativa potilas voidaan myös ottaa vastaan päivystyspoliklinikalle ilman lähetettä, jos hänen vointinsa ja oireensa sitä vaativat. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 6.) Päivystyspoliklinikalla työskentelevän henkilökunnan on oltava jatkuvasti valmiina alkuhoitoon. Heillä on oltava kykyä ja taitoa toimia äkillisissä tilanteissa sekä hallittava välineistö. Tyypillistä päivystyksessä on tilanteiden ennalta arvaamattomuus, tilanteiden nopea muuttuminen sekä lyhyet hoitokontaktit. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 7.) Työ vaatii sekä fyysistä että psyykkistä paineensietokykyä. Yhteistyökyky ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia päivystyspoliklinikan työntekijöillä. Yhteistyö muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa tulee olla saumatonta. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 7.)
17 7.1 Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita kaikille 24 jäsenkuntansa asukkaille, joita tällä hetkellä on noin 226 000. Toiminta tapahtuu yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Työntekijöitä kaikkiaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on noin 3500 henkilöä. Päivystyksen henkilökuntaan kuuluu noin 90 henkilöä. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä tapahtuu erikoisaloittain tiimityönä kirurgiassa, sisätaudeilla, terveyskeskus-yöpäivystyksessä ja tarkkailussa. Uuden hoitotyöntekijän sisäänpääsy erikoisalojen tiimityöskentelyyn on hankalaa ilman kunnollista ja asiallista perehdytystä. Erikoisaloilla on käytössä paljon yhteisiä rutiinikäytäntöjä, mutta myös paljon käytäntöjä, joita toteutetaan vain tietyllä erikoisalalla. Työntekijät toimivat kaikki vuorollaan eri erikoisaloilla. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Keskeinen rooli Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä on vastaanottavalla sairaanhoitajalla / triagehoitajalla. Vastaanottavan sairaanhoitajan / triagehoitajan työnkuvaan kuuluu potilaan vastaanottaminen, potilaiden ohjaus ja henkilökunnan resurssoinnin kohdentaminen sekä raportointi työvuoron kulusta esimiehille sekä päivystyksen johtoryhmälle. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Opinnäytetyössä puhutaan rinnakkain vastaanottavasta sairaanhoitajasta ja triagehoitajasta, vaikka nämä tarkoittavat käytännössä samaa henkilöä. Vastaanottavan sairaanhoitajan toimenkuvaa ollaan Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä muuttamassa ja uudelleen ohjeistamassa. Ohjeistus ja koulutus on vielä kesken. Jatkossa nimike muuttuu triagehoitajaksi ja työnkuvassa tulee korostumaan potilaiden hoidon kiireellisyysarvion tekeminen ja ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan. Potilaan saapuessa Satakunnan keskussairaalan päivystykseen vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja kartoittaa potilaan tulosyyn ja selvittää taustatieto-
18 ja. Hän tekee arvion hoidon kiireellisyydestä, kirjaa tiedot hoitosuunnitelmalomakkeeseen sekä vie tiedon potilaasta hoitotiimille. (Koski & Kuusela 2002.) Vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja on potilaan ensikontakti hoitavaan henkilökuntaan päivystyksessä. Vastaanotto antaa potilaalle kokemuksen hoitotyön laadusta ja luotettavuudesta. Potilaan kannalta on tärkeää, että hän ja hänen omaisensa tietävät, että hänestä ollaan kiinnostuneita kokonaisvaltaisesti ja hänen sairautensa on tiedossa. Lisäksi vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja kertoo potilaalle tulevista hoitotoimista, mahdollisesta