KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio 16.11.2012/Sito
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 NYKYTILA... 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN... 18 4 LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET... 21 5 YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET... 26 LÄHTEET... 32
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS 1 JOHDANTO KäsilläolevaerillisselvityslogistiikastajaelinkeinoelämäntarpeistaontoteutettuosanaKeskiSuomenlii kennejärjestelmäsuunnitelmaa.selvityksennykytilajatoimintaympäristöanalyysitperustuvatpääsääntöi sestikirjallisiinlähtöaineistoihin. Tiekuljetukset ovat KeskiSuomen keskeisin kuljetusmuoto. Tiekuljetusten määristä ja suuntautumisesta tehtiintilastokeskuksenvuosia2007 2009koskeviinotantatutkimuksiinperustuvatarkastelu.Ko.otanta tutkimustenmääräpaikkaaineistotsijoitettiinkartalleemme3 ohjelmalla.esitetytkuljetusvirratperustu vatvuosien2007 2009kuljetusmäärienkeskiarvoon.Tiekuljetustenkuljetusmääristätehtiinlisäksirinnak kaistarkastelulam pistetietojenavulla.muidenkuljetusmuotojenkuljetusmäärienarvioinnissakäytettiin olemassaoleviatilastoja. Selvityksessä toteutettiin yrityskysely KeskiSuomessa toimiville yrityksille. Kyselyyn saatiin vastauksia 62 yritykseltä,joista20olikuljetustenjalogistiikantoimialalta,22teollisuudentoimialalta,7kaupantoimialal ta ja 13 palveluiden toimialalta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään keskeisten toimijoiden näkemyksiä keskeisistäliikennejärjestelmäänjaaluelogistiikkaanliittyvistästrategisenkehittämisenpainopistealueista. 2 NYKYTILA KeskiSuomenelinkeinoelämänperustanaonpalvelualojenohellavankkateollisuus.Erityisestimetsäte ollisuussekäkonejametalliteollisuusovatalueenvahvojaaloja.jyväskylän,jämsänjaäänekoskenseutu kunnatovatmerkittäviäteollisuusseutuja.massajapaperiteollisuudentuotantolaitoksiasijaitseejämsäs sä,jämsänkoskella,äänekoskellajajyväskylässä.äänekoskenjajyväskylänseutukunnissaonrunsaastiko neiden ja laitteiden valmistusta, Keuruun seudulla metallituotteiden valmistusta. Metsäteollisuudella on Äänekoskellapaperitehtaanlopettamisestahuolimattavahvamerkitys(kartonki,sellujavaneritehtaat), samoin kemian teollisuudella. Puutuoteteollisuutta on paljon Äänekosken, Saarijärven Viitasaaren sekä Joutsanseutukunnissa.ErityisestiSaarijärven Viitasaarenseutukunnassatoimialanosuusonhuomattava, lähespuoletseutukunnankokoteollisuudenliikevaihdosta. Metsäteollisuuden sijoittuminen KeskiSuomessa on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Maakunnan merkittävimmätturvetuotantovyöhykkeetjaturvetuotannonkannaltatärkeätsuoalueetonesitettymyös kartalla(kuva2).keskisuomessaonmerkittävissämäärintukkujavähittäiskaupanyrityksiä.myösraken tamisen merkitys on viime vuosina kasvanut koko maakunnassa. Teollisuuden ja turvetuotannon lisäksi merkittäviämuitakuljetuksiasynnyttäviäalueitasijaitseepääasiassajyväskylänläheisyydessä(kuva3). Jätteidenkuljetuksetovatviimevuosinalisääntyneetmerkittävästijakuljetustarveonlähivuosinaedelleen kasvamassa.syitäovatmm.eu:nkaatopaikkadirektiivi(vaatimuksetkaatopaikkojenpohjarakenteillejne.), uudetjätteidenhyötykäyttötavoitteetjaloppusijoitettavanjätteenvähentämistavoitteet(jätteenpoltonja kierrätyksen lisääntyminen). EU:n energiapalveludirektiivin tavoitteena on parantaa liikenteen energiate hokkuutta9prosentillavuoteen2016mennessä,mikäkoskeemyösjätekuljetuksia.valtakunnallisenjäte suunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Tulevaisuudessa vaatimukset tiukkenevat vielä tästäkin.valtakunnallisen jätesuunnitel manmukaanyhdyskuntajätteidenkaatopaikkojen määräväheneenoin50:stänoin30:eenvuoteen2016 mennessä.keskisuomessayhdyskuntajätteidenjätehuollontoimintaonkeskitettykolmeenjätehuoltokes kukseen:jyväskylänmustankorkeaan,pohjoisessakeskisuomessasaarijärvensammakkokankaallejajäm sän MetsäKivelään. Laukaan Mörkökorpi tullee vastaamaan tulevaisuudessa Jyvässeudun yhdyskuntajät teenloppusijoituksesta. 2
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva1 Kuljetuksiasynnyttävätalueet:metsäteollisuudensijoittuminenKeskiSuomessa. 3
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva2 KeskiSuomen3.vaihemaakuntakaavanturvetuotantovyöhykkeetjaturvetuotannonkannaltatärkeätsuo alueet(lähde:keskisuomen3.vaihemaakuntakaava,kaavaselostus). 4
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva3 Kuljetuksiasynnyttävätmuutkeskeisetalueet:terminaalit,kauppakeskuksetjajätekeskukset. 5
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KeskiSuomisijaitseepääliikenneväylienvarrella,kokomaankattavienkuljetusvirtojensolmukohdassa. KeskiSuomenmaantieteellinensijaintionihanteellinenajosekälepoaikamääräystenkannalta.Erityisesti Jyväskylässäsijaitsevissaterminaaleissasuoritetaanrunsaastikuormienyhdistelyäsekämuutatavarankä sittelyä. Päivittäisten tavaravirtojen kannalta pääväylät, erityisesti VT4 (HelsinkiUtsjoki) ja VT9 (Turku Kuopio)ovattärkeitä.KeskiSuomentieverkostakolmannesonSaarijärven Viitasaarenseutukunnassaja hieman alle 30 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. KeskiSuomen alueen maanteiden keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna 2010 on esitetty alla olevassa kartassa (Kuva 4). Koko maan valta ja kantateiden osalta määrät on esitetty seuraavan sivun kartassa (Kuva 1Kuva 5). Kuorma autokuljetustenjakautumineneteläjakeskisuomentieverkollaonesitettykuvassa6. Kuva4 KeskiSuomenalueenmaanteidenkeskimääräinenraskaidenajoneuvojenvuorokausiliikenne2010. 6
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva5 Raskaanliikenteenkeskimääräinenvuorokausiliikennevaltajakantateillävuonna2010. 7
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva6 Valtateiden4ja9merkityserottuuselkeästikuormaautokuljetustenjakautumisessaEtelä jakeski Suomentieverkolla. Tiekuljetustenmerkitysonmaakunnanelinkeinoelämällesuuri.Tämäjohtuuerityisestimaakunnanmaan tieteellisestä sijainnista. KeskiSuomen alueella on kuitenkin koko maahan verrattuna suhteellisen paljon rautatieliikennettä ja rataverkko onkin kattava, mutta suurelta osin vähäliikenteinen. KeskiSuomesta on hyvätyhteydetsatamiin.keskisuomenyrityksilläonkinmahdollisuusvalitauseanerisuomensatamanpal velutarjonnasta,koskaläheskaikkiineteläjalänsi Suomenrannikonsatamiinonyhtäpitkämatka. TarkasteltaessaKeskiSuomentieliikenteentavarakuljetuksiakokonaisuutenavuonna2010enitentavaroita kuljetettiin valtatiellä 4 sekä valtatiellä 9 Jämsän ja Lievestuoreen välisellä tieosuudella. Molemmilla tie osuuksillatavaroitakuljetettiinaivankeskisuomenmaakunnanpohjoisintaosaalukuunottamattavähin tään5miljoonaatonnia.vuonna2010junakuljetustenvilkkaimmatrataosuudetolivatrataosuusjyväsky lästätampereensuuntaanjajyväskylästäpieksämäensuuntaan,joillatavaroitakuljetettiin24,99miljoo naatonnia.jyväskylänlentoasemankauttakuljetettiinlentorahtiayhteensä26tonnia.vesiliikenteentava rakuljetuksiaeikeskisuomessavuonna2010ollutlainkaan.kuvassa7onyhteenvetonaesitettytie,rauta tiejalentoliikenteentavarakuljetustenmäärätkeskisuomessavuonna2010. 8
