Hyvinvointia työstä Merja Turpeinen 1. Työterveyslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

suositukset rahoittajille

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

suositukset ja tarkistuslistat Hankkeesta arjen käytännöksi

Hankkeesta arjen käytännöksi

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus , Helsinki

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

PÖYTÄKIRJA. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS nr 5. Aika tiistai klo Työterveyslaitos Haartmaninkatu 1 D, 3 krs, Helsinki Kokoustila Videokulma

palveluinnovaatiot metropolialueella

Hyvien käytäntöjen dokumentoiminen Ja Arjen arkin menetelmäpankki

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURTUMINEN. Paremmat arjentaidot hankkeiden tapaaminen

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä

PÖYTÄKIRJA. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS nr 4. Aika maanantai klo 12-15

SAKU-strategia

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Marja Tuomi

Hyvinvoivan oppimisympäristön malli

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Helsingin kaupungin opetusvirasto Hämeentie 11, Helsinki Kokoontuminen infossa (3.krs), kokous takkahuoneessa (5.krs)

Lyhyesti liikunnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä. SAJO-seminaari Saija Sippola / SAKU ry

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Parasta kokonaisuus oppilaitosjohdolle

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

Hyvinvoivan oppimisympäristön malli

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

Yhteisiä tekoja.

Hankkeen tuloksia ajalta

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja.

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Click to edit Master title style

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Sujuvat siirtymät valtakunnallisten hankkeiden ulkoinen arviointi. Finlandia-talo 3.5.

Asiakashyötyjen arviointi

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Yhteinen keittiö -hanke

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Laatutähti-työkalu Oulu 1

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Pedagoginen johtaminen

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

Yhteisiä tekoja.

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Hyvinvointia työstä Merja Turpeinen. Työterveyslaitos

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Hyvien käytäntöjen julkaisualusta. Hyvät käytännöt Eeva-Kaisa Linna

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Hankkeiden toiminta-alue

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä 23.6.2014 Merja Turpeinen 1

Arjen arkki arviointitutkimus Valtakunnallisten ESR-toimenpiteiden esittelytilaisuus 18.6.2014 Merja Turpeinen, tutkija Työterveyslaitos, Työkyvyn ja terveyden edistäminen merja.turpeinen@ttl.fi Ville Virtanen, verkostokoordinaattori Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry Ville.virtanen@sakury.net 23.6.2014 Merja Turpeinen 2

Arjen Arkin arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotettiin tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen edellytyksistä ammatillisissa oppilaitoksissa ja tehtiin ehdotuksia seuraavan kauden kehittämistoimintaan oppimisympäristöissä Tuotokset Arviointiraportti Suositukset seuraavan rahoituskauden kehittämistoimintaan suositukset rahoittajalle suositukset hankkeiden toteuttajille Tarkistuslistat suositusten tueksi ja johdon työkaluksi hanketyöntekijöiden perehdyttämiseen 23.6.2014 Merja Turpeinen 3

Tavoitteena: Hankkeesta arjen käytännöksi 23.6.2014 Merja Turpeinen 4

Arviointikysymykset ja kohde Arvioinnin kohteena 27 PAT-hanketta Aineistoa kerättiin hankelomakkeilla, SWOTanalyyseilla, työpajoissa ja oppilaitosten johtoa haastatellen 1. Mitkä tekijät edistävät ja mitkä estävät hankkeissa kehitettyjen uusien hyvien käytäntöjen ja tuotteiden juurtumista? 2. Mitkä tai millaiset hankkeet ovat onnistuneet juurruttamisessa ja miksi? 3. Miten eri hanketoimijat näkevät onnistumiset ja ei niin onnistuneet puolet hankkeissa? 23.6.2014 Merja Turpeinen 5

Arvioinnin viitekehys Realistisen arvioinnin viitekehyksessä (Pawson & Tilley 1997; 2001) tarkasteltiin innovaatioiden leviämistä organisaatioissa (Rogers 1995; 2003) sekä organisaatioiden kehittämishankkeiden implementaatiota (esim. Nielsen & Randall 2011; Saksvik ym. 2002) Prosessiarviointia tehtiin käytännön tarpeisiin (vrt. Patton 1997) arviointiote oli osallistavaa ja kehittävää (Kivipelto 2008) tarkasteltiin hankkeiden onnistumista ja tuotteiden juurtumista eri toimijoiden ja prosessien näkökulmasta 23.6.2014 Merja Turpeinen 6