odotusajasta sekä ohjaa hänet tarvittaviin tutkimuksiin. (Koski & Kuusela 2002.) Satakunnan keskussairaalan päivystyksen hoitotyössä työskentelee sairaanhoitajia, perushoitajia sekä lääkintävahtimestareita. Perushoitajan toimenkuva on melkein samanlainen kuin sairaanhoitajalla, sillä erolla, että perushoitaja ei toteuta lääkehoitoa. Lääkintävahtimestarit ovat sairaanhoitajan työparina ja he suorittavat lisäksi kipsauksia ja tukisidosten tekoa sekä antavat kotihoito-ohjeita potilaille. Satakunnan keskussairaala on opetussairaala, jossa hoitotyön ja lääketieteen opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelujaksoja. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 17.10.2008.) Kirurgian päivystyksessä hoidetaan ensisijaisesti kiireellistä leikkaushoitoa vaativia, murtumapotilaita, vakavia palovammoja saaneita tai muuten äkillisesti vammautuneita potilaita. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Kirurgian päivystyksessä on käytössä traumahälytysjärjestelmä. Traumahälytykset on jaettu perushälytyksiin, jolloin potilaita on 10-15 ja heistä monivammapotilaita 1-2 sekä täyshälytyksiin, jolloin potilaita on tulossa yli 16 ja näistä monivammapotilaita yli 3. Päivystyksen saadessa tiedon tapahtuneesta, päivystyksen henkilökunta varautuu potilaiden vastaanottoon, tiedottaa muita tarvittavia yksiköitä, mm. anestesia, laboratorio, kuvantaminen, teho-osasto, kirurgiset vuodeosastot. Perushälytyksen ollessa kyseessä päivystyksen oma henkilökunta vastaa hoidosta eikä hälytä muilta osastoilta hoitohenkilökuntaa avuksi. (Sa-
19 takunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 17.10.2008.) Sisätautien päivystyksessä hoidetaan sisätautisesta ongelmatiikasta kärsivien potilaiden lisäksi neurologisista ja keuhkoperäisistä sekä psykiatrisista ongelmista kärsiviä potilaita. Tyypillisiä sisätautipotilaita ovat rintakipu-, aivohalvaus-, hengenahdistus-, sydämen vajaatoiminta-, rytmihäiriö-, intoksikaatiopotilaat ja epilepsia/kouristelupotilaat sekä päänsärkyoireista kärsivät potilaat ja hypotermiset potilaat. Psykiatrisista potilaista tehdään lähete tai psykiatrin konsultaatio, jotta he pääsevät mahdollisimman nopeasti oikeaan hoitopaikkaan. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Sisätautien päivystyksessä on ohjeistus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) vastaanottoon ja hoitoon. Päivystys saa sairaankuljetuksesta ennakkoilmoituksen AVH-potilaasta. Ennakkoilmoituksesta selviää mm oireiden alkuajankohta, peruselintoiminnot sekä mahdollinen Marevan-hoito. Sisätautipäivystäjä ottaa tarvittaessa yhteyttä neurologiin, ilmoittaa röntgenosastolle ja laboratorioon potilaasta. Sisätautien päivystys varautuu vastaanottamaan potilaan, tekemään tulostatuksen, turvaamaan peruselintoiminnot ja siirtämään nopeasti röntgenosastolle. Liuotushoito on siis mahdollista suorittaa kriteereiden täyttyessä kaikkina vuorokauden aikoina. (Vaula 2005.) Päivystyksessä toimii akuuttihoitaja, jonka työkenttää on koko päivystys. Hän työskentelee siellä missä tarvetta on eli on ns. kiireapuna. Akuuttihoitajan työaika on klo 10 18. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008.) Lastentautien, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja gynekologian päivystys toimii arkisin klo 15-07.30 ja pyhisin sekä viikonloppuisin ympäri vuorokauden. Potilaat hakeutuvat hoitoon pääsääntöisesti lähetteellä. Heistä päivystyksessä huolehtii iltaemäntä eli R-hoitaja. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008.)