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva7 KeskiSuomenalueentavarakuljetuksetvuonna2010. Metsäjametalliteollisuusovatmolemmatkuljetusintensiivisiäaloja.Pääteidenmerkitysonkuljetuksille suuri.keskeisetpäätietonpystyttypitämäänpääosinhyvässäkunnossa,vaikkakeskisuomenpäätieverkol la,erityisestivaltatiellä4ja9onpaljonparantamistarpeita. Kuvassa8onesitettytukkijakuitupuukuljetustenvuotuisettonnimäärättieverkolla.Alemmantieverkon merkitysonmetsäteollisuudenraakaainekuljetuksillesuurijamerkitysonesim.terminaaliverkkomuutos tenjohdostauseallaalueellaedelleenkasvamassa.alemmantieverkonosaltaonhaasteenarahoitusniuk kuudestajohtuvauhkaavakunnonedelleenheikkeneminen. 9
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva8 TukkijakuitupuuntiekuljetuksetEteläjaKeskiSuomessa. KeskiSuomenrataverkonosaltaonrunkorataTampereeltaJyväskylänkauttaPieksämäellesähköistettyja silläkulkeesekähenkilöettätavarajunia.lisäksijyväskylästäonratalänteenhaapamäensuuntaanjapoh joiseen Haapajärven suuntaan. Haapajärvelle on ainoastaan tavaraliikennettä, mutta Jyväskylästä Haapa mäellejasieltäedelleenseinäjoensuuntaanonmyöshenkilöliikenneyhteys.kaikkirataosatovatyksiraitei sia.suurinsallittuakselipainoonuseimmillaradoilla22,5tonnia. KaikillaKeskiSuomenradoillaonem.mukaisestitavaraliikennettä.Liikenneonvähäistälukuunottamatta TampereJyväskyläPieksämäkisekäJyväskyläÄänekoskivälejä.Vuoden2011rataverkontavaraliikenteen kuljetuksetonesitettyseuraavassakuvassa(kuva9).keskisuomenrautatiekuljetustenrungonmuodosta vat metsäteollisuuden tuote ja raakaainekuljetukset. Tavaraliikenteen kilpailun avautuminen näkyy jo KeskiSuomessa,kunProxiononaloittamassaturvekuljetuksetHankasalmelta.Tulevaisuudessarautatiekul jetusten määrän on arvioitu vähenevän erityisesti vähäliikenteisellä rataverkolla (mm. terminaaliverkon muutoksistajohtuen). 10
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kokkolaan Ouluun Iisalmi Seinäjoki Jyväskylä Pieksämäki Raumalle Mikkeli Helsinkiin Kouvolaan Kuva9 Tavaraliikenteenkuljetuksetrautateillävuonna2011(1000tonnia),(Lähde:Liikennevirasto). Liikenneviraston teettämän selvityksen mukaan raakapuun rautatiekuljetusten nykyisen toimintamallin mukainenpuunkuormauksenhoitaminenusealtapieneltäkuormauspaikaltauseallepienellekuormauspai kalleaiheuttaahuomattavanvaihtotyötarpeenjahidastaavaunukiertoa.toiminnantehostamiseksiraaka puunkuormaustoimintakeskitetäänterminaaleihinjaniitätäydentäviinkuormauspaikkoihin.selvityksessä onmääriteltysuomentoimintaympäristöönsopivaterminaalijakuormauspaikkaverkonlaajuusjakuljetus taloudellisesti parhaimmat terminaalien ja kuormauspaikkojen sijaintipaikat. Tavoitetilassa vuonna 2018 rataverkollaon14raakapuuterminaalia,tämänhetkisen9terminaalinsijasta.raakapuunkuormauspaikko jaonsensijaantarkoitusvähentäänykyisestä95paikasta32paikkaan.tavoitetilan32kuormauspaikasta KeskiSuomessa sijaitsee ainoastaan Suolahti; lisäksi KeskiSuomeen ei sijoittuisi yhtään terminaalia. Bio energiankuljetustenosaltamuutoksetovatkeskisuomenkannaltahuolestuttavia.muutostenvaikutukset tiejarataverkonkuljetusmääriinovatarvioidenmukaanhuomattavia(kuvat1011). 11
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva10 Rataverkonraakapuunterminaalijakuormauspaikkaverkonsekäoperatiivisentoiminnanmuutostenarvi oidutvaikutuksetrataverkonkuormituksiin(tonnia/v,punainentarkoittaalisääntymistäjavihreävähene mistä). Kuva11 Rataverkonraakapuunterminaalijakuormauspaikkaverkonsekäoperatiivisentoiminnanmuutostenarvi oidutvaikutuksetpäätieverkonkuormituksiin(tonnia/v,punainentarkoittaalisääntymistäjavihreävähe nemistä). 12
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KeskiSuomen lentoasema sijaitsee Jyväskylässä. Jyväskylän lentoaseman kautta kuljetetaan vain vähän lentorahtia.alueenetäisyyshelsinki Vantaanlentoasemalleonsuhteellisenpieni.Tämänvuoksilentorah ti kuljetetaan pääsääntöisesti joustavina tiekuljetuksina HelsinkiVantaan lentoaseman ja KeskiSuomen välillä.mahdollisuutenalentorahtiontärkeäerityisestielektroniikkajamuulleteknologiateollisuudellese kä esim. teollisuuden varaosalogistiikalle ja poikkeamista johtuville kiirekuljetuksille niin viennissä kuin tuonnissa. Lentoliikenneonerityisentärkeäätyöasiamatkaliikkumiselle.Vuoden2010aikanamatkustajamäärätJy väskylän lentoasemalla vähenivät 15 %. Finnair lakkautti lentonsa Helsingin ja Jyväskylän välisellä reitillä lokakuussa2011.liikennöintiäjatkaakuitenkinflybe,jokaaloittiliikennöinninkolmellapäivittäisellävuo rollajyväskylänjahelsinginvälillä30.10.2011.lisäksiestonianairliikennöitallinnaan,muttalopettaalii kennöinnintammikuussa2013. KeskiSuomestakuljetetaantavaraauseaansatamaan.VuosaarijaTurkupalvelevaterityisestikappaleta varan,konttienjaperävaunujenkuljetuksia.haminakotkasatamankauttaviedäänmetsäjametalliteolli suudentuotteita.metsäjapuutuoteteollisuudensuuryksikkökuljetukset(konttijatrailerikuljetukset)kul jetetaanpääsääntöisestietelärannikonsatamienkautta.kyselyynvastanneidenyritystentärkeimmättuon tijavientisatamatolivatvuosaarijaturku.suurtensatamienasemaakappaletavaransuuryksikkökuljetuk sissa vahvistavat riittävät linjaliikenneyhteydet ja riittävä volyymi tavaravirtojen yhdistämiselle (saman määränpäänlaivoihin,tavaravirtojenyhdistelylessthancontainerload/lclkuljetuksissajne.). Hakurahtiliikenteessä (aika tai matkarahtaus) tai sopimusliikenteessä kuljetettaville tavaralajeille (mm. bulkjairtokappaletavara)satamanlinjaliikenneyhteyksilläeiolemerkitystäjasatamanvalinnanperustee na on usein sataman saavutettavuus (maakuljetusmatka jaaika), sataman ominaisuudet (satamaväylän syvyys laivan koko, varastointikapasiteetti), tarvittavan palvelun tehokkuus (läpivirtausaika), soveltuva lastaus,purkujalastinkäsittelylaitteisto,laivakuljetuksensujuvuussatamaan/satamasta(jääolot,laivojen odotusajat,ympärivuotisuustms.)sekäliikennöinninsujuvuusmääräsatamiin. Selvityksessätehtiinmyösvuosina2007,2008ja2009kuljetettujentonnimäärienkeskiarvoihinperustuva tarkastelukeskisuomentiekuljetustensuuntautumisestaerisatamiin(kuvat12ja13).tarkasteluperustuu Tilastokeskuksen ko. vuosia koskeviin otantatutkimuksiin, joiden määräpaikkaaineistot sijoitettiin tiever kolleemme3ohjelmalla.tämäntarkastelunmukaansuurimmattiekuljetustenvientisatamatolivathelsin ki,kotka,haminajaturku.vastaavastisuurimmattuontisatamatolivathamina,helsinki,kotkajanaantali. KeskiSuomesta ei ollut tiekuljetuksina tapahtuvaa vientiä rajaasemien kautta, ainoastaan tuontia Nuija maanrajaasemankautta.keskisuomenalueellavientijatuontikuljetuksetkuljetetaanvaltateiden4,9ja 13kautta.KeskiSuomessaselvästivilkkainvientijatuontikuljetustentieosuusonvaltatie4Jyväskylästä etelänsuuntaan. 13
