Tampereen ev.lut. seurakunnat. vuosikertomus 2009 1

Tampereen ev.lut. seurakunnat vuosikertomus 2009 1

Sisällysluettelo 2 Missio ja Uudet jaot 3 Kirkko olemme me 4 Strategia saatiin valmiiksi Kirkosta eroaminen väheni tuntuvasti Talouden epävakaus heijastui toimintaan Strategiaprosessi teetti töitä Valtuutetut käyttivät ahkerasti aloiteoikeuttaan Yhteinen kirkkoneuvosto löi lukkoon 259 asiaa Yhteiselle kirkkoneuvostolle annetut aloitteet Kansainvälisten asiain toimikunta Kirkkomusiikkitoimikunta Kuvataidetoimikunta Ympäristötoimikunta Paikallisseurakunnat lähellä tamperelaisia 8 Aitolahden seurakunta Harjun seurakunta Endrias Hussien nimikkolähetiksi Hervannan seurakunta Härmälän seurakunta Kalevan seurakunta Messukylän seurakunta Pyynikin seurakunta Tammerfors svenska församling Teiskon seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Viinikan seurakunta Lähetysjuhlat näkyivät ja kuuluivat!.. 17 Ongumbiro-messun muistaa ikänsä Tungosta mökin edessä Kasvualustana kristillinen usko 20 Vanhemmat ovat tyytyväisiä lapsityön toimintaan Vanhempainvartit olivat suosittuja Lasten katedraali kiinnosti perheitä Noin 13 500 nuorta valtasi Keskustorin Nuorten aikuisten rooli merkittävä Tuomasmessu vahvistaa yhteisöllisyyttä 23 Tau-risteistä Lähetysjuhlien hittituote Keskustelu auttaa 24 Sairaalasielunhoito Perheasiain neuvottelukeskus palvelee nuoria aikuisia Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa 26 Yhä useampi kääntyi diakonian puoleen Ruokakasseina ruokaa jaettiin 12 834 kappaletta Mummon Kammari täytti 20 vuotta Monenlaista tukea ja apua Yhteiskunnallinen työ toimii työikäisten parissa Maahanmuuttajanaisille työllistymistä tukeva hanke Lama piti työpaikkapapit kiireisinä Lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu Kiinteistötoimi rakensi Rajalan leirikeskuksen 30 Kiinteistötoimi keskittyi toiminnan kehittämiseen Kurssikeskukset kärsivät lamasta Palveluksessanne 32 Hoitamattomia hautoja palautui seurakunnille Tuhkausten määrä nousi edelleen Hiekkakäytävät nurmipinnoiksi Seitsemän hautausmaata Talous ja hallinto 34 Strategiatyöskentely kuormitti koko seurakuntayhtymää Lihavista vuosista niukkuuteen Isot hankkeet menivät eteenpäin Palvelua katutasossa Henkilöstö 36 Vuosi oli henkilöstölle haastava Sairauspäivien määrä pieneni Monenlaista työkykyä ylläpitävää toimintaa Viestintä 38 Medianäkyvyys ennätyksellistä 10 miljoonaa lukijaa Verkolla merkittävä rooli Arkki valmistui Ongumbiro-messu Tampereen tuomiokirkossa sunnuntaina 7. kesäkuuta 2009. Ongumbiro-messussa on kyse kansankulttuurin, musiikin, tanssin, mitä erilaisimpien soittimien ja eri kielien ottamisesta mukaan messuun. Kannen kuva: Rami Marjamäki 2

Missio ja Uudet jaot M issio on yhteisön toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin yhteisö haluaa pidemmällä aikavälillä päästä. Missio on keskeinen osa strategiaa. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi syksyllä Tampereen seurakuntien strategian vuoteen 2015 asti. Siinä missio määritellään seuraavasti: Tehtävämme on lähetyskäskyn mukaisesti elää ja toimia lähellä armollista Jumalaa, lähimmäistä palvellen ja luomakuntaa varjellen. Lähetyskäskyssä (Matt. 28:18-20) Jeesus kehottaa kastamaan ja opettamaan. Kun lapsi kastetaan, hänen vanhempansa ja kumminsa sitoutuvat yhdessä seurakunnan kanssa opettamaan ja kasvattamaan häntä kristilliseen uskoon, kulkemaan kirkkopolkua. Kastettujen määrä syntyneistä on vähentynyt viime vuosina. Tehtävämme on rohkaista vanhempia tuomaan lapsensa kastettavaksi ja näin antamaan turvallinen perusta lapsen kasvulle rakastavan Jumalan lähellä. Vanhempia ja kummeja on tuettava kasvatustehtävässä, jotta kasteessa alkanut kirkkopolku jatkuisi koko elämän ajan. Kaste ohjaa elämään lähellä Jumalaa, huolehtimaan lähimmäisistä ja varjelemaan luomakuntaa. Menneenä vuonna järjestettiin Tampereella valtakunnalliset lähetys juhlat. Sen teemana oli Uudet jaot. Juhlien eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä 39 tuhatta henkeä. Kansainvälisiä vieraita oli 30 maasta. Juhlat järjestettiin kaupungin keskustassa. Tämä osoitti, että kirkko voi ja sen tuleekin olla ja toimia siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. Lähetysjuhliin pääsivät sellaisetkin, jotka muuten eivät sinne olisi tulleet. Lapsiperheitä, nuoria ja nuoria aikuisia tavoitettiin hyvin, kun tapahtumiin oli helppo päästä. Entä sisältö? Jäikö kirkon elämään jotain pysyvää? Puhuttelevaa meille rikkaan maan kristityille oli pienten köyhien kirkkojen edustajien välittämä arjen kristillisyys. Usko Jumalaan vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin ja johtaa uusiin oikeudenmukaisiin jakoihin. Millaisia näkökulmia tällainen kokonaisvaltainen usko avaa kirkon elämään kotikaupungissamme? Uudet jaot on innostava teema. Se haastaa aineellisen hyvinvoinnin tasaamiseen. Se haastaa myös kirkon elämän uudistumiseen, etsimään ja löytämään elämä lähellä armollista Jumalaa. Se toteutuu rukouksena arjessa, kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja siellä missä seurakunta kokoontuu viettämään ehtoollista. Seurakuntien tehtävänä on myös kantaa vastuuta luomakunnasta. Tämä perustuu Raamatun luomiskertomukseen. Siinä Jumala kehotti ihmistä viljelemään ja varjelemaan maata. Olemme osa luomakuntaa ja vastuussa siitä. Seurakuntien missio antaa meille kovan haasteen mutta sitä on innostava lähteä toteuttamaan! Olli Hallikainen tuomiorovasti 3

KIRKKO OLEMME ME Ehtoollisella kävijöiden määrä nousi Tampereella kertomusvuonna. Kuvassa Vanhan kirkon ehtoollisvälineet. Kuva: Hannu Jukola 4