20 Terveyskeskuspäivystys toimii Satakunnan keskussairaalan päivystyksen kanssa samoissa tiloissa. Erikoissairaanhoidon henkilökunta vastaa yöaikaan tulevien potilaiden vastaanotosta ja hoidosta myös terveyskeskuspäivystyksen puolella. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008.) Tarkkailuosasto toimii päivystyksen välittömässä läheisyydessä vastaten lyhytaikaista osastohoitoa ja seurantaa vaativien potilaiden hoidosta ja seurannasta. Tarkkailuosastolla ja päivystyksessä työskentelee sama henkilökunta. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008.) Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä työskentelee arkipäivinä potilaskuljettaja, joka huolehtii potilaiden kuljetuksista osastoille ja tutkimuksiin. Muina aikoina potilaiden kuljetuksista vastaavat päivystyksen hoitotyöntekijät. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008.) Satakunnan keskussairaalan sisällä toimii akuuttiryhmä, jonka toimintaan päivystyksestä sisätautien etupäivystäjä ja sairaanhoitajat ja lääkintävahtimestarit vuorollaan osallistuvat. Käytössä on puhelinnumero, johon soittaessa puhelu yhdistyy sydänvalvontaan ja vuorossa olevien henkilöiden hakuun. Akuuttiryhmässä olevat kiiruhtavat sydänvalvontaan, josta saavat tiedot tapahtuneesta sekä ottavat sieltä välineet mukaansa ja lähtevät kohteeseen. Näiden potilaiden jatkohoito tilanteen salliessa tapahtuu osastolla, jossa potilas on ollut hoidossa tai tarvittaessa potilas siirretään sydänvalvonta- tai teho-osastolle jatkohoitoon. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008.)
21 7.2 Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli Työhön on otettu mukaan myös Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli vertailun vuoksi. Toinen tämän opinnäytetyön tekijöistä suoritti siellä yhden kahdeksan viikon työharjoittelujakson ja pääsi näin käytännössä katsomaan, miten siellä toimitaan. Malli otettiin työhön mukaan, jotta voitaisiin verrata Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä Satakunnan keskussairaalan päivystysten toimintoja ja niiden mahdollisia yhtäläisyyksiä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä ja se sisältää 56 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopiston. Alueella toimii 24 terveyskeskusta ja asukkaita piirin alueella on noin 460 000. VSSHP tarjoaa erikoissairaanhoitoa yliopistollisessa keskussairaalassa sekä neljässä aluesairaalassa, Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa, Turunmaan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa. Sairaspaikkoja on yhteensä aluesairaaloissa 1 600. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on psykiatriset sairaalat Halikossa ja Uudessakaupungissa. (Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri i.a.) Turun yliopistollinen keskussairaala tuottaa korkealaatuisia terveyspalveluja yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuoltoyksiköiden kanssa. Palveluissa korostuu ammatillinen osaaminen, potilaiden tasa-arvo, yhteistyö, yksilön kunnioitus sekä varmennettu laatu. Turun yliopistolliseen sairaalaan kuuluvat myös Kantasairaala, Kirurginen sairaala, jotka sijaitsevat Turussa, Paimion sairaala, Raision sairaala sekä nykyään myös Vakka-Suomen sairaala. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri i.a.) Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikka sisältää eriteltyjä erikoisaloja, joihin potilaat lajitellaan kun he sairaalaan saapuvat, joko ambulanssilla tai omin avuin. Potilaat tulevat joko lähetteellä tai ilman lähetettä. Ensiapu on jaettu kahteen yksikköön. Operatiivisella puolella hoidetaan traumatologisia ja kirurgisia potilaita. Siellä sijaitsee myös ensihoitohuone, jossa hoidetaan huonokuntoisia kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Päivystysaikana myös traumatologiset lapset hoidetaan operatiivisella puolella. Konservatiivisella puo-