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva12 KeskiSuomenviennintiekuljetukset. KeiteleenjaPäijänteenvesistötmuodostavatkanavayhteydenvälitykselläKeskiSuomenläpiulottuvan vesitieverkoston.vesikuljetuksillaeikuitenkaanolesuurtamerkitystäelinkeinoelämänkannalta,erityisesti puuttuvanmeritieyhteydenvuoksi.vesikuljetuksillaeimyöskäännähdämerkittäväärooliabioenergiankul jetuksissa. JyväskylänseudulleontoteutettuInnoroadkonsepti,tieliikennealanosaamisverkosto,jossakehitetään tieliikennejaajoneuvotoimialaninnovaatioitajaosaamista.osanatätäverkostoatoimiiinnoroadpark, yrityspuistoalue.innoroadparkontieliikennejaajoneuvotoimialaanerikoistuneidenyritystenjaniitätu kevien yritysten kansainvälinen keskittymä, joka yhdistää yritystoimintaa sekä akateemista tutkimusta ja koulutusta.innoroadparksijoittuujyväskylänkaupunginseppälänkankaan,palokankaanjapalokärjensekä LaukaanTiituspohjanalueille. 14
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva13 KeskiSuomentuonnintiekuljetukset. KeskiSuomenläpikulkeekaksikansainvälistäkuljetuskäytävää.Botniankäytävä(BothnianArc/Bothni an Corridor) kuuluu TENTydinverkkoon. Valtatie 4 on myös osa liikennekäytävää ja TENTydinverkkoa. KuljetuskäytäväkulkeeSuomenjaRuotsinpuolellaPerämerenkaartajapääosinPohjanlahdenrantojapit kin. Se kulkee Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle sekä Suomenlahden yli Baltiaan. TENT ydinverkononmääräollavalmisvuoteen2030mennessä.tavoitteenaonpoistaaliikenteenpullonkauloja, uudistaainfrastruktuuriajasujuvoittaarajatylittävääliikennettä.ydinverkkoonjaettu10käytävään,joiden avullakoordinoidaanydinverkoninfrastruktuurinkehittämistä.ydinverkontavoitetasonmäärittelyonvielä osinkesken.tavaraliikennevoitälläkäytävällätulevaisuudessakasvaaedelleenkuljetuspalvelujenkysyn nänlisääntyessä(kaivoshankkeetjne.)jatoimintaympäristönmuuttuessa(ympäristöasioidenmerkityksen kasvujne.). Kuljetuskäytävän kehittämiseen tähtäävä Bothnian Green Logistic Corridor (BLGC) hanke alkoi kesällä 2011.TämähankerahoitetaanEU:nItämerenmaidenohjelmastajasekestäävuoteen2013saakka.Hank keentavoitteenaonkehittääjatehostaakäytävääuusienälykkäidenliikenneratkaisujenjatehokkaidenlo gististenketjujenavulla.tavoitteenaontehdäkäytävästäpohjoiseneuroopantärkeinvihreätavarakulje tusväylä. Käytävän kehittyminen vahvistaisi KeskiSuomen kuljetusyhteyksiä pohjoisen suuntaan (esim. 15
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS metsä ja metalliteollisuuden raakaaineiden kuljetukset pohjoisesta), länsirannikon satamien saavutetta vuuttajakeskisuomenyritystenkaupankäyntiäpohjoisruotsiinjapohjoisnorjaan. Kuva14 Botniankuljetuskäytävä. ToinenKeskiSuomenläpikulkevakuljetuskäytäväonKeskipohjolanitälänsisuuntainenkuljetuskäytä vä(midnordicgreentransportcorridor)ulottuunorjastaruotsinjasuomenkeskiosienkauttavenäjälle. Parhaillaanonmenossahanke,NorthEastCargoLinkNECLII,jonkatavoitteenaonkehittääjamarkkinoida Keskipohjolankuljetuskäytävää.EU:nItämerenmaidenohjelmastarahoitettavakolmivuotinen(20102013) hankekeskittyykuljetuskäytäväninfrastruktuurinjalogistiikankehittämiseenkutentiestöön,ratoihin,me rikuljetuksiin,logistiikkajajakelukeskuksiinsekäsatamiin.keskipohjolankuljetuskäytävätarjoaavaihtoeh toisenreitinperinteisillekuljetusreiteille. 16
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva15 Keskipohjolankuljetuskäytävä. 17
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN Maailmantalouden ja liiketoimintaympäristön kehitystrendit sekä työnjako vaikuttavat elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Tuotannon kustannukset ja kannattavuus eri alueilla ohjaavat yritysten sijaintipäätöksiä. Niinikäänerilaistenuhkatekijöidenkasvuvaikuttaasijaintipäätöksiin.Globalisaatioonlisääntymässä,mutta toisaaltasenvastareaktionamyöslokalisaatiovoitulevaisuudessajoillakinaloillalisääntyä.tähänovatsyi nä tuotannon epävarmuustekijät kasvavan kysynnän ja halvemman työvoiman maissa (yritystoiminnan kulttuurierot, ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriilmiöt, poliittinen epävakaisuus tms.). Tuotekehitys, uudettuotannonalatsekätuotantoontarvittavienraakaaineidenrepertuaarinmuutoksetohjaavatomalta osaltaantätäkehitystä.myöspolttoaineidenjaerienergiamuotojenhintojenkehitykselläonsuurimerkitys. Sähköisenkaupanosuuskasvaajatkuvasti.Samoinaineettomankulutuksenlisääntyminenmuokkaatule vaisuudenelinkeinoelämää. Yrityskyselyn mukaan markkinoiden kehittyminen, polttoaineiden hinnan kehitys sekä maailmantalouden kehitysovattärkeimpiäkeskisuomenyritystentoimintaanvaikuttaviatekijöitä.myösvaltionjaeu:nkulje tuspolitiikallanähtiinolevansuurivaikutus. Maailmanpoliittinentilannevaikuttaamonintavoinelinkeinoelämään.Erilaisetkriisit,terrorismijamuut häiriötekijätlisäävätepävarmuutta.kansainväliseenkaupankäyntiinvaikuttaaerimaidensekäeu:nerilai setsäännöstötjalait.myöserilaisillakansainvälisilläsopimuksillaonsuurimerkitys.esimerkiksitulossaole vatiukennettulaivojenpolttoaineidenrikkidioksidipitoisuusrajaitämerellä(0,1%)nostaatulevaisuudessa teollisuuden vuotuisia kuljetuskustannuksia arviolta noin 0,6 1 miljardia euroa. Tämä yhdessä muiden toimintakustannuksianostavientekijöidenkanssavoivaikuttaayritystensijaintipäätöksiin.suomion saari ja riippuvainen merikuljetuksista. Kuljetusalan harmonisointi ja kilpailun vapautuminen muokkaa tulevai suuden kuljetusalaa ja vaikuttaa elinkeinoelämän logistiikan toimintatapoihin. Erityistä merkitystä on lii kenneinfrastruktuurillajasenylläpidolla. EU:nliikennepolitiikassatulevatkorostumaanns.vihreätkuljetuskäytävät,jotkaonmainittuEU:nlogistii kantoimintasuunnitelmassa.tulevaisuudessatultaneenmäärittelemääneu:nvihreidenkuljetuskäytävien verkko. Määrittely on pääsääntöisesti poliittinen kysymys. Määrittelylle tietoa tuottavia ja valmistelevia tutkimusjaverkostoprojektejaonjokäynnistetty.näistälaajimmassasupergreen hankkeessa(suppor tingeu slogisticsactionplanongreencorridorsissues)kehitetäänmittaristojakuljetuskäytävienekote hokkuudenmittaamiseksi,arvioidaanvihreydenkannaltakuljetusteknologioidenjaictratkaisujenkäyttöä eri kuljetuskäytävillä sekä annetaan suosituksia EU:n liikennepolitiikan kehittämiselle ja tutkimuksen jat kosuuntaamiselle. Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen ilmasto muuttunee keskimäärin lämpimämmäksi ja sateisem maksi. Rankkasateet yleistyvät ja voimistuvat ympäri vuoden. Nollakelit lisääntyvät aluksi koko maassa, muttasaattavatvähetävuosisadanpuolivälistäeteläsuomessa.itämerenjääpeiteväheneejasuomenlah dellakeskivedenkorkeusnousee.ilmastonmuuttuminenvoiheikentäätyötuvallisuuttaerityisestitiekulje tuksissa,jakelukuljetuksissa,satamissajasuurillaratapihoilla.vähentyneenroudanaiheuttamapuidenkaa tumisenlisääntyminenhaittaarautatiejatiekuljetuksia.kelirikonesiintymisajankohdatjapainorajoitusten ajankohdatmuuttuvatjakokonaisaikavoipidentyä.rankkasateidenaiheuttamajamuutulviminenvoivat ylittääkuivatusrakenteidenmitoitustason.kunnossapidonajoituksiajakohdentamisiavoidaanjoutuatar kistamaan.ilmakuljetuksilleilmastonmuutoksestaeilentokorkeudenjajonykyisentoiminnallisenvarautu misenvuoksiaiheudusuuriahaittoja.ilmastonmuuttumisenjaääriilmiöidenvaikutuksiatavaraliikenteelle jayritystentoimintaanonselvitettylaajastiliikennejaviestintäministeriönjulkaisusarjanilmastonmuutos jatavaraliikenne tutkimuksessa. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen hiilidioksidijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia tullaan arvioi maanentistäkinkokonaisvaltaisemmin.teollisuusnäkeeilmastonmuutoksenjasenhillinnänlisääväntuo tannon ja toiminnan kustannuksia. Kustannuksia lisää energian, polttoaineiden ja raakaaineiden hinnan 18
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS nousujasaatavuudenvaikeutuminensekävaadittavatinvestoinnituusiinpolttoaineisiin,hiilidioksidipääs töjenvähentämiseenjahiilidioksidivapaantuotannonlisäämiseen.kuljetusalanmukaankuljetusketjujenja kuljetuselinkeinonkustannuksettulevatniinikäännousemaanilmastonmuutoksenjasenhillinnänseurauk senapolttoaineidenhinnannousun,päästökaupanlaajenemisensekäerilaistentavaraliikenteeltäperittävi enympäristömaksujenmyötä.todennäköisestiilmastonmuutoksenhillintätuleekorottamaankuluttajahin toja sekä teollisen toiminnan ja sen raakaainehankinnan että toimitus ja kuljetusketjujen kustannusten nousunmyötä. Tulevaisuuden toimitusketjuihin vaikuttaa merkittävästi tieto ja kuljetusteknologian kehitys. Tiedon lä pinäkyvyys tulee kasvamaan. Toimitusketjujen toimintamallit, strategiat ja ideologiat muuttuvat. Samalla toimitusketjuistatuleeentistädynaamisempia.toisaaltatoimitusketjutmonimutkaistuvatjatulevatentistä haavoittuvimmiksi. Ilmaston ääriilmiöiden lisääntyminen voi johtaa eri tuotantopaikkojen, markkina alueidentaikuljetusreittienhäiriöherkkyysluokituksiin.logistiikanulkoistaminenjalisäarvopalveluidenky syntäkasvaa,mikäluouusiamarkkinoitaerityisestilogistiikkayrityksille. Tulevaisuudessakuljetusketjujatultaneenarvottamaanniidenenergiatehokkuudenmukaisesti.Yhteises tisovitutmittaristotkuitenkinvieläpuuttuvat.eu:nenergiapalveludirektiivintavoitteenaonlisätäliiken teenenergiatehokkuutta9prosentillavuoteen2016mennessä. Euroopassaonkehitettyratkaisuja,joissaannetaanalennuksiatietullimaksuihinkuljetusketjunenergiate hokkuudenjaympäristöystävällisyydenperusteella.samoinhuolintaliikkeettulevattarjoamaanenergiate hokkaampia ja hitaampia kuljetusketjuja halvemmalla kuin nopeampia. Erilaiset kuljetusketjujen vihreät merkit( greenlabelling )yleistyvät.yleensäekotehokaskuljetusketjuonmyöskustannustehokas.näinei kuitenkaanoleesimerkiksisilloin,josympäristöystävällistenkuljetusmuotojenkäyttöedellyttääuseitaväli käsittelyjä. Erilaisetlogistisetverkostotkehittyvätjalogistiikkatoimintojakeskitetäänentistätehokkaampiinlogistiik kakeskuksiin. Merkittävillä talousalueilla tuleekin pyrkiä liikenneinfrastruktuuria kehittämällä, alueellista logistiikan yhteistoimintaa edistämällä ja logistiikan maankäyttöä tehostamalla pyrkiä lisäämään alueen houkuttelevuuttateollisuudellejakaupalle. Kuljetusalan työvoiman riittävyys ja alan houkuttelevuus tulisi varmistaa. Esimerkiksi Suomen tiekulje tusalaa uhkaa työvoimapula taloudellisen taantuman jälkeen. Erityisesti tämä koskee jakelukuljetuksia ja erityisosaamista vaativia kuljetussuoritealoja (mm. vaarallisten aineiden kuljetukset, erikoiskuljetukset). Kuljetusala kilpailee yhä vähenevistä työvoimaresursseista muiden alojen kanssa. Työvoimaresursseja on arvioitumm.tiekuljetusalantulevaisuuskatsauksessa. Liikennevirastoonkehittämässämenetelmiäkuljetusketjujenpalvelutasonmäärittämiseksi.Tavoitteena onmääritelläasiakastarpeidenperusteellaerilaisiapalvelutasojaerityyppisillejaeritavoinliikenneverkkoa käyttäville kuljetusketjuille. Nämä määrittelyt koskevat luonnollisesti myös KeskiSuomen teollisuuden ja kaupankuljetusketjuja. Edellä kuvatut yleiset toimintaympäristön muutostekijät vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti Keski Suomenelinkeinoelämäänjalogistiikkasektoriin.Neonsyytäottaahuomioonmaakunnantavaraliikenteen liikennejärjestelmäntarkastelussa. 19
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS ALUEELLISETMUUTOSTEKIJÄT Kuva16 Toimintaympäristönmuutostekijät. Näidenlisäksionpaljontoimintaympäristönmuutostekijöitä,jotkavaikuttavaterityisestiKeskiSuomessa jakeskisuomenelinkeinoelämään.elinkeinoelämänrakennemuutos,esim.vuoden2011lopussatoteutet tuäänekoskentehtaanpaperituotannonlopettaminenvaikuttavatkuljetusmääriin.kokonaisuutenakeski Suomenelinkeinorakennesiirtyytasaisestikohtipalveluvaltaisempaarakennetta.Muutosonviimevuosina kiihtynytjauusiatyöpaikkojaavautuuuusillatehtävämäärityksillä.teollisuudensuhteellinenosuuslaskee jatkossa. Myös alkutuotannosta häviää huomattavasti työpaikkoja. Erityisesti maatalousyrittäjien määrä vähenee. Tällä ei välttämättä ole tuotannollisia heijastuksia, jos tilakoot kasvavat edelleen ja tuottavuus lisääntyy.tämätuleejohtamaankäytännössävähäliikenteisentieverkonkuormituksenkasvuun,kunkulje tustenyksikkökootkasvavat. Toisaaltaesim.hajaasutusalueidenväestönväheneminenjatoimintojenkeskittyminenvaikuttavathaja asutusalueenkuljetustenpalvelutasoonjakustannuksiin.lisäksijoluvussa2esitetytliikennejärjestelmän kinmuutokset(esim.terminaaliverkko)suuntaavatkuljetuksiauudelleenjaem.tapauksessasiirtävätnykyi 20