Strategia saatiin valmiiksi Vuoden 2009 tärkein toiminnallinen hanke oli strategiatyöskentely. Työ oli aloitettu vuosina 2007 ja 2008, mutta erityisesti syyskausi kului strategian parissa, jotta strategian tekstiosa saatiin hyväksytyksi ennen joulua. Yksikkökohtaisten työpajojen ja eri ryhmien työskentelyn tuloksena lyötiin lukkoon ensin skenaariot tulevaisuuden hahmottamiseksi. Tämän jälkeen hyväksyttiin painopistealueet, jotka otettiin huomioon strategian linjauksia laadittaessa. Nykytilan arviointia varten tehtiin SWOT-analyysi. Strategian kotisivuilla seurattiin strategian etenemistä ja käytiin aika ajoin kipakkaa keskustelua. Erilaisten lausuntojen ja keskustelujen jälkeen suunnittelutoimikunta laati mission, vision ja strategiset suuntaviivat, joiden tähtäyspiste on vuodessa 2015 ja pidemmälläkin. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi ne 24. päivänä syyskuuta 2009. Johtamisjärjestelmän perusteet hyväksyttiin 12. päivänä marraskuuta. Ne johdettiin SWOT-analyysistä, jossa arvioitiin toimintaympäristön mahdollisuuksia, uhkia, vahvuuksia ja heikkouksia seurakuntayhtymän kannalta katsottuna. Viimeinen osio, toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden linjaukset, hyväksyttiin 17. päivänä joulukuuta. Tavoitteeksi määriteltiin, että hallintomme palvelee kirkon olemuksesta nousevan perustehtävän, mission, laadukasta ja jäsenten tarpeista nousevaa toimintaa. Strategian alkumetreillä ei vielä tiedetty, miten ajankohtaiseksi sen päivittäminen muodostuu. Kirkosta eroaminen ja nopeasti heikentynyt seurakuntien talous tarvitsevat selkeät raamit. Vuoden 2009 toiminnan painopisteiksi oli valittu lujittuva seurakuntayhteys, ihmisarvon puolustaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Ensimmäisellä painopistealueella haettiin muun muassa jumalanpalvelusten yhteisöllisyyden syventämistä ja monimuotoisuutta sekä rippikoulun laadun vahvistamista. Panostukset rippikouluun ovat olleet oikeaan osuneita. Myös vapaaehtoisia on saatu lisää toimintaan, mikä kertoo ihmisten tarpeesta tehdä hyvää. Sen sijaan kasteiden ja avioliittoon vihkimisten osalta määrä on laskenut. Ihmisarvon puolustamisesta erinomainen esimerkki oli Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhlat, jonka teemaksi valittiin Uudet jaot. Tiedotusvälineet tarttuivat uutisissaan ihmisoikeuksia loukkaaviin asioihin. Samaa teemaa on tarkoitus jatkaa yhtenä seurakuntayhtymän kärkihankkeena. Suurella sydämellä -hanke toimii myös ihmisarvon parantamiseksi ja vapaaehtoistyön lisäämiseksi. Hyväksytyssä strategiassa painotetaan hallinnon tehokkuutta, sen pitämistä riittävän kevyenä ja toimintaa tukevana. Toiminnalliset yksiköt halutaan pitää inhimillisen kokoisina. Hallinnollisten rakenteiden yksinkertaistaminen ja toisaalta lähikirkko-ajattelun mukaiset pienet kotikirkot tähtäävät samaan päämäärään. Strategiassa hyväksyttiin myös kaikkia yksikköjä koskevat toiminnalliset suuntaviivat: 1) Sitoudumme tukemaan uskon syntymistä ja siinä kasvamista 2) Mahdollistamme monimuotoisen seurakuntayhteyden 3) Edistämme yhteiskuntaa uudistavaa elämäntapaa 4)Tavoitamme ja vaikutamme Vuonna 2010 suuntaviivojen pohjalta tehdään yhteiset toiminnalliset tavoitteet ensi vuodelle. Toteuttamisen kannalta on olennaista, millaisilla rakenteilla niihin pyritään. Hallinnollisten ja toiminnallisten rakenteiden uudistamisesta on käynnistetty kahden seurakunnan, Aitolahden ja Tuomiokirkkoseurakunnan, aloitteiden pohjalta selvitys. Tuomiokapitulin asettamat selvitysmiehet antavat vuoden 2010 aikana esityksen seurakuntajaosta tuleviksi vuosiksi. Kirkosta eroaminen väheni tuntuvasti Tampereen seurakunnissa oli jäseniä vuoden 2009 lopussa 152 875. Vuosi oli poikkeuksellinen, sillä jäsenmäärä väheni vain 589 hengellä. Vuonna 2008 vastaava luku oli 1 434 seurakuntalaista. Kun kirkkoon liittyneiden määrä säilyi lähes samana eli 633:ssa, voidaan todeta, että Tampereen seurakunnissa tapahtui melkoinen muutos. Kuitenkin kirkosta eronneiden määrä oli 1,6 prosenttia kokonaisjäsenmäärästä. Vuoden lopussa kirkkoonkuulumisprosentti oli 72,3. Kirkosta eroamisessa on Tampereella myös isoja eroja eri seura kuntien välillä. Teiskossa seurakuntaan kuului vuodenvaihteessa 82,7 prosenttia. Hervannan ja Härmälän seurakunnissa ja Tuomio kirkkoseurakunnassa jäsenten määrä on pudonnut jo alle 70 prosentin. Talouden epävakaus heijastui toimintaan Kertomusvuosi oli yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauden kolmas. Valtuuston puheenjohtajana toimi työterveyslääkäri Matti Sääksi ja varapuheenjohtajana talousjohtaja Marja Karvo. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksia oli seitsemän ja niissä käsiteltiin kaikkiaan 92 asiaa. Syksyllä valtuusto kokoontui strategiaprosessin merkeissä seminaariin. Seurakuntayhtymän veroprosentti pidettiin samana eli 1,25 prosentissa. Keskimäärin tamperelainen maksoi kirkollisveroa 210 euroa. Talouden epävakaus johti siihen, että virkapaketti haluttiin pitää mahdollisimman pienenä. Vain yksi virka ja kolme työsuhdetta päätettiin vakinaistaa. Yhteisessä diakoniatyössä Suurella sydämellä -verkko palvelujen työsuhde vakinaistettiin verkkotuottajan työsuhteeksi ja siihen lisättiin myös ympäristösihteerin tehtävät. Yhteinen nuorisotyö sai toimistovirkailijan ja kalustonhoitajan työsuhteet. Henkilöstöpalveluissa henkilöstöasiain sihteerin virka vakinaistettiin henkilöstöpalvelusihteerin virkana. Vaikea aika näkyi myös investoinneissa ja rakentamisessa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kolmen peruskorjaushankkeen kustannusten kattamisesta peruskorjausrahastosta. Ne olivat Aleksanterin kirkon ulkopuoliset korjaustyöt, Härmälän kirkon kirkkosalin maalaus ja penkkien korjaus sekä Rajalan vanhan keittiö- ja ruokailutilan muutostyöt. Samoin päätettiin Teiskossa sijaitsevan Pappila-nimisen tilan noin 2 500 m2:n suuruisen määräalan myymisestä yksityiselle henkilölle. 5