Arviointiaineistot Arjen arkin hankelomakkeet Syksy 2012 - kevät 2013 Työpaja juurtumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä hankkeen markkinoinnista SWOT-analyysi hankkeen juurtumisesta (projektipäälliköt) Ryhmäkeskustelut, oman hankkeen peilaus esimerkkitapaukseen SWOT-analyysi hankkeen juurtumisesta (hanketoimijat yhdessä) Keskustelut hankkeiden ja tuotteiden arvioinnista; toiminnallinen tulevaisuusnäkökulma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 13.12.2012 PAT-hankkeiden tapaaminen 15.1.13 PAT-hankkeiden tapaaminen 15.1.13 Kotitehtävän palautus 15.2.13 PAT-hankkeiden tapaaminen 14.-15.5.13 Keskustelut suosituksista rahoittajille, hanketoimijoille ja johdolle sekä hankkeiden tulosten arviointia Belgian mallin mukaisesti Keskustelutilaisuudet ja haastattelut oppilaitosten johdolle Työpaja hankkeiden juurtumisesta ja suosituksista eri toimijoiden näkökulmasta 23.6.2014 Merja Turpeinen 7 Paremmat Arjentaidot ja opintojen kautta töihin - ohjelman työpaja 4.9.13 1.10.13 SAJO ry:n seminaari; Keskuspuiston Ammattiopisto sekä Omnia 11/13 Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 4.12.2013

Hankkeiden onnistumista ja uusien tuotteiden juurtumista ehkäiseviä tekijöitä Hankkeessa resurssien puute, levittämisen ja juurruttamisen vähäisyys, hallitsemattomat muutokset Uuden tuotteen osalta hyödyttömyys, vaikea saatavuus tai käyttö, kalleus, sopimattomuus perustehtävään Oppilaitoksessa kehittämistoiminnan ohjausresurssien puute, johdon hankeosaamisen puute tai passiivinen osallistuminen hankkeeseen ja sen seurantaan Kohde- ja sidosryhmien osalta osallistumisen puute, verkostokumppanuuksien toimimattomuus, rahoittajien kohtuuttomat odotukset, resurssien tai tuen puute, paikallisten tai alueellisten sidosryhmien toiminnan tai ajankohtaisen keskustelun mahdolliset kielteiset seuraukset hankkeelle 23.6.2014 Merja Turpeinen 8

Uusien tuotteiden juurtumista edistävät tekijät Kehittämishankkeessa ja uuden tuotteen osalta tuotteen ja hankkeen tarpeellisuus todettu realistinen suunnitelma osaava, innostunut ja jaksava projektihenkilöstö kohde- ja sidosryhmien sekä verkostokumppanien osallistuminen hankkeen eri vaiheisiin ja toimenpiteisiin hyödyllinen, käytännössä toimiva ja testattu tuote jatkuvan arvioinnin ja palautteen hyödyntäminen projektin ohjauksessa riittävät, kohderyhmälähtöiset levittämis- ja juurruttamistoimenpiteet 23.6.2014 Merja Turpeinen 9

Uusien tuotteiden juurtumista edistävät tekijät Oppilaitoksessa organisaation suunnitelmallinen kehittämistoiminta johdon seuranta ja tuki hankkeille uuden tuotteen käyttöönottoa tukevat päätökset Muiden sidosryhmien ja toimintaympäristön osalta yhteiskunnallisten, alueellisten ja paikallisten vaikuttajatahojen ohjaus ja julkinen keskustelu rahoittajan ohjaus ja tuki 23.6.2014 Merja Turpeinen 10

Miten lisää vaikuttavuutta kehittämishankkeisiin? pyritään vaikuttavuuteen hankesuunnitelmasta lähtien juurrutetaan tuotteita suunnitelmallisesti jo hankeaikana arvioidaan hankkeita ja hyödynnetään palautetta jatkuvasti hankkeen ohjauksessa osallistetaan kohde- ja sidosryhmiä yhteiskehittämiseen ohjataan oppilaitostasolla hanketoimintaa, juurruttamista ja vaikuttavuuden arviointia sekä valtakunnallisella hankeohjauksella, tuotteiden arvioinnilla ja levittämisellä 23.6.2014 Merja Turpeinen 11

Arvioinnin pohjalta kootut käytännön suositukset Suositukset rahoittajalle Suositukset hankkeiden toteuttajille Tarkistuslista suositusten tueksi oppilaitoksen hanketoiminnan arviointiin Tarkistuslista johdolle hanketoimijoiden perehdyttämiseen 23.6.2014 Merja Turpeinen 12

Lähteet Kivipelto M (2008) Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. Stakesin työpapereita 17/2008. Valopaino Oy, Helsinki. Nielsen, K. & Randall, R. (2012). Opening the black box: Presenting a model for evaluating organizational-level interventions. European Journal of work and organizational psychology. 1-17. Patton, M. Q. (1997) Utilization-Focused Evaluation. The New Century Text. 3rd Edition. Thousand Oaks, London & New Delhi: SAGE. Pawson, R. & Tilley, N. (1997). Realistic evaluation. London. Thousand Oaks & New Delhi. Sage. Pawson, R. & Tilley, N. (2001). Realistic evaluation bloodlines. American Journal of Evaluation. 22 (3), 317-324. Rogers EM (2003) Diffusion of innovations. New York. The Free Press. Saksvik, P., Nytrø, K., Dahl-Jørgensen, C. & Mikkelsen, A. (2002). A process evaluation o findividual and organizational occupational stress and health interventions. Work and Stress. 16, 37-57.