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS sin raiteitse hoidettavia kuljetuksia tieverkolle. Edellisessä luvussa mainittu jätehuollon ja jätelogistiikan toimintaympäristömuutosvaikuttaamyöskeskisuomenjätekuljetustensuoritteisiinjasuuntautumiseen. Väestönikääntyminenvaikuttaatulevaisuudessamyöstyövoimansaatavuuteen.Maakunnanvahvaasema koulutussektorillaedesauttaaturvaamaanosaavantyövoimanriittävyyttämaakunnassa.erityisestivoima kastiekuljetusalankoulutusklusteriauttaaturvaamaantyövoimansaatavuuttatiekuljetusalalla. Väestöväheneevanhoissakuntakeskustoissajavanhoillaasutusalueilla.Ikääntyneethakeutuvatpalvelujen lähellekeskustoihin.lapsiperheethakeutuvatväljään,maaseutumaiseenasuinympäristöön,jostaonhyvät liikenneyhteydet. Uudet työpaikkaalueet syntyvät pääväylien varteen ja risteysalueille. Näin Jyväskylän keskusta,senliepeetjapääväylienvarretkasvavat.jämsänseudullahimoksenympäristötiivistyymatkailu rakentamisenmyötä. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien johdosta biopolttoaineiden merkitys kasvaa. Tämän odotetaan tuo van uusia liiketoimintamahdollisuuksia KeskiSuomeen. Maakunnan tavoitteena on lisätä turpeen, puun, peltobiomassanjajätteidenkäyttöä. 4 LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET KeskiSuomenalueellatoimivilleyrityksilletehtiinlogistiikkakysely.Kyselyynsaatiinvastauksia62yrityksel tä,joista20olikuljetustenjalogistiikantoimialalta,22teollisuudentoimialalta,7kaupantoimialaltaja13 palveluiden toimialalta. Suuri osa vastanneista yrityksistä, n. 42 % oli pieniä korkeintaan viisi työntekijää työllistäviäyrityksiä.yritystenliikevaihtooliallemiljoonaeuroarunsaallapuolellayrityksistä.kyselylläsaa tiinkuitenkinkattavaotosmyösalueensuuristayrityksistä,joitatoimiialueellalukumääräisestivähemmän kuinpieniäyrityksiä. Toimintajakuljetukset Kuljetusten ja logistiikan toimialan yrityksistä suurin osa arvioi kuljetustensa määrän pysyvän ennallaan vuoteen2020mennessä.samoinarvioimyössuurinosateollisuudentoimialanyrityksistä,joistakuitenkin melkosuuriosa(n.3140%)arvioimyöskuljetustensakasvavan.kaupantoimialanyrityksistäsuurinosa arvioikotimaankuljetustensakasvavan.palveluidentoimialanyrityksistäpuoletarvioikotimaankuljetus tensapysyvänennallaanjapuoletkuljetustensakasvavan.keskimäärinyrityksetarvioivatkuljetustensapy syvänennallaantaikasvavan(kuva17). Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Kotimaan kuljetukset Tuontikuljetukset Vientikuljetukset Kuljetukset ja logistiikka 10,5 % 57,9 % 31,6 % 14,3 % 85,7 % 14,3 % 85,7 % Teollisuus 9,5 % 57,1 % 33,3 % 12,5 % 56,3 % 31,3 % 60,0 % 40,0 % Kauppa 14,3 % 14,3 % 71,4 % 75,0 % 25,0 % 100,0 % Palvelut 50,0 % 50,0 % 100,0 % 100,0 % Kaikki 10,2 % 51,0 % 38,8 % 10,7 % 67,9 % 21,4 % 3,8 % 73,1 % 23,1 % Kuva17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % VastaajienKeskiSuomenyritystenkuljetustenkehittyminenvuoteen2020mennessä. 21
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Yleisesti yrityksissä arvioitiin KeskiSuomen yrityksen tuotannon tai toiminnan kasvavan vuoteen 2020 mennessä.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksistäsuurinosa(n.58%)arvioituotantonsataitoimin tansakasvavan.teollisuudentoimialanyrityksistäylikolmeneljäsosaaarvioituotantonsataitoimintansa kasvavan. Kaupan toimialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi tuotantonsa tai toimintansa kasvavan ja kolmasosa arvioi sen vähenevän merkittävästi. Palveluiden toimialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi tuotantonsataitoimintansakasvavan(kuva18). Vähenee merkittävästi Vähenee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa merkittävästi Kuljetukset ja logistiikka 21,1 % 21,1 % 31,6 % 26,3 % Teollisuus 4,5 % 18,2 % 36,4 % 40,9 % Kauppa 33,3 % 16,7 % 50,0 % Palvelut 8,3 % 25,0 % 58,3 % 8,3 % Kaikki 3,4 % 10,2 % 18,6 % 37,3 % 30,5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva18 YritystentuotannontaitoiminnankehittyminenKeskiSuomessavuoteen2020mennessä. Kyselynmukaanselvästitärkeimmätyritystenkäyttämätsatamatvuonna2010olivatsekätuonnissaettä viennissähelsinginvuosaarensatamajaturunsatama.tämätulos poikkeaa jossainmäärinedelläkuva tuntilastokeskuksenotantatutkimuksiinperustuvanemme3 analyysintuloksista,joskinsiinäolivatmu kanavaintiekuljetukset.tulospoikkeaamyösaiempienselvitystentuloksistakoskientärkeimpiäsatamia. Tämäjohtuneesiitä,ettätässäonkyseessävainotosyrityksistäjaetenkinsiitä,etteitärkeysjärjestystässä perustutavaratonneihin.tulosperustuusiisvastanneidenyritystenmäärääneikäkuljetusvolyymeihin.se kuvaasitä,mitentärkeänäerisatamatvastanneissayrityksissänähtiin. Suurinosa(n.60%)yrityksistäarvioitärkeimpiensatamientainiidentärkeysjärjestyksenpysyvänennallaan vuoteen2020mennessä.kolmasosavastaajistaeiosannutarvioidasatamientärkeydentaitärkeysjärjes tyksenmuuttumista.yrityksistän.7%arvioitärkeydentaitärkeysjärjestyksenmuuttuvan. Yrityksetnäkivätliikenneväylienkunnossapidontärkeimpänäkuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvänäkehittä miskohteena.lähesyhtätärkeinäpidettiinkuljetuspalveluitatiestölläjapääteitä.myösalueellinenlogis tiikkayhteistyöjavähäliikenteistenteidenkunnossapitonähtiintärkeinä.vähitentärkeinäpidettiinkontti junayhteyttä tärkeimpään satamaan, vesiväyliä, yhdistettyjä junaautokuljetuksia, kuljetuspalveluita vesi teilläjalisäarvologistiikanpalveluita(kuva19). 22
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Liikenneväylien kunnossapito 43 Kuljetuspalvelut tiestöllä Päätiet 40 41 Alueellinen logistiikkayhteistyö Vähäliikenteiset tiet 23 24 Logistiikka-alueet ja terminaalit Logistiikan peruspalvelut Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Toimialakohtainen logistiikkayhteistyö Radat 7 10 16 15 14 14 Kuljetuspalvelut raiteilla 6 Lentorahtipalvelut 5 Muu kehittämiskohde Lisäarvologistiikan palvelut Kuljetuspalvelut vesiteillä 2 2 2 Yhdistetyt juna-/autokuljetukset Vesiväylät Konttijunayhteys tärkeimpään satamaan 1 1 0 0 10 20 30 40 50 Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva19 KeskiSuomenmaakunnankuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvätkehittämiskohteettärkeysjärjestyksessä. Yksittäisiäpoikkeuksialukuunottamattayritykseteivätkäyttäisitärkeimpäänsatamaansuuntautuvaakont tijunayhteyttä,jossellainenolisitarjolla.yritykseteivätmyöskäänkäyttäisijunaautokuljetuksia,jossään