Vuoden aikana oli tarkoitus päättää kiinteistösuunnitelman mukaisista toimenpiteistä myös leirikeskusten suhteen. Varsinaiset päätökset siirtyivät kuitenkin seuraavalle vuodelle. Strategiaprosessi teetti töitä Hallinnon toiminnan tavoitteena oli saada vuoden aikana strategiaprosessi valmiiksi. Asia saatiin lopulliseen päätökseen 17. päivänä joulukuuta pidetyssä yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa. Erityisesti syksy oli työntäyteinen niin työskentelyä johtavalle suunnittelutoimikunnalle kuin yhteiselle kirkkoneuvostolle ja valtuustolle. Huhtikuussa yhteinen kirkkovaltuusto kävi lähetekeskustelun ensimmäisestä luonnoksesta strategian sisällöstä ja evästi jatkotyöskentelyä. Syyskuun lopulla hyväksyttiin strategian ensimmäinen osio: strategian sisältö ja strategiset suuntaviivat sekä strategiamietintö. Marraskuussa tehtiin päätös johtamisjärjestelmän perusteista ja lopuksi 17. päivänä joulukuuta toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden strategiset linjaukset. Tähän päätökseen jätti eriävän mielipiteensä kaikkiaan 17 valtuutettua. Yhteisen kirkkoneuvoston tehtäväksi annettiin toimittaa seurakuntayhtymän strategiasta yhtenäinen kokonaisesitys. Kertomusvuoden viimeisenä asiana yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli Aitolahden seurakunnan ja Tuomiokirkkoseurakunnan aloitteita seurakuntajaon muuttamisesta yhtymässä. Valtuusto päätti lähettää aloitteet Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulille. Valtuutetut käyttivät ahkerasti aloiteoikeuttaan Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli vuoden aikana valtuutettujen tekemiä aloitteita, jotka yhteinen kirkkoneuvosto oli valmistellut. Valtuutettu Jussi Kankare esitti, että kaikille rintamasotilas- ja rintamapalvelustunnuksen saaneille veteraaneille, miinanraivaajille ja heidän puolisoilleen annettaisiin ilmainen haudanhoito hautapaikasta riippumatta. Vastauksessaan yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että jo tällä hetkellä tamperelainen rintamasotilastunnustuksen saanut veteraani saa hautapaikan ilmaiseksi. Sen sijaan veteraanien hautojen hoitaminen seurakuntien kustannuksella on mahdotonta. Myös vanhojen sukuhautojen ainaishoitosopimusten purkaminen olisi vaikeaa. Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsi asian tiedoksi. Valtuutettu Asko Alajoen aloite koski lähetysmäärärahojen siirtämistä paikallisseurakuntien päätettäväksi. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää vuosittain lähetyksen ja kansainvälisen diakonian määrärahoista hyväksytyn talousarvion pohjalta. Seurakunnilla ja kansanvälisen diakonian ohjausryhmällä on oikeus esittää näkemyksensä jakoehdotuksesta. Nämä näkökulmat on otettu huomioon, kuitenkin yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymiä jakokriteerejä noudattaen. Asia merkittiin tiedoksi. Sanna Hakomäki teki aloitteen ympäristön ja sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta kilpailutuksessa ja hankintasäännöissä. Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että Tampereen seura kunnissa on hankintaohjeet, joissa on maininta, että hankintoja tehtäessä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon muun muassa kestävä kehitys, pakkausten ympäristömahdollisuudet ja elinkaari. Hankintaohjesääntöä tullaan päivittämään vuoden 2010 aikana. Vastaus merkittiin tiedoksi. Valtuutettu Laura Pöyhönen esitti toistamiseen yhteisöllisen seurakuntamallin kokeiluhankkeen saamista seurakuntayhtymään. Tuolloin valtuusto palautti aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Yhteinen kirkkoneuvosto antoi asian valmistelun yhteisen nuoriso työn ja nuorisotyön johtajan tehtäväksi. Yhteinen kirkkoneuvosto lähetti asian uudelleen valtuuston käsiteltäväksi ja totesi, että valmistelutyö voi jatkua vasta sitten, kun strategiasta on lopullisesti päätetty. Valtuutettu Kari Salosen aloite koski luottamushenkilöiden osallistumista säästötalkoisiin, muun muassa luopumalla kokouspalkkioista. Yhteinen kirkkovaltuusto totesi, että säästöpäätös on jokaisen luottamushenkilön oma asia. Yhteinen kirkkoneuvosto löi lukkoon 259 asiaa Yhteisellä kirkkoneuvostolla oli kiireinen vuosi. Jo maaliskuussa päätettiin, että taloustilanteen voimakkaan heikentymisen takia henkilöstölle annetaan varoitus lomauttamisesta enintään kolmeksi viikoksi. Lomautuksella olisi säästetty 1,5 miljoonaa euroa. Taloustilanne kuitenkin eteni erityisesti säästötoimien vuoksi suotuisaan suuntaan ja lomautuksista luovuttiin. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti lopettaa seurakuntien oman monistamon toiminnan syyskuun alussa. Tarjouskilpailun perusteella palvelujen tuottajaksi valittiin Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Samoin tarjouskilpailun perusteella seurakuntayhtymän työterveyshuolloksi valittiin vuoden 2013 loppuun saakka Tampereen Lääkärikeskus Oy. Optiona on vuosi 2014. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli IT-palvelujen yhteistyön järjestämistä Tampereen seurakuntayhtymän ja 36 muun seurakunnan tai yhtymän kesken ja hyväksyi sopimuksen Tampereen IT-aluekeskuksesta. Yhteinen kirkkoneuvosto jakoi avustuksia Birgitan päivien kuluihin 2 500 euroa ja valtakunnallisen, vuosina 2009-2010 toteutettavan raamattuvisan järjestelyihin 1000 euroa. Kristillisille järjestöille myönnettiin yhteensä 19 000 euroa. Yhteiselle kirkkoneuvostolle annetut aloitteet Hervannan seurakunnan jäsen Jyri Nikander esitti evankelioimisstrategian laatimista seurakuntayhtymään. Yhteinen kirkkoneuvosto vastasi aloitteeseen, että strategian päivittämisessä ote 6

Arvostettu ikonimaalari Aune Koppanen lahjoitti Tampereen seurakunnille 19 ikonia. Ikonit sijoitettiin Aleksanterin kirkon kryptaan. Kuva: Ari Järvelä taan evankeliointi huomioon laaja-alaisesti. Vastuu tästä kuuluu suunnittelu toimikunnalle ja päättäville elimille. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Raili Raittila teki aloitteen usean kirkkoherran strategiaa koskevan yhteisen kannanoton käsittelemisestä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa. Kannanotossa kannettiin huolta strategiaprosessin aikana kaventuneesta demokraattisesta päätöksenteosta. Yhteinen kirkkoneuvosto vastasi, että koko prosessin ajan on käyty vilkasta keskustelua, johon sekä työntekijät että luottamushenkilöt ovat voineet osallistua. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Markku Isotalo kiinnitti huomiota esittelijä-käytäntöjen laajentamiseen. Yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että muutosten aika on silloin, kun strategianmukaiset toimintatavat otetaan käyttöön. Kansainvälisten asiain toimikunta Tampereen seurakuntien sekä seurakuntayhtymän kansainvälisissä suhteissa pääpaino on kohdistunut Manchesterin hiippakuntaan sekä Viroon ja Unkariin. Härmälän seurakunnan ja St. Mary the Virgin Davyhulmen välillä solmittu virallinen ystävyysseurakuntasopimus oli merkittävä tapahtuma. Kansainvälisten asiain toimikunta pyrki avoimuuteen ja kutsui tapahtumiin mukaan seurakuntalaisia, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Toiminnasta kerrottiin Tampereen kirkkosanomissa, sähköpostilla ja loppuvuodesta avatussa intranetissa Arkissa. Kuvataidetoimikunta Kuvataidetoimikunta toimi varsin vilkkaasti koko vuoden ajan. Syyskaudella pidetyn Kolme näkökulmaa symboliikkaan -taideluentosarjan suosio kasvoi. Kävijöitä oli kaikkiaan 320. Arvostettu ikonimaalari Aune Koppanen lahjoitti 19 maalaamaansa ikonia seurakuntayhtymälle. Seurakuntien talolla vaihtuvassa näyttelyssä oli esillä Anna Alapuron ja Reijo Mörön teoksia. Ympäristötoimikunta Ympäristötoimikunta julkaisi kertomusvuonna Ympäristöoppaan, joka on hyvä tietopaketti työntekijöille. Myös ympäristötavoitteiden saaminen pakolliseksi kaikkien yksiköiden talous- ja toimintasuunnitelmiin toteutui. Ympäristötoimikunta on ottanut Arkin tehokkaasti käyttöönsä ja ympäristökoulutusta on tehty Arkin välityksellä muun muassa hautausmaiden ja kiinteistöjen henkilökunnalle. Ympäristötoimikunta liittyi myös Ekokumppanit-klubiin, osallistui kirkon ympäristövastaavien neuvottelupäiville ja maailmanlaajuiseen kirkon ilmastohälytys toivo-toiminta -tapahtumaan sekä Earth hour -tapahtuman toteuttamiseen Keskustorilla. Kaksi jäsentä osallistui kirkon ympäristöauditoija-koulutukseen. Kirkkomusiikkitoimikunta Kirkkomusiikkitoimikunta avusti 11 yhteistyökuoroa ja yhtä orkesteria taloudellisesti. Iltamusiikkia Tuomiokirkossa ja Kesäillan urkumusiikkia -konserttisarjoja jatkettiin perinteiseen tapaan. Musiikkisihteeri vastasi Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla kolmesta konsertista ja Tapahtumien yön konsertista Vanhassa kirkossa. 7

paikallisseurakunnat LÄHELLÄ TAMPERELAISIA Lähetysjuhlat olivat keskellä kylää, Keskustorilla. Pienet mökit, joissa lähetysväki teki ostoksia, vetivät puoleensa kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kuva: Hannu Jukola 8