22 lella hoidetaan neurologisia ja sisätautisia potilaita. Päivystysaikana konservatiivisella puolella hoidetaan myös päivystysluonteiset psykiatriset potilaat. Ensiavussa on tarkoituksena pyrkiä tarjoamaan potilaille aina parasta mahdollista hoitoa. Vuorokauden aikana ensiavussa hoidetaan noin 92 potilasta. (Tanninen & Paavola 2003, 11 12.) Ensiapupoliklinikalla toimii vastaanottava hoitaja ympäri vuorokauden. Vastaanottava hoitaja toimii pääasiassa ilmoittautumisessa. Hän vastaa puhelinliikenteestä, tarvittaessa sisäänkirjoittaa potilaat, vastaanottaa potilaat ja ohjaa hoitoyksiköihin, tarkistaa laboratoriovastaukset ja on yhteistyössä lääkärin kanssa, jotta voi ohjata potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Vastaanottavalla hoitajalla on myös taskussaan aina virve-puhelin, johon ambulanssit ja Medi-heli tekevät ennakko-ilmoituksen huonokuntoisista ja ensihoitohuonetta tarvitsevista potilaista. (Tanninen & Paavola 2003, 13.) Sairaanhoitajat keskittyvät potilaiden kokonaisvaltaiseen hyvään hoitoon, johon kuuluu myös omaisten huomioiminen ja informointi. Koska Turun yliopistollinen keskussairaala on opetussairaala, kuuluu opiskelijoiden ohjaaminen kaikille. Sairaanhoitajien pitää myös jatkuvasti kehittää ja kouluttaa itseään, jotta hyvä hoito olisi asianmukaista. Perushoitajan / lähihoitajan toimenkuva on lähes samankaltainen kuin sairaanhoitajan, paitsi että he eivät toteuta lääkehoitoa eivätkä tee kaikkia toimenpiteitä itsenäisesti. Lääkintävahtimestarit toimivat työparina sairaanhoitajan kanssa. Lisäksi lääkintävahtimestarit suorittavat kipsauksia ja tukisidoksia sekä antavat niihin kuuluvia kotihoito-ohjeita potilaille. Päivystysaikana he myös huolehtivat potilaskuljetukset ensiavusta vuodeosastoille. (Tanninen & Paavola 2003, 14.) Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavussa toimii myös kaksi erilaista hälytysjärjestelmää, traumahälytys ja neurologinen AVH-hälytys. Jos potilaaksi ilmoitetaan monivammapotilas tai vaikeasta vammasta kärsivä potilas tai on epäily näistä, laukeaa traumahälytys. Traumakirurgi päättää laukaistaanko hälytys vai ei. Työryhmään kuuluu traumakirurgin lisäksi anestesialääkäri, koordinoivahoitaja, anestesiahoitaja, traumahoitaja ja lääkintävahtimestari. Tehtävät on jaettu operatiivisella puolella työskenteleville. Neurologinen hälytys laukais-
23 taan kun potilas täyttää tietyt kriteerit. AVH-hälytys on aivohalvauspotilaista tehtävä neurologinen hälytys, jossa valmistellaan kaikki potilaan vastaanottamista varten, jotta voitaisiin antaa mahdollisimman hyvä ja nopea hoito. Potilas pääsee heti ensiapuun tullessaan CT-kuvauksiin (pään tietokonetomografiakuvaus), jonka perusteella valitaan potilaan hoitopaikka ja hoitotoimenpiteet. (Tanninen & Paavola 2003, 30 32.) Turun yliopistollinen keskussairaala koostuu monesta erillisestä rakennuksesta ja sillä on vuodeosastoja lähikunnissa, joten potilaan jatkohoitoon kuljetus tapahtuu monella eri tavalla. Samassa rakennuksessa sijaitseviin osastoihin hoitajat vievät potilaat itse. Muihin osiin sairaala voidaan käyttää ns. tunnelikuljetusta, jossa on oma kuljettaja, joka siirtää potilaan sängyllä siihen tarkoitukseen suunnitellulla ajoneuvolla. Kaikkiin rakennuksiin ei ole tunnelia ja silloin käytetään ambulanssia, invataksia tai tavallista taksia kuten myös lähikuntien osastoille vietäessä. (Tanninen & Paavola 2003, 34 35.) Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavun toiminnoista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta joitakin asioita on toteutettu hieman eritavoin. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on erikoisaloja jaoteltu enemmän kuin Satakunnan keskussairaalassa. Siellä on erikseen neurologian ja sisätautien ensiapu, kun taas Satakunnan keskussairaalassa ne ovat samassa. Samoin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on jaettu traumatologia ja pehmyt kirurgia erikseen, kun taas Satakunnan keskussairaalassa ne ovat samassa. Näin ollen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa potilaat saattavat päästä nopeammin alansa erikoislääkärin hoitoon. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastaanottavan sairaanhoitajan toimenkuva ja työtehtävät olivat selkeämpiä kuin Satakunnan keskussairaalassa, sillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastaanottava sairaanhoitaja ei varsinaisesti osallistu potilaiden hoitoon tai hoitotoimenpiteisiin, jotka taas vievät aikaa. Molemmissa sairaaloissa on luotu hälytysjärjestelmiä kriittisimpien potilaiden tehokkaan ja asianmukaisen hoidon alkamiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi trauma-, tai aivohalvauspotilaan hälytysjärjestelmillä saadaan nopeasti paikalle lisää asiantuntevaa ja osaava henkilökuntaa. Molemmista sairaaloista löytyi hyviä tai ei niin toimivia asioita päivystyksen toiminnassa.