nöllinenyhteysolisijyväskylänjahelsinginvälillä. Yrityksistän.80%eiolluttietoinenkansainvälistenkuljetuskäytävienkehittämishankkeista(KeskiPohjolan kuljetuskäytäväjabothniangreenlogisticcorridor)javainn.2%oliosallistunutniihinliittyviinkehittämis hankkeisiin.yrityksistänoinkolmeneljäsosaaarvioi,ettäkehittämishankkeillaeiolemerkitystätaimerkitys onpienitoimialansakuljetustenkannaltajan.68%arvioimerkityksenmelkosuureksitaierittäinsuureksi. Vajaaviidenneseiosannutarvioidakehittämishankkeidenmerkitystä. Toimintaympäristönmuuttumisenvaikutukset TärkeimpinäyritystentoimintaanKeskiSuomessavaikuttavinatekijöinäyrityksetpitivätliikenneyhteyksien jamarkkinoidenkehittymistä(kuva20).myöspolttoaineenhinnankehitystä,sopivantyövoimansaatavuut ta, yritystoiminnan tukemista ja maailmantalouden kehitystä pidettiin tärkeinä tekijöinä. Tonttien saata vuutta, säännöllisiä lentorahtiyhteyksiä ja logistiikkajärjestelmän muuttumista pidettiin vähiten tärkeinä tekijöinä.säännöllisiälentoyhteyksiäarvioitiintässätavaraliikenteentarpeidenpohjalta,eisiistyöasiamat kaliikkumisenpohjalta.työasiamatkaliikkumisenkannaltasäännöllisetlentoyhteydetovatelintärkeitä. 23
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Liikenneyhteyksien kehittyminen Markkinoiden kehittyminen Polttoaineiden hinnan kehitys 33 34 34 Sopivan työvoiman saatavuus 30 Yritystoiminnan tukeminen Maailmantalouden kehitys 26 26 Alueen keskeinen sijainti Valtion ja EU:n kuljetuspolitiikka Ympäristöasioiden merkityksen kasvu Alihankkijoiden sijainti lähialueella Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus yleisesti Raaka-aineiden ja komponenttien hintakehitys Koulutustarjonta Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus Keski-Suomesta Logistiikkajärjestelmän muuttuminen Säännölliset lentoyhteydet 2 4 13 12 12 11 10 9 8 7 Tonttien saatavuus 1 0 10 20 30 40 Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva20 YritystentoimintaanKeskiSuomessavaikuttavattekijättärkeysjärjestyksessä. Logistiikkapalvelutjalogistiikkayhteistyö Kuljetuspalvelujatarjoavistakuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksistä94%arvioikuljetusjalogistiik kapalveluidenolevanriittävääkeskisuomessa.sitävastoinkuljetusjalogistiikkapalvelujakäyttävienteolli suuden,kaupanjapalveluidenyrityksistä1739%arvioipalvelutarjonnanolevanliianvähäistä.teollisuu dentoimialanyrityksistälähespuoletarvioivarastointipalvelujentarjonnanolevanliianvähäistä.myöskul jetustenjalogistiikansekäkaupantoimialoillalähesviidesosayrityksistäsekäkolmasosapalveluidentoimi alanyrityksistäarvioivarastointipalvelujentarjonnanriittävyydensamallatavalla.kaikistalogistiikkapalve luistahuolintapalveluissaonyritystenmukaanvähitenpuutteita.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityk sistä87%,teollisuudentoimialanyrityksistä93%jakaupantoimialanyrityksistäkaikkiarvioihuolintapalve luidenolevanriittävää.palveluidentoimialanyrityksistäkolmasosaarvioihuolintapalveluidenolevanliian vähäistä(kuva21). Yrityksistä5780%arvioilogistiikanlisäarvopalvelujentarjonnanolevanKeskiSuomessariittävää.Lisäar vopalveluiden tarjonnan kasvattamista kaivattiin eniten kuljetus ja logistiikkatoimialalla. Kaikki kaupan toimialanyrityksetarvioivatlogistiikantoimialakohtaiseterikoispalvelutriittäviksi.muidentoimialojenyri tyksistäperäti3350%arvioilogistiikantoimialakohtaiseterikoispalvelutliianvähäisiksi.näidenjavaras tointipalvelujentarjonnankasvattamisellenäyttäisilöytyvänalueeltakysyntää. 24
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Riittävää Liian vähäistä Kuljetukset ja logistiikka 94 % 6 % Kuljetuspalvelut Teollisuus Kauppa Palvelut 61 % 71 % 83 % 39 % 29 % 17 % Varastointipalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 81 % 53 % 83 % 67 % 19 % 47 % 17 % 33 % Kuljetukset ja logistiikka 87 % 13 % Huolintapalvelut Teollisuus Kauppa Palvelut 67 % 93 % 100 % 33 % 7 % Logistiikan lisäarvopalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 57 % 71 % 75 % 80 % 43 % 29 % 25 % 20 % Logistiikan toimialakohtaiset erikoispalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 60 % 50 % 67 % 100 % 40 % 50 % 33 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva21 LogistiikkapalveluidentarjontaKeskiSuomenalueella. Alueellisenlogistiikkayhteistyöntärkeimpänäkohteenapidettiinhajaasutusalueidenkuljetuksiajaseuraa vaksitärkeimpänäkuljetustenyhdistelyä(kuva22). Kaikkien toimialojen yritykset arvioivat hajaasutusalueiden kuljetusten yhteistyön joko tärkeimmäksi tai toiseksitärkeimmäksiyhteistyökohteeksi.kuljetuksenjalogistiikansekäteollisuudentoimialojenyritykset arvioivatmyöskuljetustenyhdistelyn kahdentärkeimmänyhteistyökohteen joukkoon.sensijaankaupan toimiala arvioi tärkeimmiksi yhteistyön kehittämiskohteiksi vuokratyövoimapalvelut ja työvoiman yhteis käytönsekäpalveluidentoimialayritystenjaviranomaistenvälisensuunnitteluyhteistyön. 25
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Haja-asutusalueiden kuljetukset 30 Kuljetusten yhdistely 24 Seudulliset jakelukuljetukset Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö 19 19 20 Vuokratyövoimapalvelut työvoiman yhteiskäyttö Alueellisen logistiikan kehittämisen koordinointi Teollisuuden alihankinta 13 14 16 Kuljetusten tieto- ja seurantapalvelut 11 Koulutus (suuntaaminen, harjoittelu tms.) 8 Varastointipalvelut 7 Logistiikan tutkimuksen ja kehityksen tukeminen Säännöllisen konttijunaliikenneyhteyden edistäminen Konkreettisen logistiikkakeskuksen ja INNOROAD konseptin edistäminen Konttiliikennepalvelut ja konttien saatavuuden koordinointi Kansainväliset kuljetukset 3 3 2 2 6 Muu 1 0 10 20 30 40 Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva22 Logistiikkayhteistyönkohteettärkeysjärjestyksessä. 