Aitolahden avoimet päiväkerhot kokoontuvat kirkolla ja Atalan seurakuntakodilla. Kuva: Hannu Jukola Aitolahden seurakunta Aitolahden seurakunta oli asettanut tavoitteeksi kertomusvuonna pääjumalanpalvelusten monimuotoisuuden lisäämisen. Toisena tavoitteena oli, että kävijöiden määrä ylittää seurakunnan jäsenmäärän. Monimuotoisuutta lisättiin ja näihin messuihin osallistui myös paljon normaalia enemmän väkeä. Sen sijaan vakiintuneiden messujen osallistujamäärä putosi, ja lopputuloksena oli seitsemän prosentin lasku kävijämäärässä. Osittain syynä oli, että yli puolet koko- tai määräaikaisista työntekijöistä aloitti työnsä vasta kertomusvuonna. Seurakuntaan tutustuminen vie aikansa. Tammikuussa pidetty riparimessu onnistui sekä väkimäärän että musiikin puolesta. Rippikoulun tavoitteiksi oli asetettu hoitaa riparit hyvin ja syventää kontakteja vanhempiin, ja tavoitteet myös saavutettiin. Aitolahdessa on tehty yhteiset pelisäännöt rippikoulua varten. Niihin tukeutuen hyvin koulutetut apuopettajat ja isoset yhdessä työntekijöiden kanssa saivat leireillä paljon hyvää aikaan. Rippikoulujen aloitusmessu, jossa rippikoululaiset vanhempineen olivat läsnä, ja tapahtumaan liittynyt rippikoulun esittely oli kaikille yhteinen, onnistunut kokemus. Kohokohta vuoden aikana oli Teiskon ja Messukylän kanssa toteutettu Anna-Mari Kaskisen Rakastatko vielä? -kirkko näytelmä, johon tuli 230 kuulijaa. Parisuhteen palikat -koulutuksessa oli noin 30 henkilöä. Myös Virtaa välillämme -työskentelyyn saatiin uusia pareja. Aitolahden seurakunta panosti paljon Lähetysjuhliin. Mökkikujalla myytiin tuotteita yli odotusten. Rippikoulut pidettiin Puisto-Emmauksessa ja Keskustorilla. Aitolahden seurakuntaneuvosto teki Tampereen tuomiokapitulille aloitteen Tampereen seurakuntien rakenteen tutkimisesta. Harjun seurakunta Harjun seurakunta panosti jokaisen messun laadukkaaseen valmistamiseen, mikä on tuottanut hyvää hedelmää. Tavoitteeksi asetettiin, että yksi kolmesta päämessusta on teema- tai kohderyhmä-messu. Tämä myös toteutui muutamaa sunnuntaita lukuun ottamatta. Kertomusvuonna päämessuissa kävi 712 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Kun vuonna 2008 kasvu oli 750, ollaan selvästi nousu johteisella uralla. Kirkkokahvilla ja kirkonmäki-tapahtumilla ei ollut samanlaista nostetta. Via Dolorosa Tesoman kirkossa keräsi 2 122 kävijää. Ongelmana on, miten saada riittävästi vastuunkantajia eri tehtäviin. Lapsityössä osallistujamäärät pysyivät edellisvuosien tasolla. PYHÄ-teeman lisäksi lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus olivat tavallista enemmän esillä. Päiväkoti-yhteistyötä jatkettiin kummien ja viranhaltijoiden kanssa. Päiväkodeille lahjoitettiin uskontokasvatuksen tueksi Lapsen kaltainen -kirja. Varhaisnuorisotyöhön tuli lisää ohjaajia, ja myös kerholaisten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kerhoja on pidetty koko seurakunnan alueella, ja järjestelyä hankaloittavat isot alueelliset vaihtelut lasten määrässä. Kasvukeskus avasi syksyllä uudet internet-sivut, joilla kävi marraskuuhun mennessä jo 1 500 nuorta. Lippukuntia oli neljä. Harjussa toimi aktiivisesti kolme perhekerhoa. Vuoden aikana kävijöitä oli 1 338. Kesällä pidettiin Kukkolan leirikeskuksessa perheleiri ja keväällä kasvatusilta, jossa opastettiin rajojen laittamisessa lapsille ja nuorille. Nuorisotyö oli asettanut tavoitteeksi raamattuopetuksen vahvistamisen sekä nuorten keskuudessa että päivänavauksissa. Nuoret ovat löytäneet hartauselämän ja hiljaisuuden, mikä on näkynyt myös osallistujamäärien lisääntymisinä. Kesällä tehtiin matka Taizéyhteisöön Ranskaan. Endrias Hussien nimikkolähetiksi Harjun seurakunta oli isäntänä etiopialaiselle Endrias Hussienille, joka tutustui luterilaisen kirkon työhön lokakuun 2008 alusta heinäkuuhun 2009. Hussien vieraili eri seurakunnissa. Lähetysjuhlille 9

Harjun seurakuntanuorten ryhmä teki matkan Taizéen syyslomalla. Ranskassa sijaitsevaan yhteisöön kuuluu yli sata veljeä. He ovat sitoutuneet askeettisuuteen, naimattomuuteen ja hengellisten asioiden jakamiseen. Yhteisö on tullut tunnetuksi musiikistaan, jota Suomessa käytetään Tuomasmessussa. Kuva: Harjun seurakuntanuoret perustettiin projektikuoro ja levytettiin CD Etiopian Dessien kirkonrakennustyön hyväksi. Vierailu huipentui Pispalan kirkossa vietettyyn etiopialaiseen messuun ja nimikkolähetiksi siunaamiseen. Harjun lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tuki on kasvanut tasaisesti. Summa oli kertomusvuonna peräti 345 996 euroa. Yhteisvastuukeräyksen tulos oli ennätyksellinen 34 141 euroa. Harjussa diakoniatyö suunnattiin erityistä tukea tarvitseville. Yhden ihmisen auttamisen lisäksi avoimien ovien toiminta antoi vertaistukea. Toimintaan kuuluivat työttömien ruokailupäivät Tesomalla, Silmukan avoin kahvila, aamupalatarjoilu Pispalan kirkolla ja vanhuksille tarkoitettu Lähi- ja Kirkontupa-toiminta. Diakoniatyöntekijät tekivät henkilökohtaisia tapaamisia joko vastaanotoilla, laitoksissa tai puhelimella ja sähköpostitse. Henkilökohtaisen työn tavoitteena on kiireetön, kokonaisvaltainen kohtaaminen. Aineellisen tuen rinnalla tarvitaan henkistä ja hengellistä tukea. Diakonisessa perhetyössä yhtenä työmuotona oli diakoniatyöntekijän ja päiväkerhonohjaajan käynnit tukea tarvitsevissa perheissä. Vanhuksille oli tarjolla monia paikkoja, jotka antoivat vertaistukea. Niitä olivat Kirkon- ja Lähituvat, Anna ja Arvo -kahvila, Kulmakammarit ja ikäihmisten piirit. Leirit ja retket katkaisivat vanhusten arkea. Harjun seurakunnan musiikkityö on Tampereella ainutlaatuista. Seurakunnassa toimii kuusi kuoroa ja yksi yhtye. Endrias Hussien toi seurakunnan musiikkielämään runsaasti väriä ja iloa. Hänellä oli tuomisinaan lauluja, joita nuotinnettiin ja suomennettiin kuoroille. Harjun ystävyysseurakuntaa Tallinnan Peeteliä tuettiin vuoden mittaan kolehdeilla, Tuomasmessun tuotolla sekä Risto Itämetsän 60-vuotisjuhlilla. Hervannan seurakunta Hervannan seurakunta avasi maaliskuun kuudentena päivänä Café Olohuoneen kauppakeskus Duossa, keskellä Hervantaa. Seurakunnassa oli toivottu pitkään kahvilaa, jossa voi viihtyä, käyttää internetiä, nauttia Reilun kaupan kahvia ja teetä ja jutella työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Kohderyhmänä olivat ne hervantalaiset, jotka ovat eronneet kirkosta ja etäämmällä seurakunnasta. Uusi konsepti lähti heti hyvään nousuun. Viikossa kävijöitä oli noin 500. Kaikki eivät olleet paikallisia, moni tuli katsomaan uutta kahvilaa kauempaakin. Seurakunta toimii Olohuoneessa monella tavalla. Vohvelin tuoksu oli hyvä sisäänheittäjä. Papit päivystivät tiistaisin kello 11 13. Lauantaisin lapsilla oli satutunti. Olohuoneessa on pidetty yleisöluentoja, joiden aiheet ovat olleet ajankohtaisia ja haastavia. Hervannan seurakunnassa messuissa kävijöiden määrä kasvoi. Kävijöiden määrä oli 9 204, kun se edellisvuonna oli 8 797. Toisen messun 30 tilaisuudessa käyntejä oli 2 313. Pääjumalanpalvelukseen osallistui kaikenikäisiä ihmisiä, mikä näkyi muun muassa lasten runsaana osallistumisena ehtoollisella siunattaviksi. Messut tulkattiin kerran kuussa englanniksi ja Toinen messu joka toinen viikko. Pyhäkoulua pidettiin jumalanpalveluksen aikana 31 kertaa. Nuorten aikuisten Gospel-kuoron toimintaan osallistui 20 henkilöä ja Virtaa välillämme -perhesuhdekurssille kymmenen paria. Hervannan seurakunta tarjoaa toimintaa myös Hervannassa asuville maahanmuuttajille. Yhdeksässä mamu-ryhmässä kokoontui viikoittain noin 50 henkilöä. Vuoden aikana perustettiin kolme uutta ryhmää. Monikulttuuriseen joulujuhlaan osallistui toista sataa henkilöä. Venäjänkielinen toiminta on vakiintunut seurakuntaan. Hervannan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Antti Valmari valittiin yksimielisesti seurakuntaneuvoston kokousten puheenjohtajaksi vaalikauden loppuun asti. Seurakunnassa aloitettiin myös henkilökunnan työyhteisön kehittäminen. Neljä työntekijää aloitti 2-vuotisen yhteisökoulutuksen Jyväskylän koulutuskeskuksessa. Härmälän seurakunta Härmälässä oli tavoitteeksi asetettu nostaa messussa kävijöiden määrää viidellä prosentilla. Tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta vuosi oli kuitenkin lupaava. Sisällöltään monimuotoisten messuja 10