24 8 HANKKEEN TAVOITTEET, SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, minkälaista perehdytystä uudet hoitotyöntekijät eniten kaipaavat, minkä nykyisessä perehdytyksessä voisi tehdä toisin ja mikä on hyvää. Päätavoitteena oli tehdä opaslehtinen, jotta uuden hoitotyöntekijän on mahdollisimman helppo päästä työyhteisön toimintaan mukaan. Yhtenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin suullista menetelmää, jossa päivystyksen hoitotyöntekijöitä tiedusteltiin asioita, jotka he kokivat tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Tässä oli tarkoituksena kartoittaa, mitä puutteita sen hetkisessä perehdytyksessä oli ja mitä toiveita työntekijöillä oli perehdytyksestä. Jokaisella oli mahdollisuus antaa mielipiteensä ja näin tuoda omat ideansa esiin. Tietoa kerättiin myös päivystyksessä olevasta perehdytysmateriaalista ja hoitotyön ohjeistuksista. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kirjallinen perehdytysopas joka mahtuu hoitotyöntekijän taskuun, jotta opas olisi aina tarvittaessa saatavilla. Perehdytysopas tallennettiin cd-levylle, jota voidaan tarvittaessa päivittää ja josta voidaan tulostaa uudistettuja perehdytysoppaita hoitohenkilökunnan käyttöön. Cd-levyn päivittäminen tapahtuu päivystyksen osastonhoitajan nimeämän henkilön toimesta. 8.1 Suunnitteluvaihe Hankesuunnitelma tehtiin syksyn 2007 aikana ja hankelupa-anomus keväällä 2008. Lupa työn tekemiseen saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitajalta. Keväällä 2008 pyydettiin tiimien vetäjiltä ehdotuksia perehdytysoppaan sisällöstä ja ideoita oltiin valmiita ottamaan vastaan muultakin päivystyksen hoitohenkilöstöltä.
25 8.2 Toteutusvaihe Perehdytysoppaan tekeminen aloitettiin syksyllä 2008, kun oli selvitetty tiimien toiminnan kannalta tärkeät asiat ja rutiinitehtävät. Oppaasta tehtiin raakaversio ja siitä saatiin palaute osastonhoitajalta ja tiimien vetäjiltä sekä hoitohenkilökunnalta. Perehdytysoppaaseen tehtiin siihen ehdotetut muutokset ja lisäykset ja se vietiin Satakunnan keskussairaalan monistamoon. Perehdytysoppaasta tehtiin kaksi erilaista versiota näytettäväksi päivystykseen ja esiteltäväksi päivystyksen johtoryhmälle. Lopullinen tuotos tallennettiin myös cd:lle, mahdollistaen näin myöhemmän päivityksen. Teoriaosuuden tekeminen aloitettiin syksyllä 2007 ja sitä tehtiin koko vuoden 2008 ajan. Työ valmistui loppusyksystä 2008. Tiedonhankinnassa käytettiin apuna päivystyksessä jo aikaisemmin tuotettua perehdytysmateriaalia. Päivystyksen toiminta on selkeästi ohjeistettua ja tavoitteellista, joten oppaan runko koottiin ohjeistuksia ja toimintamalleja hyväksikäyttäen. Oppaasta piti tehdä tiivis ja ytimekäs asiatietopaketti, josta löytyisi vain oleellinen ja tarvittava tieto. Ainoa ongelma työssä oli se, että hoitohenkilökunnalta ei saatu ennakkoon toiveita ja ajatuksia tulevan oppaan sisällöstä. Vasta ensimmäisen version valmistuttua perehdytysoppaasta saatiin muutos- ja lisäysehdotuksia. Perehdytysoppaaseen kerättiin tietoa päivystyksen toimintatavoista ja rutiineista. Oppaaseen laitettiin myös tärkeimpiä ja käytetyimpiä puhelinnumeroita ja tutkimuksia sekä niiden tilausohjeita. Aluksi oli tarkoituksena sisällyttää siihen myös käytetyimpiä laboratoriokoodeja. Ylihoitajan toiveesta niitä ei oppaaseen lisätty, koska sairaanhoitopiirissä otetaan lähiaikoina käyttöön uusi laboratoriojärjestelmä. Opinnäytetyötä tehtiin mahdollisuuksien mukaan yhdessä sekä myös itsenäisesti. Työn edetessä sovittiin tapaamisista osastonhoitajan kanssa aina tarvittaessa. Materiaalit työhön saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksestä. Materiaaleihin kuului työssä tarvittava tulostuspaperi, cd-levy sekä perehdytysoppaaseen tarvittava materiaali.