5 YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET KeskiSuomenelinkeinoelämänperustanaonpalvelualojenohellavankkametsäteollisuussekäkonejame talliteollisuus,jotkaovathyvinkuljetusintensiivisiäaloja.keskisuomenalueellatoimivilleyrityksilletehdyn kyselynperusteellayritystentuotantotaitoimintakasvaavuoteen2020mennessä.keskimäärinyritykset arvioivattuontijavientikuljetustensapysyvänennallaantaikasvavanvuoteen2020,kuitenkinteollisuus yrityksistämelkosuuriosaarvioituontijavientikuljetustenkasvavan.suuriosaerityisestikaupanjapalve luidenyrityksistäarvioikotimaankuljetustensakasvavan.kokonaisuutenakeskisuomenelinkeinorakenne onkuitenkinmurroksessa,jossapalvelusektorinmerkitystuleeedelleenkasvamaansekäerityisestialkutuo tannonmuttamyösperusteollisuudenlaskemaan.haasteenkehittämiselletuomyöskeskisuomeneriseu tukuntien erilaisuus ja kasvun keskittyminen Jyväskylän seudulle. Muutoshaasteita liikennejärjestelmälle tuovatmyösvaltakunnantasollatehdytpäätöksetkoskienesim.terminaaliverkkoja. Tiekuljetusten merkitys on seudun elinkeinoelämälle suuri. Jyväskylän seudulle onkin muodostunut tielii kennealanosaamisverkostoinnoroadkonseptijasenyhteydessätoimivainnoroadpark yrityspuistoalue. Tulevaisuudentoimitusketjuissatiedonläpinäkyvyystuleekasvamaan.Innoroad konseptionhyvävastaus tähäntarpeeseen.yrityspuistopuolestaantukeetulevaisuudenkehitystä,jossalogistisetverkostotkehitty vätjatoimintojakeskitetäänentistätehokkaampiinlogistiikkakeskuksiin.yrityskyselynperusteellayritykset pitävätlogistiikkaalueitajaterminaalejatärkeinäkehittämiskohteina. KeskiSuomestaonhyvätyhteydetSuomenerisatamiinjayrityksilläonmahdollisuusvalitauseansataman väiltä.tärkeimmätsatamatovathelsinki,haminakotkajaturku.nämäsatamatnähtiintärkeimpinämyös tulevaisuudessa.lisäksimaakunnassaonmyöspaljonrautatieliikennettä.rautatieliikenteenosaltaonarvi 26
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS oitu kuljetusmäärien laskevan vähäliikenteisellä rataverkolla. Näissä arvioissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon lisääntyvien bioenergiakuljetuksien vaikutuksia. Näihin lisääntyviin kuljetuksiin tulisi varautua myöskeskisuomessajanäidenkuljetustenlisääntymisenvaikutuksetrautateidenterminaaliverkkoontu lisikin arvioida erikseen. Samalla myös vähäliikenteisten ratojen hyödyntämismahdollisuudet, esimerkiksi häiriötilanteissa,tulisiottaahuomioon. KeskiSuomessavientijatuontikuljetuksissaselvästitärkeintieosuusonvaltatie4Jyväskylästäetelänsuun taan.kaikissakuljetuksissatärkeimmättieosuudetovatvaltatie4kokokeskisuomenalueellasekävaltatie 9JämsänjaLievestuoreenvälillä.RatakuljetuksissatärkeimmätrataosuudetovatJyväskylästäTampereen ja Pieksämäen suuntiin. Nämä tavaraliikenteen painopistealueet tulee huomioida kehitettäessä Keski Suomenliikenneverkkoa. KeskiSuomenläpikulkeekaksikansainvälistäkuljetuskäytävää.Botniankäytävä/BothnianCorridorkulkee PerämerenkaartajapääosinPohjanlahdenrantojapitkin.Myösvaltatie4onosako.käytävää.Bothnian CorridoronmukanamyösEuroopanTENTTydinverkossa.Keskipohjolankuljetuskäytäväkulkeepuolestaan itälänsisuuntaisestinorjastaruotsinkauttasuomeenjaedelleensuomenkeskiosienkauttavenäjälle.yri tyskyselynperusteellakeskisuomenyrityksissäeijuuritunnetanäihinkansainvälisiinkuljetuskäytäviinliit tyviä kehittämishankkeita. Kuljetuskäytävien kehittämisellä ei arvioitu olevan suurta merkitystä yritysten kuljetustenkannalta,vaikkamuutoinesimerkiksipäätietnähtiintärkeiksikehittämiskohteiksi.nykyisetkan sainvälisetkuljetusvirratsuuntautuvat kuitenkinsuureltaosinko.kuljetuskäytävillejatulevaisuudenkau pankäynninkehittymisenkannaltakuljetuskäytävillävoiollaentistäenemmänmerkitystä.kuljetuskäytävä hankkeistaolisihyväjärjestäätyöpajojayritystenkanssajatiedottaaniistäentistälaajemmin. Maailmantaloudenkehitystrendit,globalisaatio,markkinoidenkehityssekäpolttoaineidenhinnankehitys vaikuttavatkeskisuomenelinkeinoelämäntulevaisuuteen.samatasiatnousivatesilleyrityskyselyssätär keinä yritysten toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Elinkeinoelämään vaikuttaa myös maailmanpoliittinen tilannesekäerimaidenjaeu:nsäädöksetjalait.eu:nliikennepolitiikassatuleetulevaisuudessakorostu maanns.vihreätkuljetuskäytävät.kuljetusjärjestelmienekotehokkuuttajavihreyttäedistävätliikennejär jestelmäntoimenpiteetolisikinhyväpriorisoidamm.vaikuttavuudenjatoteuttamiskustannustenperusteel lamaakuntatasolla. Yrityskyselynperusteellakuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvättärkeimmätkehittämiskohteetovatliikenne väylienkunnossapito,kuljetuspalveluttiestölläjapäätiet.alueellinenlogistiikkayhteistyö,vähäliikenteiset tiet,logistiikkaalueetjaterminaalit,logistiikanperuspalvelutjahajaasutusalueidenkuljetustenyhdistämi nensekäyritystenjaviranomaistenvälinensuunnitteluyhteistyöolivatyrityksillemyösmelkotärkeitä.eri tyisestiteollisuusnäkikuljetustenyhdistelyntärkeäksi.hajaasutusalueidenkuljetustenyhdistäminennäh tiintärkeäksimyöslogistiikkayrityksissä. Logistiikkaanliittyvääyhteistyötätarvitaankinenitenhajaasutusalueidenkuljetuksissa,kuljetustenyhdiste lyssäjaseudullisissajakelukuljetuksissa.myösyritystenjaviranomaistenvälistäsuunnitteluyhteistyötätoi vottiinlisää.lisäksitoivottiinyhteistyötäkalustonjatilojenkäytössä,vuokratyövoimapalveluissa,alueelli senlogistiikankehittämisenkoordinoinnissa,teollisuudenalihankinnassasekäkuljetustentietojaseuran tapalveluissa.yhteistyötävoidaanedistääolemassaolevienkanavienkautta(innoroad).yhteistyönkehit tämistä varten olisi hyvä laatia maakunnallinen alueellisen logistiikkayhteistyön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassatulisiselvittääse,mitenolemassaolevatyhteistoimintaverkostotvastaavatyrityskyselyssä ilmenneisiinyhteistyönkehittämistarpeisiin.suunnitelmanperusteellavoidaantarvittaessarakentaauusia yhteistoimintamalleja tai päivittää olemassa olevan yhteistoiminnan toimintamalleja ja tavoitteita. Haja asutusalueiden ja muiden kuljetusten yhdistelemistä voisi palvella esimerkiksi virtuaalinen tietoportaali, jossa olisi tieto yhdisteltävissä olevista hajaasutusalueiden ja muista kuljetuksista. Käytännössä logistiik kayritystentulisisijaitatoistensaläheisyydessä,jottayhdistelyvoisitapahtuataloudellisestilyhyilläsiirroil la. Pidemmät siirtokuljetukset syövät nopeasti mahdollisesta yhdistelystä saatavat kustannusedut. Logis tiikkakeskuksessavoisiollahajaasutusalueidenjamuidenkuljetustenyhdistelyterminaalitai alue.ko.vir tuaalinen tietopalvelu voisi niin ikään toimia osana Innoroad konseptia. Valtakunnallisia tietoportaaleja kuljetustenyhdistelemiseksionollutolemassajopitkään(mm.kuormapörssi).toisaaltayhdistelyvoisitoi 27