Hervannan seurakunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen haave toteutui maaliskuussa, kun kauppakeskus Duossa avattiin seurakuntien ylläpitämä Café Olohuone. Kuva: Hannu Jukola kokeiltiin ja niissä onnistuttiin. Esimerkiksi rippikoululaisten pyhä oli menestys. Vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan seurakunnan toimintaan tarjoamalla koulutusta. Tämä tapa osoittautuikin hyväksi. Härmälän seurakuntaa värittivät kertomusvuonna juhlat ja muutokset. Lähetysjuhlat toivat oman värinsä seurakunnan toimintaan. Seurakuntaan valittiin kanttoriksi Markku Ylipää. Multisillassa toimiva Perhekahvio oli matalan kynnyksen paikka, joka palveli perjantaisin lapsiperheitä. Syyskaudella innostus oli suurta, 18 kerhokerrassa oli 508 käyntiä. Keväällä kävijöitä oli 20 tapaamisessa kaikkiaan 644. Perheet tulivat kahville, juttelemaan ja kertomaan kuulumisia. Kerho oli äideille hyvä kohtauspaikka. Nuorten ja nuorten aikuisten toiminnan kehittymistä tuettiin vastaamaalla yhteiskunnasta nouseviin ajankohtaisiin haasteisiin. Härmälän seurakunnan ja St. Mary the Virgin Davyhulmen välillä solmittu virallinen ystävyysseurakuntasopimus oli merkittävä tapahtuma. Kalevan seurakunta Kalevan seurakunta oli asettanut tavoitteeksi jumalanpalveluksen kävijämäärän lisäämisen, mutta kertomusvuonna tavoite ei toteutunut. Jumalanpalvelus tavoitti keskimäärin 181 henkilöä, kun luku edellisvuonna oli 199. Kalevassa varhaisnuorten toiminta nivoutui monella tavalla yhteistyöksi koulujen kanssa. Päivänavaukset, luokkaleirit, tuntivierailut, virsikinkerit, kirkkoon tutustumisretket ja työntekijöiden mukanaolo koulun tapahtumissa luontui hyvin sekä koulun että seurakunnan tavoitteisiin. Syksyllä nuorten aikuisten toiminta sulautui Tuomiokirkko- Pyynikki-yhteistyöhön. Työntekijöitä saatiin enemmän, mikä paransi toimintaa. Perhetyö piti Kalevassa sisällään monenlaista toimintaa alkaen papin vierailusta perhevalmennuksessa. Vauva- ja taaperokirkot, koulunsa aloittavien siunaaminen, perheiden piknik kirkon pihanurmella, perheleiri, päiväkerhot ja kävijämääräänsä kasvattaneet avoimet päiväkerhot palvelivat perheitä. Kalevan seurakunnan vahvuutena ovat omat kuorot ja myös ulkopuoliset konserttien tarjoajat. Yhteensä kirkossa oli 14 konserttia ja musiikkiesitystä, joissa oli kuulijoita yhteensä noin 5 000. Alakoulujen virsikinkereillä laulatettiin lapsia. Kalevan alueella on suuri määrä erilaisia laitoksia ja kouluja, jotka haluavat järjestää joulu-, pääsiäis- ja kevätjuhlansa kirkossa. Helmikuussa järjestettiin Valonsäteitä paratiisissa -konsertti. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen soittoa täydensi Ekku Peltomäen suunnittelema valospektaakkeli. Joulun aikaan kirkossa kuultiin Tarja Turusta ja Kalevi Kiviniemeä. Kirkko täyttyi ääriään myöten, kuulijoita oli 1 128. Petri Laaksosen konsertti yhdessä Piccolo-kuoron kanssa ilahdutti lapsi perheitä. Lapinniemen kappelin käyttöönotosta tuli syksyllä kuluneeksi 10 vuotta. Metsäkirkkoja pidettiin kaksi, toukokuussa kansanlaulu kirkkona ja elokuussa sanajumalanpalveluksena. Kalevan seurakunnan lähetystyö on vilkasta. Uutena toimintamuotona alkoi Martan ja Marian kahvi- ja teetarjoilu kirkon ala-aulassa maanantaista torstaihin kello 17 18.30. Mukana on parisenkymmentä vapaaehtoista. Kalevan palloiluhallilla ja kirkossa järjestettiin syyskuussa nuorten lähetysjuhla Ristirock-tapahtuman yhteydessä. Lähetyspiireissä ja -tilaisuuksissa nimikkolähetit kertoivat kuulumisiaan. Myyjäiset, lipaskeräykset ja Kauneimmat joululaulut tavoittivat hyvin seurakuntalaisia. Kalevan seurakunnan diakoniatyössä tapahtui iso muutos, kun diakoniatyöntekijät luopuivat henkilökohtaisesta ruoka kassien jakamisesta. Tällä hetkellä asiakkaat hakevat ruokatarvikkeet itse RuokaNyssestä noutolapun saatuaan. Kertomusvuonna painopistealueena olivat yksinäiset ihmiset, jotka tarvitsevat diakonista tukea. Vapaaehtoisia on koulutettu ja on yritetty myös virkistää jumalanpalvelusta lämpimän tunnelman luomiseksi. Kaikkiaan asiakaskontakteja oli vuoden aikana 1 505. Kalevan kirkossa pidettyjä saarnoja julkaistiin netissä maaliskuusta alkaen MP3-tiedostoina Kalevan seurakunnan kotisivuilla. 11