26 8.3 Arviointivaihe Työstä ja sen edistymisestä käytiin keskustelua ja arviointia sen edetessä päivystyksen ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa sekä avointa keskustelua päivystyksen hoitotyöntekijöiden kanssa. Tarvittaessa konsultoitiin opettajia sekä pyydettiin heiltä arviointia. Yhteistyö tuotoksen vastaanottajan kanssa oli tärkeää, jotta resursseja ei ylitettäisi ja että työ vastaisi sille asetettuja tavoitteita. Työn edetessä raakaversioita näytettiin päivystyksen ylihoitajalle ja osastonhoitajalle, jotta he saattoivat tarvittaessa esittää muutosehdotuksia. Näin varmistettiin, että tuotoksesta tuli juuri sitä mitä he kaipasivat ja että se oli laadullinen ja vastasi sille asetettuja tavoitteita. Jotta oppaan sisällöstä ja ulkoasusta olisi saatu enemmän palautetta, olisi pitänyt käydä henkilökohtaisesti hoitohenkilökunnan kanssa läpi opasta ja kysyä mitä muuta tärkeää opas voisi vielä sisältää. Nyt tiedon saanti jäi aivan viime hetkeen ja perehdytysoppaan sisältöä muutettiin muutamaan kertaan, kunnes päästiin lopulliseen versioon, johon kaikki olivat hyvin tyytyväisiä. Päivystyksen hoitohenkilökunnalta saatu palaute perehdytysoppaasta oli hyvää. Ylihoitajan ja osastonhoitajan mielestä oppaaseen oli onnistuttu löytämään kaikki tarvittava ja oleellinen tieto välttäen kuitenkin turhaa. Perehdytysopas esiteltiin päivystyksen johtoryhmän kokouksessa marraskuussa 2008. Palaute oli pääosin hyvää, mutta muutos- ja lisäysehdotuksia tuli vielä lisää. Perehdytysoppaan ulkoasua muutettiin helppolukuisemmaksi ja selvemmäksi. Myös asiasisältöön halutut tarkennukset ja lisäykset toteutettiin. Opinnäytetyön tekeminen oli pitkäjänteistä ja aikaa vievää toimintaa. Yhteisen ajan löytäminen oli hetkittäin haasteellista ja välillä jaoimme aihepiirejä ja etsimme teoriatietoa työn pohjaksi itsenäisestikin. Työn edetessä ja perehdytysoppaan rungon valmistuessa alkoi työ selkiintyä meille itsellekin ihan konkreettisesti.
27 Työmme valmistui suunnitellussa aikataulussa ja siihen varatuin resurssein. Olimme tyytyväisiä lopputulokseen ja toimeksiantajalta saatuun palautteeseen. Perehdytysoppaan saamisessa lopulliseen muotoonsa oli pieniä painoteknillisiä vaikeuksia, mutta lopulta siitä saatiin kuitenkin sellainen, että se on helppo pitää mukana ja se kestää kovempaakin käyttöä.