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS miaparemminalueelliseltapohjaltajakohdennettunaesim.hajaasutusalueidenjaseudullisiinkuljetuksiin. Hajaasutusalueiden kuljetusten yhdistely voi sisältää kaupan jakelukuljetusten lisäksi hajaasutusalueilla toimivienpientenyritystentuotejahankintakuljetustenyhdistämistä. KeskiSuomen maakunta voisi toimia edelläkävijänä kuljetusketjujen palvelutason määrittelyssä. Alueella voitaisiinkäynnistääselvitysalueenkahdentaikolmenkeskeisimmäntoimialankuljetusketjuistajamääri tellä niiden palvelutasot liikenneverkon eri osissa (metsäteollisuus, metalliteollisuus, kauppa). Tämä toisi alueenelinkeinoelämäntärkeimpienkuljetusketjujentarpeetyksityiskohtaisestijaajoissaesilleliikennevi rastonvaltakunnallistaliikenneverkonpalvelutasosuunnitteluavarten. Liikenneväylien kunnossapidon kehittämistä kaivattiin yrityksissä. Kuljetusketjujen palvelutasoanalyysit ovatkeinokohdentaaväheneviäylläpitoonkäytettäviävarojaalueenelinkeinoelämänkannaltamahdolli simmantehokkaasti.yksikeinokohdentaatoimenpiteitäontoteuttaakuljetustenepävarmuustekijöidenja häiriötekijöidentarkastelukeskisuomenkuljetustenkannaltakeskeisillätieosuuksilla. Julkinenvaltavoiollaapunamuodostamassauusia(esim.yhteistoimintamallithajaasutusalueidenkulje tuksiinjaseudullisiinjakelukuljetuksiin,suunnitteluviranomaistenjayritystenvälisetyhteistoimintamallit) taikehittämässäolemassaoleviayhteistoimintaverkostojayritystentarpeisiin(pientiestönhoitoonliittyvät nykyisetyhteistoimintamallitraakapuunkuljetuksissa).sujuvienliikenneyhteyksienvarmistaminenvientija tuontikuljetuksillekehittämälläliikenneinfrastruktuuriajasenylläpitoasekäpientiestönkuljetustentoimi vuudenparantaminenovatalueenkannaltamyösensiarvoisentärkeitäkehittämiskohteita. Pientiestönkuljetuksiinliittyviäyhteistoimintamallejamm.ELY keskuksenjayritystenvälillätuleeedel leenylläpitääjakehittää.pientiestönjasenhoidonjaylläpidonkehittäminenontärkeääraakapuukuljetus ten,maitokuljetustenjabioenergiankuljetustenkannalta.jälkimmäisetovatlisääntymässävoimakkaasti. Pientiestönkuljetustarpeitajatulevaisuudennäkymiäsekäniihinliittyenmyösmuitakuljetustapavaihtoeh tojaolisihyväselvittääaikaajoinerillisestijatarkemmin. IlmastonmuutoksenliittyväthillintätoimettulevatvaikuttamaanmerkittävästiKeskiSuomenelinkeinoelä mään. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen ympäristövaikutuksia tullaan arvioimaan entistä kokonaisvaltai semmin.toimitusketjujenekotehokkuudenjaympäristöystävällisyydenlisäämistavoitteetvaikuttavatsekä logistiikanpalveluyrityksiinettäniidenasiakkaisiin(teollisuuteenjakauppaan).näidentavoitteidenympä rilleonmahdollistakehittääteollista(valmistus)japalvelullista(logistiikka)vihreääliiketoimintaa.eriteolli suuden,kaupanjalogistiikantoimialoillekohdistuvistauusistaliiketoimintamahdollisuuksistajaniidenliit tymisestä nykyisiin liiketoimintamuotoihin olisi hyvä toteuttaa erillinen selvitys. Siinä ryhmiteltäisiin eri toimialojen mahdollisuudet ja arvioitaisiin niiden toteutettavuutta yhdessä yritysten kanssa. KeskiSuomi voisitoimiavihreänliiketoiminnanvaltakunnallisenajakansainvälisenäedistäjänä. Ilmastonmuuttuminenonhuomioitavamyösliikenneinfrastruktuurin(mlterminaalitjasatamat)suunnitte lussajaylläpidossa.ilmastonmuutoshuomioitaneenmyösuusissavaltakunnallisissaliikenneinfrastruktuu rinsuunnittelujamitoitusohjeissasekäylläpitojahoitosuunnitelmissa. Väestönvanheneminenjatyövoimapulajoillakinaloillaasettaaomathaasteensaseudunelinkeinoelämälle tulevaisuudessa. Sopivan työvoiman saatavuutta pidettiin yrityskyselyssä yhtenä tärkeimmistä yritysten toimintaanvaikuttavistatekijöistä.jyväskylänseudullaontarjollaerittäinlaadukastalogistiikankoulutusta, mikäosaltaanvarmistaalaadukkaan työvoimansaantialogistiikkaalalle.haasteenaonsaadanuoretval mistuvatammattilaisetpysymäänkeskisuomessa.yleisellätasollakuljetusalanäkeetyövoimapulanuhkaa van,kuntaloudellisestataantumastaselvitään.tämäkoskeeerityisestitiekuljetustenerityissuoritealojaja jakelukuljetuksiasekämerikuljetuksia.osaavantyövoimanriittäväntarjonnantakaaminenkuljetusalalleon tulevaisuudenhaasteita. 28
KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KULJETUKSIIN JA LOGISTIIKKAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET YRITYSTEN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LOGISTIIKKA- YHTEISTYÖN KOHTEET Tärkeät Liikenneväylien kunnossapito Kuljetuspalvelut tiestöllä Päätiet Liikenneyhteyksien kehittyminen Markkinoiden kehittyminen Polttoaineen hinnan kehitys Sopivan työvoiman saatavuus Haja-asutusalueiden kuljetukset Kuljetusten yhdistely Seudulliset jakelukuljetukset Melko tärkeät Alueellinen logistiikkayhteistyö Vähäliikenteiset tiet Logistiikka-alueet ja terminaalit Logistiikan peruspalvelut Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Yritystoiminnan tukeminen Maailmantalouden kehitys Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö Vuokratyövoimapalvelut työvoiman yhteiskäyttö Alueellisen logistiikan kehittämisen koordinointi Teollisuuden alihankinta Kuljetusten tieto- ja seurantapalvelut Kuva23 Yrityskyselynperusteellatärkeimmätkuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvätkehittämiskohteet,yritystentoi mintaanvaikuttavattekijätsekälogistiikkayhteistyönkohteet. Yrityksetolivatpääsääntöisestityytyväisiälogistiikanpalvelujen tarjontaankeskisuomessa.teollisuusyri tyksissäkaivattiinkuitenkinenemmänkuljetusjavarastointipalvelujasekäerityisestilogistiikantoimiala kohtaisiaerikoispalveluja.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksetkaipasivatenemmänlogistiikanlisä arvopalvelujajalogistiikantoimialakohtaisiaerikoispalveluja.teollisuudennäkemyskuljetusalanasiakkaana lisäpalvelujentarpeelleonmerkittävä.tulevaisuudessateollisuudelletarjottavaterityispalvelutvoivatolla myös yksi merkittävä sijaintipaikkatekijä liikenneyhteyksien ja osaavan työvoiman tarjonnan lisäksi. Tätä taustaavastenlogistiikkakeskuksenvahvistamistajayhteistyönedistämistälogistiikanpalveluntarjoajienja teollisuudenvälillätuleetehostaa.lisäksivoidaanpohtians.virtuaalistakauppapaikkaatailogistiikkakes kustaalueellatarjollaoleviinlogistiikkapalveluihinjamahdollisestimuihinyritystentarvitsemiinpalveluihin (tontitjakiinteistöt)liittyen.ko.palvelunvoisiyhdistääedelläkuvattuunkuljetustenyhdistelyntietoportaa liin.portaalivoisipalvellamyösyhteistoiminnankehittämistäjayhteisjatukipalveluidenkäyttöäsekälo gistiikkayritystenvälilläettäteollisuuden,logistiikkayritystenjakuntienviranomaistenvälillä. Yhteenvetokehittämistarpeistajaalustavistatoimenpidetarpeista Kuvaan24onkoottukeskeisimpiätässäselvityksessäesilletulleitakehittämistarpeitajahahmotettuniiden perusteellatoimenpidetarpeita.kuljetustenyhdistelemisentarpeettulivatesillesekäteollisuudestaettä logistiikanpalveluista.kuljetusyrityksetkorostivatseudullistenjakelukuljetustenjahajaasutusalueidenkul jetustenyhdistelemisentarvetta.erityisestikaupankuljetuksissahajaasutusalueidenkuljetuksetovattär keäkysymys.kaupankuljetustenvaatimuksistaliikenneverkolletulisikinlaatiaerillisselvitys. Alueellista logistiikan yhteistyötä toivottiin lisää. Logistiikkakeskusten kehittämistä pidettiin edelleen tär 29