Härmälä solmi virallisen kumppanuussopimuksen manchesterilaisen St. Mary the Virgin Davyhulmen seurakunnan kanssa elokuussa Manchesterissa. Kuvan keskellä ovat kirkkoherrat Chris Ford ja Antero Eskolin. Kuva: Antero Eskolin Messukylän seurakunta Kulunut vuosi oli Messukylässä erityinen juhlavuosi siitä syystä, että Messukylän kirkon vihkimisestä tuli 1. adventtina kuluneeksi 130 vuotta. Kaksi muutakin seikkaa, strategiaprosessi ja lama, heijastuivat koko kertomusvuoteen. Talous toteutui suunnitellusti; Messukylässä säästyi jopa leikattua talousarviota enemmän, mihin kannusti se yhtymähallinnon uusi linjaus, että säästö voitiin siirtää seuraavalle vuodelle. Talouden leikkaukset merkitsivät virkojen täyttämättä jättämisiä. Messukylässä virisi talkoohenki ja miesporukka remontoi kirkon sakastin kirkkoherran johdolla. Myös suntion avuksi muodostui kirkkoväärti -ryhmä. Vanhan kirkon kesäpäivystys hoidettiin suureksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Seurakuntalaiset toimivat myös ehtoollisavustajina. Toiminnallisista tavoitteista ensimmäinen oli kansankirkon mahdollisuuksien hyödyntäminen. Päämessua yhteisenä juhlana kehitettiin niin, että kirkkoon oli helppo tulla myös satunnaisesti. Kutsujumalanpalveluksia, kirkkokahvitarjoiluja ja niiden valmistelua lisättiin. Pääjumalanpalveluksia oli vähemmän, koska seurakunta talojen messuja vähennettiin henkilöstömenojen vähentämiseksi. Kuitenkin kävijöiden määrä pääjumalanpalvelusta kohti nousi. Kirkon pääjumalanpalvelusten keskimääräinen kävijämäärä nousi 197:stä 230:een. Kirkollisten toimitusten hyvään hoitoon ja ihmisten kohtaamiseen varattiin enenevästi aikaa. Tämä sen vuoksi, että niissä kohdataan koko kansa, myös kirkosta vieraantuneita ja kirkosta eronneita. Kirkkomuusikoiden osalta vuosi oli työntekijöiden muutosten vuosi, muun muassa seurakunnan pitkäaikainen kanttori jäi eläkkeelle. Musiikki oli osa kaikkea seurakuntatyötä rippikoulusta vanhainkoteihin, koulujen ja päiväkotien yhteistyöhön asti. Kirkossa oli häämusiikki-konsertti ja Vanhassa kirkossa Iltamusiikkia Kivikirkossa -konserttisarja. Myös Tampereen Poliisilaulajat, Pasi Kaunisto ja Weimarin Musiikkiyliopiston kuoro sekä Syrjäniemen perhekuoro konsertoivat. Messukylässä on useita kuoroja: Kirkkokuoro, Choralia ja Piccolo-kuorot, jotka käsittivät viisi kuororyhmää. Kuorot esiintyivät paitsi jumalanpalveluksissa myös muualla. Piccolo esiintyi myös muun muassa Messukylän työväentalon 70-vuotisjuhlassa, Lähetysjuhlilla, Tampereen Sävelessä ja Itsenäisyyspäivän konsertissa. Messukylälle ominaista ovat perhekerhot, joita pidettiin kahdeksassa eri paikassa. Kertomusvuonna kävijöitä oli keskimäärin viikossa 56 lasta ja aikuista, kun edellisvuonna vastaava luku oli 37. Lasten ja nuorten toiminnassa korostuivat henkilökohtainen kohtaaminen, koti- ja kouluyhteydet. Messukylän vahvuuksia on hyvin hoidettu rippikoulu. Rippikouluryhmiä oli 18. Lisäksi muualla riparin käyneille annettiin seurakuntaan tutustumisjakso. Eri tavoilla Messukylässä suoritti rippikoulun 492 nuorta. Rippikoulut onnistuivat hyvin, mistä kertoi myös syksyn jatkisleirin osanottajamäärä 201. Messukylän nuorisotyössä on kolmen viime vuoden aikaan ollut runsaasti osallistujia. Nuorten viikkotoiminta koostui isoskoulutuksesta, teema-iltapäivistä ja nuorten illoista, joissa kävi viikossa keskimäärin 77 (65) nuorta. Apuopettajakoulutus oli kerran kuussa. Tärkeintä on, että vastuunkantajilla on aikaa olla nuorten kanssa. Messukylässä tähdätään missionääriseen seurakuntaan, jonka ytimessä on lähetys ja diakonia. Yhteisvastuukeräyksessä siirryttiin alueelliseen keräystapaan. Työpaikkatyötä pitkään tehneen työntekijän jäätyä eläkkeelle työpaikkapapin työ vaihtui työpaikkadiakonin työksi. RuokaNysse-toiminta laajeni myös Messukylään. Messukylän lähetystyö oli vahvaa, vuoden mittaan järjestettiin 20 eri tilaisuutta ja solmittiin kaksi uutta nimikkolähettisopimusta. Lähetysaktiivit osallistuivat myös innokkaasti Lähetysjuhlille. Lähetyksen ja diakonian vapaaehtoiset kutsuttiin Lähetysjuhlien juhla-konserttiin Tampere-taloon. Suureksi osaksi vapaaehtoisvoimin toimitettu tiedotuslehti ilmestyi viisi kertaa vuodessa ja se jaettiin joka kotiin. Pyynikin seurakunta Pyynikin seurakuntaa leimasi kertomusvuotena vapaaehtoistoimin 12

Pyynikin kirkkoherra Jaakko Kentta piti lähtösaarnan Aleksanterin kirkossa adventtina. Lähtöjuhlassa paljastettiin taidemaalari Tatsuo Hoshikan (vas.) Kentasta maalaama muotokuva. Airuena emeritusprofessori Paavo Hoikka. Kuva: Jorma Pitkänen nan voimakas kasvu. Edellisen vuoden syksyllä alkanut Avoin kirkko -toiminta Aleksanterin kirkossa jatkui aktiivisena läpi vuoden. Vapaaehtoisia päivystäjiä oli 84 ja kirkossa vierailijoita päivystysaikoina yli 13 000. Keskusteluja käytiin 975, keskimäärin neljä päivässä. Päivystyksen yhteydessä pidettyihin rukoushetkiin osallistui keskimäärin kahdeksan henkilöä. Avoin kirkko vetää puoleensa vapaaehtoisia ympäri kaupunkia ja naapuriseurakunnistakin. Tammikuusta 2009 alkaen pappi päivysti kirkossa joka arkipäivä kello 16 18 ja diakonissa kerran viikossa. Päiväjumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä nousi 644:llä, muiden jumalanpalvelusten osalta 260:llä. Ehtoollisella kävijöitä oli 670 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päiväkotikummi vieraili kaikissa alueen päiväkodeissa kahdesti kevät- ja syyskaudella. Kertomusvuonna toiminta keskittyi mentorointiin. Lastenohjaaja piti päiväkodin henkilökunnan kanssa suunnittelu- ja keskustelupalavereja. Tuomiokirkon ja Pyynikin alueen varhaisnuorisotyössä oli kymmenen kerhoa. Kerholaisten kokonaismäärä kasvoi viime vuodesta peräti 160 kerholaiseen. Yhteistyö keskustan alueen koulujen kanssa oli edelleen tiivistä. Esimerkiksi luokkaleirien kysyntä ylitti jälleen tarjonnan. Pyynikin seurakunta tarjoaa seniori-ikäisille monenlaisia mahdollisuuksia olla mukana seurakunnan kerhoissa ja retkillä. Seurakuntaretkiä tehtiin yhteensä 21, joista seitsemän ulkomaille. Osallistujia oli yhteensä 344. Kertomusvuonna näytti yhä enemmän siltä, että mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja yleinen alakuloisuus asiakkaiden keskuudessa ovat lisääntyneet. Monet eläkeläiset elivät toimeentulon rajoilla. Ruokakasseja jaettiin 1 200. Asiakaskontaktien määrä oli 3 440, joista vastaanotolla 1 681. Tähän lukuun on laskettu myös puhelin- ja sähköpostikontaktit. Pyynikki on vahva lähetysseurakunta. Siellä toimii muun muassa Yhteinen Pöytä, joukko ihmisiä, jotka käyvät yhdessä syömässä eri ravintoloissa. Tällä eleellä halutaan kertoa myös muille vieraille, millä asialla ruokailijat ovat. Vuoden aikana tehtiin uusi nimikkosopimus. Seurakunnan musiikkityö oli monipuolista ja pyrki kattamaan kaikki ikäryhmät. Omien neljän kuoron ohella vastuuta kantoivat 10 seurakunnan ulkopuolista kuoroa sekä laulajia ja soittajia. Kouluilla toteutettiin virsikasvatusta päivänavauksien yhteydessä viikon virsi -teemalla. Aleksanterin ja Amurin kouluilla järjestettiin lisäksi virsikinkerit. Pyynikki-Tuomiokirkko ja Kalevan seurakuntien nuorisotyöt liittyivät yhdeksi yksiköksi vuoden aikana. Toiminta suunnattiin uudelleen ja työskentely tapahtui kiireen keskellä tilanteisiin reagoiden. Työvoiman yhdistäminen oli ehdottomasti hyvä ratkaisu. Tiimi on ollut toimiva. Yhdistymisen avulla tilaisuuksissa oli yleensä kaksi työntekijää. Näin jäi aikaa aitoon kohtaamiseen ja turvallisuuden tunne kasvoi. Nuorisotyö sai syksyksi hienoksi remontoidun uuden tilan Kyttälänkatu 1:stä, Kyttälän salista. Nuorten illoissa oli osallistujia viitisenkymmentä. Iltoihin syntyi luonnostaan ikäjakauma siten, että alkuillasta kävi suurimmaksi osaksi alle 18-vuotiaita ja loppuillasta vanhempia nuoria. Syyskausi sujui hyvissä merkeissä, ja nuorisotyö löysi paikkansa osana keskustan kokonaistarjontaa. Nuorten viikkotoiminnan kokonaisuuden tavoitteena oli järjestää jokaiselle arki-illalle toimintaa Kyttälänkadulla. Rukouskoulu Preikkari kokoontui joka toinen maanantai ja Raamis joka toinen tiistai. Keskiviikko omistettiin nuortenillalle ja torstaisin vuorottelivat isoskoulutus, apuopettajakoulutus sekä K-18-illat, kukin kerran kuussa. Tammerfors svenska församling Kertomusvuonna pientä Ruotsalaista seurakuntaa työllisti Suomen Lähetysseuran ruotsinkielisten lähetysjuhlien järjestäminen Tampereella. Vapaaehtoisten suuren työpanoksen johdosta tehtävästä selvittiin, vaikka monesti tuntui, että yhteisö on liian pieni näin suureen ponnistukseen. Toinen juhlakausi oli pyhäinpäivän aikoihin, kun Nuorten höstdagar keräsi Tampereelle noin tuhat suomenruotsalaista nuorta. Tampereen ruotsalaisessa seurakunnassa vuosi 2009 oli edelleen kirkkoherran ja nuorisotyönohjaajan osalta sisäänajon aikaa. Strategiatyötä tehtiin mittavasti koko yhtymässä pieni seu 13