28 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön aihe löytyi oman mielenkiintomme ja työelämän tarpeiden pohjalta. Molempia tekijöitä kiinnosti akuuttihoitotyö ja perehdytyksestä meillä oli omakohtaisia kokemuksia niin oman työmme kuin harjoittelujaksojemmekin kautta. Koimme sen tärkeäksi osa-alueeksi uuden työntekijän työssä pärjäämisen ja viihtymisen kannalta. Satakunnan keskussairaalan päivystyksen hoitotyössä toteutetaan tiimityön mallia. Tutustuimme myös tiimityöskentelyyn paremmin tätä opinnäytetyötä tehdessämme. Tiimityössä ryhmän jäsenillä on mm. yhteinen tavoite ja päämäärä ja he ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutussuhteet jäsenten välillä korostuvat ja hyvässä tiimissä on arvostusta ja hyväksyntää, erilaisuus nähdään myönteiseksi voimavaraksi. Tiimityön tunnusmerkit ovat toiminnassamme mielestämme toteutuneet hyvin ja työskentely on ollut antoisaa. Opinnäytetyössämme halusimme tutkia ja vertailla Satakunnan keskussairaalan päivystyksen sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavun toimintoja, niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Toiminnoissa oli paljon yhtäläisyyksiä, joskin myös selviä eroja. Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen toiminnoista emme voineet suoraan hyödyntää mitään osa-alueita omaan opinnäytetyöhömme ja perehdytysoppaaseen, mutta toimintojen vertailu herätti ajatuksia siitä miten eritavoin asioita voi tehdä. Tulevaisuudessa tehtyä vertailua voidaan toivottavasti hyödyntää Satakunnan keskussairaalan päivystyksen toimintoja suunniteltaessa ja muokatessa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Satakunnan keskussairaalan päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille annettavaa perehdytystä, mikä siinä oli hyvää ja mikä voitaisiin tehdä toisin sekä ennen kaikkea tehdä taskukokoinen perehdytysopas ja päivitettävä cd. Työn luotettavuutta ja tietojen oikeellisuutta lisää käytetty työskentelytapa, yhteistyö toimeksiantajien, päivystyksen hoitotyöntekijöiden, opettajien sekä opiskelijakollegoiden kanssa.
29 LÄHTEET Finnmedica Oy. Koulutuspalvelut, ammatillinen koulutus. Viitattu 10.4.2008. http://www.finnmedica.fi/fi/koulutuspalvelut/ammatillinen_koulutus/e nsi-ja_akuuttihoito Heikkilä, Anne 2003. Päivystyspoliklinikan kehittämisprojekti. Mahdollistava työkulttuuri. Projektisuunnitelma. Satakunnan keskussairaala. Katzenbach, Jon, R. & Smith, Douglas, K. 1996. Tiimit ja tuloksekas yritys. WSOY. Porvoo. Koski, Titta & Kuusela, Marjaana 2002. Vastaanottavan sairaanhoitajan työn laatukriteerit. Kuisma, Markku, Holmström, Peter & Porthan, Kari 2008. Ensihoito. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Kunnallinen työmarkkinalaitos, Yleiskirje A5/1997. Suositus perehdyttämisestä. Viitattu 29.5.2008. http://www.ttktessu.net/kunta/suositus_perehdyttamisesta.pdf Lambert, Pirjo 2008. Kirjoittaminen osana moniäänistä hanketoimintaa. Viitattu 28.5.2008. http://209.85.135.104/search?q=cache:htlxqzs9dgj:ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/ Mäkipää, Kalevi & Peltomaa, Katriina i.a. Tiimityöskentely päivystyspoliklinikalla. Näyttöön perustuva hoitotyö. Satakunnan keskussairaala. Mäkisalo, Merja 2003. Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi. Helsinki. Näveri, Markku, 2007. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Hospitaali 4/2007. Hyvä perehdytys työnteon perusedellytys. Viitattu 19.11.2008. www.vsshp.fi/fi/dokumentit/11971/hospitaali_4_2007_lr.pdf Paavola, Tarja & Tanninen Sari, 2003. Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikka. Perehdytysopas. Paunonen, Marita & Vehviläinen-Julkunen, Katri 1997. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Werner Söderström Osakeyhtiö, Juva. Perttula, Merja 2008. Tehy 3/2008. Tiimin ihanuus ja kurjuus.
