Alkuräjähdysteoria. Kutistetaan vähän...tuodaan maailmankaikkeus torille. September 30, fy1203.notebook. syys 27 16:46.

Samankaltaiset tiedostot
Kosmos = maailmankaikkeus

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Vuorovaikutuksien mittamallit

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Työ 55, Säteilysuojelu

Tehtävä 1. Riku Eskelinen DEMOVASTAUKSET Demokerta 3/ vk 15 Tilastomenetelmien peruskurssi TILP150 Tulostuspv Sivu 1/6

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY

4.3 Signaalin autokorrelaatio

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

N:n kappaleen systeemi

CERN-matka

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,7. a) Jakamalla 1, ,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Atomimallit. Tapio Hansson

1. Oletetaan, että protonin ja elektronin välinen vetovoima on verrannollinen suureeseen r eikä etäisyyden neliön käänteisarvoon

Mustien aukkojen astrofysiikka

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

Eräs matematiikassa paljon hyödynnetty summa on ns. luonnollisten lukujen neliöiden summa n.

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Atomimallit. Tapio Hansson

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

Lukion kemiakilpailu

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Tähtitieteen historiaa

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Noora Nieminen. Hölderin epäyhtälö

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

TILASTOT: johdantoa ja käsitteitä

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Jyväskylän energiatase 2016

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Teoria. Tilastotietojen keruu

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

Matematiikan tukikurssi

Usko, toivo ja rakkaus

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Supernova. Joona ja Camilla

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

n = = RT S Tentti

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät

Harjoitustehtävien ratkaisuja

tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

S Laskennallinen systeemibiologia

Lataa Kosminen cocktail - Katherine Freese. Lataa

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

Liite VATT Analyysin lukuun 5

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Tilastolliset menetelmät: Tilastolliset testit

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Transkriptio:

Alkuräjähdysteoria Maailmakaikkeude umerot Ikä: 14. 10 9 a Läpimitta: 10 26 m = 10 000 000 000 valovuotta Tähtiä: Aiaki 10 24 kpl Massaa: 10 60 kg Atomeja: 10 90 kpl (valtaosa vetyä ja heliumia) syys 27 16:46 Kutistetaa vähä...tuodaa maailmakaikkeus torille Maailmakaikkeus Φ = 100m Liurata Φ = 1 cm "Here torilla" Aurikokuta Φ = 10 10 m "Atomi torilla" syys 28 8:58 1

Alkuräjähdysteoria todisteita: galaksit loittoevat toisistaa (aiva kui kivekappaleet räjähdykse jälkee) avaruudessa havaitaa alkuräjähdysteoria eustama 2,7 K säteily ("kolme kelvii taustasäteily") valtaosa maailmakaikkeude massasta o vetyä ja heliumia ja koostumus o sama kaikissa tähdissä syys 27 17:12 Big Bag syys 27 17:08 2

Väliaikatietoja t = 0 maailmakaikkeus sytyi pistemäisestä objektista eli SINGULARITEETISTA Laajeemisvaihe t = 10 35 s ja lämpötila T = 10 27 K maailmakaikkeus laajei äkillisesti tapahtumasta käytetää imitystä KOSMINEN INFLAATIO laajeemisvaihe päättyi hetkellä t = 10 32 s, jolloi esimmäiset hiukkaset (elektroit, eutriiot ja kvarkit) alkoivat muodostua, samoi kui äide atihiukkaset (positroit, atieutriiot ja atikvarkit) syys 28 9:13 ku maailmakaikkeus oli oi yhde mikrosekui ikäie, valtaosa kvarkeista ja atikvarkeista oli aihiloituut eli muuttuut eergiaksi kvarkkeja oli kuiteki vähä eemmä (?) ja e alkoivat muodostaa NUKLEONEJA eli protoeja ja eutroeja tässä vaiheessa maailmakaikkeus oli oi yhde sekui ikäie ja se lämpötila T = 10 10 K syys 28 9:24 3

Ytimet ja atomit sytyvät syys 27 17:10 ku maailmakaikkeus oli muutama miuuti ikäie, se oli jäähtyyt (T = 10 9 K), jote protoit ja eutroit liikkuivat jo se verre hitaasti, että e pystyivät muodostamaa ytimiä sytyi aiaki deuteriumia, heliumia ja litiumia jäljelle jäi joki verra ylimääräisiä protoeja p p p Deuterium eli raskas vety 4 He ydi kaikkie muide alkuaieide ytimet ovat sytyeet paljo myöhemmi p p 7 Li ydi p syys 28 9:29 4

oi 400000 vuode ikäise maailmakaikkeude lämpötila oli jo laskeut oi 3000 asteesee rakeeosie lämpöliike oli jo se verra hidasta, että elektroeja alkoi sitoutua vety, helium ja litiumioie ympärille eli alkoi muodostua esimmäisiä keveitä ATOMEJA maailmakaikkeude aie muuttui sähköisesti eutraaliksi silloi sytyyt sähkömageettie säteily havaitaa ykyisessä maailmakaikkeudessa 2,7 kelvii taustasäteilyä syys 28 9:44 kosmie taustasäteily havaittii esimmäise kerra vuoa 1964 havaito oli erittäi tärkeä todiste alkuräjähdyksestä uusimmat havaiot o tehty ESA: Plackluotaimella 2010 luvulla samalla o määritetty maailmakaikkeude tarkka ikä (13,77. 10 9 a) syys 28 16:21 5

Tähtie ja galaksie syty esimmäiset tähdet sytyivät gravitaatio eli massoje vetovoima vaikutuksesta oi 500 miljooa vuode kuluttua alkuräjähdyksestä ykyisi maailmakaikkeude tähdet ovat hyvi eri ikäisiä (miljooista miljardeihi vuosii) syys 28 16:11 Pimeä aie ja eergia galaksie ja galaksiryhmie ympärillä o ilmeisesti aietta, joka ei lähetä säteilyä eikä kerro millää lailla itsestää pimeä aiee olemassaolo voidaa päätellä iistä plaeettoje ja tähtie liikeratoje häiriöistä, joita ei voida selittää pelkä gravitaatio avulla syys 28 16:26 6

alkuräjähdykse seurauksea maailmakaikkeus laajeee laajeemie o voimakkaampaa kui galaksie massajakaumista voidaa päätellä pimeäksi eergiaksi kutsutaa sellaista eergiaa, jolla o tähtii ja galakseihi vastakkaie vaikutus kui gravitaatiolla: pimeä eergia KIIHDYTTÄÄ maailmakaikkeude laajeemista syys 28 16:29 Melkei kaikki o kateissa... syys 28 16:33 7

syys 28 17:00 8