Tampereen tuomiokirkon urkuri Matti Hannula on tehnyt aktiivista taiteilijauraa oman työnsä rinnalla sekä Suomessa että ulkomailla. Tampereen tuomiokirkko ja sen urut ovat kuitenkin olleet tärkein kumppani jo 35 vuoden ajan. Elokuun 30. päivänä kesän urkumusiikkisarjan päätteeksi juhlittiin nyt urkuria, sillä Hannulan ensikonsertista on kulunut 40 vuotta. Kuva: Hannu Jukola rakuntamme pyrkii sopeutumaan elämään suomenkielisten suuren sisar- ja veljesjoukon rinnalla. Oma pieni työyhteisömme on myös löytämässä toimintamuotonsa työntekijävaihdosten jälkeen. Naapurikunnissa asuvista ruotsinkielisistä pyrittiin edelleen pitämään huolta kirkollisten toimitusten muodossa. Pirkanmaan ruotsinkieliset muodostavat kiinteän yhteisön ruotsalaisen koulun, eri järjestöjen ja seurakunnan ympärillä. Seurakunnan äiti-lapsipiirissä ja miesten saunailloissa on aina mukana osallistujia myös naapurikunnista. Kirkkoherran vapaiden tuuraajiksi saatiin edelleen avuliaita ruotsinkielisiä eläkepappeja ympäri maata. Musiikki- ja diakoniatyö ovat kokeneissa käsissä kantaneet hyvää hedelmää. Myös toimitilat ovat hyvät ja toimivat. Teiskon seurakunta Teiskon seurakunnan vahvuus perustuu toisaalta perinteiden säilyttämiseen ja vaalimiseen, toisaalta uusiin kokeiluihin työalojen yhteistyötä hyväksi käyttäen. Toiminnan lähtökohtana on olla teiskolaisille hengellinen koti, jossa evankeliumi ja sakramentit ovat jokaisen saatavilla. Seurakunta haluaa myös välittää aidosti siitä, miten Teiskossa voidaan. Jumalanpalveluselämän tavoitteeksi oli kertomusvuonna asetettu lisätä seurakuntalaisten osallisuutta messussa pitämällä eri seurakuntatyön aloilla esillä esirukousta, rippiä ja sielunhoitoa. Jumalanpalvelusten monimuotoisuus toteutui erityisesti kevätja kesäkaudella, jolloin seurakuntalaiset osallistuivat kiitettävästi eri messuihin. Jatkossa painotetaan jumalanpalvelusten resursseja kausiluonteisesti loma- ja juhla-aikoihin. Tavoitteeksi oli myös asetettu kristillinen aikuiskasvatus, mikä toteutui avoimissa päiväkerhoissa ja seurakuntapiireissä. Kerhoissa kävi lapsia edellisvuotta enemmän. Lähetystyön aseman säilyttämiseen olennaisena osana teiskolaista seurakuntatyötä pyrittiin muun muassa laatimalla lähetyskasvatussuunnitelma. Hankkeen toteutus jäi kuitenkin kesken lähetyssihteerin jäätyä virkavapaalle syyskaudella. Valtakunnallisissa ja Teiskon omissa lähetysjuhlissa asia oli vahvasti esillä. Tuomiokirkkoseurakunta Tuomiokirkon jumalanpalveluksiin osallistuminen kasvoi 450 hengellä vuoteen 2008 verrattuna. Syksyllä uudistuneet Finlaysonin kirkon tilat otettiin ilolla vastaan. Samalla se merkitsi lisää toimintaa, esimerkiksi vihkimisiä oli loppuvuonna runsaasti. Uutena toimintamuotona aloitettiin isovanhemmille ja lastenlapsille säännölliset kirkkohetket. Yhteistyö perhevalmennuksessa keskusta-alueen neuvoloissa sai uutta puhtia kaupungin ja seurakuntien perheneuvonnan järjestämästä Parien parhaaksi -koulutuksesta. Keskustan alueen nuorten toiminta tehostui, kun Kalevan nuoret liittyivät keskustan alueeseen. Myös Kansan Raamattuseuran opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat siirtyvät vuoden 2010 alusta Kyttälänkadun tiloihin osaksi keskustan nuorten aikuisten yhteistä työtä. Tuomiokirkkoseurakunnassa on kolme vakituista kuoroa: kirkkokuoro, Kamarikuoro Cantionale ja Pirkanpojat. Kaikilla kuorolla oli omia konsertteja jumalanpalveluksissa laulamisen ohella. Tärkeä yhteistyökumppani oli myös Kamarimusiikkiseuran orkesteri, jonka kanssa kanttori teki yhteistyötä. Urkuri järjesti Kesäillan Urkumusiikkia - ja Iltamusiikkia Tuomiokirkossa -sarjat. Seurakunnan lähetyksen vapaaehtoinen kannatus oli suurempi kuin seurakunnissa keskimäärin, kaikkiaan 48 500 euroa. Varoja kerättiin muun muassa Vanhan kirkon tapulissa pidettävällä kahvilalla. Seurakunnassa toimi paljon vapaaehtoisia eri tehtävissä. Talouden taantuma kosketti diakoniatyötä, seurakunnan oli pakko vähentää leirivuorokausien määrää. Toisaalta taantuma näkyi diakonisessa asiakastyössä taloudellisen avustamisen eri muodoissa. Toimintakautena asiakaskontakteja oli 2 917. Heistä yksin asuvia oli 1 830, yksinhuoltajia 422. Eri asiakkaita oli 441, asiakas tavataan yleensä useita kertoja ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä muun auttajaverkoston kautta. Vapaaehtoisten osallistuminen diakonian erilaisiin tehtäviin oli merkittävä. He toimivat muun muassa leiriavustajina, kolehdinkantajina, kahvituksen hoitajina tai yhteisvastuun kerääjinä. 14

Viinikan seurakunnan joulukorttipajassa viihtyi yhdessä kolme sukupolvea. Arja Tervonen (keskellä) ja Ritva Tapaninen ihailevat 7-vuotiaan Pilvi Tervosen askartelemaa joulukorttia Nekalan seurakuntatalossa. Kuva: Hannu Jukola Aikuistyötä seurakunta teki yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa. Toiminnan kärkenä kulkivat Alfa-kurssit, joihin hakeutui myös kirkkoon kuulumattomia. Raamattuviikonloput taas syvensivät Alfasta saatua tietoa. Kertomusvuoden aikana aloitettiin Seniorifoorum ja Sanan lähteellä -illat. Vapaaehtoiset ovat aikuistyössäkin korvaamaton voimavara. Ilman heitä ei toiminta voisi olla nykyisen laajuista. Hatanpää Vihilahti-alueella seurakunta on vakiinnuttanut paikkansa. Lapsiperheet ja eläkeläiset tulevat toimintoihin parhaiten mukaan. Jumalanpalveluksia pidettiin yhdeksän vuodessa. Parhaiten vetivät väkeä kaksi kertaa vuodessa pidettävät Mukulamessut, joihin tulivat sekä lapsiperheet että ikäihmiset. Kauneimmat joululaulut täyttävät seurakuntatilan joka vuosi. Toinen mieluinen tapahtuma on Viikinsaaren retki helatorstaina. Viinikan seurakunta Viinikan seurakunnan jäsenmäärä laski kertomusvuoden aikana, mutta oli kuitenkin yli Tampereen seurakuntien keskiarvon eli 74 prosenttia. Kasteita oli edellisvuosien tapaan ja rippikoululaisia kolmanneksi eniten Tampereen seurakunnissa. Viinikassa pääjumalanpalveluksiin osallistuttiin hieman edellisvuotta enemmän, mutta vielä enemmän osallistujia keräsivät muut jumalanpalvelukset. Diakonian kirkkopyhä pidettiin kolme kertaa ja Tyhjän sylin messu ja vauvakirkko kaksi kertaa vuodessa. Peruskorjauksen jälkeen Viinikan kirkosta on tullut myös konserttikirkko. Vuoden aikana oli 13 musiikkitilaisuutta, joissa oli keskimäärin 186 henkeä. Viinikan seurakunnalla on ollut nuorisotyössä pitkään samat nuorisonohjaajat, mikä tekee työstä ammattitaitoista ja kattavaa. Monet 18 vuotta täyttäneet ovat olleet mukana ensin osallistujina ja myöhemmin vastuunkantajina. Sekä nuorten että nuorten aikuisten parissa on voimistumassa keskusteleva ja pohtiva ilmapiiri. Tämä näkyy hengellisten keskustelujen lisääntymisenä ja ohjelmissa ja keskusteluissa. Uusi iltamessu kokosi nuoria. Monet halusivat olla myös toteuttamassa messua. Messu tavoitti sellaisiakin nuoria ja nuoria aikuisia, joita ei ennen saatu innostumaan messusta. Myös leirit olivat nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa. Laman aiheuttamat ihmisten vaikeudet näkyivät diakoniatyössä, ja asiakkaita oli paljon myös kesäkuukausina. Tunnin mittaiset avoimet vastaanotot kirkolla maanantaista torstaihin ja Nekalassa perjantaisin olivat asiakkaille hyvä turvapaikka. Samoin Nekalassa perjantaisin toimiva Nekalan Pysäkki on vanhuksia kokoava kohtaamispaikka. Taloudellisen avustamisen tarve kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. RuokaNysse toimi yhtenä taloudellisen avun kanavana. Seurakunnassa on paljon yksinäisyyttä, mielenterveys- ja päihdeongelmia ja syrjäytyneisyyttä. Vapaaehtoisten panos oli korvaamaton voimavara perustoiminnassa. Vuoden aikana seurakunta teki uuden nimikkolähettisopimuksen ja lisää vapaaehtoisia tuli mukaan. Eri toimintaryhmien lähetyskannatus oli 15 085 euroa. Viinikka sai kertomusvuonna Nekalaan maahanmuuttajien ompelutyöpajan. Se oli yksi seitsemästä valtakunnallisesta Yhdessä työhön -hankkeen toiminnoista, joka rahoitettiin vuoden 2009 Yhteisvastuukeräyksen ja Pispalan Rukoushuoneyhdistyksen varoilla. Inkeri Hyrri, Riitta Hamara ja Raimo Laitinen viihtyvät Uusia eväitä elämän reppuun -kerhossa, jossa voi jakaa ilot ja surut. Kuva: Hannu Jukola 15