30 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Projektitoiminnan ohje. Viitattu 28.5.2008 http://www.elke.fi/tiedostot/amk-projektiohjeet_ Rasku, Tuija, Sopanen, Pertti & Toivola, Tiina 1999. Hoitoa ympäri vuorokauden. Ensi- ja polikliininen hoito. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo Helsinki Juva. Satakunnan keskussairaala. Päivystyksen osastonhoitajan henkilökohtainen tiedonanto, 2.10.2008. Satakunnan keskussairaala 2005. Perehdytyskansio. Satakunnan sairaanhoitopiiri. Viitattu 2.10.2008. http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=117,69729,117_69744&_ dad=wportal&_schema=wportal&p_calledfrom=1 Vahla, Lilli, 2008. Sairaanhoitaja 3/2008. Perehdytyshoitajan työtä osataan arvostaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri, yleisesittely. Viitattu 29.9.2008. http://www.vsshp.fi/fi/esittely Vaula, Eija, 2005. Satakunnan keskussairaala. Ohje.
31 LIITE 1. Perehdytysopas Perehdytysopas päivystyksen hoitotyöntekijöille
32 SISÄLLYS 1. Yleistä ensiavun toiminnasta 2. Vastaanottavan sairaanhoitajan / triagehoitajan toiminta 3. Akuuttihoitajan toiminta 4. Toiminta sisätautien päivystyksessä 5. Toiminta kirurgian päivystyksessä 6. Eri erikoisalojen päivystyksien toiminta 7. Akuuttiryhmä 3112 8. Exitus päivystyksessä 9. Potilaan siirtokuljetukset jatkohoitopaikkaan 10. Tärkeitä numeroita 11. Latinankielistä sanastoa 12. GCS, TRIAGE, VAS-asteikko
33 1. Yleistä ensiavun toiminnasta Päivystyspoliklinikka toimii sairaalan K-rakennuksessa. Sisätautien (sekä neurologian) päivystys toteutetaan huoneessa 2 (p. 7403), jossa on lääkärin vastaanotto, huoneessa 5 toteutetaan potilaiden hoitoa ja seurantaa. Akuuttihuoneessa (p. 7423) on viisi paikkaa jatkuvaa seurantaa ja hoitoa vaativille potilaille. Kirurgian päivystys toteutetaan huoneessa 7 (p. 7409/hoitaja), jossa on lääkärin vastaanotto, huoneessa 8 (kipsihuone) toteutetaan kipsauksia ja muita toimenpiteitä. Huoneessa 6 toteutetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja seurantaa sekä huoneen 6 takana on huone, jossa on potilaiden seurantaa ja mahdollisuus monitorointiin. Päivystysaikana huoneessa 11 toteutetaan korva- ja silmätautien päivystystä. Päivystysaikana lastentautien päivystys toimii päivystyspoliklinikan tehon puoleisessa päädyssä. Terveyskeskuksen päivystys toimii aulassa huoneissa 12 20. Aamuvuorossa hoitaja tarkistaa lääkkeet, jos niissä on puutoksia tai epäselvyyksiä ilmoittaa hän siitä esimiehelleen välittömästi. Akuuttihuoneen pöydällä olevasta fläppitaulusta löytyy lääkeohjeita. Potilaiden vastaanottaminen: Hoitaja vastaanottaa ambulanssilla ja lähetteellä tulevat potilaat ja tekee heistä tulostatuksen ja kiireellisyysarvion. Vastaanottava hoitaja raportoi tiimiä vastaanottamistaan potilaista. Potilaiden perustarpeista huolehtiminen: Potilaiden ohjaus ja avustaminen wc-käynneissä. Tarvittaessa huuhteluhuoneesta löytyy alusastioita ja virtsapulloja. Akuuttihuoneen vierestä löytyy valmisteluhuone, jossa on wc/suihkutusmahdollisuus. Tarvittaessa tarkkailuosaston keittiöstä löytyy välipalaa ja aamupalaa potilaille. Huomioi erityisesti diabeetikkopotilaat. Henkilöstö päivystyksessä: Tulosyksikön esimies, ylilääkäri Eija Vaula, p.857508 Ylihoitaja, Riitta Mikkonen, p. 7635 Osastonhoitaja, Sam-Björn Fagerlund, p. 7420 Apulaisosastonhoitaja, va. Katriina Peltomaa, p. 7514 Ensihoidon osastonhoitaja, Ari Nikki, p. 857428 Sairaanhoitajat, 40