Hankkeesta arjen käytännöksi suositukset rahoittajille hankkeiden tulosten juurruttamisen ja levittämisen tehostamiseksi

5 Suositusta rahoittajille 1) Koordinoinnilla vähennetään päällekkäistä työtä ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja hanketoimijoiden työhyvinvointia 2) Hyvät käytännöt arvioinnin kautta valtakunnallisiin levittämishankkeisiin 3) Raportointi ja arviointi tukemaan hankkeiden joustavaa luovuutta ja tulosten mallintamista 4) Hanketoimijoiden osaamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen edistää hanketyön laatua 5) Kohde- ja sidosryhmien monimuotoisella osallistamisella vaikuttavuutta

Hankkeesta arjen käytännöksi suositukset oppilaitosten johdolle ja hankkeiden vastuuhenkilöille hankkeiden tulosten juurruttamisen ja levittämisen tehostamiseksi

8 suositusta oppilaitosten johdolle 1) Suunnitelmallinen kehittämistoiminta 2) Hankkeen tarve ja sopinen strategiaan lähtökohtana uudelle hankkeelle 3) Realistinen suunnitelma, osallistavuuden ja riskien arviointi ennakkoon 4) Johdon seuranta ja tuki koko hankkeen ajan 5) Innostuneet, osaavat ja hyvinvoivat hanketoimijat 6) Hankkeiden tulosten arviointi -> sopivuus käytäntöön 7) Johdonmukainen levittäminen ja käyttöönottoa tukevat päätökset 8) Levittämällä hyviä innovaatioita oppilaitoksen tunnettuus, kiinnostavuus ja toimintamahdollisuudet lisääntyvät

7 suositusta hankkeen käytännön toteuttajille 1) Suunnittelu, seuranta ja arviointi alusta lähtien 2) Suunnitelman johdonmukainen toteuttaminen ja valmius tarvittaessa tehtäviin muutoksiin 3) Kohde- ja sidosryhmien monimuotoinen osallistaminen ja sitouttaminen hankkeeseen 4) Hyödylliseksi todetut, helposti omaksuttavat ja eri kohderyhmien tarpeisiin mukautuvat toimintamallit siirtyvät nopeimmin oppilaitoksen arkeen 5) Kohderyhmälähtöiset toimenpiteet varmistavat uusien toimintamallien leviämisen ja käytäntöön siirtymisen 6) Vaikuttavuuden arvioinnilla saadaan tietoa uuden toimintamallin jatkolevittämiseen tai -kehittämiseen 7) Pitämällä huolta omasta osaamisesta ja jaksamisesta innostusta riittää ja pysytään kehittämistyön vauhdissa

Hankkeesta arjen käytännöksi Tarkistuslistat Hankkeen tulosten juurtumisen ja levittämisen varmistamiseen

Tarkistuslistat tukemaan hankkeen tulosten juurtumista ja levittämistä 1. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen johdon tarkistuslista oppilaitoksen kehittämisen tueksi 2. Kaksi erilaista tarkistuslistaa hanketoimijoiden perehdyttämiseen juurtumista tukevalla tavalla Jos pystyt vastaamaan kaikkiin tai useampaan kohtaan kyllä, on oppilaitoksen hanketoiminta vaikuttavuuden näkökulmasta hyvällä mallilla!

1. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen johdon tarkistuslista Yhteensä 31 tarkistuslistan kohtaa, joista saa vinkkejä oppilaitoksen kehittämisen tueksi, kun pyritään vaikuttavaan hanketoimintaan vinkkejä hankkeen onnistumisen edellytysten arviointiin sekä loppuarviointiin vinkkejä johdon oman toiminnan kehittämiseen hanketoiminnan ohjaamisen ja hanketoimijoiden tueksi

2. Tarkistuslistat hanketoimijoiden perehdyttämiseen hankkeen juurruttamista edistävällä tavalla 1) Muistilista hanketoimijoiden perehdytykseen valmistautumiseen 2) Tarkistuslista hanketoimijoiden perehdytystilanteeseen yhteisten pelisääntöjen luomista varten Yhteisillä pelisäännöillä turvataan hankkeessa kehitettyjen uusien tuotteiden juurtumisen ja koko oppilaitoksen yhteisen kehittämisen edellytyksiä!

Klikkaa laivaan!.fi