Osallistuminen seurakuntien tilaisuuksiin vuosina 2008-2009 Seurakunta Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Musiikkitilaisuudet Muut yleiset tilaisuudet 2008 %* 2009 %* 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Aitolahti 7 173 1.8 6 721 1.8 4 901 4 301 1 921 2 243 4 630 3 315 Harju 16 093 0.9 16 805 1.0 9 429 9 069 9 031 7 542 13 859 16 309 Hervanta 8 797 1.2 9 204 1.2 5 078 5 086 3 249 3 643 5 245 5 699 Härmälä 4 255 0.9 3 973 0.8 2842 3 003 614 439 1 552 2 764 Kaleva 12 137 1.1 9 689 0.9 8 955 9 524 2 918 5 099 7 028 5 399 Messukylä 20 187 1.1 19 590 1.1 11 826 13 032 7 111 7 800 14 391 9 083 Pyynikki 10 790 2.6 11 450 2.8 15 370 21 820 13 590 13 025 8 950 10 300 Ruotsalainen 1 999 4.3 2 181 4.7 2 194 2 186 836 1 110 96 - Teisko 3 809 2.8 3 955 2.9 1 670 1 068 1 065 1 050 230 161 Tuomiokirkko 19 407 2.9 20 051 3.1 16 315 16 785 34 782 34 756 17 184 19 481 Viinikka 5 583 0.9 5 700 1.0 6 148 6 797 2 986 2422 3 575 3 586 Yhteensä 110 230 1.4 103 619 1.3 84 728 92 671 78 103 79 129 76 740 76 097 muutos kokonaisosallistujamäärissä - 0.6% + 9.4% + 1.3% - 0.8% * Osallistuneita viikkoa kohti (52) seurakunnan väkilukuun verrattuna Tampereen seurakuntien jäsenmäärät (läsnä oleva väestö) 31.12.2009 31.12.2009 31.12.2008 Vähennys (-) Väkiluku Osuus Väkiluku Osuus Lisäys (+) Seurakunta Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä Aitolahti 7 328 4,8 7 336 4,8-8 Harju 33 086 21,6 33 134 21,6-48 Hervanta 14 908 9,8 14 571 9,5 337 Härmälä 9 302 6,1 9 225 6,0 77 Kaleva 20 174 13,2 20 382 13,3-208 Messukylä 33 463 21,9 33 953 22,1-490 Pyynikki 7 840 5,1 7 905 5,2-65 teisko 2 642 1,7 2 612 1,7 30 Tuomiokirkko 12 578 8,2 12 626 8,2-48 viinikka 10 641 7,0 10 826 7,1-185 tammerfors 913 0,6 894 0,6 19 Yhteensä 152 875 100,0 153 464 100,0-589 16

Lähetysjuhlat näkyivät ja kuuluivat! Kiinalainen lohikäärme johti avajaiskulkuetta Pakkahuoneelle. Kuva: Hannu Jukola 17

Tuomasmessujen mökin edustalla riitti ostajia. Rukousnauhat ja muut tuotteet olivat uniikkeja, rakkaudella tehtyjä. Keskustorista muodostui Lähetysjuhlien kohtauspaikka, jossa kävi kolmen päivän aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tampere oli saanut tehtäväkseen suomalaisten lähetystyön 150-vuotisjuhlien järjestämisen. Tällä kunnianosoituksella oli syynsä. Finlaysonin tehtaan väellä oli yhteyksiä Ruotsiin. Lähetystyö oli alussa maallikoiden ja naisten varassa. Finlaysonin lankakaupan hoitaja Catharina Ekblom ja mamselli Hydén ottivat lähetystyön sydämen asiakseen. Sama innostus siivitti tamperelaisia myöhemminkin. Tampereen juhlat toteutettiin city-tapahtumana. Keskustorista tuli lähetyskylä, jonka kaikki huomasivat. Koleasta säästä huolimatta Tampereen juhlien kävijöiden määrä oli noin 39 000, suurempi kuin koskaan lähetysjuhlien historiassa. Myös tiedotus välineiden kiinnostus tapahtumaan oli Suomen Lähetysseuran historiassa ennätyksellistä. Ongumbiro-messun muistaa ikänsä Namibia on monikulttuurinen, monikielinen mosaiikki. Tuomiokirkon kirkkovieraille saattaakin olla yllätys, että Ongumbiro-messu ei ole sliipattu kansainvälisille lavoille tehty kulttuuriesitys. Laulut tansseineen saattavat kuulostaa liiankin alkuperäisiltä, jopa epävireisiltä, ennusti ryhmän kokoaja Sakari Löytty. Ongumbiro-messun eri heimoista peräisin olevat soittajat, tanssijat ja muusikot ylistivät Jumalaa tavalla, joka jäi varmasti juhlamessussa olleiden mieleen. Tungosta mökin edessä Tuomasmessulaiset varasivat tuotteilleen yhden Keskustorin mökeistä. Rukousnauhojen hinnaksi laitettiin 15 euroa. Olimme ihmeissämme. Saimme myytyä kaikki ristit. 15 minuuttia ennen sulkemista myimme viimeisen helminauhan. Kaikkiaan tulot olivat 9 250 euroa. Muista Tuomastuotteista saimme vielä 1 300 euroa, Pirkko Tuomisto kertoo. Ristien tuotto lahjoitettiin Mauretanian kirkolle tyttöjen koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Aukeaman kuvat: Hannu Jukola, Jarmo Kulonen, Rami Marjamäki, Janne Ruotsalainen 18

Namibialaisten Ongumbiro-messu ei jättänyt Lähetysjuhlilla ketään kylmäksi. Messussa oli kyse musiikin, tanssin, mitä erilaisimpien soittimien ja kielien kokonaisuudesta Tampereen tuomiokirkon messu televisioitiin 14.6.2009. Tampereella siunattiin 11 lähetystyöntekijää Suomen Lähetysseuran palvelukseen. Siunaaminen tapahtui Ratinan stadionilla. Aleksanterin kirkko täyttyi Metallimessussa ääriään myöten. Lasten Katedraalista tuli lapsiperheiden tukikohta. 19

kasvualustana kristillinen usko Tampereen Eräpojat piti kesäleiriä Näsijärven rannalla. Partioaskareissa ovat Pyry Lehtinen, Aapo Lankinen, Leo Nokelainen ja Pyry Lindberg. Kuva: Rami Marjamäki 20